Länsimetron asemien ja ratalinjan rakennusurakat ovat päättyneet

Jäljellä olevat työt on aikataulutettu siten, että Länsimetro Oy voi luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle syksyllä 2022. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen ja testaaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Kivenlahti ja Espoonlahti) ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Huhtikuussa tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien sekä ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022.

Koko hankkeen aikana eri urakoissa on perehdytetty noin 30 000 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi noin 2 100. Suurimmillaan työmaavahvuus oli marraskuussa 2019, jolloin työmailla työskenteli 1 174 henkilöä. Yrityksiä eri urakoissa oli 905 kappaletta.

Finnoon metroaseman rakennusurakan toteutti GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n muodostama työyhteenliittymä, Kaitaan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Soukan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Espoonlahden SRV Rakennus Oy ja Kivenlahden Skanska Infra Oy. Ratalinjan urakan toteutti GRK Infra Oy. Varikon louhinta ja rakennusurakan toteutti työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy).

Tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt käynnissä Matinkylän aseman länsipuolella

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toukokuussa 9.5.2022 käynnistyivät metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt. Metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen kyseisen tilan käyttö metrojunien huolto- ja säilytysalueena päättyy, ja alue tulee olemaan metroliikenteen käytössä. Työt kestävät 20.7.2022 saakka. Muutostöiden jälkeen syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa MatinkyläKivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

Lisäksi Länsimetro Oy rakennuttaa Kivenlahden liityntäpysäköintilaitosta, joka valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Pysäköintilaitoksen rakentaminen alkoi marraskuussa 2021.

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. Uusia metroasemia ovat Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemat. Matkustajaliikenteen käytössä olevan rataosuuden pituus on 7 kilometriä. Lisäksi Sammalvuoressa on maanlainen metrovarikko. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi
Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetron jatkeen taideteokset valmistuneet – liikenne alkamassa 2023

Länsimetron uusien asemien taide on valmistunut. Jokaisella viidellä asemalla on aseman arkkitehtuuriin sopiva teos. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. 

Tällä hetkellä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja metrolinjalla on käynnissä eri järjestelmien toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Metroliikenne Matinkylään alkoi tasan neljä vuotta sitten 18.11.2017.

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päivä. Myös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttä. Taiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.

Teokset toteutettiin taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakoita.

”On ollut hienoa olla mukana taidehankkeessa. Prosessi on ollut pitkä ja kiinnostava alkaen taiteilijavalinnoista ja päättyen teosten valmistumiseen. Yhteistyö asemien arkkitehtien kanssa on sujunut mallikkaasti”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä. 

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Tutustu asemien taiteilijoihin ja teoksiin.

Kivenlahti–Matinkylä-osuudella metroliikenne alkaa vuonna 2023. Jokaisella uudella asemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. DESIGN. TUNNE. METRO. -videoilla katsoja saa ensikosketuksensa uusiin ainutlaatuisiin metroasemiin. Videot ovat katsottavissa myös YouTubessa.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu liikennöitsijälle lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi  @metrorakentuu

 

Länsimetron matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaus on alkanut Kaitaalla

Kaitaan metroasemalla on alkanut länsimetron yli 50:n erilaisen teknisen järjestelmän toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten sähkökatkon ja tulipalon aikana. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuonna 2023. Hyväksytty asemakohtainen kaikkien järjestelmien samanaikainen koekäyttö ja testaus on välttämätön ennen matkustajaliikenteen alkamista.

Nykyaikaisesta metroinfrasta matkustajalle näkymätön osa on erilaiset tekniset järjestelmät, joista monet sijaitsevat metrolaiturin päissä useassa eri kerroksessa sekä ratatunnelin tiloissa. Suuri osa järjestelmistä liittyy matkustajaturvallisuuteen poikkeustilanteissa. Vaikka yksittäinen laite ja komponentti on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa, vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen toiminta eri poikkeustilanteessa kertoo aseman valmiudesta liikenteen aloittamista varten.

Kaitaan metroasemalla tehdään ensimmäinen poikkeustilannetesti lokakuun puolivälissä. Ensimmäisenä testataan järjestelmien toiminta lyhyen ja pitkän sähkönsyöttöhäiriön aikana. Sähkökatkotestin yhteydessä testataan myös järjestelmien toiminta tulvan aikana. Lokakuun loppupuolella on vuorossa tulipalotilannetestauksia eri kohdissa ratatunnelia ja asemaa. Kaiken kaikkiaan aseman testaus kestää noin 4–5 viikkoa.

