Automatisoidut turvajärjestelmät mahdollistavat ripeän toiminnan hälytys- ja poikkeustilanteissa.
Länsimetrolla on kunnianhimoinen tavoite rakentaa maailman turvallisin metro. Länsimetron teknisenä johtajana toimivan Raimo Kaunismäen mukaan maailman turvallisimmasta metrosta ei voida kuitenkaan puhua ilman nykyaikaisia teknologisia ratkaisuja.
– Länsimetron kohdalla on alusta asti priorisoitu turvallisuutta, jolloin oli myös selvää, että tulemme käyttämään ratkaisuissamme nykyaikaisinta digitaalista teknologiaa. Teknisenä johtajana on ollut ilo huomata, ettei tälläkään osa-alueella haluttu tinkiä turvallisuudesta, Kaunismäki kertoo.
Raimo Kaunismäki on tyytyväinen Länsimetron automatisaation kykyyn reagoida hälytys- ja poikkeustilanteisiin.
Länsimetron turvallisuusratkaisuissa on hyödynnetty laajasti automatisoituja kiinteistönvalvonta- ja turvajärjestelmiä. Järjestelmien avulla valvotaan reaaliajassa muun muassa asemia, metro- ja huoltotunneleita, poistumiskuiluja, ovia, hissejä, liukuportaita, savunpoistoa ja hälytystoimintoja.
– Päivittäin tuhansia ihmisiä kuljettava metrorata on todella laaja kokonaisuus valvottavaksi. Automatisaation avulla pystymme nopeasti reagoimaan hälytys- ja poikkeustilanteisiin sekä koordinoimaan niitä etäyhteyden avulla pelastusviranomaisen toiveiden mukaan, Kaunismäki kertoo.
Hankkeen mittakaava ja sen teknologiaan pohjautuvat rakennusratkaisut tekevät Länsimetrosta Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatiohankkeen.
IO-pisteiden tärkeät roolit
Länsimetron kiinteistövalvonta- ja turvajärjestelmän on toteuttanut Hitachi ABB Power Grids. Yrityksen MicroSCADA Pro -valvontajärjestelmän myötä Länsimetron asemilla ja metroradalla on yli 50 000 IO-pistettä. IO-pisteet ovat tiloja ja kiinteistöelementtejä, jotka valvovat ja välittävät reaaliaikaisesti tietoa asemien turvallisuuteen liittyen.
IO-pisteet voivat olla esimerkiksi ovissa, savu- ja lämpötilailmaisimissa, rullaportaissa tai tuulettimissa. Normaaliolosuhteissa ne varmistavat asemien toimivuuden ja käytännöllisyyden matkustajille. Hälytys- ja poikkeustilanteissa niillä on kuitenkin tärkeä rooli matkustajien turvallisuuden kannalta.
– Asemien ja metrotunnelien savu- ja lämpötilailmaisimet rekisteröivät esimerkiksi pienimmätkin alkavaan tulipaloon viittaavat muutokset ja tekevät niistä hälytyksen. Silloin valvomosta voidaan yhdellä komennolla aktivoida muita IO-pisteitä ja esimerkiksi eristää paloalueen, aktivoida poistumistiemerkinnät sekä käynnistää savunpoistojärjestelmän, Kaunismäki avaa automatisaation hyötyjä.
Hitachi ABB Power Gridsissä työskentelevä myyntijohtaja Juha Muhonen on nähnyt läheltä, miten raidehankkeiden turvallisuusteknologia on kehittynyt. Hän oli muun muassa projekti-insinöörinä suunnittelemassa kiinteistövalvontajärjestelmiä Helsingin metroradalle vuonna 1990.
– Silloin keskityttiin pitkälti asemakohtaiseen valvontaan, koska turvallisuustekniikka ei ollut niin kehittynyttä. Teknologisen kehityksen ansiosta yhä laajempia kokonaisuuksia on voitu ottaa reaaliaikaisen valvonnan piiriin. Tämä kehitys on hyvin esillä Länsimetron tilaamassa ratkaisussa, jossa koko metrorata tunneleita myöten on reaaliaikaisessa valvonnassa ja täydennettynä nykyaikaisella turva-automaatiolla, Muhonen kertoo.
Länsimetron lisäksi Hitachi ABB Power Gridsin järjestelmät ohjaavat ja valvovat myös esimerkiksi Delhin metroa Intiassa, Bangkokin Skytrainia Thaimaassa, Hai Van Pass -tietunnelia Vietnamissa sekä Varsovan metrolinjaa Puolassa.
Muhosen mukaan Länsimetro eroaa edellä mainituista hankkeista turva-automatisaation laajuuden osalta.
– Länsimetron turvallisuusjärjestelmä on yksi edistyksellisimmistä, jonka olemme koskaan toimittaneet. Mielestäni kaikilla maailman raidehankkeilla on opittavaa siitä laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta, jolla Länsimetro on käyttänyt modernia teknologiaa osana turvallisuusratkaisujaan, Muhonen toteaa.
Metro on monelle pääkaupunkiseudun asukkaalle jokapäiväinen osa arkea. Kun kulkee asemalla ja matkustaa metrojunan kyydissä, ei tule ajatelleeksi, miten paljon tiloja ja tekniikkaa on katseilta piilossa. Sujuvan ja turvallisen metroliikenteen taustalla on paljon myös sähköistä dataa: tiedonhallintaportaali ja sähköinen huoltokirja.
