Kuukausi: helmikuu 2020

Urheilupuiston metroaseman uusi, itäinen sisäänkäynti käyttöön viikonloppuna

28.2.2020

Urheilupuiston metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuu matkustajille lauantaina 29.2.2020. Urheilupuiston asema suunniteltiin ja toteutettiin yhden varsinaisen sisäänkäynnin varassa toimivaksi. Länsimetro Oy haluaa kehittää matkustajakokemusta omistamillaan kahdeksalla metroasemalla. Palautteen pohjalta Jousenpuiston pysäköintilaitoksen hätäpoistumisreitti muutetaan Urheilupuiston toiseksi sisäänkäynniksi. Tämä sujuvoittaa Jousenpuiston suunnan matkustajien matkaa.

Läntinen sisäänkäynti on entiseen tapaan matkustajien käytössä.  Uusi sisäänkäynti on esteetön, kuten kaikki muutkin Länsimetron asemien sisäänkäynnit. Uuden sisäänkäynnin tunnus on HSL:n matkustajaopasteissa C.

Uuden sisäänkäynnin rakentaminen edellytti mm. viranomaisten vaatimia rakenteellisia muutoksia sisäänkäynnillä ja teknisiä muutoksia metron järjestelmiin. Muutokset suunniteltiin ja toteutettiin huolellisesti, jotta rakennettava sisäänkäynti on toimiva ja turvallinen sekä järjestelmät toimivat yhdessä muiden metron järjestelmien kanssa.  Rakentamisen aikana huomioitiin myös käytössä olevan metron turvallisuusvaatimukset.

Tutustu Urheilupuiston metroasemaan.

Kooste Länsimetron hallituksen kokouksesta 27.2.2020

27.2.2020

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Tekninen johtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden käyttöönottosuunnitelmaa. Varikon käyttöönottovaihe on alkanut.

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden liityntäpysäköinnin ja pyöräpaikkojen rakentamisen tilanne. Espoon kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Länsimetron jatkeen 1300 liityntäpysäköintipaikasta toteutettaisiin

  • Kivenlahteen 700 autopaikkaa
  • Espoonlahteen 250 paikkaa
  • Soukkaan 50 paikkaa
  • Kaitaalle 50 paikkaa
  • Finnooseen 250 paikkaa

Kokonaismäärää vähennetään yhteensä 300 paikalla. Vapautuvat resurssit kohdennetaan laadukkaan pyöräpysäköinnin toteuttamiseen.

Mahdollisuudet pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseen Länsimetron varrella on kartoitettu ja pyörien liityntäpysäköintipaikoille on laadittu Espoon kaupungin suunnitteluohje. Länsimetro toteuttaa vähintään hankesuunnitelmassa määritetyt pyöräpysäköintipaikat ja tekee mahdollisuuksien mukaan laadullisia ja määrällisiä parannuksia koko Espoon puoleisella osuudella.

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden ensimmäinen ympäristöselonteko.  Linkki

Hallitus valtuutti talousjohtajan tai hänen määräämänsä edustajan kilpailuttamaan ja tekemään sopimuksen korkeintaan 100 miljoonan euron rahoituksesta yhdessä tai useammassa lainassa korkeintaan 640 miljoonaan euroon asti. Rahoituksen kilpailutus tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin rahoituksen kanssa.

Hallitukselle esiteltiin tilinpäätös 2019. Tilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan osana Espoon konserniraportointia.

Hallitukselle esiteltiin tilannekatsaus Koivusaaren metroaseman laituritason lattian korjaustöistä, jotka ajoittuvat kesään.  Hallitukselle esiteltiin tilannekatsaus Keilaniemen 30.-31.1. välisenä yönä tapahtuneesta vesivahingosta.

