Matinkylä-Kivenlahti-osuuden testausvaihe on käynnissä. Testaaminen etenee yksittäisten laitteiden testaamisesta yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Testaamisella varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Nämä tekniset järjestelmät tekevät länsimetrosta juuri länsimetron – yhden maailman turvallisimmista ja moderneimmista metroista.
Testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Rakentamisen sivulla voit testaamisen etenemistä esimerkkien myötä.
Testaaminen alkaa urakoitsijavetoisesti, ja myöhemmin Länsimetro Oy tilaajana ottaa vetovastuun testauksien etenemisestä. Urakoitsijat vastaavat pistetestauksista sekä toimintojen ja järjestelmien testauksista, kun taas suurempien kokonaisaisuuksien testaamisessa vetovastuu on Länsimetrolla. Testaaminen etenee asemakohtaisesti niin, että testaamiseen sidotut henkilöresurssit voivat siirtyä suunnitellusti asemalta toiselle.
Espoonlahden metroasemalla testataan varavoimakoneen toimintaa tiistaina 22.6.2021 klo 8-15. Testauksesta voi aiheutua ympäristöön hajuhaittaa ja mahdollisesti hieman melua. Testauksella varmistetaan, että varavoimakone toimii suunnitellusti.
Jokaiselle uudelle metroasemalle ja Sammalvuoren varikolle tulee varavoimakone. Yhteensä varavoimakoneita asennetaan Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle kuusi kappaletta. Varavoimakone käynnistyy automaattisesti muutamien sekuntien viiveellä, jos aseman talotekniikkaa palvelevat muuntajat jäävät ilman sähkönsyöttöä vian tai muun esim. valtakunnallisen sähkökatkon takia. Varavoimakoneen teho on 500 kilowattia. Tehot riittävät metroaseman turvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen pyörittämiseen kuten esimerkiksi riittävään valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissin käyttöön ja kulunvalvontaan. Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta.
Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa.
Kalle Mustosen veistospari ”Kulkijat” on pääteaseman Kivenlahden taideteos. Veistoksen asennus asemalaiturille alkoi maaliskuussa 2021, ja toukokuun lopulla pidetyssä katselmuksessa se todettiin valmiiksi. Näin monivaiheinen työ tuli päätökseen. Mustonen aloitti Kulkijoiden luonnostelun syksyllä 2018, jonka jälkeen hän teki teoksen pienoismallin ja työpiirustukset. Täyskokoisen veistosparin valmistamisen hän aloitti lokakuussa 2019, joten 17 kuukauden mittainen matka huipentui toukokuun katselmukseen. Syksyllä 2021 teokselle järjestetään nimikilpailu.
Pääteaseman maamerkin muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa puista hahmoja. Humoristiset hahmot juoksevat metrolaiturin keskiosassa. Hahmot ovat sympaattisia ja kestävät aikaa. Puinen ja lämmin teos on vastakohta Kivenlahden metroaseman vaaleudelle. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects.
Havainnekuva Kulkijoista syksy 2018. Kuva: K. Mustonen.
Kulkijoiden osat valmiina ennen pintakäsittelyä kuljetettavaksi Kivenlahteen. Kuva: K. MustonenRakennustöiden loppuunsaattamisen ja testaamisen ajaksi Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla oleva Kulkijat-veistospari on suojattu. Kuva: P. Littu.
Kaitaan metroaseman Iivisniemenkallion sisäänkäynnin työmaa-alueella alkaa maanpäälliset täyttötyöt maanantaina 24.5.2021. Työt jatkuvat viikon 22 loppuun saakka. Täyttötöissä työmaa-alueen maanpintaa korotetaan täyttämällä se soralla. Työt lisäävät rekkaliikennettä Iivisniemenkalliolle. Täytön jälkeen maanpinta jää sorakentäksi.
Alueen työmaa-aitoja puretaan kesän aikana. Korkeimmille kallioalueille on jo asennettu lopullisia metalliaitoja. Osa työmaa-aidoista säilyy työmaa-alueen ympärillä rakennusurakan loppuun saakka.