Tuttu tuoksu, turvallinen jarrujen ujellus, oma lempipaikka ikkunan vieressä. Metro on monelle kaupunkilaiselle päivittäinen osa arkea ja kätevin tapa päästä perille. Metron toiminnan taustalla tapahtuu valtavan paljon asioita, joita tavallinen matkustaja ei ollenkaan tule ajatelleeksi.
”Meille käyttäjille tuntuu itsestään selvältä, että valot ovat päällä ja liukuportaat pyörivät. Länsimetro on kuitenkin valtava kokonaisuus, jonka saumattomasta toiminnasta tarvitaan ajantasainen tieto. Näin tiloissa on turvallista ja sujuvaa kulkea kaikissa olosuhteissa – myös poikkeustilanteissa. Erilaisia tilanteita voidaan ennakoida ja niihin reagoida”, kertoo metron tiedonhallintajärjestelmän rakentaneen Assetpointin toimitusjohtaja Tuomas Hörkkö.
Metroverkoston näkymättömät puurtajat tuottavat tietoa
Tiedonhallintajärjestelmän tarkoitus on koota yhteen kaikki länsimetroon liittyvä tieto – olipa kyse sitten uusien asemien rakentamisesta tai nykyisen metron ylläpidosta. Suuren tietomäärän niputtaminen edellyttää alustaa, josta tallennetut tiedot löytyvät nopeasti. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi huolto-ohjeet ja pelastussuunnitelmat sekä uuden suunnittelun ja rakentamisen lähtötiedoksi tarvittava aiemman rakentamisen loppudokumentaatio.”
Metrojärjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa, jota kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä tarvitsee työssään.
Järjestelmän voi ajatella tietopankkina, joka palvelee jokaisessa elinkaaren vaiheessa rakentamisesta ylläpitoon. Tarvittava tieto kulkeutuu tiedonhallintajärjestelmästä myös sähköiseen huoltokirjaan. Siihen on ohjelmoitu, milloin ja miten laitteita pitää huoltaa sekä kuvattu tehtävässä huomioitavia työturvallisuusasioita”, kertoo Länsimetro Oy:n kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä.
Metrojärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä varten tarvitaan monipuolista informaatiota ja suuri määrä erilaisia asiakirjoja. Pelkästään nyt liikenteessä olevalla länsimetron osuudella on yli 50 eri järjestelmää, ja jokaisella niistä on oma käyttötarkoituksensa. Metroverkoston näkymättömät puurtajat suorittavat väsymättä tehtäväänsä omassa toimintaympäristössään ja antavat tietoa toiminnastaan jatkuvalla syötöllä.
Pelkästään nyt liikenteessä olevalla länsimetron osuudella on yli 50 eri järjestelmää, ja jokaisella niistä on oma käyttötarkoituksensa.
”Metron valvomojärjestelmistä näkee esimerkiksi, että liukuportaat ja hissit toimivat tai että sähköt ovat kytkettynä. Videoyhteydellä voi katsoa kameroista, miten matkustajavirrat liikkuvat. Kaikkea liikennöintiin liittyvää voidaan valvoa”, Penttilä jatkaa.
Sähköinen huoltokirja on kehitetty metron huoltoon koko elinkaaren ajan. Huollon suorittajalla on tietoportaalin kautta käytössään kulloisenkin työkohteen huollettavaa laitetta tai rakennetta koskevat yksityiskohtaiset työohjeet, manuaalit ja muut valmistajan laitetta koskevat tarpeelliset tiedot. Huoltokirjajärjestelmästä huoltoja koskevaa tietoa voi hakea mukana kulkevan kännykän mobiilisovelluksesta.
”Nykyaikaisen tiedonhallintajärjestelmän tärkeimpiä hyötyjä on se, että niistä haettu tieto on ajantasaista ja heti saatavilla – siis oikeiden henkilöiden käytettävissä oikeaan aikaan”, Tuomas Hörkkö havainnollistaa.
Data päätöksenteon apuvälineenä
Länsimetro on suunniteltu kestämään sata vuotta, mutta kaikki sen järjestelmäosat eivät kestä yhtä pitkää aikaa vaan vaativat elinkaarensa päähän tulleen osan vaihtamista uuteen jo huomattavasti aiemmin. Yksityiskohtaisen tiedon kerääminen ja tallentaminen yhteen paikkaan auttaa tekemään kustannustehokkaita ratkaisuja ja ennakoimaan tulevaisuutta.
”Esimerkiksi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä asennuksesta voimme joutua vaihtamaan elinkaarensa päähän tulleita yksittäisiä osia tai laitekokonaisuuksia. Kun järjestelmistä ja niiden kunnosta on ajantasainen tieto saatavilla, on elinkaaren hallinta tehokasta kaikissa vaiheissa”, Juhani Penttilä selventää.
Turvallisin metrotyömaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jossa kannustetaan ennaltaehkäisevään työhön ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.
Turvallisin työmaa -kilpailun voitti jo kolmannen kerran peräkkäin Länsimetron Espoonlahden työmaa, jossa projektinurakoitsijana toimii SRV. Länsimetron omassa työturvallisuuskilpailussa palkitaan käynnissä olevien metrourakoiden turvallisiin työmaa. Rakennuttajana Länsimetro haluaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja kannustaa urakoitsijoita, aliurakoitsijoita, rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita ja kaikkia rakennuskohteissa työskenteleviä kehittämään työturvallisuuskulttuuria ja pyrkimään kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta. Palkinto annetaan puolivuosittain.