Seuraava hallituksen kokous on 26.3.2020.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Koskimelojana tunneleissa

25.2.2020

Jos harrastaa koskimelontaa, voi sateinen talvi tehdä mahdolliseksi jopa työn ja harrastuksen yhdistämisen.  Ratalinjan Kivenlahden puoleisessa päässä oli pumppaamossa viime perjantaina runsaasti vettä, jopa niin paljon, että Länsimetrossa suunnittelupäällikkönä työskentelevä Aarne Miettinen pystyi yhdistämään työn ja huvin. Aarne harrastaa koskimelontaa sekä huvin vuoksi, että kilpatasolla ja usein töiden jälkeen tie vie melomaan.  

”Viime viikolla kuulin valvojilta, että ratalinjan viimeisessä pumppaamossa olisi normaalia enemmän vettä ja kun melontakalusto sattui olemaan mukana iltaa varten, niin ajateltiin käydä työkaverin kanssa kuvaamassa pieni perjantaipäivän kevennys”, Aarne kertoo.  

Kyseiseen pumppaamoaltaaseen, jossa Aarne kävi melomista kokeilemassa, kerätään tunnelin vuotovesiä. Kallion sisällä liikkuu aina vettä. Vesi johdetaan salaojien kautta hallitusti pumppaamoihin ja sieltä edelleen hulevesijärjestelmään.  Ratalinjan syvimmistä kohdista pumppaamoja löytyy kakkovaiheella Matinkylä-Kivenlahti-osuudelta yhteensä 6 kappaletta.  

Normaalisti pumput poistavat veden sitä mukaa, kun sitä pumppaamoon virta, mutta runsaampia vuotoajankohtia ja häiriötilanteita varten pumppaamoilla on useiden satojen kuutioiden varoaltaat.  

”Länsimetron pumppaamossa mahtui jotenkuten melomaan, ainakin tällaisella ketterämmällä kajakilla.”  

 

Kuvaaja Juha Tapper 

Lue lisää tunnelien salaojista.

Ratalinja nappasi ensimmäisen Länsimetron Yhteistyö-palkinnon

14.2.2020

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja valikoituu käynnissä olevien työmaiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Ensimmäisen Yhteistyö-palkinnon voitti Ratalinjan työmaa, joka rakentaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan sekä seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle. Tutustu ratalinjaan.

– Yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä korostuu Länsimetron kaltaisessa mittavassa megahankkeessa. Haluamme mitata yhteistyötä ja luottamusta jokaisessa rakennusurakassa ja puuttua mahdollisiin yhteistyön esteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin niistä muodostuu ongelmia hankkeen etenemiselle, kertoo Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Yhteiset tilat varmistavat tiedonkulun ja vahvistavat yhteishenkeä

Palkinnon saaja valikoituu käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa. Tavoitteena on yhteistyön ja luottamuksen jatkuva parantaminen. Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta työmailla hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa.  Mittauksia on tehty kesäkuusta 2018 sitä mukaa kuin rakennusurakat ovat käynnistyneet. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastaavat kyselyyn. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja eri teemoista. Mittaamisessa käytetään Celkee Insight -palvelua. Mittaaminen antaa tietoa tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä.  Palkinnon kriteereinä ovat kyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon lisäksi työmaan tuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.

Kyselyssä mitattavien teemojen keskiarvo on ratalinjalla korkealla tasolla. Ratalinjalla tiedonkulku ja yhteistyö ovat kehittyneet positiivisesti koko mittaamisajanjakson aikana. Lisäksi ratalinjan vastaajat aktivoituivat kommenttien antamisessa. Ratalinjan vastauskattavuus oli suhteellisen hyvällä tasolla, 60 %.

– Meillä on työmaalla aito BigRoom-toimintatavan tyyli: työskentelemme yhdessä yhteisissä tiloissa. Tieto kulkee paremmin ilman turhia ovia ja muutamalla askeleella on mahdollista välttää loputtomat sähköpostikeskustelut. Kun tieto kulkee, on helpompi tähdätä yhteiseen maaliin, rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka nostaa esimerkiksi työmaan hyvistä käytännöistä yhteistyön kannalta.

Rakentamisen toisessa vaiheessa Länsimetro-projektissa Ratalinjan työmaa rakentaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan sekä seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle.

Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta työmailla – lue lisää.