Kaitaan metroasemaan kuuluu Kaitaantien sisäänkäynti ja varauksena Iivisniemenkallion sisäänkäynti. Iivisniemenkallion sisäänkäyntiä ei siis oteta käyttöön, kun metroliikenne jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen vuonna 2023. Iivisniemenkalliolla on myös Kaitaan metroaseman tekniikkakuilu.
Kaitaan metroaseman Iivisniemenkallion sisäänkäynnin työmaa-alueella tehdään maanpäällisiä täyttötöitä viikoilla 21-22.
Pahoittelemme täyttötöistä mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä.
Matinkylä-Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimia testataan 17.–21.5.2021. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön.
Savunpoistopuhaltimien suoritustestejä tehdään viikolla 20 seuraavasti:
maanantaina 17.5.2021 klo 8–15 Kaitaan metroasemalla, Hyljetien kuilulla ja Riilahden kuilulla.
tiistaina 18.5. klo 8–15 Soukan metroasemalla ja Opettajantien kuilulla.
keskiviikkona 19.5. klo 8–12 Finnoon metroasemalla ja klo 12–15 Kauklahdenväylän kuilulla.
torstaina 20.5. klo 8-15 Espoonlahdessa ja Maininkitien kuilulla
perjantaina 21.5. klo 8–12 Kivenlahdessa
Testien aikana Länsimetron asemilta ja kuiluista voi kuulua ajoittaista hurinaa. Pahoittelemme mahdollista meluhäiriötä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.
Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13) 050 377 3700
Toimintakokeissa varmistetaan, että savunpoistojärjestelmä toimii kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa suunnitellulla tavalla. Savunpoistojärjestelmän komponenttien testaamisen jälkeen testataan koko järjestelmän toiminta ja lopuksi savunpoiston toiminta osana metroasemaa ja ratalinjaa.
Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa pistetestauksella, joista edetään yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Lue lisää testaamisesta. Toimintakokeilla varmistetaan, että kaikki asennetut järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla.
Savunpoistojärjestelmän osalta pistetestauksella varmistetaan, että savunpoistojärjestelmään liittyvät laitteet, kuten savunpoiston pellit, luukut, puhaltimet ja taajuusmuuttajat, on asennettu oikein. Pistetestausvaiheessa pyritään löytämään mahdolliset virheet kytkennöistä ja yksittäisten laitteiden toiminnassa ennen kuin siirrytään testaamisen seuraavaan vaiheeseen toimintakokeisiin. Savunpoistojärjestelmän toimintakokeissa varmistetaan, että haluttu savunpoistolohko käynnistyy, ja siihen liittyvät laitteet toimivat suunnitelman mukaisesti, kuten savunpoistopellit ja -luukut menevät oikeaan asentoon ja savunpoistopuhaltimet puhaltavat oikeaan suuntaan.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Ensimmäiset savunpoistopuhaltimet asennettiin 2019 syksyllä Kivenlahteen. Savunpoistopuhaltimien asennukset valmistuivat heinäkuussa 2020. Kuva: M. Wirman.
Asemilla sijaitsevat savunpoistopuhaltimet ovat kooltaan pienempiä kuin ratalinjalla sijaitsevat massiiviset savunpoistopuhaltimet. Isojen puhaltimien toimintakokeet tehdään myöhemmässä vaiheessa, kun asemat ja ratalinja ovat vielä nykyistä valmiimpia.
Paloilmoittimien testaamista Kivenlahden metroasemalla. Testeissä paloilmaisin aktivoidaan pitkällä sauvalla. Paloilmoittimen ohjauksien testauksissa varmistetaan, että savunpoisto käynnistyy automaattisesti paloilmoittimen hälyttäessä kyseisessä tilassa. Kuva. J. Ilkanheimo.