Espoonlahden urakassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä Jonne Juutilainen korostaa, että turvallisuuspalkinnon voitto kuuluu koko työmaan porukalle
Turvallisuus syntyy oikeasta asenteesta
– Länsimetro kannustaa rakennuskohteita Turvallisin metrotyömaa -kilpailun myötä kiinnittämään turvallisuuteen huomiota jo ennakolta ja tekemään korjaavia toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Tavoitteena on nolla tapaturmaa, summaa Länsimetron turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen kilpailun tavoitteet.
Kilpailussa huomioidaan työturvallisuuden kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat MVR-/TR-mittarit*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot.
Espoonlahden työmaa keräsi kilpailussa eniten pisteitä MVR- ja TR-mittareiden osuudesta. Espoonlahden työmaa teki myös eniten toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja, joita kertyi 645 kappaletta. Edellisellä kilpailukierroksella Espoonlahdella oli havaintoja 793. Huomion arvoista on myös se, että metrovarikolla Sammalvuoressa ei sattunut yhtään onnettomuutta.
– Työmaa on juuri sen näköinen kuin siellä vallitseva työturvallisuuskulttuuri on. Espoonlahden työmaalla turvallisuus on läsnä päivittäisessä työnteossa: se näkyy ja kuuluu arjessa. Turvallinen työmaa ei synny sattumalta tai itsestään, se vaatii jatkuvaa ja yhdenmukaista työskentelyä. Se, että turvallisuus on tärkeässä asemassa Espoonlahden metrotyömaalla, näkyy esimerkiksi suoraan onnettomuuksien vähäisessä määrässä. Työturvallisuudella taataan myös rakentamisen edistyminen työntekijöiden ollessa rakentamisessa tärkeimmässä roolissa, kuvaa Laukkanen Espoonlahden kolmatta peräkkäistä voittoa Turvallisin metrotyömaa -kilpailussa.
Alusta alkaen SRV:n työmaalla on ollut selkeä ja systemaattinen linja toimintatavoista ja pelisäännöistä. Turvallisuus ei kuitenkaan rakennu pelkästään ohjeiden varaan, vaan kyse on pitkälti asenteesta.
– Meillä Espoonlahdessa on tärkeintä, että jokainen työmaalla työskentelevä henkilö pääsee terveenä kotiin joka päivä. Työturvallisuuden pelisäännöt näkyvät työmaan yleisilmeessä päivästä toiseen ja työturvallisuuden huomioiminen on arjen normaali käytäntö, josta ei tingitä. Asenne on mielestäni tärkein työkalu turvallisuuden edistämisessä. Kun asenne on kunnossa, työturvallisuutta on helppo lähteä rakentamaan, sanoo Espoonlahden urakassa työsuojelupäällikkönä työskentelevä SRV:n Jonne Juutilainen.
*MVR-mittari on havainnointiin perustuva menetelmä maa- ja vesirakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseksi. MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on puolestaan talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä. Turvallisuusmittari kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja myönteisen palautteen avulla motivoi kehittämään työtapoja.
Mikko Mauro kokoustaa päivittäin lukuisten eri tahojen kanssa. Kokousten pääteemana on usein turvallisen ja toimivan metron rakentaminen.
Länsimetron suunnittelunohjauksessa paloturvallisuusasiantuntijana toimivan Mikko Mauron päivät täyttyvät palavereista Länsimetron eri sidosryhmien kanssa. Palavereissa on käsiteltävän aiheen mukaan läsnä niin Länsimetron omia suunnittelijoita, HSL:n edustajia, urakoitsijoita kuin viranomaisiakin.
Mauron mukaan laajalla ja perusteellisella sidosryhmäyhteistyöllä on selkeä tarkoitus.
– Olemme alusta asti halunneet hyödyntää suunnittelunohjauksessa laajan sidosryhmäjoukon asiantuntemusta, koska tavoitteenamme on rakentaa mahdollisimman turvallinen ja toimiva metrolinja. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on erittäin sujuvaa ja siitä on merkittävä hyöty tavoitteemme saavuttamisessa, Mauro toteaa.
Suunnitteluohjauksen tavoitteena on rakentaa turvallinen, toimiva ja viihtyisä metrolinja.
Viranomaisyhteistyö saa myös kiitosta
Mauro on myös tyytyväinen viranomaisyhteistyön laatuun Matinkylä–Kivenlahti-projektin suunnittelunohjauksessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut mukana kattavasti hankkeen kaikissa vaiheissa ja poliisilta Länsimetro on saanut hyviä näkemyksiä asemien ja asemaympäristöjen turvallisen toteutuksen varmistamiseksi.
Yhteistyön sujuvuutta edesauttaa myös Mauron oma työhistoria. Hän toimi kymmenen vuotta palomiehenä ennen siirtymistään paloteknisen suunnittelun pariin.
– Yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut erittäin tiivistä ja toimivaa. Taustani takia ymmärrän hyvin pelastusviranomaisten tarpeita ja olen pystynyt varmistamaan, että huomioimme jo suunnitteluvaiheessa kaikki olennaiset asiat heidän näkökulmastaan, Mauro kertoo.
Turvallinen metro on myös viihtyisä
Vaikka Länsimetro on asettanut turvallisuuden suhteen riman todella korkealle, se ei ole Mauron mukaan tapahtunut asemien viihtyvyyden tai estetiikan kustannuksella. Hänen mukaansa asemien viihtyvyys on merkittävä tekijä turvallisuudenkin kannalta.