Kaitaan metroaseman sisäänkäynnit ovat Kaitaantien sisäänkäynti ja Iivisniemenkallion sisäänkäynti. Iivisniemenkallion sisäänkäynti otetaan matkustajien käyttöön vasta myöhemmin.
Kaitaan metroasemalla tehdään ensimmäinen poikkeustilannetesti lokakuun puolivälissä. Kaiken kaikkiaan aseman testaus kestää noin 4–5 viikkoa.

Blackout-testeillä varmistetaan kriittisten laitteiden toiminta

Sähkönsyöttöhäiriötesteissä testataan aseman sähköjärjestelmien toimintaa erilaisissa ja eri pituisissa sähkökatkoissa. Aseman toiminnalle kriittisten laitteiden sähkön syötöt on varmistettu automaattisilla syötönvaihdoilla ja kahdennetuilla syötöillä, varavoimakoneella tai UPS (Uninterruptible Power Supply) -laitteilla. Sähkönsyöttöhäiriötilanteissa näiden laitteiden toimintaa testataan ns. ”blackout”-testeissä, jolloin simuloidaan asemaa syöttävien muuntajien vikatilanteita ja tarkastetaan syötönvaihtojen, varavoimakoneen sekä UPS-laitteiden oikea toiminta ja tarkastetaan liittyvien laitteiden toiminta sähkökatkon aikana.

Tulipalotestissä järjestelmät käynnistyvät automaattisesti

Ratatunnelien tulipalon aikaisessa testitilanteessa paloilmaisin havaitsee lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat sekä valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen, hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla.

Asemien tulipalotesteissä varmistetaan aluksi, että asema on normaalissa käyttötilassa eli kaikki laitteet on asetettu normaaliin metroliikenteen aikaiseen tilaan. Palohälytys aktivoidaan ennalta määritetystä tilasta paloilmaisimelta tai palopainikkeelta. Palohälytys välittyy automaatiojärjestelmiin, metrovalvomoon ja oikeassa tilanteessa myös hätäkeskukseen. Automaatiojärjestelmät ohjaa palon sijainnin mukaan päälle automaattisesti käynnistyviä savunpoistolohkoja ja poistumisteiden ylipaineistuksia, sammuttaa ilmanvaihdon, ohjaa aseman valaistusta, avaa poistumisteiden lukituksia, sulkee palo-ovia yleisötiloissa, kytkee päälle palon sijainnin mukaan oikeat evakuointikuulutukset, joilla ohjataan metron käyttäjät ulos turvallista reittiä pitkin, ohjaa matkustajainfonäyttöihin evakuointiviestit, ohjaa kameravalvontajärjestelmää, käynnistää hissien evakuointiajot ja pysäyttää alaspäin kulkevat liukuportaat.

Testaus etenee asemittain

Järjestelmien yhteistestaus tehdään asema kerrallaan. Metroaseman lisäksi testissä testataan aseman viereisellä rata-alueella olevien järjestelmien toimintaa.

– Järjestelmien toimintaa seurataan testien aikana niin paikan päällä kuin HKL:n valvomossa Herttoniemessä Helsingissä. Eri skenaariossa testataan eri järjestelmien toimintaa. Jos jokin osa-alue ei toimi suunnitellusti, testi uusitaan, kunnes järjestelmät toimivat täysin suunnitellusti, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Viiden uuden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) lisäksi myös Sammalvuoren varikon toiminnallisuus testataan. Matinkylän metroaseman ja uuden osuuden välinen rajapinta testattiin hyväksytysti elokuussa.

Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät, metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana.

Lisätiedot:
Käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projekti, janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi
Viestinnän yhteystiedot, viestintäjohtaja Satu Linkola Länsimetro Oy, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella testataan länsimetron järjestelmien toimintaa tulipalon aikana

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa.

Järjestelmien testaaminen Matinkylän metroasemalla ja Matinkylä–Finnoo-osuudella on osa Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-projektin vuoden 2021 alussa alkanutta testausvaihetta. Järjestelmien toiminnallisuutta testataan asemakohtaisesti aina myös viereisen aseman ja ratalinjan osalta.

