Metroliikenne Matinkylästä Kivenlahteen alkaa vuonna 2023. Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus nousta HKL:n koeajometron kyytiin ja nähdä vilaus jokaisesta uudesta metroasemasta. Matinkylästä Kivenlahteen on rakennettu 7 kilometriä ratalinjaa kahteen rinnakkaiseen tunneliin. Metro kulkee koko matkan maan alla. Koeajot osuudella alkoivat kesällä 2021 ja jatkuvat vuoteen 2022. Samanaikaisesti asemilla on käynnissä testaus, jolla varmistetaan metron turvallisuus kaikissa tilanteissa.
Uusia metroasemia on viisi: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoressa on maanalainen metrovarikko.
Espoonlahden metroasemalla testataan savunpoistopuhaltimia maanantaina ja tiistaina 23.–24.11.2021 klo 8–16. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä metroaseman länsipään kuilun lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollisia häiriötä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta.
Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13) 050 377 3700
Soukan metroasemalla on käynnissä järjestelmien toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa. Testausten aikana testataan myös Espoonlahden metroaseman itäpään savunpoistopuhallinta tiistaina 16. ja keskiviikkona 17.11.2021 klo 9–15. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä metroaseman itäpään kuilun lähiympäristöön Solmutorilla. Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta.
Lisätietoja Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9–13) 050 377 3700
Espoonlahden metroasemalla testataan savunpoistopuhaltimia 27.–29.10.2021 klo 8–16. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä metroaseman itä- ja länsipään kuilujen lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.
Espoonlahden metroasemalla testataan savunpoistopuhaltimia tiistaina 12.10.2021 klo 8–12. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä metroaseman itä- ja länsipään kuilujen lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollisia häiriötä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.
Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemien välisissä turvajärjestelmien toimintakokeissa testataan savunpoistopuhaltimia maanantaina 4.10.2021 ja tiistaina 5.10.2021 klo 8–16. Testaamisen aikana voi syntyä ajoittaista hurinaa ja pölyämistä metroasemien itä- ja länsipään kuilujen lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollista melu- ja pölyhäiriötä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.
Työmaa-aidat ja -tukikohdat on jo purettu Soukasta ja Kaitaalta. Finnoossa ja ratalinjan työmaalla Hyljetiellä purkutöitä tehdään lokakuussa. Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa purkaminen on ajankohtaista keväällä 2022.
Metrotyömaiden ympärillä olevat työmaa-aidat poistettiin Soukasta keväällä ja Kaitaalta kesän aikana. Myös työmaatukikohdat on purettu Soukassa ja Kaitaalla. Kaitaalla muutamia työmaakoppeja siirrettiin metroaseman Kaitaantien sisäänkäynnin yhteyteen. Soukassa työmaakoppeja ei enää ole.
Kaitaan huoltotunnelin sisäänkäynnin maisemointityöt ovat jo loppumetreillä. Kaitaalla on parhaillaan myös käynnissä Kaitaantie 3 -osoitteessa olleen työmaatukikohdan maisemointityöt, joihin kuuluu murskeen poistaminen, mullan tuonti ja puiden istuttaminen.
Finnoon metrotyömaalla työmaa-aidat puretaan lokakuun aikana. Finnoon huoltotunnelilla tehdään myös maisemointia. Osa Finnoon työmaakopeista on jo purettu Finnoossa ja loput puretaan keväällä 2022. Myös ratalinjan työmaatukikohdan työmaakopit Hyljetieltä puretaan lokakuussa ja työmaa-aidat poistetaan kesään 2022 mennessä. Muiden toimijoiden rakentaminen Finnoon alueella jatkuu.
Kivenlahdessa ja Espoonlahdessa työmaatukikohtien ja -aitojen purkamiset ovat ajankohtaiset keväällä 2022. Espoonlahdessa metrotyömaan tukikohta ja aidat puretaan sekä alue siistitään seuraavaan työmaan käyttöön, sillä alueella alkaa muiden toimijoiden rakennustyöt. Espoonlahden huoltotunnelin sisäänkäynti maisemoidaan. Kivenlahdessa maisemointitöitä tehdään Kivenlahdentorin sisäänkäynnillä, mutta Kivenlahdentien sisäänkäynnin ympäristössä jatkuu alueen muu rakentaminen.