– Olemme yhdessä suunnittelijoiden kanssa keskittyneet ratkaisuihin, jotka ovat toimivia niin turvallisuuden kuin viihtyvyydenkin osalta. Avarat ja valoisat tilat ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta, sillä ne luovat omalta osaltaan turvallisuudentunnetta matkustajien keskuudessa ja helpottavat pelastusviranomaisten toimintaa hätätilanteissa, Mauro sanoo.
Käyttöönottovaihe lähestyy
Metrovarikko Sammalvuoressa on jo edennyt käyttöönottovaiheeseen. Käyttöönottovaiheessa varmistetaan, että rakenteet ja tekniset järjestelmät ovat toteutettu kaikkien vaatimusten mukaan. Mauron mukaan käyttöönottovaiheen painopistealueet ovat turvallisuuden osalta selkeät.
– Ensimmäiseksi meidän on itse pystyttävä varmistumaan valmiin ympäristön turvallisuudesta. Tämän osoittamisessa dokumentaatiolla on keskeinen rooli. Näiden edellytysten täyttyessä voidaan luottavaisin mielin edetä kohti viranomaistarkastuksia ja matkustajaliikenteen käynnistämistä, Mauro toteaa.
Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle tulee yhteensä 33 palorullaovea ja 46 paloliukuovea. Noin 40 % ovista on jo asennettu.
Länsimetrosta rakennetaan yhtä maailman turvallisimmista metroista. Poikkeustilanteissa metron turvallisuus on varmistettu mm. paloliukuovin ja -rullaovin. Tulipalon sattuessa ovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Ovi on paloliukuovi silloin kun sen aukeamiselle on sivusuunnassa tilaa, palorullaovi puolestaan silloin kun sivusuunnassa ei ole tilaa aukeamiselle.
Paloliukuovien asennus metro-asemille ja ratalinjalle aloitettiin kesällä 2019. Ensimmäinen paloliukuovi asennettiin ratalinjan Hyljetien kuiluun kesäkuussa. Alkutalveen mennessä kaikki ratalinjan paloliukuovet saatiin paikoilleen. Helmikuussa paloliukuovien asentaminen käynnistyi Kivenlahden asemalla, jonne viimeinen ovi asennetaan tämän viikon aikana. Seuraavaksi vuorossa on Kaitaan aseman paloliukuovien asentaminen. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden paloliukuovien ja palorullaovien toimittaja on Mesvac Oy.
Palorullaovia asennetaan yhteensä 33 kpl
Paloliukuovia asennetaan yhteensä 46 kpl
Paloliukuovien asentamista seurataan Länsimetron rakentamisen sivulla. Siellä voi seurata töiden etenemistä muutamien keskeistein järjestelmien osalta.
Kivenlahden paloliukuovien asentaminen ja testaaminen ovat loppusuoralla. Videolla testataan Kivenlahden aseman paloliukuovea, joka eristää radan ja savunpoistopuhallintilan toisistaan.
Paloliukuovien ja -rullaovien asennus on yksi 30 sivu-urakasta, joita koko metrolinjalla tehdään. Suuri osa sivu-urakoista liittyy metron turvallisuuteen. Näitä sivu-urakoita ovat muun muassa varavoimakoneet, savunpoistopuhaltimet, kameravalvonta, paloilmoitinjärjestelmä ja hätäkuulutusjärjestelmä. Muita sivu-urakoita ovat mm. liukuportaat ja hissit. Töiden etenemistä muutamien keskeisten järjestelmien osalta voi seurata Länsimetron rakentamisen sivulta.
Alkanut vuosi on Länsimetron kakkosvaiheen kiivastahtisin rakennusvuosi. Projektin ykkösvaiheen ongelmat opettivat kokonaisuuden hallinnan ja reaaliaikaisen tiedonkulun merkityksen. Kärsivällisyys testausvaiheessa takaa järjestelmän turvallisen ja häiriöttömän toiminnan.
Toimistotalossa pienen matkan päässä Matinkylän metroasemalta on huone, jonka seiniä peittää kymmenen isoa diginäyttöä täynnä informaatiota. Näytöt kertovat parilla vilkaisulla, miten etenee Länsimetron kakkosvaiheen rakennusprojekti.
”Visualisoimme ilmiöitä, jotta todelliset ongelmat nousevat datamäärästä esille”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi tilannehuoneen tarkoituksesta.
Länsimetron tilannejohtamisen keskus on tilannehuone, jossa liikennevaloin seurataan kunkin rakentamisen osa-alueen etenemistä. Kuva: Indav Oy
Missä kohtaa projektissa sitten mennään? Tilannehuoneen mukaan täsmälleen puolivälissä, eli 50 prosentin valmiusaste ylittyi tammikuussa. Saksi vahvistaa, että kokonaisuuden kannalta ollaan aikataulussa ja myös kustannukset ja laatu vastaavat tavoitteita.
Ykkösvaiheessa metron valmistumiselle annettiin lukuisia päivämääriä, joita jouduttiin kerta toisensa jälkeen siirtämään. Nyt tarjolla on toistaiseksi vain tieto, että liikenne käynnistyy vuonna 2023.
”Tällä hetkellä ei ole mahdollista eikä mielekästä ennustaa päivän tarkkuudella liikenteen aloittamista. Tarkennamme sitä, kun pääsemme pitemmälle. Riskiarvio on kuitenkin vahvistanut, että aikataulu on realistinen”, Saksi sanoo.