Ohikulkija voi havaita käynnissä olevat savunpoistopuhaltimien toimintakokeet metroasemien julkisivussa olevien savunpoistoluukkujen avautumisena ja niistä kuuluvana puhaltimen hurinana. Asemaympäristöön syntyvistä häiriöistä tiedotetaan Länsimetron verkkosivuilla.
Savunpoistopuhaltimien asennusten edistymistä pystyi seuraamaan rakentamisen sivulta, jossa voi seurata muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä sekä testaamisen etenemistä.
Rakentamisen sivulla seurataan muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja ratalinjalla, kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista sekä seurataan testaamisen etenemistä. Yksi seurattavista asioista on kokonaisvalmius, joka oli huhtikuussa 89%. Kokonaisvalmius pitää sisällään rakentamis- ja testausvaiheet.
Huhtikuussa 2021 kokonaisvalmius oli 89%. Kokonaisvalmius sisältää käynnissä olevat Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakennustyöt ja testausvaiheen. Rakennusvaihe ajoittuu vuosille 2019-2021. Asemien, radan ja varikon rakentaminen alkoi porrastetusti vuoden 2018 lopulla.
Kuvassa on Kivenlahden metroaseman asemalaituri maaliskuussa 2021. Kuva: S. Toivola.
Kokonaisvalmius otettiin rakentamisen sivulle seurattavaksi asiaksi syyskuussa 2020. Tilannehuoneessa kokonaisvalmiutta on seurattu rakennusurakoiden alusta alkaen. Rakentamisen verkkosivulla on seurattu rakennustöiden ja asennusten etenemistä maaliskuusta 2020 alkaen. Tänä aikana verkkosivuilla seurattavista rakennustöistä ja asennuksista on valmistuneet syöttöasemien, varavoimakoneiden, savunpoistopuhaltimien, liukuportaiden, WC-moduulien, palorulla- ja -liukuovien asennukset sekä päällysrakenneurakassa pölkkyjen, kiskojen ja vaihteiden asennukset.
Kokonaisvalmius sisältää rakentamisen lisäksi myös testaamisvaiheen, joka on jo alkanut Matinkylä-Kivenlahti-osuudella pistetestauksilla. Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Testaamisen vaiheita avataan erillisissä jutuissa testaamisen edetessä.
Hankkeen edistymää mitataan ns. tuloksen arvo -menetelmällä, jossa asioita on painotettu euromääräisen arvon perusteella. Esimerkiksi jos 4 000 € maksavasta, nelisivuisesta aidasta on valmistunut yksi sivu, tuloksen arvo on 1000 € ja valmiusaste 25% (1000 €/4000 € x 100 % = 25 %).
Kokonaisvalmius 100%, kun kaikki urakat päättyvät
Seurattava kokonaisvalmius on 100% siinä vaiheessa, kun kaikki urakat päättyvät. Urakka päättyy, kun urakoitsijat luovuttavat työn tilaajalle eli Länsimetrolle, ja Länsimetro vastaanottaa sen. Valmiusaste on tällä hetkellä hyvin korkea, eli lähelle 90 %. Tämä johtuu siitä, että suurin osa rakentamistyöstä tehty ja testaustyöt ovat vielä jäljellä. Tätä edistymää, eli viimeisiä prosentteja seurataan sitten erikseen käyttöönottovaiheen aikatauluissa.
Testaaminen ja sitä seuraavat viranomaistarkastukset kestävät vuoteen 2023 asti. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin metroliikenne voi alkaa. Arvio on, että matkustajaliikenne Matinkylästä Kivenlahteen alkaa vuoden 2023 aikana. Rakentamisen jälkeen Länsimetro Oy jää myös uuden osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi. Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen.
Vuonna 2023 Kivenlahteen asti ulottuvan metroyhteyden maanlainen metrovarikko on rakennettu Espoon Sammalvuoreen. Metrovarikko on metrojunien säilytys- ja huoltopaikka, jossa et metromatkustajana koskaan käy. Alla olevan videon myötä pääset kurkistamaan maanalaiselle metrovarikolle, joka valmistui vuonna 2020. Video löytyy myös YouTubesta.
