Espoonlahden metroasemalla on käynnissä matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaaminen. Testeissä testataan järjestelmien toimintaa poikkeustilanteissa, joita ovat mm. tulipalot aseman eri osissa ja erimittaiset sähkökatkot.
Maanantaina 31.1.2022 klo 8–16 yhdessä testissä testataan myös palokello, joka aiheutuu kilinää aseman lähiympäristöön.
Testauksien aikana aktivoituvat myös metroaseman evakuointikuulutukset. Kuulutukset voivat kuulua myös aseman ulkopuolelle maanantaista keskiviikkoon 31.1.–2.2.2022 klo 8–16.
Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700
Sammalvuoren varikolla testataan savunpoistopuhaltimia tiistaina 18.1.2022 klo 8–16. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä Sammalvuoren varikon ja Espoonlahden metroaseman lähiympäristöihin. Pahoittelemme mahdollisia häiriötä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta.
Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9–13) 050 377 3700
Urheilupuiston metroaseman itäisellä sisäänkäynnillä Jousenpuistonpolun varressa on matkustajien käytössä uusia pyöräliityntäpaikkoja. Pyöräpaikkoja on 54 kappaletta. Pyöräteline on HKL:n malliston mukainen kattamaton runkolukittava teline. Länsimetro Oy rakennutti pyöräliityntäpaikat joulukuussa.
HSL:n reittioppaasta näet metroasemien liityntäpysäköintipaikat ja niiden sijainnit.
Kuva HSL:n reittioppaan Urheilupuiston metroaseman pyöräliityntäpaikoista. 54 uutta pyöräliityntäpaikkaa Urheilupuiston metroasemalla valmistuivat joulukuun alussa. Pyöräpaikat ovat metroaseman itäisellä sisäänkäynnillä Jousenpuistonpolun varressa. Kuva: M. Koskinen.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä on kuin puu, jonka rungosta erkaantuvat oksat haarautuvat lähes jokaiseen ilmansuuntaan. Arviolta vuonna 2023 Länsimetron jatkeen avautuessa puuhun versoo uusia oksia, jotka yhdistyvät sekä Espoon nykyisiin linjoihin että metron uusiin asemiin.
Länsimetron jatkeen valmistumisen myötä metroasemien lukumäärä kasvaa viidellä: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Samalla nykyiset suorat bussiyhteydet näiltä alueilta Helsingin Kamppiin loppuvat metron korvatessa bussit. Jatkeen avautuminen liikenteelle ei ole yhtä mullistava muutos kuin Länsimetron ensimmäisen vaiheen avautuminen, mutta sillä on silti isoja vaikutuksia erityisesti Espoon sisäiseen joukkoliikenteeseen.
Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden avautuessa metrolinjaston metroasemien lukumäärä kasvaa viidellä. Uudet asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.
– Käytännössä Länsimetron myötä siirryttiin kertaheitolla seutupainotteisesta bussiliikenteestä liityntälinjastoon, eli aikaisemmin suoraan Helsinkiin ajaneiden bussilinjojen päätepysäkki vaihtui Tapiolan tai Matinkylän metroasemalle. Länsimetron jatkeen myötä ei mullisteta taustalla olevaa järjestelmää, vaan päivitetään jo olemassa olevaa liityntälinjastoa, kertoo HSL:n joukkoliikennesuunnittelija ja tiiminvetäjä Tero Mertanen.
Länsimetron jatkeen vaikutusalueelta Helsinkiin liikennöivät suorat bussiyhteydet voidaan jatkeen avauduttua siirtää Länsiväylän pohjoispuolelle. Tulevaisuudessa vaihdottomia bussiyhteyksiä tulee ruuhka-aikoina olemaan Olarista, Saunalahdesta, Latokaskesta, Kurttilasta ja Tillinmäestä. Samalla Etelä-Espoon joukkoliikenteen läntisin solmukohta siirtyy Matinkylästä Espoonlahteen.
Aluekeskukset pyritään linkittämään mahdollisimman hyvin
Espoonlahteen rakennettava uusi bussiterminaali vastaanottaa merkittävän määrän uusista liityntälinjoista etenkin Kauklahden väylän suunnasta. Matinkylään tulee jatkossakin päättymään liityntälinjoja muun muassa Nöykkiön, Olarin ja Haukilahden suunnasta. Matinkylä säilyy ainakin toistaiseksi myös Kirkkonummelta liikennöivien metron liityntälinjojen päätepysäkkinä johtuen Kivenlahdessa tehtävistä isoista rakennustöistä.
