Uutiset

Kuinka elefantti syödään, eli kuinka HKL hoitaa länsimetron käyttöönoton

”Kuinka elefantti syödään?” Tätä kysyi HKL:n infra- ja kalustojohtaja Artturi Lähdetie twiitissään 8.5. Lähdetie viittasi HKL:n länsimetron käyttöönottoon – kun metro on länsimetron puolesta rakennettu valmiiksi ja testaukset ovat valmiita, katselmoi HKL asemien tilat.

Asemakohtaista haltuunottoa on HKL:n kunnossapitojohtaja Toni Jurvan mukaan toteutettu helmi-maaliskuusta lähtien. Käytännön vastuu mm. ratasähköstä ja turvalaitteista on ollut HKL:llä jo syksystä 2016, koeajojen alusta saakka.

Jokaista asemaa käydään katselmoimassa erikseen paikan päällä.

”Asiantuntijamme kiertävät kaikki aseman tilat – julkiset tilat, henkilöstön käyttöön tarkoitetut tilat ja tekniset tilat – ja tekevät havaintoja, dokumentoivat ja informoivat havainnoistaan länsimetroa. Tarkastelun lähtökohtana on kokonaisuuden toimivuus: kohteen huolettavuus ja kunnossapidettävyys sekä metroliikenteen luotettavuus ja tietenkin turvallisuus”, Jurva sanoo.

Koeajot paljastavat puutteet, jotka muuten löytyisivät vuosien päästä

Ennen varsinaista asemien hallinnan siirtoa HKL:lle tehdään vielä uusi katselmus, jossa aiemmin esiin nousseet havainnot ja mahdolliset puutteet tarkastetaan.

”Koeajoissa on ilmennyt erilaista isompaa ja pienempää korjattavaa, eli ne ovat osoittaneet tärkeytensä. Loppua kohti korjattavan määrä on vähentynyt. Toisaalta koeajoissa on voitu testata poikkeustilanteita, joissa on löytynyt ennalta-arvaamattomia vikoja, jotka matkustajaliikenteessä eivät ehkä olisi tulleet esille kuin vasta vuosien kuluttua”, sanoo infra- ja kalustojohtaja Lähdetie.

Tähän mennessä HKL on tutustunut varsinaisiin tiloihin jo reilun vuoden päivät, joten liikkuminen asemilla on tullut sujuvaksi. Myös lähes kaikki järjestelmäkoulutukset on saatu hoidettua jopa kahteen kertaan.

”Rataosuuksien haltuunotto käynnistyy asemaväleittäin asemien valmistuttua. Varsinainen hallinnan siirto HKL:n vastuulle tapahtuu, kun viimeinenkin asema palvelualueineen on vastaanotettu.”

Länsimetron projektitoimisto muuttaa

Länsimetron projektitoimisto muuttaa 29.5.2017 Tapiolasta Olariin lähemmäs länsimetron toisen vaiheen työmaita.

Voit olla meihin yhteydessä jatkossa

Länsimetrolaisia pääsee myös tapaamaan kuukausittain Iso Omenan palvelutorille. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään 13.6. klo 9-12 palvelutorin pop up – tilassa, tervetuloa!

Kaitaan työmaalle ilmestyy pinkki pantteri – työmaa-aitaan graffiti yhteistyössä opiskelijoiden kanssa

Oranssissa työmaa-aidassa pinkki pantteri kurkistaa kirjainyhdistelmän takaa. Kaitaan työmaa-aitaan kiinnitettävä noin kahdeksanmetrinen, Last-graffititaiteilijan toteuttama teos syntyi toukokuisena lauantaina KERAPIA-kaupunkitapahtumassa Espoon Kerassa.

Kera on nykyistä teollisuusaluetta, joka lähivuosina tulee näyttämään erilaiselta: alueelle on kaavoitettu asuintaloja, palveluja ja liiketilaa. KERAPIA muutti autioituneen teollisuushallin kaupunkilaboratorioksi jo nyt – tapahtuman aikana Keran täyttivät mm. tanssiesitykset, rap-musiikki ja päiväkirjaklubi. Vannetanssiakin pääsi kokeilemaan omassa työpajassaan.

Tapahtuman takana oli Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston poikkitieteellinen Tilapioneerit-kurssi, jonka tarkoituksena oli perehtyä kaupunkikehitykseen osallistuvalla metodilla.

”Tapahtuma meni tosi hienosti, ja sääkin suosi, pilvenhattaraakaan ei näkynyt koko päivänä. Kävijöitä riitti, päivällä paikan päällä kävi arviolta 500 vierasta ja iltatapahtumassa vielä 250 lisää”, kertoo tapahtumaa järjestänyt Helsingin yliopistossa opiskeleva Arttu Antila.