Varikolla on maan alla kaksi hallia. Toisessa hallissa on yösäilytystilat 20 metrojunalle. Toisessa hallissa on huoltohalli. Lisäksi varikolla on teknisiä tiloja. Varikolla työskentelevän HKL:n henkilökunnan tiloja sekä maan alla että maanpäällisissä tiloissa. Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka. Sulautuakseen mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon varikkoaluetta on maisemoitu. Lue lisää maisemoinnista.
HKL aloitti Länsimetron rataosuudelle sijoittuvan varikon varustamisen vuonna 2021. Metroliikenteen arvioidaan jatkuvan Matinkylästä pääteasemalle Kivenlahteen vuonna 2023.
Länsimetro-projektissa rakennetaan maanalaisen varikon lisäksi seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Metro kulkee myös kakkosvaiheella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa. Lisätietoja rakentamisesta ja sen etenemisestä löydät Länsimetron verkkosivuilta.
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.
Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:
Pääraaka-aineiden kulutus
Energiankulutus
Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
Jätteiden muodostuminen ja käsittely
Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
Poistoveden määrä ja laatu
Luonnon monimuotoisuus
Pölyäminen
Melu
Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset
Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.
Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.
Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.
Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.
Liito-oravien kulkureitit säilyvät
Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.
Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.
Sidosryhmät keskeinen osa projektia
Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.
Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.
Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen on edennyt testausvaiheeseen. Asemilla ja ratalinjalla on lisäksi käynnissä talotekniikka- ja järjestelmäasennuksia ja asemilla julkisivutöitä. Suomen mittakaavassa harvinaisen laaja testausvaihe on myös alkanut pistetestauksilla.
Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.
Viimeiset ratakiskot on asennettu tällä viikolla. Testiajot uudella osuudella alkavat ratakalustolla kesällä ja metrojunilla alkusyksystä. Sammalvuoren maanalaisen metrovarikon rakentaminen on jo päättynyt. HKL varustaa varikkoa syksyllä 2021 omiin tarpeisiinsa.
Testausvaihe päättyy viranomaistarkistuksiin. Arvion mukaan liikenne osuudella voi alkaa 2023 aikana. Projekti etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Länsimetron toinen vaihe Matinkylä-Kivenlahti -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.
– Olemme edenneet rakentamisessa Espoon kaupunginvaltuuston 2018 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti. Moderni metro muodostuu yli 50:stä erilaisesta järjestelmästä, joiden on toimittava yhteen ja taattava turvallinen metromatka kaikissa olosuhteissa. Tästä syystä testausvaihe on tehtävä huolellisesti ja suunnitellusti. Kaikkien toimijoiden ja tekijöiden työn laadun on oltava ensiluokkaista, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Jokaisella asemalle on tulossa aseman identiteettiä ilmentävä taideteos. Viiden aseman taide on jo osittain valmistunut.
– Olemme halunneet tuoda asemille taidetta eri muodoissa. Julkinen tila voi olla paitsi kestävä myös arkkitehtuuriltaan näyttävä ja paikallinen tunnusmerkki, Saksi toteaa.
Länsimetro ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-osuuden viimeinenkin sisäänkäynti valmistui lokakuussa 2020, kun Matinkylän aseman läntinen sisäänkäynti avattiin liikenteelle muun rakentamisen valmistuttua nk. Tynnyripuiston alueella. Tämän myötä Länsimetron ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Liikenne osuudella oli alkanut marraskuussa 2017. Ruoholahti–Matinkylä-osuuden hankesuunnitelmalaajuuden loppukustannus on 1 171 miljoonaa euroa. Espoon ja Helsingin kaupunkien vuonna 2016 hyväksymä budjetti oli 1 186 miljoonaa euroa. Ykkösvaiheen loppukustannukset alittivat budjetin 15 miljoonalla.
Länsimetron tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu operaattorille lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi @metrorakentuu