Espoonlahdesta tulee vahva joukkoliikenteen solmukohta, johon sijoittuvat Espoonlahden metroaseman ja liityntäliikenteen bussiterminaali. Espoonlahden uusi bussiterminaali vastaanottaa merkittävän määrän uusista liityntälinjoista etenkin Kauklahden väylän suunnasta. Matinkylään tulee jatkossakin päättymään liityntälinjoja muun muassa Nöykkiön, Olarin ja Haukilahden suunnasta. Kuva: HSL.
Muutama vuosi sitten päätettiin myös kahden runkobussilinjan, 520 ja 530, perustamisesta Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman yhteydessä. Nämä ovat kokonaan uusia linjoja runkolinjamaisella palvelutasolla, tiheillä vuoroväleillä ja laajennetuilla liikennöintiajoilla.
– Käytännössä 520 ja 530 tulevat korvaamaan joitakin nykyisistä poikittaisyhteyksistä, Mertanen tarkentaa.
Uudistusten myötä Espoon sisäinen joukkoliikenne paranee Mertasen mukaan merkittävästi. Runkobussilinjat tulevat ajamaan Matinkylästä Espoon keskukseen ja Leppävaaraan, ja metroyhteys Kivenlahteen sekä Rantaradan yhteydet Kauklahteen luovat hyvän pohjan toimivalle joukkoliikenteelle raideliikenteen runkoyhteyksillä.
– Olemme pyrkineet siihen, että jokainen aluekeskus olisi linkitetty mahdollisimman hyvin ja uskomme, että uusi suunnitelma tuo tähän parannusta. Etenkin Kauklahden väylän suunnalle pystytään tuomaan tarjontaa, jota sieltä nykytilanteessa puuttuu, Mertanen sanoo.
Muutokset tehdään aina tarve edellä
Joukkoliikenneyhteyksien uudistaminen lähtee useimmiten liikkeelle muuttuneesta tarpeesta tai korjattavasta ongelmasta. Aloite uudistamiseen saattaa tulla kaupungin kehittymisestä ja uusista asuinalueista tai merkittävistä muutoksista raideliikenteen runkoyhteyksiin, kuten esimerkiksi Länsimetron ja Kehäradan avautuminen. Uudistukset pohjautuvat aina dataan, jota HSL kerää muun muassa liikkumiskyselyillä.
– Linjastosuunnitelmaprojektin yhteydessä järjestämme liikkumiskyselyn, jossa alueen asukkaat pääsevät kertomaan liikkumistottumuksistaan. Kyselyn lisäksi meillä on käytössämme myös nykylinjaston yleistä dataa, kuten nousijamäärätietoa ja linjojen ajoaikoja. Länsimetron jatkeen suunnitelmiin liittyvään liikkumiskyselyyn saimme yli 4 000 vastausta, Mertanen kertoo.
Joukkoliikennesuunnittelun lisäksi HSL vastaa liikenteen tilaamisesta, kun taas Länsimetro Oy vastaa metron rakentamisesta ja metrojärjestelmän kehittämisestä Ruoholahdesta länteen. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos eli HKL liikennöi metroa, omistaa metrojunat ja vastaa myös Länsimetron osuuden huollosta ja ylläpidosta.
Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemilla testataan savunpoistopuhaltimia tiistaista perjantaihin 11. –14.1.2022 klo 8–16. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemien itä- ja länsipäiden kuilujen lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollisia häiriötä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta.
Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9–13) 050 377 3700
Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Kivenlahden metroaseman asemataide.
Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla.
”Matkustajat voivat koskea ”Kulkijoita” ja tuntea teoksen elävän pinnan. Kaksi- ja kolmemetristen puisten hahmojen pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista”, Kalle Mustonen nostaa esille teoksensa yksityiskohtia.
”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat”. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.
Kivenlahdessa puinen ja lämpimän oranssinvärinen veistos ”Kulkijat” on vastakohta vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Kuva: Kusti Manninen.
”Kulkijat toimivat vastapainona aseman arkkitehtuurille. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat orgaanisia ja pyöreitä. Vastaparisuus korostaa niin aseman kuin Kulkijoidenkin luonnetta”, Kalle Mustonen kuvailee Kulkijoiden suhdetta aseman arkkitehtuuriin.
Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Kivenlahden katukuvan vaaleus jatkuu metroasemalla viileän rauhallisena tunnelmana.
Kivenlahden ”Kulkijat”-veistoksen hahmot saivat nimeksensä Alis ja Ylis. Matalampi hahmoista on Alis ja korkeampi Ylis. Nimet veistoksen hahmoille valittiin äänestyksellä: Alis ja Ylis saivat peräti 65 prosenttia annetuista äänistä. Yhteensä ääniä annettiin nimiäänestyksessä 1 601 kappaletta. Nimiäänestys oli käynnissä 7.-17.12.2021.
Kivenlahtelaiset puhuvat Kivenlahden lempinimillä Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti, joista käytetään myös lyhenteitä Alis ja Ylis. Näitä nimiä ehdotti kolme henkilöä, ja he perustelivat nimiä seuraavasti:
”Alis-nimeä käytetään ala-kivenlahdesta ja ylis on ylä-kivenlahtea.”
”Kivenlahdesta puhutaan alakivenlahtena ja yläkivenlahtena”.
”Jengi on vain puhunut Yliksest ja Aliksest (Ylä-Kivenlahti ja Ali-Kivenlahti).”
Näin nimet valittiin
Ehdotuksia hahmojen nimiksi kerättiin avoimella haulla 17.11.—2.12.2021. Ehdotuksia tuli yhteensä 208 kappaletta. Annettujen ehdotusten joukosta raati valitsi finaaliin viisi nimiparia, jotka olivat Alis ja Ylis, Antas ja Tyskas, Möhkö ja Mahti, Steni ja Vikke sekä Tullen ja Mennen. Näistä yleisö äänesti suosikkinsa 7.-17.12.2021. Ääniä saatiin yhteensä 1 601.
Raadin puheenjohtaja oli kuvanveistäjä Kalle Mustonen. Raatiin kuuluivat Kivenlahden metroaseman arkkitehtisuunnittelusta vastaavan ALA Architectsin arkkitehti Petteri Littu, Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta projektijohtaja Kimmo Leivo, K-Market Kivenlahden ja K-Market Kivenlahdenkadun kauppias Toni Penttala ja ravintola Wiskarilan ravintoloitsija Pauliina Wiskari. Raadin sihteerinä toimi Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen.
Järjestelmien samanaikainen koekäyttö ja testaus esimerkiksi sähkökatkon ja tulipalon aikana ovat välttämättömiä ennen matkustajaliikenteen alkamista. Asemakohtainen testausvaihe on parhaillaan käynnissä.
Matkustajien katseilta piilossa olevissa metroaseman tiloissa on modernin metron vaatimaa talotekniikkaa ja 52 järjestelmää, jotka tekevät länsimetrosta yhden maailman nykyaikaisimmista ja turvallisimmista metroista. Vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö eri poikkeustilanteissa antaa kokonaiskuvan aseman valmiudesta metroliikenteen aloittamiseen. Ennen tätä yksittäiset laitteet ja komponentit on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa.
Viikkojen testausputki asemittain
Poikkeustilanteiden testaaminen tehdään asemakohtaisesti jokaisella uudella metroasemalla. Yhden aseman ja viereisen rataosuuden testaaminen kestää keskimäärin 4–5 viikkoa.
– Järjestelmien toimintaa testataan poikkeustilanteissa, joita ovat erimittaiset sähkökatkot ja tulipalot. Jos jokin osa-alue ei toimi suunnitellusti, testi uusitaan, kunnes järjestelmät toimivat täysin suunnitellusti, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.
Metrotunnelissa radan ja tunnelin seinän välissä oleva tukimuurielementti toimii poikkeustilanteissa hätäpoistumistasona. Kuva: Kusti Manninen
Järjestelmien testaaminen poikkeustilanteissa asemittain ja varikolla
Kuvassa on varavoimakone Finnoon metroasemalta. Kuva: M. Wirman
Sähkökatkot
Sähkökatkotestaamisella varmistetaan järjestelmien suunnitelmien mukainen toiminta sähkökatkon aikana sekä ihmisten turvallinen poistuminen metron ja aseman tiloista. Keskeistä on varmistaa sähkönsyöttö kriittisiin toimintoihin, kuten valaistukseen, äänentoistoon, evakuointihissien käyttöön ja kulunvalvontaan. Sähkökatkotesteissä testataan myös järjestelmien toiminta tulvan aikana. Sähkökatkon sattuessa tarkistetaan, että varavoimakone ja UPS-järjestelmä käynnistyvät ja kaikki keskeiset järjestelmät saavat sähköä toimiakseen.
Länsimetro-projektin käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo on vetämässä poikkeustilanteiden testausta Kaitaan metroasemalla. Kuva: Kusti Manninen
Tulipalo asemalla
Aseman paloilmoittimen ohjaukset testataan metrolaiturilla, hissiaulassa, lippuhallissa, liukuportissa ja teknisissä tiloissa. Testissä varmistetaan, että palohälytys aktivoituu ja välittyy metrovalvomoon. Oikeassa tulipalossa hälytys välittyy myös hätäkeskukseen. Seuraavaksi esimerkiksi savunpoisto käynnistyy palopaikan mukaisesti, ilmanvaihto sammuu, palo-ovet sulkeutuvat, poistumisteiden ylipaineistukset aktivoituvat, poistumisteiden lukitukset avautuvat, evakuointikuulutukset käynnistyvät ja ohjaavat matkustajat turvallista reittiä ulos sekä mm. valaistus, infonäytöt, hissit ja liukuportaat toimivat suunnitellulla tavalla.
Savunpoisto käynnistyy automaattisesti tulipalotilanteissa. Kuva: Kusti Manninen
Tulipalo ratatunnelissa
Testit tehdään niin asemalaiturin molemmissa päissä kuin molemmilla raiteilla. Palohälytyksen alkaessa eri järjestelmien toiminnot käynnistyvät automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla. Esimerkiksi aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, ratatunnelin savunpoisto käynnistyy, evakuointikuulutukset käynnistyvät sekä mm. valaistus, lukitus, infonäytöt, hissit ja liukuportaat toimivat suunnitellusti.
Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Espoonlahden metroaseman asemataide.
Espoonlahden aseman tunnelmassa on aistittavissa läheisen uimahallin värit, valot ja materiaalit. Kromipinnat imitoivat vedenpinnan väreilyä ja heijastuvaa valoa, kaakelipinnat hohtavat valkoisina, kirkas valkoinen valo valaisee asemalaituria ja uima-altaiden ratakellukkeista tutut värit löytyvät laiturialueen ovista. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA.
Vesi on elementtinä läsnä myös asemataiteessa. Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Aika ajoin katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.
Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin.
”Halusin tuoda asemalaiturille herkkyyttä ja lämpöä kontrastina kylmiin ja heijastaviin pintoihin. Aloin pohtimaan hyräilevää yksinäistä ääntä, joka toisi tilaan inhimillisyyttä ja tunnelmaa. Yksittäisestä äänestä kasvoi lauluja sisältävä teos.”, kuvailee Hans Rosenström teoksen äänimaisemien syntyä.
Teoksen äänimaisemat ovat säveltäneet Martin Ehrencrona ja Philip & Schneider. Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephin Philip ja Hannah Schneider.
Hallitus vahvisti Länsimetro Oy:n ylläpidon budjetin ja vastikerahoitteiset investoinnit vuodelle 2022. Tiedot päivitetty Länsimetron verkkosivuille: Talous | Länsimetro (lansimetro.fi)
Projektin käyttöönoton johtaja esitteli rakennusprojektin Matinkylä-Kivenlahti käyttöönoton edistymisen. Rakentaminen etenee aiemmin ilmoitetun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Liikenteen osuudella arvioidaan voivan alkaa vuoden 2023 aikana kun myös HKL:n ja HSL:n valmistelevat työt on tehty. Koeajot alkoivat ratakalustolla 21.6. jatkuen syksyn aikana Kivenlahteen asti. Matinkylän metroaseman ja uuden osuuden rajapinnan testaus on suoritettu hyväksytysti syyskuussa. Kaitaan ja Soukan asemien skenaariotestaus eli kaikkien järjestelmien testaus erilaisissa poikkeustilanteissa on myös tehty. Käynnissä on Finnoon ja Kivenlahden asemien testaus. Testaaminen etenee suunnitellusti.
Länsimetron talousjohtaja esitteli rakennusprojektin kustannusseurannan. Rakentaminen etenee budjetin mukaisesti.
Seuraava hallituksen kokous on 26.1.2022.
Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