Länsimetron ykkösvaiheen rakentaminen ei siis mennyt aivan putkeen. Siinä venyivät niin kustannusarvio kuin aikataulukin, ja pahinta oli, että aikataulun pettäminen tuli yllätyksenä projektin johdolle vasta aivan hankkeen loppuvaiheessa.
Ongelmista on nyt otettu opiksi monella tavoin.
”Kokonaisuuden laajuudesta ja haasteista ei ollut yhtenäistä kuvaa, projektinjohtoresursseja oli hankkeen kokoon nähden niukasti eikä käyttöönoton vaativuutta osattu hahmottaa”, tiivistää Saksi, joka tuli tehtäväänsä ratkomaan ykkösvaiheen lopulla paljastunutta tilannetta.
Ei vain reagoida vaan ennakoidaan
Länsimetron väki kehitti ratkaisuksi tilannejohtamisen mallin, jota tilannehuoneen näytöt liikennevaloineen konkreettisesti ilmentävät.
Havainnekuva Finnoon asemalta, jonne laituriseinän yläosaan tulee taiteilija Leena Nion teos Haavekuvia. Teos saa inspiraationsa aseman seudun luonnosta. Kuva: PES-Architects ja Leena Nio
”Jotta voi tehdä päätöksiä ja johtaa, pitää olla näkymä kokonaisuuteen. Tilannehuoneeseen kerätään dataa eri suunnista, vertaillaan ja analysoidaan. Keräämme hyvin reaaliaikaista dataa eri rakennuskohteista ja muodostamme niistä kokonaisnäkymän. Yritämme ennakoida asioita emmekä vain reagoida, kun ongelma on jo olemassa”, Saksi kuvaa.
Jos esimerkiksi alkaa näyttää siltä, että edistyminen jossakin kohteessa jää jälkeen tavoitteesta, tilannehuoneen näyttö kertoo, montako viikkoa koko projekti viivästyy, mikäli mitään korjaustoimia ei tehdä. Sen perusteella päätetään mahdollisista toimista.
Kiinnostuksen kohteena ovat projektin ydinasiat: aikataulu, kustannukset, dokumentaatio ja riskienhallinta. Yhtä lailla seurataan myös työturvallisuutta ja yhteistyön sujumista – yhteishenki on hyvinkin oleellinen asia, kun mukana projektissa on kymmeniä tahoja.
Syvemmältä näistä projektin osa-alueista löytyykin Saksin mukaan haasteita, joihin on pitänyt tarttua matkan varrella.
”Tällaisia haasteita on ollut esimerkiksi suunnittelun laadussa ja suunnitelmien toteutettavuudessa. Kun rakennusala on elänyt korkeasuhdannetta, meille on ollut haaste saada hankittua urakoitsijat ja urakoitsijoilla puolestaan resurssit. Työturvallisuudessa on parannettavaa: tapaturmia sattuu, vaikka ei onneksi vakavia. Lisäksi on työkohteita, joissa on taloudellisia paineita”, hän listaa.
Tilannejohtamisen perusideat eivät ole mitenkään ainutlaatuisia, mutta Länsimetron itse kehittämä versio siitä on. Vaikka digitaalisuus mahdollistaa tilannehuoneen toteuttamisen, sovellus ei perustu mihinkään valmiiseen ohjelmistoon. Kyseessä ei ylipäänsä ole it-hanke, Saksi korostaa.
”Meidän näkemyksemme mukaan Suomessa ja ehkä maailmallakin on ainutlaatuista, että projektista syntyy näin kokonaisvaltainen kuva. Tämä on herättänyt paljon mielenkiintoa: meillä vierailee väkeä suurista yrityksistä ja monet näkevät ensimmäistä kertaa, että tämä ajatus on mahdollista toteuttaa käytännössä.”
Järjestelmien yhteensovittaminen on haaste
Länsimetro on massiivinen rakennusurakka, suurin joka Suomessa tällä hetkellä on meneillään.
Tekeillä on viisi asemaa, Sammalvuoren varikko ja itse metrorata erillisinä urakoina. Kullakin näistä on omat vastuulliset pääurakoitsijat. Työmailla ahertaa toista tuhatta ihmistä joka päivä, ja kaikkiaan mukana on ollut jo yli 10 000 työntekijää.
Projektin haasteellisuuteen on kuitenkin muitakin syitä kuin hankkeen iso koko. Kyse ei ole pelkästään maanalaisesta rakennustyöstä, vaan metroon liittyy paljon automaatiota ja erilaisia järjestelmiä.
”Tänä vuonna vauhti on kova, valmiusasteen pitää kasvaa 4–5 prosenttia kuukausittain. Viime vuonna valmistuivat näkyvät betonirakenteet, maastossa näkyvät jo maanpäälliset rakenteet ja asemien sisäänkäynnit. Nyt olemme siirtymässä enemmän talotekniikkaan ja automaatioon. Tämä tuo meille yhteensovittamishaasteen, kun jokaisessa kohteessa on entistä enemmän toimijoita”, Saksi kertoo.
Ykkösvaiheen opetuksiin kuuluu Saksin mukaan, että käyttöönottovaiheen testauksille on varattava riittävästi aikaa. Niistä ei voi tinkiä, koska niissä varmistuu järjestelmän turvallisuus ja kokonaisuuden pelaaminen yhteen.
Valtava määrä valvontatietoa
Länsimetron keskeisimpiä alihankkijoita on ABB, joka toimittaa valvonta- ja ohjausjärjestelmän. Sen kiinteistövalvontapuoleen kuuluvat esimerkiksi liukuportaat, hissit, valaistus, kulkuovet, liiketunnistimet ja savunilmaisimet. Turva-automaatio sisältää muun muassa savunpoistojärjestelmän, palo-ovien ohjaukset, hälytykset ja sprinklerien ohjauksen.
