Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta

Metron kapasiteettia sekä turvallisuutta ja luotettavuutta parantavan järjestelmän hankinta jatkuu seuraavaksi neuvotteluvaiheella.

Kaupunkiliikenteen hallitus (10.10.2023), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (11.10.) ja Länsimetron hallitus (12.10.) päättivät kokouksissaan, että metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Alstom, CAF GROUP sekä GTS-NRC. Hanke herätti kiinnostusta, sillä potentiaalisia järjestelmätoimittajia on rajallisesti, ja lopulta viisi ehdokasta jätti osallistumishakemuksen.

Osallistumishakemuksia käsiteltiin kolmessa vaiheessa. Ensin tarkistettiin, onko osallistumishakemus osallistumispyynnön mukainen ja täyttääkö ehdokas soveltuvuusvaatimukset. Tämän jälkeen pakolliset vaatimukset täyttäneet osallistumispyynnön mukaiset hakemukset arvioitiin ja pisteytettiin: ehdokkaiden esittämät referenssit aiemmin tehdyistä vastaavanlaisista hankkeista käytiin läpi ja ehdokkaiden kyvykkyyttä vertailtiin projektin- ja tuotteen elinkaarenhallintaan sekä suunnittelun ohjaukseen liittyvissä arviointiperusteissa. Hakemusten arviointiin osallistui 35 Kaupunkiliikenteen, Länsimetron, liikenneliikelaitoksen ja konsulttiyritysten asiantuntijaa.

Hankinta jatkuu neuvotteluvaiheella, jonka on arvioitu kestävän noin vuoden. Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Järjestelmä on osa metron kapasiteettia ja luotettavuutta parantavaa hankekokonaisuutta

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta. Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankintojen kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on Kaupunkiliikenteen, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen ja Länsimetron yhteinen hankinta. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana myös HSL ja Espoon kaupunki. Kokonaisuuteen kuuluu mm. pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, toimenpiteitä metrolinjalla ja varikolla sekä matkustajaohjauksen parantamista.

Lisätiedot:

Hankejohtaja Heikki Viika, 040 664 0879, etunimi.sukunnimi@kaupunkiliikenne

 

Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa

Metron matkustajakapasiteetti paranee, kun elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä aletaan uusia. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa kapasiteettia. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa.

Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti. Liikenne-ennusteiden mukaan metron kapasiteetti ei ilman toimenpiteitä tule riittämään enää seuraavalla vuosikymmenellä.

Keskeinen ja maailmalla yleinen keino parantaa metron kapasiteettia on tihentää vuoroväliä. Vuorovälin tihentäminen onnistuu vain, kun Helsingin metron nykyisiä järjestelmiä on uusittu.

Kantametrossa on käytössä monia alkuperäisiä järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä, ja uudistukset kohdistuvat erityisesti uusimpaan kalustosarjaan ja liikenteenohjausjärjestelmään. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko radalle saadaan yhtenäinen järjestelmä.

Liikenteenohjausjärjestelmän nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä ja kantametron raidevirtapiirit. Molemmat järjestelmät vastaavat osaltaan metron turvallisesta liikennöinnistä. Niiden uusiminen on välttämätöntä, jotta metroa voidaan ajaa turvallisesti myös tulevaisuudessa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus koostuu useasta pienemmästä hankkeesta. Kokonaisuus toteutetaan vaiheittaisesti niin, että ensiksi mahdollistetaan siirtyminen 120 sekunnin vuoroväliin ja puoliautomaattiseen liikennöintiin. Lisäksi hanke toteutetaan niin, että luodaan edellytykset siirtyä vieläkin tiheämpään vuoroväliin, eikä poissuljeta automaatiotason nostamista tulevaisuudessa.

”Vaikka metron matkustajamäärät ovat vähentyneet koronapandemian myötä, metron kapasiteetin rajat tulevat silti vastaan tulevaisuudessa – vaikkakin hieman aiemmin ennustettua myöhemmin”, sanoo HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin.

Järjestelmien uusiminen vaatii useiden vuosien työn

Junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen toteuttava hanke sai vihreää valoa, kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman 30.1.2023 ja Helsingin kaupunginvaltuusto 7.12.2022. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo pitkään.

“Viime syksyn aikana käytiin vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa, ja hankinta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus aloittaa toteutusvaihe, joka kestää useita vuosia. Järjestelmä valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä”, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa puoliautomaattisen liikennöinnin, jota tarvitaan, jotta vuoroväliä voidaan lyhentää. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metroa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Toinen metron luotettavan toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä ovat raidevirtapiirit, jotka tarkkailevat metrojunien sijaintia radalla. Raidevirtapiirien uusimisprojekti on valmis vuonna 2025.

Tiheämmän vuorovälin ajaminen vaatii luonnollisesti myös lisää metrojunia. Uusien M400-sarjan junien hankintaan varaudutaan vuosina 2028–2032, mutta ajankohtaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Samalla korvataan elinkaarensa päässä olevat M100- ja M200-junat. Järjestelmäuudistusten ja lisäjunien myötä voidaan siirtyä 120 sekunnin vuoroväliin.

Uudistukset parantavat metron palvelutasoa ja saavutettavuutta

Hanke parantaa metron palvelutasoa ja hyödyttää siten matkustajia: muun muassa metron luotettavuus paranee eli liikenne on sujuvampaa ja liikenteessä on vähemmän häiriöitä, vuorovälin lyhentyessä liikkuminen on nopeampaa, ja suuremman kapasiteetin ansiosta ruuhkaisuus vähenee.

Samalla voidaan kuljettaa enemmän ihmisiä rakentamatta uutta rataverkostoa, ja tuetaan laajenevan pääkaupunkiseudun liikkumistarpeita ekologisesti kestävällä tavalla.

Hanke on Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyöhanke.

Yhteyshenkilöt

Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi

HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi

Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi