OAF X ESPOO: Satu ja Maima Tanin teokset esillä Kivenlahden, Espoonlahden ja Tapiolan asemilla 14.8.–15.9.2025

Outsider Art Festivalia (OAF) vietetään 14.-24.8.2025 Helsingissä ja Espoossa. Espoon kaupunki toimii festivaalin kumppanina. OAF X Espoo järjestetään vuonna 2025 toisen kerran. Päätapahtumapaikkoina toimivat Espoon kulttuurikeskus ja Weegee.

Osana festivaalia taiteilijasisarukset Satu ja Maima Tani tuovat ”Hengittävä riutta ja muita elämänmuotoja” -teoskokonaisuuden Espoon metroasemille. Teokset ovat esillä Kivenlahden, Espoonlahden ja Tapiolan asemilla 14.8.–15.9.2025. Lisäksi Tanien teoksia on esillä JCD:n diginäytöillä länsimetro-osuudella 15.-17.8.2025. Huom. Kivenlahden ja Espoonlahden metroasemilla teokset sijaitsevat maksualueella. Maksualue alkaa matkalippujen leimauslaitteilta, ja alueella tulee olla voimassa oleva matkalippu. Teokset on nähtävissä maksualueen ulkopuoleltakin. Myös JCD:n diginäytöt sijaitsevat metroasemien laiturialueella, joka  on maksualuetta.

Tanien teokset kuvaavat merenalaista maailmaa ja kaksikon elokuvista tuttuja mielikuvitusolentoja. Maima Tanin tekemät tekstiilitaideteokset ovat esillä Espoon kulttuurikeskuksessa 20.–27.8.2025.

Osana Outsider Art Festivalia (OAF) Länsimetron metroasemista Kivenlahdessa, Espoonlahdessa ja Tapiolassa on Satu ja Maima Tanien tuottama ”Hengittävä riutta ja muita elämänmuotoja” -teoskokonaisuus. Kuva Tapiolan metroasemalta – kuva: Länsimetro/M. Partanen.

– On hienoa tuoda taidetta suoraan arjen keskelle metroasemille, missä se voi yllättää ja ilahdut-taa matkustajia. On tärkeää vahvistaa taidekentän monimuotoisuutta ja tuoda esille kaikenlaisia taiteilijoita – siksi Outsider Art Festivalin yhdenvertaisuutta korostava henki on erityisen merkityksellinen. Tanien teokset tuovat väriä ja mielikuvitusta Espoon kaupunkikuvaan ja rikastuttavat asukkaiden arkea, tuotantosuunnittelija Riikka Kampara Espoon kaupungilta kertoo.

 

Outsider Art Festival (OAF) on Helsingissä ja Espoossa järjestettävä monialainen taidefestivaali, joka juhlistaa yhdenvertaisuutta ja antaa äänen outsider-taiteen tekijöille. Festivaalin ohjelmistossa on musiikkia, kuvataidetta, esittävää taidetta, elokuvia ja kirjallisuutta. Festivaalin tuotannosta vastaa Pertin Valinta, Pertti Kurikan Nimipäivät -bändin perustama outsider-taiteen tuotantoyhtiö.

– OAF etsii jatkuvasti uusia tapoja outsider-taiteen ja yleisön kohtaamiselle. Länsimetroon kuratoitu monimuotoinen teoskokonaisuus on syntynyt alun perin taiteilijoiden studiolla Lauttasaaressa. Ekologisia arvoja esiin nostavat teokset ilahduttavat kauneudellaan metromatkustajia upealla kädenjäljellä ja merenalaisella kauneudellaan. Teosten sovittaminen tilaan on suunniteltu yhteistyössä graafikko Klaus Welpin kanssa, joka vastaa myös festivaalin visuaalisesta ilmeestä, Outsider Art Festivalin toiminnanjohtaja Heini Merkkiniemi kommentoi. Tanien ”Hengittävä riutta” -projekti edustaa alan kansainvälistä huippua, ja on loppuvuodesta esillä myös OAF pop up -tapahtumassa Japanissa, Tokiossa.