Espoonlahden metroasemalla testataan savunpoistopuhaltimia torstaina 5. elokuuta 2021 klo 8–16. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön. Pahoittelemme mahdollista häiriötä.
Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.
Lisätietoja Espoonlahden urakoitsijan, SRV Rakennus Oy:n 24/7-puhelin: 040 623 3000
Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13) 050 377 3700
Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemien ja huoltotunnelien katot elävät keväästä syksyyn. Katot on peitetty hyönteisiä ja lintuja kutsuvalla kasvillisuudella, jota on ilo katsella, mutta sillä on myös käytännön hyötyjä.
Kivenlahden aseman Kivenlahdentorin sisäänkäyntirakennus ja huoltotunneli peittyvät vähitellen maksaruoholla ja niittyviherkatolla. Yhteensä 1 100 neliömetriä kasvillisuutta, joka kietoo harmaan sävyt moniväriseen peitteeseen. Viherkaton asentaminen ja hoitaminen edellyttää viherrakentajien osaamista. Kivenlahden ja Kaitaan metroaseman viherkattojen rakentaminen on valtuutettu Tanja Frin luotsaamalle EG-Trading Oy:lle.
Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Kuvassa näkyvät Finnoon metroaseman Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäyntirakennusten katot. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy.
– Kivenlahden jälkeen vuorossa on Kaitaa, jonne rakennamme 1 400 neliötä maksaruohokattoa, Fri sanoo.
Viherkaton voi rakentaa käytännössä mille tahansa katolle, kunhan painorajoitukset eivät ylity. Kevyin vaihtoehto on luonnossa kallioilla kasvava maksaruoho, joka painaa täysin vettyneenä alle 50 kiloa neliömetrillä. EG-Traiding on Suomen ainoa maksaruohomaton viljelijä Suomessa. Yrityksen Nordic Green Roof -maksaruohoviherkatto kasvatetaan Tammisaaressa, josta se siirretään paikalleen paloina samaan tapaan kuin siirtonurmirullat. Mutta kuten viherpeukalot tietävät, ensin pitää tehdä pohjatyöt.
– Jos katossa ei ole juurisuojaa, se suojataan juurisuojamatolla. Sen päälle asennetaan kaksitoiminen kuppikenno, joka toimii salaojana sekä vettä pidättävänä rakenteena. Tämän päälle tulee kasvualustakerros ja varsinainen kasvukerros, Fri luettelee.
Tanja Frin luotsaama EG-Trading rakentaa viherkatot Kivenlahden ja Kaitaan metroasemille. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy
Auttaa hulevesien hallinnassa
Viherkatto suojaa varsinaista kattoa UV-säteilyltä sekä vähentää lämpötilavaihteluita ja mekaanista rasitusta. Bitumikaton käyttöiän voi jopa kaksinkertaistaa viherkatolla. Lisäksi viherkatto pidättää hetkellisesti 100 prosenttia ja vielä sen jälkeenkin 30–80 prosenttia sadevedestä. Tämä auttaa hulevesien hallinnassa.
– Vesi sitoutuu kasvustokerrokseen ja jää haihtumaan ilmaan. Kasvit toimivat hiilinieluna sekä sitovat pölyä ja melua, ja viherkatto on elinympäristö hyönteisille, perhosille ja linnuille, Fri kertoo.
Jos viherkatoista on näin paljon hyötyä, miksi niitä ei rakenneta jokaisen toimistotalon ja liikerakennuksen katolle?
– Viherkatto saattaa sisältyä monenkin uudisrakennuksen suunnitelmiin, mutta jos sen rakentamista ei vaadita kaavoituksessa, saatetaan se karsia pois rakentamisvaiheessa.