Espoonlahti voitti toistamiseen Turvallisin metrotyömaa -kilpailun

12.2.2020

Turvallisin metrotyömaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jossa kannustetaan ennaltaehkäisevään työhön ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.

Turvallisin työmaa -kilpailun voitti toisen kerran peräkkäin Länsimetron Espoonlahden työmaa, jossa projektinurakoitsijana toimii SRV.  Länsimetron omassa työturvallisuuskilpailussa palkitaan käynnissä olevien metrourakoiden turvallisiin työmaa. Rakennuttajana Länsimetro haluaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja kannustaa urakoitsijoita, rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita ja kaikkia rakennuskohteissa työskenteleviä kehittämään työturvallisuuskulttuuria ja pyrkimään kohti nolla tapaturma -tavoitetta. Palkinto annetaan puolivuosittain.

– Voitto ei tule yhden tai kahden henkilön ansiosta – siihen tarvitaan koko työmaan porukka. Voitto kuuluu kaikille tässä hankkeessa työskenteleville. Työturvallisuuden eteen tehdään töitä päivittäin sata prosenttisesti työmaapäällikkö Jussi Lahden esimerkillä, sanoo Espoonlahden urakassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä SRV:n Jonne Juutilainen.

Kuvassa palkinnon voittanut Espoonlahden työmaa.

Tavoitteena nolla tapaturmaa – työturvallisuudesta ei lepsuta

– Länsimetro kannustaa rakennuskohteita Turvallisin metrotyömaa -kilpailun myötä kiinnittämään turvallisuuteen huomiota jo ennakolta ja tekemään korjaavia toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Tavoitteena on nolla tapaturmaa, summaa Länsimetron turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen kilpailun tavoitteet.

Kilpailussa huomioidaan työturvallisuuden kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat MVR-/TR-mittarit*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot.

Espoonlahden työmaa keräsi kilpailussa eniten pisteitä MVR- ja TR-mittareiden osuudesta. Espoonlahden työmaa teki myös eniten toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja, joita kertyi 793 kappaletta.  Edellisellä kilpailukierroksella Espoonlahdella oli havaintoja 314. Myös ratalinjan työmaa teki toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja runsaasti, 685 kappaletta.

Edellisen voiton jälkeen Espoonlahden työmaan turvallisuutta on parannettu esimerkiksi lisäämällä hälytysjärjestelmiä työmaalla ja kehittämällä turvallisuushavaintojen kirjaamis- ja korjaamiskäytäntöjä.

– Espoonlahden työmaalla turvallisuuden eteen tehdään töitä päivittäin, eikä siitä saa tinkiä ollenkaan. Jokainen työsuoritus pitäisi aloittaa miettimällä, kuinka työ tehdään turvallisesti. Kaikki ovat velvollisia toimimaan yhteistyössä työturvallisuuden varmistamiseksi. Alusta alkaen SRV:n työmaalla on ollut selkeä linja toimintatavoista ja pelisäännöistä – urakoitsijoilla tai kenellekään muulle ei ole annettu siimaa työturvallisuudesta lepsumiseen. Jokaisen täytyy sitoutua annettuihin ohjeisiin, suunnitelmiin ja turvavarusteiden käyttöön sekä raportoimaan turvallisuuspuutteet, korostaa Juutilainen.

*MVR-mittari on havainnointiin perustuva menetelmä maa- ja vesirakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseksi. MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on puolestaan talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä. Turvallisuusmittari kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja myönteisen palautteen avulla motivoi kehittämään työtapoja.

Koivusaaren metroaseman laituritason lattia uusitaan – asema suljetaan kesäksi liikenteeltä

10.2.2020

Koivusaaren metroaseman laituritason lattia uusitaan kesällä 2020 laiturin mosaiikkibetonilattiassa havaittujen halkeamien vuoksi. Halkeamat eivät vaikuta aseman käytettävyyteen, mutta korjaus halutaan tehdä viivyttelemättä. Tästä syystä laituritason lattian pintarakenteita uusitaan 1.6. – 5.8.2020.

Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen.

Pahoittelemme matkustajille koituvaa vaivaa. Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny ja työn kesto olisi mahdollisimman lyhyt. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä. Korjaustyön aikana molemmin puolin työmaata on käynnissä tiheä metroliikenne. Metroliikenteen sujuvuus on otettu huomioon korjaustyön suunnittelussa.

Koivusaaren metroasemalla oli vuoden 2019 tasolla keskimäärin 2100 matkustajanousua arkipäivää kohden. Heinäkuussa 2019 matkustajakeskiarvo oli arkipäivisin noin 1500. Viikonloppuisin matkustajamäärät olivat kuun keskiarvoa pienemmät niin kesäaikaan kuin talvikaudellakin. Viereisellä Lauttasaaren metroasemalla oli vuositasolla arkisin keskimäärin 12 200 matkustajanousua ja heinäkuussa vastaavasti 9 200.

HSL lisää lattian uusimisen aikana bussiliikennettä Katajaharjun ja Isokaaren alueilta Lauttasaaren metroasemalle. Matkustajia palvelee alueella myös linja 104, joka liikennöi Lauttasaaren metroasemalta Lauttasaarentietä pitkin Haukilahteen. Espoon Hanasaaressa käytössä ovat lisäksi kesälläkin ruuhka-aikaan Länsiväylää liikennöivät bussit. HSL tiedottaa alueen vaihtoehtoisista yhteyksistä tarkemmin kevään aikana sivustolla hsl.fi/koivusaari2020 ja tiedot tulevat näkyviin myöhemmin myös Reittioppaaseen.

Asema on valmistunut 2016 ja otettu liikennekäyttöön marraskuussa 2017.

 

Lisätietoja:

Länsimetro Oy: aseman korjaustyöt: www.lansimetro.fi/asemat/koivusaari/

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–15): 050 377 3700

HSL Helsingin seudun liikenne: liikennejärjestelyt ja matkustajainformaatio

hsl.fi/koivusaari2020

Ensimmäinen Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin ympäristöselonteko laadittu

7.2.2020

Länsimetro on selvittänyt Matinkylä–Kivenlahti -projektin ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon louhinnan ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuosina 2014–2019.

Ympäristövaikutusten arvioimiseksi seuraamme rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään, rakentamisen aikaista vedenkulutusta ja jäteveden käsittelyä, huomioimme luonnon monimuotoisuuden ja kiinnitämme huomiota rakennustyömaiden pölyämiseen ja meluun.

Louhintaurakat aloitettiin vuonna 2014 ja ne päättyivät vuoden 2018 aikana. Metron rakentaminen jatkui asemien ja ratatunnelin rakennusurakoilla ja ne jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Ympäristöselonteossa raportoidaan vuosien 2014–2019 louhinta- ja rakentamisvaiheessa:

  • Pääraaka-aineiden kulutustiedot: räjähteet, kemikaalit, polttoaineet, betoni
  • Energiankulutus
  • Hiilijalanjälki
  • Kiviaineksen muodostuminen ja hyödyntäminen
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Vedenkulutus ja jätevedet
  • Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Länsimetro rakennuttajana kannustaa materiaalitehokkuuteen

Länsimetro voi rakennuttajana vaikuttaa esimerkiksi kannustamalla urakoitsijoita materiaalitehokkuuteen. Rakentamisen materiaalitehokkuus säästää luonnonvaroja ja vähentää jätteiden määrää ja myös osaltaan hillitsee työmaan hiilidioksidipäästöjä. Keinoja ovat mm. tietomallinnuksen käyttö aseman suunnittelussa sekä eri työvaiheiden ja materiaalihankintojen suunnittelu, jolloin vältetään ylimääräisten materiaalin tilaaminen ja varastointi työmaalla.

