Tietomalliasiantuntijana Finnoon asemalla ja ratalinjaurakassa työskentelevä Mikko Belov työskentelee mieluiten siellä, missä tapahtuu – työmaan aitojen sisäpuolella.
Mikko Belov on mies, jolta tullaan työmaalla kysymään, missä talotekniikan putket valmiilla asemalla kulkevat – vaikka Finnoon asema, jolla Belov työskentelee tietomallikoordinaattorina, on nyt vasta betonirakenteita maan alla.
Työmaakopissa Belovin edessä hohtaa tietokoneen näyttö, josta avautuu näkymä valmiille asemalle eri väreissä: esimerkiksi liikuntasaumat on kuvattu keltaisella ja betonirakenteet turkoosilla värillä. Malli on kolmiulotteinen, ja sen kautta voidaan nähdä ennalta, millaisia rakenteita metroasemalle rakennetaan seuraavien vuosien aikana.
”Tähän ihan viereemme työmaakopin viereen tulee Finnoon aseman läntinen tekniikkakuilu. Meritien sisäänkäynti on myös lähellä”, Belov kertoo.
3D-malli sisältää suuren määrän tietoa: näyttöä klikkailemalla saadaan selville esimerkiksi, että valmis asema sisältää 11 000 kuutiota betonia, yli miljoonaa kiloa raudoitusterästä ja lähes 2000 betonielementtiä.
”Tämä on vähän kuin kerrostaloa rakentaisi, kuilutkin muistuttavat kerrostalon rappuja – paitsi että aseman ja kuilujen rakentaminen on paljon monimutkaisempaa, esimerkiksi teknisiä järjestelmiä on huomattavasti enemmän”, Belov sanoo.
Selville saadaan myös elementtien tarkat sijainnit, pinta-alat, pituudet, paksuudet, tilavuudet ja painot. Näitä tietoja pystytään hyödyntämään esimerkiksi kuljetuksia tai asennussuunnitelmia tehdessä.
”Siitä on hyötyä elementtien asennuksessa. Elementtien paikat voidaan tarkastaa mallista ja näin ne asennetaan heti oikein: jos tunneliin asennettaisiin vaikkapa väärän kokoinen elementti, vaatisi enemmän aikaa ja rahaa korvata se uudella”, Belov sanoo.
Mallin soveltaminen auttaa myös ahtaan tunnelirakentamisen logistiikassa: siitä saadaan selville mm. nostureiden koot ja ulottuvuudet ja kuinka paljon tilaa suuret koneet vievät tunnelissa.
”Useimmin kuulemani kysymys on, että näkeekö mallista jonkin tietyn rakenteilla olevan kohdan, tai miten vaikkapa talotekniikan putket tulevat siellä menemään. Se onkin tarkkaa työtä, koska esimerkiksi kaapelielementit pitää asentaa radan varteen millien toleranssilla, ja putket eivät saa törmätä keskenään. Valmiilla metroasemalla risteilee lähekkäin monenlaisia putkia mm. savunpoistoa ja ilmastointia varten. Joskus välissä on vain joitakin senttejä”, kuvailee Belov.
Tiimityötä, koulutusta ja tiedon jalkautusta tunneliin
Belov on ollut mukana Finnoon ja ratalinjan rakennusurakoissa niiden alusta asti, syys-lokakuulta 2018. Tärkeimpiä tehtäviä on kollegoiden ohjaaminen ja avustaminen mallinnuksessa ja erilaisten ohjelmien käytössä. Lisäksi hän avustaa hankinnoissa ja määrälaskennassa.
Belovin työpaikka on työmaakoppi lähellä ratalinjan ja Finnoon aseman rakennusurakoita – siellä hän osallistuu esimerkiksi suunnittelun ohjaukseen ja suunnittelun yhteensovitukseen yhdessä työnjohdon kanssa. 3D-mallin ja tietomalliasiantuntijan avulla varmistetaan, että suunnitelmat ovat varmasti toteuttamiskelpoisia ja että ne on ymmärretty oikein. Tarpeen mukaan tietomalliasiantuntija lähtee tunneliinkin – mallia voidaan esimerkiksi muuttaa toteutuneen rakentamisen mukaan.