Jokainen länsimetro-osuuden kolmestatoista metroasemasta on arkkitehtuurisesti uniikki kokonaisuus, ja kahdeksalla metroasemalla on taidetta osana arkkitehtuuria

– Etsimme Länsimetrossa uusia keinoja elävöittää asemia. KulttuuriEspoon kanssa toteutimme ensimmäisen taidenäyttelyn metroasemille. Satu ja Maima Tanin taidenäyttely osana OAF X Espoo -festivaalia on upea lisä asemille, Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen kertoo.

Kivenlahden aseman lasiseinää korjataan 7.7.–8.8. – aseman liukuportaat eivät ole käytössä korjaustöiden aikana

Kivenlahden metroaseman sisäänkäynnin liukuporraskuilun seinälasien korjaaminen alkaa maanantaina 7.7.2025. Seinälasien asennus valmistuu viimeistään 8.8. Korjaustöiden aikana kaikki metroaseman liukuportaat ovat poissa käytöstä. Matkustajien käytössä on aseman hissit.  Aseman molemmat hissit ovat matkustajien käytössä normaalisti. Liukuportaiden ollessa poissa käytöstä hisseillä voi kuitenkin ruuhka-aikoina olla hetkellisesti jonoa. Kivenlahden asemalla on käytössä vain yksi sisäänkäynti, Kivenlahdentori.

Kivenlahden metroaseman lasiseinä korjataan seinässä havaitun liukuman vuoksi. Seinälasit olivat liikkuneet, koska asennusura oli ollut niille liian suuri ja kiinnityslevyn ruuvit antoivat periksi. Kyseisen seinän viereisessä olevat yhdet liukuportaat ovat olleet seinälasien liukuman vuoksi pois käytöstä 14.3.2025 alkaen.

Kivenlahden metroaseman lasiseinän vauriosyy selvillä

Kivenlahden metroaseman liukuportaat olivat poissa käytöstä 14.3.2025 alkaen turvallisuussyistä, koska liukuporraskuilun seinälaseissa havaittiin liikkumaa. Kuilun liukuportaista kahdet otettiin jälleen matkustajien käyttöön 1.4.2025. Yksi, lasiseinän viereinen liukuporras on pidetty poissa käytöstä, koska seinälaseja on poistettu ja seinälasien liikkumisen syytä on selvitetty.

Selvitysten perusteella seinälasit ovat liikkuneet, koska lasien asennusura on liian suuri ja kiinnityslevyn ruuvit ovat antaneet periksi. Tämä on johtanut siihen, että seinälaseja on päässyt liikkumaan.

Neuvottelut korjaustoimenpiteistä ja tarvittavien uusien seinälasien hankinnasta ovat käynnissä. Tarvittavien uusien seinälasien toimitusaikataulu on 6-8 viikkoa, ja määrittää korjaustöiden aloittamisajankohdan. Seinälasien asennus kestää 1-2 viikkoa.

Kivenlahden asemalla matkustajien käytössä on kahdet liukuportaat ja kaksi hissiä. Tehtävät selvitys- ja asennustyöt aiheuttavat vain rajoitettua paikallista häiriötä, eivätkä aiheuta merkittävää haittaa aseman liikennekäytölle.

16.5.2025:uutinen julkaistu
19.5.2025: tarkennettu korjausaikataulua

Kivenlahden metroasemalla kahdet liukuportaat ovat matkustajien käytössä

Kivenlahden metroaseman liukuportaista kahdet ovat jälleen matkustajien käytössä, mutta yksi liukuportaista on vielä poissa käytöstä.

Kivenlahden metroaseman liukuportaat olivat poissa käytöstä 14.3.2025 alkaen turvallisuussyistä, koska liukuporraskuilun laseissa havaittiin liikkumaa. Tämän vuoksi liukuporraskuilusta poistettiin seinälaseja ja varmistettiin lasien kiinnitys. Puretun lasiseinän vieressä oleva liukuporras ei ole vielä matkustajien käytössä seinälasien väliaikaisen puuttumisen vuoksi. Seinälasien liikkumisen syyn selvittäminen jatkuu. Lisäselvitysten jälkeen päätetään uusien lasien kiinnittämisestä.