Antilan mielestä luentoja ja tapahtumatuotantoa yhdistävä kurssi oli onnistunut kokemus.

”Opimme paljon kaupunkikehityksestä ja tapahtumatuotannosta niin Espoon kaupungin kuin tapahtumayrittäjien näkökulmasta”, hän sanoo.

Antila koordinoi tapahtumassa maalattavan graffitin toteuttamista – mutta ensin oli saatava graffitille taustavaneri ja yhteistyökumppani. Kurssilaiset ottivat yhteyttä länsimetroon.

”Länsimetrolla on aiemminkin ollut graffiteja aidoissaan, ja niin Länsimetro kuin KERAPIA tuovat omalla tavallaan kaupunkia Espooseen. Ajattelimme, että länsimetro olisi oikeanlainen yhteistyökumppani”, Antila sanoo.

Länsimetron toimistolla idealle näytettiin vihreää valoa, ja teos sovittiin sijoitettavaksi tapahtuman jälkeen osaksi Kaitaan työmaa-aitaa.

”Taideteokset tuovat muuten samanväriseen aitaan piristystä, ja olemme myös huomanneet, että valmiit teokset ennaltaehkäisevät ilkivaltaa”, sanoo teoksen työmaalle tervetulleeksi toivottanut valvoja Pentti Väyrynen.

Länsimetron muillekin työmaille on tulossa grattititeoksia kevään aikana. Toukokuussa Kivenlahdessa toteutetaan kaksi graffitityöpajaa yhteistyössä taiteilija Emilio Mäkipään ja Soukan nuorisotalon kanssa, ja graffiti on luvassa myös Matinkylän aitaan alkukesästä.

Kuvassa tapahtumapaikalla toteutettu teos. Se siirretään Kaitaan työmaalle viikon 19 aikana.

Savunpoistopuhaltimia testataan Lauttasaaressa 10.5.2017

Savunpoistopuhaltimien koekäyttöjä tehdään keskiviikkona 10.5.2017 Lauttasaaren aseman itäisillä kuiluilla kello 18 alkaen. Koekäytöt jatkuvat saman illan ajan, ja niiden aikana länsimetron kuiluista voi kuulua ajoittaista hurinaa. Pahoittelemme mahdollista meluhäiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään hätätilanteessa tai huollon yhteydessä puhaltamaan savua pois maanalaisista tiloista kuiluja pitkin ulkoilmaan.

Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Ruoholahti–Matinkylä-osuudelle 32 kappaletta.

Lisätietoja:

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Länsimetron louhinnat jatkuvat Kivenlahdessa syksyyn 2017

Kivenlahteen rakennetaan Länsimetron kakkosvaiheen pääteasema. Tällä hetkellä Kivenlahden työmaalla tehdään tunnelilouhintoja, joista valmiina on jo noin 95 prosenttia, ja ne saadaan päätökseen touko-kesäkuussa 2017.

Kivenlahden aseman noin kolme kuukautta kestävät pengerlouhinnat alkavat toukokuussa viikoilla 19-20. Kokonaisuudessaan Kivenlahden aseman louhintojen arvioidaan valmistuvan elo-syyskuussa 2017.

Tällä hetkellä työmaalla tehdään louhintaa ja lujituspultituksia itäisissä ratatunneleissa ja lännessä kuiluhallissa. Itäisellä ja läntisellä liukuporraskuilulla tehdään kuilulouhintaa ja asennetaan lujituspultteja. Molemmat liukuporraskuilut on puhkaistu maan pinnalle. Itäisessä raiteenvaihtohallissa tehdään lujitustoimenpiteenä lopullista ruiskubetonointia.

Louhintojen päätyttyä 150 metrin säteellä louhinnoista sijainneissa kiinteistöissä tehdään loppukatselmus, jossa käydään läpi louhintojen mahdolliset vaikutukset. Katselmukset sijoittuvat arviolta alkusyksyyn, ja niistä ilmoitetaan ajankohdan lähetessä erikseen.

Länsimetron seurantapalvelusta (seuranta.lansimetro.fi) voi tarkastaa louhintojen etenemisen.  Louhitut tunnelit on kuvattu vihreällä värillä ja aseman sijainti punaisella.

Länsimetro Oy hallitus, päätöskooste 5.5.2017

Hallituksessa käsiteltiin länsimetron ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä käyttöönoton aikataulua.