”Työni on pitkälti tiimityötä. Ei niinkään raskaita palavereita, mutta tilanteiden tarkastelua saman pöydän äärellä kahden tai kolmen porukoissa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitani työmaalla ovat tällä hetkellä hankintavastaava ja työnjohtaja”, Belov kuvaa.
Ennen metrohanketta Belov työskenteli Rauman ja Kokkolan syväväylähankkeissa tietomallintamisen parissa.
”Tämä on kuitenkin vähän erilainen projekti, koska metrossa on enemmän rakennetekniikkaa ja monimutkaisempia rakenteita”, hän sanoo.
Belov nauttii työskentelystä työmaalla – siellä, missä tapahtuu. Hänellä on kokemusta myös perinteisestä pääkonttorilla työskentelystä, mutta työmaan käytännönläheisyys veti puoleensa.
”Täällä pysyn ajan tasalla siitä, miten hanke etenee. Palkitsevaa on se, kun voin mallin avulla havaita mahdollisen ongelman jo ennen kuin se syntyy. Työni on ennakointia, sen arvon näkee siinä, että rakennusvirheitä ei tule”, Belov sanoo.
Belovin työhön kuuluu myös sisäisten koulutusten järjestäminen – näin mallin hyödyt saadaan parhaiten kaikkien tietoon. Kalenterista löytyy koulutuksia esimerkiksi tietoportaalista ja suunnitelmapankista. Tärkeimpiä käytössä olevia ohjelmia ovat Solibri ja Trimble Connect, jonka mobiiliversio yhdistää toimiston ja työmaan – tabletissa ja kännykässä toimivasta sovelluksesta voi tarkastaa suoraan paikan päällä, kuinka paljon esimerkiksi betonia valetaan tiettyyn kohtaan.
”Mobiilisovellus on kätevä tiedon jalkauttamisessa”, Belov sanoo ja näppäilee tietoja esiin kännykän ruudulta – ruudulta erottuvat hyvin sinisellä värillä koodatut paikallaanvalut ja vihreällä betonielementit.
Rakennetekniikka yhdistyy ihmistuntemukseen
Tietomalliasiantuntijana Belov toimii Länsimetro-projektissa osana suurempaa verkostoa. Länsimetrolla on oma tietomallikoordinaattorinsa, joka pitää käsissään koko hankkeen mallintamisen lankoja ja kokoaa yhteen niin sanotun yhdistelmämallin, jossa eri alojen suunnitelmat rakennetekniikasta arkkitehtuuriin yhdistetään toisiinsa. Lisäksi eri asemien urakoitsijoilla on omat asiantuntijansa – GRK Infran työmailla Finnoossa ja ratalinjalla Belov.
”Tarvittaessa tehdään yhteensovittamista muiden työmaiden kanssa, mutta on tämä aika itsenäistä työtä. On myös kiinnostavaa päästä työskentelemään niin ratalinjalla kuin yhdelle asemalla – radalla on kuiluja ja yhdystunneleita, mutta asemalla enemmän teknisiä järjestelmiä, jolloin rakentaminen on vielä vähän monimutkaisempaa”, Belov sanoo.
Tekniikka on aina kiinnostanut Belovia, joka kutsuu itseään diginatiiviksi. Opinnot rakennustekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulussa antoivat hyvät lähtökohdat rakennustekniikan osaamiseen.
”Työssä vaaditaan kuitenkin myös paljon muita ominaisuuksia: tarkkuutta, hyviä sosiaalisia taitoja ja empaattisuutta. On löydettävä yhteinen kieli sellaisenkin ihmisen kanssa, joka on tehnyt asioita eri lailla 30 vuotta”, Belov sanoo.
Tulevaisuudessa Belovia kiinnostaa, minne ala kehittyy.
”Viiden vuoden kuluttua ala voi olla hyvinkin erilainen. VR- ja AR-tekniikka tulee edullisemmaksi, jolloin työmaaoloissakin voi jo olla mahdollista käyttää nyt hinnakkaita virtuaalilaseja, joiden kautta kolmiulotteista mallia voi tarkastella kohteessa ja nähdä valmiin lopputuloksen”, hän sanoo.
Aleksi Yletyinen (insinööri, AMK) on aloittanut Kivenlahden aseman projekti-insinöörinä. Projekti-insinöörinä Yletyinen huolehtii mm. Kivenlahden asemaurakan laadunhallinnasta, kustannusseurannasta ja dokumentoinnista.