Rakentamisen volyymeja kuvaa esimerkiksi louhintavaiheessa käytettyjen kallionlujituspulttien määrä. Tunnelia lujitetaan asemilla noin 6 metriä pitkillä kallioon asennettavilla pulteilla. Louhintaurakoiden tietojen perusteella kallionlujituspultteja asennettiin asemien louhintaurakoissa keskimäärin 100 km urakkaa kohden. Yhden pultin pituus on keskimäärin 6 m. Pituudeltaan tämä matka vastaa suunnilleen etäisyyttä Helsingin päärautatieasemalta Hämeenlinnan keskustaan.

Raportissa arvioitiin myös louheen kuljetuksen ympäristövaikutuksia. Kun asemien ja työtunnelien louhintaurakoiden kaikki edestakaiset kuljetusmatkat lasketaan yhteen, saadaan kuljetusmatkojen pituudeksi yhteensä noin 10 664 900 km. Pituudeltaan tämä vastaa noin 267 kierrosta maapallon ympäri.

72 % hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusmateriaaleista

Raportissa ilmenee myös, että vuoden 2019 loppuun mennessä suurin osa (72 %) koko Matinkylä–Kivenlahti -projektin hiilijalanjäljestä on muodostunut materiaaleista, seuraavaksi suurimmat osuudet louheen ja jätteiden kuljetuksista (13 %) sekä polttoaineista (9%). Koko hankkeen hiilijalanjäljestä noin puolet on syntynyt louhintavaiheessa ja noin puolet rakentamisvaiheessa vuoden 2019 loppuun mennessä. Louhinnan ja rakentamisen kokonaishiilidioksidipäästö on vuoden 2019 loppuun mennessä 90 800 tCO2.

Pohjavesiä seurataan, liito-oravat huomioidaan

Raportin tuloksista selviää myös, että projektin rakennustöillä ei ole ollut todettavaa vaikutusta pohjavesiputkien vedenlaatuun. Monin paikoin rakennusten painumaseurantapisteissä muutokset ovat jääneet alle mittausepätarkkuuden. Hannusjärven vedenpinnan tasossa ei ole havaittavissa luontaisesta poikkeavia muutoksia.

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Liito-oravien ydinalueet on huomioitu metroasemien suunnittelussa, eikä liito-oravien elinympäristö ole vaarantunut. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on ollut ja on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Matinkylä-Kivenlahti -projektille voi antaa palautetta puhelimitse tai nettisivujen palautelomakkeen kautta. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan. Palautteiden johdosta on tehty toimenpiteitä mm. tarkistettu mahdollisia vaurioita, tehostettu työmaatien puhdistusta ja meluvalituksien perusteella on ohjattu tarvittaessa työmaiden toimintaa.

Ympäristöselonteko päivitetään vuosina 2020-2023.

Tutustu ympäristöselontekoon (pdf)

Lisätietoja:
Ympäristöpäällikkö Kati Vesikallio, sähköposti kati.vesikallio(at)lansimetro.fi

Keilaniemen metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin hissit käyttöön

5.2.2020

Keilaniemen metroaseman teknisissä tiloissa tapahtui vesivahinko torstain ja perjantain välisenä yönä 30.-31.1.. Hälytys tuli HKL:n valvomoon 30.1. klo 23.53 suoraan Länsimetron järjestelmästä. Pelastuslaitos hälytettiin paikalle klo 00.20. Vettä tuli aseman alimpiin kerroksiin ylivuotona sprinkler-altaasta anturiviasta johtuen. Sprinkler-allas on säiliö, josta vesi syötetään aseman sprinkler-linjastoon. Jokaisella asemalla on kattava sprinkler-järjestelmä, joiden toiminta ja kunto tarkistetaan säännöllisesti. Vahingon juurisyitä selvitetään niin että vastaavaa ei pääse tapahtumaan jatkossa.

Vesivahinko ei vaikuttanut metroliikenteeseen. Liikenteen alkaessa öisen vesivahingon jälkeen myös kaikki aseman liukuportaat olivat käytössä normaalisti. Hissikuilun kuivauksen ja tarkemman tutkimuksen jälkeen on selvinnyt, että hissit kärsivät vesivahingosta ja hissikuilujen- ja korien vahingoittuneita komponentteja joudutaan vaihtamaan.