Matinkylän ja Finnoon metroasemilla sekä näiden välisellä rataosuudella ja maanpintaan ulottuvilla kuiluilla testataan ensin savunpoistoon liittyvien järjestelmien, kuten savunpoistopuhaltimien, palorulla- ja paloliukuovien toimintaa öisin elo-syyskuun vaihteessa. Testaus tehdään yöllä viikoilla 35 ja 36, kun metro ei liikennöi.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testaus jatkuu Matinkylän metroaseman sekä Matinkylä–Finnoo-osuuden toiminnallisuustesteillä. Testien tavoitteena on varmistaa jo liikenteellä olevan metron ja uuden rakenteilla olevan osuuden rajapinta tulipalotilanteessa. Kuva: Timo Kauppila / Indav.

– Testissä eri kohdissa ratatunnelia olevat paloilmaisinryhmien ohjaussignaalit avaavat tai sulkevat palorulla- ja paloliukuovia ja käynnistävät savunpoisto- ja korvausilmapuhaltimia. Järjestelmien toiminnan tavoitteena on taata metromatkustajan turvallisuus myös tulipalon aikana, kertoo käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projektista.

Syyskuun puolivälissä testataan Matinkylän ja Finnoon metroasemilla ja asemien välisellä rataosuudella kaikkien yli 50 järjestelmän toimintaa tulipalotilanteessa. Testejä suoritetaan neljä, ja ne tehdään eri kohdissa ratalinjaa.

– Testi alkaa paloilmoittimen havaittua lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat ja valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen sekä hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla, Ilkanheimo kuvailee testauksen kulkua.

Matinkylän toiminnallisuustestaus on ensimmäinen asemakohtainen testikokonaisuus. Syksyn ja talven aikana metroasemakohtaisissa testeissä testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erimittaisten sähkökatkojen aikana sekä tulipalo- ja tulvatilanteissa. Näin varmistetaan nykyaikaisen metroinfran turvallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Matinkylässä ei testata järjestelmien toimintaa sähkökatkon aikana tai tulvan osalta, sillä näihin poikkeustilanteisiin liittyviin järjestelmiin ei ole tullut muutoksia. Viiden uuden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) lisäksi myös Sammalvuoren varikon toiminnallisuus testataan.

Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu 2021 loppupuolella asemakohtaisten testausten edetessä.

Lisätiedot:

Käyttöönottoinsinööri Janne Ilkanheimo Länsimetro-projekti, janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi

Viestinnän yhteystiedot, viestintäjohtaja Satu Linkola Länsimetro Oy, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Länsimetron testausvaihe jatkuu – koeajot alkaneet

Länsimetron rakenteilla olevalla Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä testausvaihe. Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021 ja jatkuvat syksyyn 2022 asti. Rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti ja budjetissa. Metroliikenteen arvioidaan alkavan rataosuudella vuoden 2023 aikana.

Koeajot Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoivat kesäkuussa ratakalustolla Finnoo–Kaitaa-välillä. Heinäkuussa tehtiin ensimmäiset koeajot metrojunilla. Parhaillaan koeajot metrojunilla on käynnissä Finnoon ja Soukan välisellä rataosuudella. Suunnitelman mukaan koeajot ulottuvat tulevalle pääteasemalle Kivenlahteen asti loppuvuoden aikana.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden testausvaihe alkoi täydellä teholla alkuvuodesta 2021 pistetestauksilla. Jokainen länsimetron 52:een eri tekniseen järjestelmään liitetty laite, mittari ja komponentti testataan yksi kerrallaan. Pistetestauksessa varmistetaan, että laite on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Pistetestausta seurasivat järjestelmäkohtaiset toimintakokeet.

Testausvaihe jatkuu syksyn ja talven aikana metroasemakohtaisilla testauksilla, joissa testataan kokonaisen metroaseman, viereisten asemien ja ratalinjan järjestelmien toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erimittaisten sähkökatkojen aikana sekä tulipalo- ja tulvatilanteissa. Näin varmistetaan nykyaikaisen metroinfran turvallinen toiminta myös poikkeusoloissa. Testausvaiheen jälkeen on vuorossa viranomaishyväksynnät ja metrojunia operoivan HKL:n valmistautuminen liikenteeseen sekä HSL:n valmistelevat toimet mm. liityntäliikenteen osalta. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Aikataulu tarkentuu tämän vuoden loppupuolella asemakohtaisten testausten alkaessa.