”Tästä projektista tekee kriittisen se, että meidän osuutemme luovutus on vasta aivan loppuvaiheessa, kun kaikki rakennus- ja sähkötyöt ja muut on tehty. Silloin meidän järjestelmämme pitää saada kaikki tiedot muista järjestelmistä ja saada testausvaiheen kuviot vietyä läpi”, sanoo liiketoimintalinjan vetäjä Petri Kärki ABB Power Grids Finlandista.
Näitä Suomessa kehitettyjä MicroSCADA-järjestelmiä on Kärjen mukaan toimitettu yli 30 vuoden ajan ympäri maailmaa sekä muihin metroihin että esimerkiksi sairaaloihin, satamiin ja lentokentille. Silti Länsimetro on vaativa ja uniikki projekti.
”Meidän MicroSCADA-järjestelmämme huolehtii urakan valmistumisen jälkeen kaikkien 13 aseman käytettävyydestä, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Länsimetron järjestelmään tulee valtava määrä informaatiota: Kun puhutaan kiinteistönvalvonnasta, tilatietoja tulee yli 20 000 pisteestä. Samoin turva-automaatiossa on yli 20 000 pistettä, joista tulee tietoja”, Kärki kertoo.
Hän antaa kiitosta yhteistyön kehittymiselle: ykkösvaiheen ongelmista on otettu iso harppaus parempaan suuntaan.
”Olen ollut tosi tyytyväinen, kun Länsimetron puolella on panostettu resursointiin. Kommunikointi, seuranta ja läpinäkyvyys – on hienoa että näitä on tuotu kentälle, ja myös urakoitsijat ovat nähneet parannuksen. Länsimetrossa on tsempattu tosi hyvin ja pantu panoksia siihen, että rakennetaan yhteishenkeä sekä yhdessä tekemisen ja tiedon jakamisen fiilistä”, sanoo Kärki.
Turvallisuus alkaa työmaalta
Metron turvallisuus koostuu Saksin mukaan useista palasista, joista ensimmäinen on rakennusvaiheen työmaan turvallisuus. Rakennusvaiheessa varmistetaan osin myös matkustajien tuleva turvallisuus sekä liikenteestä vastaavien HSL:n ja HKL:n toiminnan turvallisuus.
Espoon turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen on seurannut länsimetroa sekä rakennusprojektina että osana joukkoliikennettä. Kaupungin edustajat ovat olleet mukana esimerkiksi paloryhmässä, joka on kokoontunut alkuvaiheen suunnittelusta asti. Hän tietää, että kyseessä on paljon haasteellisempi projekti kuin tavallinen talonrakennus.
Länsimetron uusille asemille tulee yhteensä 15 jättimäistä savunpoistopuhallinta, joiden asennus on parhaillaan käynnissä.
”Mitä olen itse päässyt seuraamaan hanketta ja osallistumaan työskentelyyn turvallisuuden osalta, toki se on mutkikasta. Uusissa rakennusmääräyksissä puhutaan ihan eri maailmasta ja eri vaatimuksista verrattuna siihen aikaan, kun Helsingin puolella rakennettiin kantametroa”, Häkkinen sanoo.
”Kun ollaan maan alla ja kiven sisällä, sekin tuo ihan omat haasteensa esimerkiksi siihen, miten siellä liikutaan erilaisissa tilanteissa, kuten onnettomuuden sattuessa”, hän jatkaa.
Länsimetron pitää siis täyttää kantametron ajoista huomattavasti tiukentuneet rakennusmääräykset. Matkustajien turvallisuutta parantavat myös uudet oivallukset, kuten radan kanssa samalla korkeudella kulkeva evakuointitaso.
Operaattori HKL:ää kiinnostaa myös metron kuljettajien sekä radan ja kiinteistöjen kunnossapitäjien turvallisuus.
”Nämä on nyt otettu rakennusvaiheessa paremmin huomioon kuin ykkösvaiheessa. Teknisissä tiloissa ei ole ahtaita paikkoja tai teräviä reunoja, joita jouduttiin vielä ykkösvaiheen lopulla muuttamaan. Nämä liittyvät myös pelastuslaitoksen henkilöstön turvallisuuteen pelastustehtävissä”, Saksi kertoo.
Hätätilanteita vain harjoituksissa
Evakuointia ja muuta toimintaa kriisitilanteissa ei onneksi ole jouduttu testaamaan muuta kuin harjoitusmielessä, sillä yhtään aitoa hätätilannetta länsimetrossa ei parin toimintavuoden aikana ole syntynyt. Turvallisuuden kannalta oleellista on kuitenkin myös matkustajien arjessaan kokema turvallisuus.
Turvallisuuspäällikkö Häkkisen näkökulmasta kaupungin turvallisuus on iso kokonaisuus, jossa on erilaisia toimijoita ja joilla on erilaisia vastuita. Espoon turvallisuutta mitataan sekä poliisin katuturvallisuusindeksillä että kuntapalvelukyselyn turvallisuusosiossa, joka perustuu ihmisten subjektiiviseen kokemukseen.