Toinen hissi on käyttökunnossa  perjantaina 7.2.  ja toinen maanantaina 10.2.2020.

Lisätietoja: 

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–15): 050 377 3700

Länsimetron asemat valittiin vuoden 2019 valaistuskohteeksi

5.2.2020

Länsimetron asemien valaistus palkittiin jo kolmannen kerran. Ykkösvaiheen kahdeksan aseman valaistus on voittanut vuoden 2019 valaistuskohteen lisäksi kaksi arvostettua kansainvälistä palkinto: Lighting Design Awards: Highly Commended ja LIT Awards: Winner.

Tapiolan asema
Tapiolan asemassa valon ja arkkitehtuurin integraatio on vahvimmillaan. 

Länsimetron asemien valaistus voitti Vuoden valaistuskohde 2019 -kilpailun sisävalaistus-sarjan.

Länsimetron ykkösvaiheen kahdeksan aseman (Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän) yleisötilojen valaistuskokonaisuuden suunnittelusta vastasi VALOA design. Arkkitehtonista kokonaisuutta johti CJN – arkkitehdit Oy ja asemien arkkitehtuurin ovat suunnitelleet Helin & Co, ALA-arkkitehdit ja Esa Piironen, APRT ja HKP. Valaistuksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. Sähköurakoinnista vastasi Are. Valotaidetta tuottivat Tommi Grönlund ja Petteri Nissinen (Keilaniemi) ja Lighting Design Collective Oy ja Helin & Co (Lauttasaari).

Arkkitehtuuri, taide ja valo luovat metroaseman identiteetin

Kilpailussa arvioitiin muun muassa kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukevaa valaistusta. Valaistuksen toivottiin lisäävän ympäristön viihtyisyyttä ja olevan sopusoinnussa ympäröivän miljöön kanssa.

– Keskeinen ratkaisu Länsimetron asemissa on valon ja arkkitehtuurin integroiminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisella metroasemalla on oma identiteetti, joka syntyy arkkitehtuurin, taiteen ja valon yhteisvaikutuksesta. Valaistuksen roolia harkittiin monipuolisesti ja ratkaisu on hillitty, mutta arkkitehtonisesti laadukas ratkaisu, joka toimii ihmisten arjessa. Laatuvaikutelmaa luovat toistuvat valaistustavat, häikäisemättömyys, riittävä valaistustaso ja valaistuksen integraatio, kuvaa metroasemien valaistusta valaistussuunnittelija ja CEO Roope Siiroinen VALOA design:sta.

– Länsimetron asemien arkkitehtoniset valaistustoteutukset ovat virkistävä poikkeus tavanomaisista metroasemien valaistuksista. Laadukas ympäristö saa matkustajat tuntemaan, että suunnittelussa on toimivuuden lisäksi pyritty lisäämään myös heidän viihtyvyyttään, perustelee tuomaristo Länsimetron valintaa vuoden 2019 sisävalaistuskohteeksi.

Lisäksi palkinnon jakamisessa arvioitiin nykyaikaisten valaistusteknisten vaatimusten täyttämistä ja teknisten ratkaisujen luovaa käyttämistä sekä taloudellisten ja ekologisten tekijöiden huomioimista. Lue lisää Vuoden 2019 valaistuskohde-kilpailusta.

Voittajat julkistettiin keskiviikkona 5.2. Sähkö Valo Tele AV -messuilla Jyväskylässä. Kilpailun voittajana Länsimetron valaistus osallistuu pohjoismaiseen Nordic Lighting Design Awards-kilpailuun.  Vuoden valaistuskohde -kilpailun järjestää Suomen Valoteknillinen seura kerran kahdessa vuodessa ja siinä palkitaan ulko- ja sisävalaistuskohteet. Kilpailu nostaa esiin kotimaisten valaistussuunnittelijoiden ja rakennuttajien ansiokkaasti toteutettuja valaistuskohteita.

Tutustu kaikkiin Länsimetron metroasemiin.