– Rakentaminen on loppusuoralla ja käynnissä on testausvaihe, joka takaa metrojärjestelmän laadun ja turvallisuuden. Koeajovaihe alkoi 21.6.2021, päivälleen kaksi vuotta aiemmin laaditun käyttöönottosuunnitelman aikataulun mukaisesti. Koko projekti etenee hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Metrojuna saapumassa Kaitaan asemalle.
Metrojuna saapumassa Kaitaan asemalle. Kuva: P. Salmi

Koeajojen tavoitteena on radan laadun ja asetinlaitteen toiminnan varmistaminen. Asetinlaitteella ohjataan ja valvotaan metrojunien kulkua ja varmistetaan liikenteen turvallisuus. Myöhemmissä koeajojen vaiheissa varmistetaan myös liikennöintiaikataulujen toimivuus. Koeajot ovat sujuneet suunnitellusti.

– Koeajojen merkitys on tärkeä luotettavan metroliikenteen varmistamiseksi. Niillä varmistetaan alkuvaiheessa järjestelmien tekninen toimivuus ja turvallisuus ja tuotetaan tietoa HKL:n liikennöinnin ja metroradan ja asemien kunnossapidon tueksi uudella toiminta-alueella. HKL ja Länsimetro Oy tekevät samaan aikaan useita eri järjestelmien testauksia, jotta matkustajien käytössä on toimiva ja turvallinen metro myös uudella rataosuudella. Metro on pääkaupunkiseudun joukkoliikennemuodoista pidetyin ja metroliikenteen laatu on meille kunnia-asia myös avattavalla uudella osuudella, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Länsimetron tehtävänä on rakentaa, omistaa, kehittää ja ylläpitää metroasemia ja järjestelmiä Ruoholahdesta länteen. Rakenteilla on seitsemän kilometriä uutta metrolinjaa, viisi uutta asemaa sekä metrovarikko. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. HKL (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos) toimii metrojunien liikennöitsijänä. Länsimetro Oy:n toimeksiannosta HKL huolehtii myös radan ja asemien kunnossapidosta. HSL (Helsingin seudun liikenne) vastaa Helsingin seudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaa metroliikenteen HKL:ltä.

Lisätiedot:

Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi ville.saksi(at)lansimetro.fi
HKL, toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, ville.lehmuskoski(at)hel.fi

 

Länsimetron toisen osuuden rakentaminen loppusuoralla – testausvaihe alkanut ja viimeiset ratakiskot asennettu

Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen on edennyt testausvaiheeseen. Asemilla ja ratalinjalla on lisäksi käynnissä talotekniikka- ja järjestelmäasennuksia ja asemilla julkisivutöitä. Suomen mittakaavassa harvinaisen laaja testausvaihe on myös alkanut pistetestauksilla.

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Ratalinja Finnoon ja Kaitaan metroasemien väliseltä osuudelta 11.3.2021. Kuvaaja: Juha-Matti Pakka.

Viimeiset ratakiskot on asennettu tällä viikolla. Testiajot uudella osuudella alkavat ratakalustolla kesällä ja metrojunilla alkusyksystä. Sammalvuoren maanalaisen metrovarikon rakentaminen on jo päättynyt. HKL varustaa varikkoa syksyllä 2021 omiin tarpeisiinsa.

Testausvaihe päättyy viranomaistarkistuksiin. Arvion mukaan liikenne osuudella voi alkaa 2023 aikana. Projekti etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Länsimetron toinen vaihe Matinkylä-Kivenlahti -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.

– Olemme edenneet rakentamisessa Espoon kaupunginvaltuuston 2018 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti. Moderni metro muodostuu yli 50:stä erilaisesta järjestelmästä, joiden on toimittava yhteen ja taattava turvallinen metromatka kaikissa olosuhteissa.  Tästä syystä testausvaihe on tehtävä huolellisesti ja suunnitellusti. Kaikkien toimijoiden ja tekijöiden työn laadun on oltava ensiluokkaista, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Jokaisella asemalle on tulossa aseman identiteettiä ilmentävä taideteos. Viiden aseman taide on jo osittain valmistunut.

– Olemme halunneet tuoda asemille taidetta eri muodoissa. Julkinen tila voi olla paitsi kestävä myös arkkitehtuuriltaan näyttävä ja paikallinen tunnusmerkki, Saksi toteaa.