Länsimetrossa siirrytään kesäkuun alussa testausvaiheesta viranomaistarkastusvaiheeseen ja valmistellaan asemien ja radan luovuttamista HKL:lle. Viranomaistarkastusten ja niiden mahdollisesti aiheuttamien korjaustoimenpiteiden jälkeen metro voidaan avata matkustajille. Tämänhetkisen arvion mukaan metroliikenne voisi käynnistyä syyskuussa. Bussiliikenteessä siirryttäisiin metron liityntälinjastoon aikaisintaan lokakuun puolivälissä, ja siihen asti Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaan.

Tiedote. 

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli yhtiön taloustilanteen hallitukselle.

Seuraava kokous on 23.5.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Median yhteydenotot: Viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Länsimetrossa siirrytään testauksesta viranomaishyväksyntään, tämänhetkinen arvio metroliikenteen käynnistymisestä syyskuu

Länsimetrossa siirrytään kesäkuun alussa testausvaiheesta viranomaistarkastusvaiheeseen ja valmistellaan asemien ja radan luovuttamista HKL:lle. Viranomaistarkastusten ja niiden mahdollisesti aiheuttamien korjaustoimenpiteiden jälkeen metro voidaan avata matkustajille. Tämänhetkisen arvion mukaan metroliikenne voisi käynnistyä syyskuussa. Bussiliikenteessä siirryttäisiin metron liityntälinjastoon aikaisintaan lokakuun puolivälissä, ja siihen asti Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaan.

Länsimetron käyttöönotossa ollaan siirtymässä viranomaistarkastusvaiheeseen. Tarkastuksissa mahdollisesti ilmenevien puutteiden korjaamiseen on varattava riittävästi aikaa.

”Länsimetro on valmis liikenteelle heti kun viimeinenkin hyväksyntä on saatu. Arvioni mukaan metroliikenne voi alkaa syyskuussa 2017”, kertoo rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metron liikennöinnistä vastaava HKL on talven ja kevään aikana ajanut koeajoja länsimetron osuudella. Koeajot ovat sujuneet hyvin ja ne saadaan päätökseen 14.5.2017.

”Länsimetron koeajot ovat onnistuneet ja niiden avulla on voitu varmistaa metron toimintakyky myös hyvin monenlaisissa poikkeustilanteissa. Metro on matkustajille avautuessaan luotettava ja turvallinen”, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro, HKL ja HSL päättävät metro- ja liityntäliikenteen lopullisen käynnistymispäivän. Liityntäbussiliikenteeseen ei kuitenkaan siirrytä vielä syysliikenteen alkaessa 14.8.2017, vaan Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkevat nykyisen linjaston mukaan.

”Tässä lähtökohtanamme on, että matkustajien liikkuminen Etelä-Espoossa ja Lauttasaaressa turvataan kaikissa tilanteissa”, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. ”Lisäksi bussiliikennöitsijät tarvitsevat vähintään kaksi kuukautta aikaa liikenteen tuotannon ja työvuorojen suunnitteluun.”

Metro ja nykyiset bussilinjat kulkevat jonkin aikaa samanaikaisesti ennen bussien liityntäliikenteeseen siirtymistä. Näin myös metroliikenteestä länsimetron osuudella saadaan arvokasta kokemusta.

Lisätietoja:
Ville Saksi, toimitusjohtaja, Länsimetro, p. 040 823 2086

Olli Isotalo, Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, p. 050 593 3359

Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja, HSL, p. 050 565 8884

Ville Lehmuskoski, toimitusjohtaja, HKL, p. 040 520 6710

Pelastusharjoituksissa varaudutaan epätodennäköiseen

Länsimetron ykkösvaiheen asemilla tehdään nyt viimeisiä testauksia – niihin kuuluvat myös pelastusharjoitukset, joita on jo tehty Tapiolan ja Koivusaaren asemilla. Tuoreimpana vuorossa oli Lauttasaari, jossa pelastamista harjoiteltiin huhtikuun lopussa neljänä päivänä yhteensä kahdeksan pelastusyksikön ja noin 30 palomiehen voimin.

”Ennen varsinaisen harjoituksen alkua metrojuna ajetaan ennalta suunnitellulle paikalle joko asemalle tai tunneliin, ja savukoneet ja pelastusnuket sijoitellaan paikoilleen. Käymme läpi pelastustilanteen skenaarion ja harjoituksen kulun”, kuvailee harjoituksen alkua johtava palomestari Jani Pitkänen Helsingin pelastuslaitokselta.

Metropalot harvinaisia maailmalla

Huhtikuun harjoituksessa varauduttiin metrovaunun tulipaloon asemalla.  Pelastettavina oli yhteensä kuusi nukkea, joista kolme pelastettiin vaunusta junan päästä, kaksi toisesta vaunusta ja viimeinen metron poistumiskäytävältä.

”Harjoitukset ovat 75-prosenttisesti teknisten järjestelmien testausta ja 25-prosenttisesti omien palomiestemme koulutustilaisuuksia. Testaamme pelastustoimintaa tukevia teknisiä laitteita mahdollisimman laajasti, ja pyrimme löytämään niissä piileviä mahdollisia vikoja ”, Pitkänen sanoo.

Pelastusharjoitukset järjestetään kaikilla asemilla ennen kuin asemat voidaan ottaa käyttöön.

”Metropalot ovat itse asiassa hyvin harvinaisia maailmanlaajuisestikin. Harjoittelemme nyt tilannetta, jossa joko tekninen vika tai muu äkillinen tapahtuma sytyttää metrojunassa voimakkaan tulipalon”, Pitkänen sanoo.

Savunpoisto vie savun mennessään

Harjoituksissa luodaan mahdollisimman todenkaltainen palotilanne, jotta pelastuslaitos pääsee testaamaan aseman toimivuutta ja omia taitojaan. Harjoituksen alussa savukoneet tupruttavat valkoista harjoitussavua asemalaiturille. Se on ihmiselle vaaratonta, mutta peittää tehokkaasti näkyvyyden – laiturin toiseen päähän ei pian enää näe.

Savu täyttää pikku hiljaa myös asemalle ajetun metrovaunun, josta nukkeja on tarkoitus pelastaa.

Varsinaisen hälytyksen käynnistää harjoituksessa mukana oleva HKL:n metrokuljettaja. Pian hälytys kaikuu ympäri asemaa kolmella eri kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: käyttäkää lähintä poistumistietä, seuratkaa vihreitä poistumisopasteita.

Samaan aikaan käynnistyy automaattinen savunpoisto, joka saa savuverhon hälvenemään nopeasti. Vettä virtaa suuttimista metrovaunun molemmilla puolilla metrojunan sammuttamiseen räätälöidyn sammutusjärjestelmän aktivoiduttua.

Turvaan liukuportaita tai evakuointihissejä pitkin

Ovet liukuportaisiin sulkeutuvat automaattisesti hälytyksen käynnistyessä – matkustajat pääsevät kulkemaan niistä ulos, mutta ovien sulkemisella pyritään estämään savun pääsy asemalaituria edemmäs. Vain ylöspäin kulkevat liukuportaat toimivat, jotta kukaan ei vahingossa pääsisi liikkumaan kohti alhaalla odottavaa tulipaloa.

Pelastusjärjestelyissä on muistettu myös liikuntarajoitteiset – aseman molemmista päistä löytyy evakuointihissi, jolla ne, jotka eivät voi käyttää liukuportaita, pääsevät ylös turvaan. Hissi ajaa automaattisesti hälytyksen saatuaan palokerrokseen ja avautuu vasta turvallisessa uloskäyntikerroksessa.

Palomiehillä on myös käytössään oma, pelastuskäyttöön tarkoitettu hissinsä.

Pelastusnuket vastaavat painoltaan oikeita ihmisiä

Harjoituksissa potilaina toimivat nuket, jotka viedään ensimmäiseksi palon tavoittamattomiin turvatilaan – tässä tapauksessa liukuporrasalueen ovien taakse, jossa savua ei ole.

”Täällä tarvitaan kantoapua”, sanoo nukkea kantava palomies radiopuhelimeen. Nuket vastaavat oikeita ihmisiä, ne painavat 70–80 kg. Harjoituksessa yhden nuken kantamiseen osallistuu vähintään kaksi pelastajaa.

Palomiehet kumartuvat nukkejen puoleen ja sitovat ne kiinni kantoalustoihin kuin oikeat potilaat. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, koska nukkeihin kiinnitetyt laminoidut infolaput kertovat osan potilaista olevan vakavastikin loukkaantuneita.  Paikalla on myös ensihoidon henkilökuntaa, joka tositilanteessa auttaisi.

Palomiehet nostavat kantoalustat rivakasti ylös ja kantavat niitä kohti evakuointihissejä. Ne ovatkin lähellä, aivan liukuportaiden vieressä.

