Pääministeri Sipilä antoi Erkki Virtaselle joulukuun 2016 lopussa haastavan tehtävän. Selvitysmiehen tuli ”selvittää valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia”.
Selvitysmiehen silmissä rakennushanke näyttää onnistuvan, jos valtion budjetin mukaisessa määrärahassa pysytään. Muilla onnistumisen mittareilla ei näytä olevan merkitystä entisen budjettipäällikön ajattelussa. Selvitysmiehen ajattelu ohjaa siihen, että hankkeiden kustannusarvioista pyritään laatimaan niin väljiä, että budjettiin kirjattu raha varmasti riittää kaikissa tilanteissa.
Virtanen suosittelee yhteishankkeisiin valtionosuuden enimmäismäärän määrittelemistä. Näin onkin jo tehty mm. Länsimetrossa. Lisäksi hän ehdottaa valtiolle oikeutta keskeyttää rahoitus, mikäli hanke poikkeaa kohtuuttomasti alkuperäisestä suunnitelmasta. Tätä ehdotusta selvitysmies ei näytä pohtineen loppuun saakka. Voi arvata, että esim. Länsimetron urakkatarjouksiin olisi muiden riskivarausten lisäksi hinnoiteltu tällainen keskeytysriski, jos Virtasen ehdottama sääntö olisi ollut voimassa.
Selvitysmies tuo ansiokkaasti esiin hankkeiden valmisteluun liittyviä ongelmia. Hän arvioi asiantuntijoiden lausuntoihin nojaten, että rakennushankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmista 90 % johtuu hankkeiden valmistelun puutteista. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä.
Hankkeiden ennakkosuunnitteluun ja tutkimuksiin panostetaan liian vähän. Tämä korostuu Länsimetron, Kehäradan, Musiikkitalon tai Olympiastadionin kaltaisissa ainutkertaisissa hankkeissa. Länsimetron suunnittelun valmius oli 2-3 %, kun rakentamispäätös tehtiin valtuustoissa. Toteutuksen aikaisessa suunnittelussa tuli esiin monia viranomaisvaatimuksia, käyttäjätarpeita sekä olosuhteista ja liittyvistä hankkeista johtuvia muutoksia. Näistä huomattava osa olisi ollut selvitettävissä panostamalla ennakkosuunnitteluun moninkertaisesti enemmän, niin että toteutuksesta päätettäessä suunnittelun valmius olisi ollut esim. 50 %.
Länsimetrossa ennakkosuunnittelu ja tutkimukset olisivat kuitenkin edellyttäneet noin 50 milj. euron panostusta, ennen kuin selvitysmiehen näkemyksen mukainen riittävä varmuus on saavutettu. Voi kysyä onko valtiolla ja kunnilla valmius näin suuriin panostuksiin, joiden lopputulemana voi olla hankkeesta luopuminen. Yhteishankkeissa voi muodostua ongelmaksi, mikä osapuoli ennakkopanostuksen maksaa ja kantaa siihen liittyvän riskin.
Selvitysmies kirjoittaa, että ”minulle on esitetty myös väitteitä, että joidenkin hankkeiden kustannustiedot on tietoisesti mitoitettu epärealistisen pieniksi, jotta hanke saadaan läpi päätöksenteossa. Useimmiten tällainen uskottavan oloinen väite koski Länsimetroa”. On erikoista, että selvitysmies viittaa valtioneuvostolle osoitetussa raportissa anonyymeihin kuulopuheisiin ja esittää niihin vedoten väitteen, että poliittisia päättäjiä olisi johdettu harhaan. Virtanen toteaa itsekin, että ”tätä en voinut mitenkään todentaa”. Länsimetro Oy:n hallituksessa alusta lähtien istuneena voin todeta, että en minäkään.
Pekka Vaara
Kirjoittajalla on 40 vuoden kokemus suurista rakennushankkeista. Hän on Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen.