Länsimetro ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-osuuden viimeinenkin sisäänkäynti valmistui lokakuussa 2020, kun Matinkylän aseman läntinen sisäänkäynti avattiin liikenteelle muun rakentamisen valmistuttua nk. Tynnyripuiston alueella. Tämän myötä Länsimetron ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Liikenne osuudella oli alkanut marraskuussa 2017. Ruoholahti–Matinkylä-osuuden hankesuunnitelmalaajuuden loppukustannus on 1 171 miljoonaa euroa. Espoon ja Helsingin kaupunkien vuonna 2016 hyväksymä budjetti oli 1 186 miljoonaa euroa. Ykkösvaiheen loppukustannukset alittivat budjetin 15 miljoonalla.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi, puh. 040 823 2086

Viestinnän yhteyshenkilö, viestintäjohtaja Satu Linkola, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi, puh. 046 877 3392

Länsimetron tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu operaattorille lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi @metrorakentuu

Metroliikennettä Espoossa jo kolme vuotta – metroasemat alueidensa ikonisia tunnusmerkkejä

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.

Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.

Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).

”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus.  Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

DESIGN.TUNNE.METRO -videot YouTubessa.

Kuvia Ruoholahti–Matinkylä-osuuden asemista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemahavainteet.

Julkinen tila saa herättää elämyksiä ja olla näyttävä – uusi videosarja avaa Länsimetron kahdeksan aseman tarinan arkkitehtuurin ja taiteen näkökulmasta

Keskiviikkona 18.11.2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenteen alkamisesta ja kahdeksan uuden aseman käyttöönotosta. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi uusien asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen kahdeksasta asemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.

Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu ikoninen vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.

 
Videoihin DESIGN.TUNNE.METRO. Rikun Rantalan opastuksella voi tutustua YouTubesta. 


Metro on käyttäjilleen arkinen kulkuväline ja videosarja kehottaa suuntaamaan katseen tämän arjen näyttämön estetiikkaan ja pieniin, mietittyihin yksityiskohtiin. Länsimetron asemat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia kulttuurikohteita.

Kaupunkitapahtumat Espoo: www.espoo.fi/kaupunkitapahtumat
Metroasemien esittelyt: www.lansimetro.fi/asemat/

Espoolla ja Länsimetro Oy:llä on laittomaan työvoimaan nollatoleranssi

Espoon kaupungilla ja Länsimetro Oy:llä on ehdoton nollatoleranssi harmaaseen talouteen tai velvoitteiden laiminlyöntiin työmailla. Länsimetro Oy on hankkeen alusta alkaen tehnyt tiivistä yhteistyötä aluehallintoviraston ja verohallinnon kanssa harmaan talouden torjumiseksi rakennusalalla.

Yle uutisoi 28.9. harmaasta taloudesta rakennusalalla. Uutisessa viitattiin tapaukseen, jossa yhdessä Länsimetron rakennuskohteessa on ollut työvoimaa ilman ajantasaista työlupaa. Tapaus paljastui aluehallintoviraston tarkastuksessa. Länsimetro rakennustöiden tilaajana auttaa viranomaisia työssään. Länsimetro myös edellyttää, että pääurakoitsijat huolehtivat työntekijöidensä lakisääteisistä vakuutuksista sekä noudattavat työntekijöihin kohdistuvia lakeja, asetuksia ja työehtosopimuksia.

”Länsimetro on Suomen suurimpia infrahankkeita ja Espoon historian suurin rakennushanke. Iso toimija pystyy tuomaan yhteistyössä viranomaisten kanssa uusia toimintatapoja rakennusalalle, joilla estetään harmaan talouden toiminta. Myös tämä Ylen uutisoima tapaus paljastui viranomaisyhteistyön tuloksena. Kaikenlainen harmaan talouden mukainen toiminta tai velvoitteiden laiminlyönti on ehdottoman kiellettyä Länsimetron ja kaupungin työmailla. Havaittuihin laiminlyönteihin ja puutteisiin myös puututaan”, painottaa Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.

Systemaattinen tiedonkeruu ja seuranta apuna harmaan talouden torjunnassa

Systemaattinen tiedonkeruu ja seuranta valvontatyökalujen avulla on merkittävästi parantanut viranomaisten kykyä torjua harmaata taloutta.