”Näillä mittareilla koettu turvallisuus on kymmenen vuotta ollut maan kärkitasoa. Ja se on nimenomaan niin, että ihmiset itse määrittelevät miltä heistä tuntuu. Me emme voi vaikuttaa siihen muuta kuin niin, että pyrimme järjestämään turvallisuusasiat niin hyvin kuin mahdollista. Turvallisuuden tunne tulee siitä, että asiat sujuvat, liikkuminen sujuu ja arkiset asiat onnistuvat ilman isompia häiriöitä”, Häkkinen kuvaa.
Ennen länsimetron käynnistymistä keskusteluun nousi epäilyksiä, että metro tuo tullessaan turvallisuusongelmia ja häiriöitä Espooseen. Häkkisen mukaan pelot ovat osoittautuneet turhiksi.
”Siellä missä on paljon ihmisiä, siellä myös tapahtuu paljon kaikenlaista, joskus myös vähän ikävämpiä asioita. Mutta niihinkin voi varautua suunnittelemalla toimintaa, ja mielestäni Länsimetro on onnistunut tässä hyvin. Suhteessa siihen miten paljon alueella liikkuu ihmisiä, ei voi mitenkään sanoa että häiriöt olisivat korostuneesti kasvaneet”, hän sanoo.
Länsimetron uudet asemat
Jo valmistuneen osuuden tavoin jokaisella asemalla on oma erityinen profiilinsa ja kaupunki kehittyy asemien ympärillä vahvasti.
Finnoo
Tulossa uusi merellinen 17 000 asukkaan kaupunginosa, valmista 2030-luvulla
Suunnittelu PES-Arkkitehdit, vastaava urakoitsija yhteenliittymä GRK Infra ja Aki Hyrkkönen Oy
Kaitaa
Aseman ympärille tulossa uusi asuinkerrostalojen korttelialue
Suunnittelu PES-Arkkitehdit, vastaava urakoitsija yhteenliittymä YIT Rakennus ja Are
Soukka
Asema sijoittuu olemassa olevan kauppakeskuksen yhteyteen
Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija yhteenliittymä YIT Rakennus ja Are
Espoonlahti
Aseman ympärille rakentuu uusi kauppakeskus Lippulaiva, tulossa 12 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä
Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija SRV Rakennus
Kivenlahti
Tulossa 12 000 uutta asukasta ja 2 000 uutta työpaikkaa Kiviruukin bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymään
Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija Skanska Infra
Jaamme 12.11. klo 7.45-8.15 omistamillamme Ruoholahti-Matinkylä-osuuden asemilla sekä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden työmaiden läheisyydessä heijastimia ohikulkijoille.
Työmaiden lähettyvillä on paljon liikennettä, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, rakentuuhan metrokin sinne, missä liikutaan. Kehoitamme kaikkia rakenteilla olevan osuuden urakoitsijoitamme olemaan varovaisia liikenteessä, erityisesti näin pimeään aikaan. Käyttämällä heijastinta sinut huomataan.
Muistetaan heijastin myös metromatkalla. Turvallista matkaa näin pimeänkin aikaan.
Käytämme evästeitä verkkosivustollamme, jotta voimme tarjota sinulle olennaisimman kokemuksen muistamalla mieltymyksesi ja toistuvat vierailut. Napsauttamalla "Hyväksy" hyväksyt kaikkien evästeiden käytön. Voit kuitenkin käydä evästeasetuksissa ja antaa hallitun suostumuksen. Voit milloin tahansa muuttaa evästeasetuksiasi sivun alalaidasta Evästeasetukset-linkistä. Lue tietosuojaseloste
Käyttää evästeitä parantaaksemme sivusto käyttökokemusta. Osa evästeistä on välttämättömiä sivuston toiminnan suhteen. Sivustolla on myös kolmanne osapuolen evästeitä joiden avulla pystymme selvittämään miten sivustoa käytetään. Kolmannen osapuolen evästeet tallentuvat selaimellesi vasta niiden hyväksynnän jälkeen. Joidenkin evästeiden hylkääminen saattaa vaikuttaa käyttökokemukseen.
Välttämättömät evästeet ovat pakollisia sivuston käytön mahdollistamiseksi. Nämä evästeet mahdollistavat perustoiminnot ja tietoturvan ominaisuudet. Evästeet eivät tallenna lainkaan yksilöityä tietoa, ja ovat käytössä vain tällä sivustolla. Esimerkiksi näillä evästeillä tallennamme tiedon evästeiden hyväksymisestä tai kieltämisestä.
Cookie
Kesto
Kuvaus
cookielawinfo-checkbox-advertisement
11 months
GDPR Cookie Consent suostumuslaajennuksen asettama eväste, mitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus Markkinointi-luokan evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-advertisement
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Advertisement".
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 months
GDPR Cookie Consent suostumuslaajennuksen asettama eväste, mitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus Analytiikka-luokan evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional
11 months
GDPR Cookie Consent suostumuslaajennuksen asettama eväste, mitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus Toiminnalliset-luokan evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
Evästeet on asetettu GDPR Cookie Consent -lisäosan avulla. Evästeet on suostumuksella tallennettu kategoriaan "Pakolliset".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
GDPR Cookie Consent suostumuslaajennuksen asettama eväste, mitä käytetään tallentamaan käyttäjän suostumus Välttämättömät-luokan evästeisiin.