Kaikille uusille Länsimetron asemille, joilla on omat sisäänkäyntirakennukset, rakennetaan viherkattoja. Espoonlahdessa sisäänkäynnit ovat kauppakeskuksen yhteydessä. Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntirakennusten sijainteihin.
Päällysrakenneurakassa asennettiin sepeli, kaapelikourut, pölkyt, ratakiskot ja virtakiskot. Näistä elementeistä on rakennettu rata, jota pitkin metrojuna kuljettaa matkustajia Matinkylästä Kivenlahteen vuodesta 2023 alkaen. Koeajot osuudella alkavat syksyllä 2021.
Kesäkuussa 2020 alkaneessa päällysrakenneurakassa rakennetaan rataosuus Matinkylästä Kivenlahteen. Reilun vuoden mittaisen urakan aikana on mm. asennettu 3 500 kuormaa sepeliä, 27 400 kappaletta pölkkyjä ja 32 kilometriä kiskoja. Urakassa on ollut mukana parhaimmillaan 70 eri alojen ammattilaista. Päällysrakenneurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakka on osa ratalinjan urakkaa, jossa Länsimetro rakennuttaa seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia.
Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, Juha-Matti Pakka kertoo. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy
– Päällysrakenteen tekeminen alkaa runkomelueristämisestä ja radan pohjasepelöinnistä edeten pölkkyjen, vaihteiden ja kiskojen asentamiseen. Urakan viimeinen vaihe on virtakiskon kannattimien asentaminen, jonka jälkeen sähkö voidaan kytkeä virtakiskoon. Juhannuksen aikaan päällysrakenneurakan työt ovat viimeistelyä vaille valmiit, kuvaa ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.
Radan rakentaminen alkoi runkomelueristeen asentamisella kesäkuussa 2020. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Molempiin tunneleihin asennettiin koko matkalle runkomelueriste, joka koostuu eristelevystä ja geotekstiilistä. Eriste varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin kalliota pitkin.
3500 kuormaa sepeliä pohjalle
Runkomelueristeen päälle levitettiin pohjasepeli. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Koko osuudelle tarvittiin yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa.
Pölkkyjä 27 400 kappaletta
Tunnelin pohjalle levitetyn sepelin päälle asennettiin ratapölkyt, joiden tehtävä on jakaa junan paino sepelistä rakennettuun tukikerrokseen tasaisesti. Pölkkyjen asennusväli on 61 cm. Pölkkyjä asennettiin osuudelle 27 400 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021.
42 vaihdetta
Myös vaihde-elementit asennetaan pohjasepelin päälle. Vaihde on metroradan osa, jolla metrojuna ohjataan raiteelta toiselle. Vaihteita Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle asennettiin 42 kappaletta. Niiden asennus valmistui helmikuussa 2021. Vaihteiden mittauksia ja säätöjä tarkistettiin moneen kertaan päällysrakenneurakan aikana.
32 kilometriä kiskoja
Ratapölkkyjen päälle asennettiin kiskot, joita pitkin metrojuna kulkee. Ensimmäiset ratakiskot asennettiin kesäkuussa 2020. Viimeiset ratakiskot asennettiin paikoilleen maaliskuun 2021 puolivälissä Kivenlahden metroaseman jälkeen olevalla metrojunien kääntöpaikalla. Kiskoja asennettiin yhteensä 15 840 raidemetriä, eli 31 680 metriä.
Kiskotuksen jälkeen asennettiin pintasepeli, jota levitettiin pölkkyjen väliin. Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuettiin tukemiskoneella. Pintasepelöinnin ja tuennan jälkeen rata harjataan ylimääräisestä sepelistä. Harjauksen jälkeen rata hitsattiin jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille.
Metrojunan koeajot alkavat syksyllä
Lopuksi urakassa kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään sähkö kesällä 2021, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot. Ensimmäiset koeajot ratakalustolla tehdään Matinkylä-Kivenlahti-osuudella kesällä ja ensimmäinen metrojuna pääsee testaamaan osuutta syksyn alussa. Rakentamisen jälkeen metrotunnelissakin alkaa mittava eri järjestelmien testausvaihe.