”Länsimetron jatkeen työmailla on 29 000 perehdytettyä työntekijää eri urakoissa. Sähköisten järjestelmien kautta valvonta ulottuu 702 eri yritykseen. Yhteistyö viranomaisten kanssa, tiedonkeruu, valvonta ja seuranta ovat keinojamme torjua harmaata taloutta. Kaikkinainen harmaa talous on meidän työmaillamme ehdottomasti kiellettyä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Länsimetro Oy on kilpailuttanut Matinkylä-Kivenlahti-osuuden urakat erityisalojen hankintalain mukaisesti. Valituksi tulleet rakennus- ja sivu-urakoitsijat käyttävät urakan toteuttamiseen omia työntekijöitä ja valitsemiaan aliurakoitsijoita. Pääurakoitsijat vastaavat, että sopimuskumppaneilla ja aliurakoitsijoilla tilaajavastuulain mukaiset asiakirjat ovat kunnossa. Pääurakoitsijat seuraavat myös sivu-urakoitsijoiden ja heidän aliurakoitsijoiden tilaajavastuulain mukaisia asiakirjoja.

Länsimetrolla on harmaan talouden kitkemiseksi käytössä useita palveluja. Työmaavahvuus raportoidaan kulkulupajärjestelmän kautta ja lakisääteisiä velvoitteita seurataan eri järjestelmien kautta. Urakoitsijoiden toimintaa seurataan tilaajavastuulain mukaisten asiakirjojen osalta erilaisten seurantatyökalujen avulla.

Lisätietoa Länsimetro Oy:n verkkosivuilta.

Metron läntisin sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Matinkylässä

Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Sisäänkäynnin osoite on Suomenlahdentie 9. Sisäänkäynnin yhteyteen valmistuu loppuvuodesta myös hotelli. Tynnyritielle hotellin edustalle tulee 32 uutta pyöräpysäköintipaikkaa, jotka palvelevat myös metromatkustajia.

 

Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti avataan matkustajille 1.10. Sisäänkäynnin osoite on Suomenlahdentie 9. Kuva: M. Wirman.

Uusi sisäänkäynti luo yhteyden Suomenlahdentieltä ja Tynnyritieltä metrolaiturin läntiseen päätyyn. Uusi sisäänkäynti tarjoaa vaihtoehtoisen reitin metrosta myös Suomenlahdentiellä sijaitseville bussipysäkeille ja Finnoon suunnan busseille. Matinkylä on Länsimetron käytetyin asema vuoden 2019 matkustajamäärissä laskettuna ja toinen sisäänkäynti tasaa jo aiemmin käytössä olleen bussiterminaaliin ja Isoon Omenaan vievän reitin matkustajamääriä. Länsimetron muiden sisäänkäyntien tapaan uusi läntinen sisäänkäynti on esteetön.

Uusi sisäänkäynti luo yhteyden metrolaiturin läntisestä päädystä Suomenlahdentielle ja Tynnyritielle. Kuva: M. Wirman.

Arkkitehtuuriltaan uusi sisäänkäynti täydentää aiempaa Matinkylän aseman arkkitehtuuria ja ilmettä. Uudelle sisäänkäynnille on tuotu itäisestä sisäänkäynnistä poikkeava värimaailma, mikä auttaa matkustajaa erottamaan sisäänkäynnit toisistaan. Itäpään liukuportaissa taustavalaistun lasin väri muuttuu alhaalta lähtiessä keltaisesta vihreän kautta siniseen. Uudella länsipään sisäänkäynnillä seinän väritystä täydennettiin spektrin eri väreillä oranssista punaisen kautta violettiin.

Arkkitehtuuriltaan uusi sisäänkäynti täydentää aiempaa Matinkylän aseman arkkitehtuuria ja ilmettä. Länsipään liukuportaissa seinän väritys muuttuu oranssista punaisen kautta violettiin. Kuva: M. Wirman.

Sisäänkäynti voidaan ottaa nyt käyttöön, kun muu rakentaminen alueella on edennyt. Muita nk. Tynnyripuiston korttelin rakenteilla olevia palveluja ovat uusi uimahalli ja senioritalo. Alueelle tulee myös asuntotuotantoa ja Suomenlahdentie varteen Matinkylän elä ja asu-seniorikeskus. Kaiken kaikkiaan metron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 asukasta lähivuosikymmeninä. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

”Vastuullisena omistajana haluamme kehittää ja parantaa matkustajakokemusta jatkuvasti. Varmistamme, että osuutemme on teknisesti moderni, digitaaliseen valvontaan ja ylläpitoon perustuva ja turvallisuudeltaan maailmassa huippuluokkaa”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan.

”Haluamme rakentaa vetovoimaisia asemia, jotka ovat alueensa ikonisia tunnusmerkkejä. Jokaiselle uudelle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos”, Saksi lupaa.

Kuvapankissa (Flickr) on kuvia sisäänkäynnistä ja sen ympäristöstä.

Tutustu Matinkylän metroasemaan.