Myös tunnelista pelastamista harjoitellaan

Kun nuket on saatu turvallisesti hissiin ja asemahalliin, on tilanne asemalaiturilla jo rauhoittunut. Savu on hälvennyt, ja valvomossa neuvotellaan siitä, mistä metron kuilusta savua tuuletetaan ulos. Oikeassa tilanteessa ambulanssit tulisivat vastaan asemalle, nyt pelastuslaitoksen ajoneuvot ympäröivät jo asemaa.

Harjoituksen kulku käydään lopuksi läpi kaikkien harjoitukseen osallistuneiden kanssa. Palomiehet riisuvat kypäränsä ja keskittyvät kuuntelemaan harjoitusta johtanutta Jani Pitkästä.

”Hyvin meni kaiken kaikkiaan, kiitos kaikille”, Pitkänen sanoo.

 

Lisätietoja:

Länsimetron palautepuhelin:  050 377 3700

Länsimetro Oy hallitus, päätöskooste 26.4.2017

Hallituksessa käsiteltiin länsimetron kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti tavoitteita, aikataulua ja kustannusarviota. Käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa.

Hallitus hyväksyi esityksen yhtiökokoukselle yhtiön vastikkeista.

Toimitusjohtaja esitteli ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä käyttöönoton tilannetta. Todettiin, että Ruoholahti-Matinkylä liikenteen aikataulusta tiedotetaan yhdessä HSL:n kanssa toukokuun alkupuolella.

Seuraava kokous on 5.5.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Median yhteydenotot: Viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Kevät tuo kaduille fillarit – varovasti työmaiden läheisyydessä

Ensimmäiset kevätpäivät houkuttelevat kaduille innokkaat pyöräilijät ja mopoilijat. Työmaaliikenteen näkökulmasta voi kuitenkin olla ongelmallista, jos kevätinnossa unohdetaan muut tienkäyttäjät.

”Liikennesääntöjä pitäisi noudattaa. Toivomme, että lapsille ja nuorille opetetaan, että isot työkoneet eivät jarruta yllättävässä tilanteessa yhtä nopeasti kuin henkilöauto. Niiden lähellä pitää noudattaa varovaisuutta”, sanoo työkseen suurten koneiden kanssa tekemisissä oleva Sammalvuoren metrovarikon valvoja Minna Alantie.

Lasten lähistöllä hidastetaan – älä silti ole arvaamaton

Alantie kehottaa niin pientä kuin isoa liikkujaa varmistamaan, että työkoneen kuski varmasti huomaa hänet. Kuskia voi vaikkapa moikata ja odottaa vastausta, tai pyrkiä ottamaan katsekontaktin.

”Etenkin mopoille tyypillistä on se, että hypitään kevyen liikenteen väylältä autotielle ja takaisin. Silloin molempien väylien käyttäjät ovat vaarassa. Pitäisi aina kertoa muille tienkäyttäjille, minne on menossa, niin ei aiheuta sekaannusta”, Alantie sanoo.

Liikennevalot vaihtuvat usein eri ryhmille eri aikaan, mutta tällöinkin pitäisi malttaa: väylältä toiselle loikkiminen voi nopeuttaa matkaa hetkellisesti, mutta arvaamattomasti käyttäytyessään vaarantaa niin itsensä kuin muut.

”Mekin kyllä hidastamme, kun lapsia on lähistöllä, ja olemme ohjeistaneet muun muassa kivenajourakoitsijamme hidastamaan koulujen lähistöllä. Yhteistyö urakoitsijoiden kanssa onkin toiminut hyvin”, sanoo Alantie.

Liikennejärjestelyistä turvallisia kaikille

Työmaalla tehdään joka viikko turvallisuusmittarointia, johon kuuluu myös liikenneasioiden läpikäynti. Työmaalla varmistetaan, että kalusto on hyvässä kunnossa, ylinopeuksia valvotaan, ja koneiden kuljettajien kanssa käydään läpi, kuinka työmaan ulkopuolella ajettaessa toimitaan.

Joskus työmaan läheisyydessä tarvitaan väliaikaisia liikennejärjestelyjä, ja silloin niistä pyritään aina tekemään turvallisia kaikille käyttäjäryhmille. Jos liikennejärjestelyjä muutetaan, tarvitaan siihen aina lupa Espoon kaupungilta.

”Esimerkiksi Espoonlahdessa on tällä hetkellä paljon yhteen sovitettavaa eri työmaiden kesken – länsimetron lisäksi alueella toimii kauppakeskus Lippulaivan työmaa. Etenkin tällä alueella on hyvä olla varovainen, kun työmaita ja niistä aiheutuvaa liikennettä on paljon”, Alantie sanoo.

Lisätietoja

Länsimetron palautepuhelin, 050 377 3700