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
csrftoken
11 months
Tämä eväste liittyy Django-verkkokehitysalustaan pythonille. Käytetään suojaamaan verkkosivustoa Cross-Site Request Forgery -hyökkäyksiltä.
pll_language
1 year
Tämän evästeen asettaa Polylang-laajennus WordPress-pohjaisille verkkosivustoille. Eväste tallentaa viimeksi selatun sivun kielikoodin.
pll_language
1 year
This cookie is set by Polylang plugin for WordPress powered websites. The cookie stores the language code of the last browsed page.
viewed_cookie_policy
11 months
Evästeet on asetettu GDPR Cookie Consent -lisäosan avulla sen mukaan hylkääkö ja hyväksyykö käyttäjä ne. Lisäosa ei tallenna henkilökohtaisia tietoja.
Markkinoinnin evästeitä käytetään kohdennettujen mainoksien esittämiseen. Evästeet seuraavat käyttäjää sivustolta toiselle, mahdollistaen räätälöidyt mainokset.
Cookie
Kesto
Kuvaus
_mcid
1 year
Eväste on MailChimpin asettama eväste, joka mahdollistaa Googlen käyttäytymiseen perustuvan mainonnan ja analytiikan.
IDE
2 years
Google DoubleClick eväste jota käytetään tallentamaan tietoja siitä, miten käyttäjä käyttää verkkosivustoa näyttääkseen heille osuvia mainoksia ja käyttäjäprofiilin mukaan.
NID
6 months
Tätä Googlen asettamaa evästettä käytetään profiilin luomiseen käyttäjän kiinnostuksen perusteella ja räätälöityjen mainosten näyttämiseen käyttäjille.
yt-remote-connected-devices
never
YouTube asettaa tämän evästeen tallentamaan käyttäjän videoasetukset upotetuissa YouTube videoissa.
yt-remote-device-id
never
YouTube asettaa tämän evästeen tallentamaan käyttäjän videoasetukset upotetuissa YouTube videoissa.
yt.innertube::nextId
never
Tämä YouTuben asettama eväste rekisteröi yksilöllisen tunnuksen tallentaakseen tietoja siitä, mitä YouTube-videoita käyttäjä on nähnyt.
yt.innertube::requests
never
YouTuben asettama eväste mikä rekisteröi yksilöllisen tunnuksen tallentaakseen tietoja siitä, mitä YouTube -videoita käyttäjä on nähnyt.
Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat antamaan tietoja kävijöiden määrästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.
Cookie
Kesto
Kuvaus
_ga
2 years
Google Analyticsin asentama eväste mikä laskee kävijä-, istunto- ja kampanjatiedot ja seuraa myös sivuston käyttöä sivuston analytiikkaraporttia varten. Eväste tallentaa tietoja nimettömänä ja antaa satunnaisesti luodun numeron yksilöivien vierailijoiden tunnistamiseksi.
_ga_PVBZ7G6LMP
2 years
Google Analytics asettama analytiikan eväste mitä käytetään istunnon tilan ylläpitämiseen.
_gat
1 minute
Google Universal Analytics on asentanut nämä evästeet rajoittamaan pyyntöjen määrää ja rajoittamaan tiedonkeruuta paljon liikennettä olevilta sivustoilta.
_gid
1 day
Google Analyticsin asentama _gid -eväste tallentaa tietoja siitä, miten kävijät käyttävät verkkosivustoa, ja luo samalla analytiikkaraportin verkkosivuston suorituskyvystä. Osa kerättävistä tiedoista sisältää kävijöiden määrän, niiden lähteen ja sivut, joilla he vierailevat nimettömästi.
CONSENT
2 years
YouTube asettaa tämän evästeen upotettujen YouTube-videoiden kautta ja rekisteröi anonyymejä tilastotietoja.
GPS
30 minutes
Tämä eväste on Youtuben asettama, ja se rekisteröi yksilöllisen tunnuksen käyttäjien seurantaa varten heidän maantieteellisen sijaintinsa perusteella.
mid
9 years
Evästeen asettaa Instagram. Evästettä käytetään käyttäjien erottamiseen ja olennaisen sisällön näyttämiseen paremman käyttökokemuksen ja turvallisuuden takaamiseksi.
rnsbid
1 month
React and Share asettaa evästeen anonyymin palautteen antamiseksi.
YSC
YouTuben asettama eväste mitä käytetään seuraamaan upotettujen videoiden katselua.
Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamisen sosiaalisen median alustoilla, palautteen keräämisen ja muiden kolmansien osapuolten ominaisuuksien käyttämisen sivustolla.
Cookie
Kesto
Kuvaus
_abck
1 year
Akamai Bot Managerin turvallisuussyistä asettama eväste. Tämä eväste hallitsee vuorovaikutusta online-bottien kanssa ja ryhtyy tarvittaviin toimiin.
ak_bmsc
2 hours
Akamai käyttää tätä sivuston suorituskyvyn ja suojauksen optimointiin.
bm_sz
4 hours
Tämän evästeen on asettanut palveluntarjoaja Akamai Bot Manager. Tätä evästettä käytetään hallitsemaan vuorovaikutusta online-bottien kanssa. Se auttaa myös petosten ehkäisyssä.
ig_did
9 years
Tämän evästeen on asettanut Instagram, ja sitä käytetään Instagram upotuksen käyttöönottoon tällä sivustolla.
test_cookie
11 months
Doubleclick.net eväste minkä avulla tunnistetaan tukeeko käyttäjän selain evästeitä.
urlgen
Instagram asettaa evästeen, jotta käyttäjä voi selata verkkosivustoa turvallisesti estäen sivustojen välisen pyynnön väärentämisen.
VISITOR_INFO1_LIVE
5 months
YouTuben asettama eväste kaistanleveyden mittaamiseksi, joka määrittää, saako käyttäjä uuden vai vanhan soittimen käyttöliittymän.