Kivenlahden metroasemalla poistetaan liukuporraskuilun seinälaseja

Kivenlahden metroaseman sisäänkäynnin liukuportaat pysyvät suljettuina vielä arviolta 2–3 viikkoa. Matkustajat ohjataan käyttämään sisäänkäynnin hissejä.

Liukuportaat poistettiin käytöstä turvallisuussyistä seinälasien havaitun liikkumisen vuoksi.

Rakennustelineiden pystyttämisen ja lasien irrottamisen takia liukuportaat ovat pois käytöstä vielä arviolta 2–3 viikkoa. Seinän uudelleen lasittaminen suoritetaan erikseen myöhemmin, kun lasien kiinnitysratkaisun luotettavuus sekä turvallisuus on varmistettu ja uusittavat tehdasvalmistetut lasit on toimitettu asennuspaikalle. Tällöin liukuportaat joudutaan sulkemaan uudestaan.

Hisseille voi valitettavasti syntyä ruuhkaa liukuportaiden ollessa pois käytöstä. Kivenlahden asemalla on käytössä vain yksi sisäänkäynti, Kivenlahdentori.

Kaupunkiliikenne Oy ja Länsimetro Oy pahoittelevat matkustajille aiheutuvaa haittaa!

Kaupunkiliikenne tiedottaa: Yhteiskäyttökokeita ja savunpoistojärjestelmien testauksia länsimetro-osuudella kesä–syyskuussa

Ruoholahdesta länteen kulkevalla metro-osuudella eli länsimetrossa tehdään kesä–syyskuussa viranomaisten edellyttämiä turvajärjestelmien testejä, joissa tarkastetaan turvajärjestelmien suunnitelman mukainen yhteistoiminta. Myös savunpoistojärjestelmiä testataan kesän aikana. Testaukset liittyvät metron toimintavarmuuden ja turvallisuuden varmistamiseen. Testaukset tehdään yöaikaan, metron liikennöintiajan ulkopuolella. Testauksilla ei ole vaikutusta matkustajaliikenteeseen.

Testauksista voi syntyä hetkittäistä melua lähiympäristöön. Pahoittelemme työstä mahdollisesti aiheutuvaa meluhaittaa.

Testauksia tehdään eri metroasemilla ja kuilurakennuksilla eri ajankohtina. Asemien ja kuilujen lähikiinteistöjä tiedotetaan tarkemmista ajankohdista erikseen töiden ollessa aseman ja kuilun ympäristössä ajankohtaisia.

Taidematka metrolla Kivenlahteen

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Ensimmäisenä vuorossa on Kivenlahden metroaseman taideteos.

Kivenlahdessa on Kalle Mustonen ”Kulkijat”

Teoksen sijainti: Kivenlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: puuveistos
Taiteilija: Kalle Mustonen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla. Puiset hahmot ovat kaksi- ja kolmemetriä korkeita. Lämminsävyinen oranssi veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä.

 ”Kulkijat” sijaitsevat Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla kirkkaiden valoputkien loisteessa. Veistoksen lämminsävyinen oranssi on vastakohta Kivenlahden vaaleudelle ja kirkkaudelle. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Teoksen elävää pintaa saa kosketella. Pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista. Kulkijoiden runko on lämpökäsiteltyä mäntyä ja pinta on tervaleppää.

Teoksen toteutusta on tukenut Oy Lunawood Ltd.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Alis on matalampi ja Ylis korkeampi hahmo veistosparista. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Alla olevasta kuvagalleriasta voit katsoa Kalle Mustosen valokuvia Kulkijoiden työvaiheista.

Pienoismallista otettujen mittojen perusteella rungon työpiirrokset tehtiin millimetripaperille. Kuva: K. Mustonen

Rungon materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty mäntypalkki. Kuva: K. Mustonen

Teos syntyi pienehkössä 40 neliömetrin pajassa. Kuva: K. Mustonen

Osa tärkeistä mitoista teipattiin lattiaan. Kuva: K. Mustonen

Moderneinta teknologiaa pajalla edusti laser-linjain. Kuva: K. Mustonen

Isompi hahmo koostuu kuudesta osasta. Kuva: K. Mustonen

Pienemmässä hahmossa on viisi osaa. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on tehty tervalepästä. Kuva: K. Mustonen

Jokainen laudoituksen osa on viistetty ja muotoiltu yksittäin. Kuva: K. Mustonen

Pieni työtila oli käytössä lattiasta kattoon. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on kiinnitetty pitkillä puutapeilla. Kuva: K. Mustonen

Ketjutalja mahdollisti teoksen valmistumisen ilman aputyövoimaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen sisäosat muistuttavat pientä majaa.. Kuva: K. Mustonen

Käsinveistäminen ei ole tehokasta tai nopeaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen fyysinen veistäminen vei yli vuoden. Kuva: K. Mustonen

Teosten pinnassa on erotettavissa eri työkalujen jäljet. Kuva: K. Mustonen

Muodon jatkuvuuden poikkeukset eivät ole virheitä, vaan veistäjän kädenjälkeä, jota teollinen prosessi ei voi toistaa. Kuva: K. Mustonen

Kuinka syvällä ollaan?

Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.

Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:

  • Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
  • Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
  • Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
  • Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
  • Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
  • Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
  • Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Matinkylän metroaseman asemalaituri on noin 20 metriä merenpinnasta ja maanpinnasta noin 25 metriä. Matinkylän asema oli joulukuuhun 2022 saakka metron läntinen pääteasema. Uusi rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen otettiin matkustajaliikenteen käyttöön 3.12.2022, jonka jälkeen metron läntiseksi päätepisteeksi tuli Kivenlahden asema.

Miksi metro on rakennettu maan alle?

Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen.  Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.

Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.

Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.

Suunnittelusta totta

Matkustajaliikenne Matinkylä­-Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022. Seitsemän kilometriä pitkän ratalinjan ja maanalaisen metrovarikon lisäksi osuudella on viisi uutta metroasemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Alla olevien kuvaparien avulla voit vertailla, millaisia Länsimetron asemista suunniteltiin ja millaisina ne toteutuivat. Valmiit asemat ovat hyvin yhdenmukaisia havainnekuvien kanssa.

Vasemmalla Espoonlahden asema valmiina, oikealla havainnekuva. Espoonlahden aseman suunnittelusta vastaa ALA-Architects. Lue lisää Espoonlahden metroasemasta.
Vasemmalla Soukan asema valmiina, oikealla havainnekuva. Soukan aseman suunnittelusta vastaa ALA-Architects. Lue lisää Soukan metroasemasta.
Vasemmalla Kaitaan asema valmiina, oikealla havainnekuva. Kaitaan aseman suunnittelusta vastasi PES-Arkkitehdit. Lue lisää Kaitaan metroasemasta.
Vasemmalla Finnoon asema valmiina, oikealla havainnekuva. Finnoon aseman suunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy. Lue lisää Finnoon metroasemasta.

 

Katso myös Ruoholahti–Matinkylä-osuuden havainnekuvat ja toteutuneiden asemien kuvat.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti hanke on valmis

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin tehokkaat toimintatavat ja tiivis yhteistyö sekä projektiorganisaation vahva osaaminen ja kokemus mahdollistivat hankkeen valmistumisen aikataulun mukaisesti. Matkustajaliikenne osuudella alkaa 3.12.2022.

Hanke valmistui hankesuunnitelmassa ja sen tarkennuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toteutuksesta vastasi pääasiassa Länsimetron ja Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen asiantuntijoista muodostettu integroitu tilaajaorganisaatio. Länsimetroa rakentamassa oli myös joukko muita toimijoita. Tiivis yhteistyö ja tehokkaat toimintatavat mahdollistivat Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin valmistumisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Rakentamisen toisessa vaiheessa Länsimetro-projektissa rakennettiin seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) sekä maanalainen metrovarikko Sammalvuoreen.

”Länsimetro-hankkeen ensimmäisen rakennusvaiheen kokemukset ja opit hyödynnettiin kakkosvaiheen rakentamisessa. Niiden pohjalta teimme muutoksia mm. johtamiseen ja hankkeen organisaatiomalliin. Aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyötä ja työturvallisuutta seurattiin tilannejohtamisen mallin mukaisesti”, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi tiivistää. ”Myös yhteisiä tavoitteita kirkastettiin ja yhteistyötä tiivistettiin organisaatiorajoista riippumatta. Länsimetron ja Swecon asiantuntijat työskentelivät yhteisissä tiloissa Big room -mallin mukaisesti. Riskit tunnistettiin ja tehokkailla riskienhallintatoimenpiteillä estettiin niiden toteutuminen.”

Länsimetron jatkeen rakentamisessa oli mukana myös onnea, sillä rakennusprojektin keskeiset vaiheet, kuten hankinnat, ajoittuivat aikaan ennen koronapandemian ja Ukrainan sodan kiihdyttämää inflaatiota.

”Kaikki projektin suuret hankinnat oli tehty ennen voimakasta kustannusten nousua. Jos nyt lähdettäisiin rakentamaan länsimetroa, projektin hintalappu olisi huomattavasti suurempi. Myöskään koronapandemialla ei ollut rakennusprojektiin suurta merkitystä, sillä rakentaminen oli pandemian alkaessa riittävän pitkällä. Projektiorganisaation toiminta oli jo vakiintunutta ja olimme hitsautuneet yhteen ennen kuin pandemia alkoi”, Ville Saksi toteaa.

Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen projektijohtajana toiminut Jaakko Naamanka Swecolta on tyytyväinen projektin lopputulokseen. ”Hanke valmistui päivälleen tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on huima suoritus tämän kokoluokan megahankkeessa. Tästä täytyy kiittää koko hankkeen toteutuksesta vastannutta yhteistä Länsimetron projektiorganisaatiota ja kaikkia hankkeen toteutukseen osallistuneita osapuolia”, kiittää Jaakko Naamanka.

Hankkeen johtamisessa käytettiin ensimmäistä kertaa tilannejohtamisen mallia tämän kokoluokan julkisessa rakennushankkeessa. ”Hankkeen tuloksellinen johtaminen perustui tilannejohtamiseen, jossa projektin päätöksenteko pohjautuu mahdollisimman reaaliaikaiseen ja oikeaan tilannetietoon. Tilannetiedon pohjalta projektinjohdon on mahdollista havaita poikkeamat asetettuihin tavoitteisiin nähden mahdollisimman aikaisin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Onnistuneen tilannejohtamisen edellytyksenä on laadukas aikataulusuunnittelu sekä tavoiteasettelu ja tiedon oikeellisuus”, Jaakko Naamanka kertoo.

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisesta päätettiin vuonna 2014 ja monivuotinen rakennusprojekti alkoi louhinnoilla vuoden 2014 lopulla. Rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen koeajot jatkuivat syyskuulle asti. Länsimetro Oy on luovuttanut Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, radan ja varikon hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy jää Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Matkustajaliikenne ykkösvaiheella eli Ruoholahti–Matinkylä-osuudella alkoi marraskuussa 2017. Uudella Matinkylä–Kivenlahti-osuudella matkustajaliikenne alkaa 3.12.2022. Lisätietoja Espoon, HSL:n, Kaupunkiliikenne Oy:n ja Länsimetro Oy:n yhteistiedotteessa, joka on julkaistu Länsimetron sivuilla.


Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro-hanke, projektijohtaja Jaakko Naamanka, Sweco PM Oy, puh. 0400 421 143, etunimi.sukunimi@sweco.fi