Vuosi: 2019

Länsimetron turvajärjestelmien testausta ma-ti ja ti-ke 4.-6.11. yöaikaan Matinkylässä ja Niittykummussa

30.10.2019

Matinkylän metroaseman huoltotunneliin rakennetaan parhaillaan väestönsuojaa. Väestönsuojan rakentamiseen kuuluu myös käyttöönottotestaus, jossa Länsimetron turvajärjestelmiä testataan palohälytyksen aikana. Palohälytys käynnistää mm. savunpoistopuhaltimia. Testausta ei voi tehdä metroliikenteen aikana, vaan se tehdään liikenteen päätyttyä öiseen aikaan klo 00-04. Testit tehdään maanantai-tiistai ja tiistai-keskiviikko välisinä öinä 4.-6.11.. Testaukset eivät vaikuta metroliikenteeseen.

Länsimetrossa on 52 teknistä järjestelmää, joista merkittävä osa liittyy poikkeustilanteiden hallintaan.  Väestönsuojan rakentamisen yhteydessä testeillä varmistetaan järjestelmien toiminta myös viereisissä tiloissa eli Matinkylän ja Niittykummun asemilla sekä Tiistilän kuilulla. Lue lisää Länsimetron turvallisuudesta.

Testausten osoitteet:
Matinkylän metroasema, Suomenlahdentie 1, 02230 Espoo
Tiistilän kuilu, Suomenlahdentie 15, 02230 Espoo
Niittykummun metroasema, Niittykatu 2, 02200 Espoo

Testien yhteydessä savunpoistopuhaltimien käydessä saattaa syntyä melua, joka voi kantautua myös lähialueen kiinteistöihin. Pahoittelemme testeistä syntyvää meluhaittaa.

Lisätietoja:
Janne Ilkanheimo, talotekniikan asiantuntija, Länsimetro-projekti, 0400 896 672,
janne.ilkanheimo(at)lansimetro.fi

Metro tuo Finnooseen kokonaisen uuden kaupunginosan

23.10.2019

Länsimetron Finnoon aseman rakentaminen etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Finnoosta tulee Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka keskusta syntyy metroaseman ympärille.

Metro mahdollistaa uuden ekologisen kaupunginosan syntymisen. Alueelle saadaan toimivat joukkoliikenneyhteydet Espoon muihin kaupunginosiin ja Helsingin keskustaan. Finnoon omat palvelut rakennetaan kävelyetäisyydelle, joten siellä on helppo liikkua päästöttömästi. Finnoota kehitetään energiatehokkaana kestävän kehityksen mallialueena.

Urakassa rakennetaan Finnoon maanalainen asema, huoltotunneli ja siihen liittyvien yhdystunneleiden tunnelitilat sekä Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäynnit. Lisäksi rakennetaan itäinen ja läntinen tekniikkakuilu sekä pelastuslaitoksen käyttöön erillinen kuiluyhteys. Rakennettavien tilojen pinta-ala on noin 22 000 m2. Urakassa valetaan yhteensä noin 11 000 m3 betonia ja erilaisia elementtejä asennetaan yli 4 000 m2.

”Metroaseman läheisyydessä rakennetaan tällä hetkellä tulevaa infraa. Aseman rakentamisen erityispiirteitä ovat myös viereisen lintukosteikon ja liito-oravien huomioiminen rakentamisen aikana. Esimerkiksi lintujen pesimäaikaan alueella ei tehdä melua aiheuttavia töitä. Aseman rakentaminen etenee suunnitellusti”, kertoo Finnoon aseman rakennuttajapäällikkö Mika Malkki Länsimetro-projektista.

Finnoon asemalle tulee myös Suomen pisimmät liukuportaat. Tällä hetkellä pisimmät löytyvät Länsimetron merenalaiselta metroasemalta Koivusaaresta.

”Finnoon aseman liukuportaiden pituus tulee olemaan noin 78 metriä. Koivusaaren portaiden rungon pituus on 76 metriä”, Malkki kuvailee.

Finnoon aseman rakentaminen toteutetaan GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n työyhteenliittymänä. Urakka alkoi noin vuosi sitten lokakuussa 2018. Parhaillaan asemalla tehdään betonivalujen ja elementtiasennusten lisäksi maalaustöitä ja teräsrungon asennuksia, sprinkler- ja palovesiputkiasennuksia sekä IV- ja putkitöitä. Lisäksi sivu-urakoista on ensimmäisenä alkanut pääsähkönjakelu-urakka.

”Työmaan vahvuus on tällä hetkellä 140 henkilöä. Suurin osa tekijöistä on tällä hetkellä rungon rakentajia, mutta sisävaiheen töiden sekä talotekniikka-asentajien osuus kasvaa päivä päivältä. Tulevan talven aikana aloittaa myös osa sivu-urakoista. Ensimmäiset kuilut ovat jo tavoittaneet maanpinnan tason ja aseman betonirunko on loppusuoralla”, kertoo TYL LM Finnoon projektipäällikkö Jaakko Mäkelä.

Metroasemien halutaan kuvastavan maanpäällistä maailmaa taiteen ja arkkitehtuurin avulla. Asemataide auttaa matkustajaa myös erottamaan asemat toisistaan. Finnoon aseman laituriseinän yläosaan tulee taiteilija Leena Nion teos ”Haavekuvia. Teoksen yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta ja viittaavat asemaan sijaintiin meren ja arvokkaan luontoalueen läheisyydessä.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, minkä lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Sammalvuoreen tuleva maanalainen metrovarikko. Koko hanke etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Tavoitteena on, että kokonaisuus luovutetaan liikennettä operoivan HKL:n käyttöön 2023.

Lisätietoja:

Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Mika Malkki, puh. 050 475 6477, mika.malkki(at)lansimetro.fi

GRK Infra Oy, projektipäällikkö Jaakko Mäkelä, puh 050 377 5152, jaakko.makela(at)grk.fi

Länsimetro Oy, viestintäjohtaja, Satu Linkola, puh. 046 8773392, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Finnoon aseman havainnekuva ja Leena Nion teos ”Haavekuvia”

Finnoo asemalaituri, alustava havainne

Finnoon työmaa-alueet ja havainne alueen kehittymisestä

Finnoo, sisäänkäynnit

Pelastusharjoitus Espoonlahden metrotyömaalla tiistaina 29.10.

22.10.2019

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee rakentamisen aikaista pelastamista Espoonlahden metrotyömaalla tiistaina 29.10. klo 9-11. Harjoituksen tukikohta sijaitsee osoitteessa Tähystäjänkatu 4. Harjoituksessa testataan pelastamista maan alta rakentamisen aikaisissa olosuhteissa.

Harjoituksen aikana työmaan läheisyydessä liikkuu hälytysajoneuvoja.

Liikennettä ohjataan paikan päällä. Yleisöä pyydetään välttämään turhaa liikkumista harjoituspaikan läheisyydessä.

Lisätietoja harjoituksesta:

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, palomestari Petri Maunula, puh. 050 511 1727

Länsimetro Oy, viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

 

Pelastusharjoitus Kaitaan metrotyömaalla torstaina 31.10.

22.10.2019

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee rakentamisen aikaista pelastamista Kaitaan metrotyömaalla torstaina 31.10. klo 12.30-14.30. Harjoituksen tukikohta sijaitsee Kaitaan tulevan sisäänkäynnin kohdalla osoitteessa Kaitaantie 6. Harjoituksessa testataan pelastamista maan alta rakentamisen aikaisissa olosuhteissa.

Harjoituksessa käytetään vaaratonta, väriltään vaaleanharmaata harjoitussavua, joka ei ole terveydelle haitallista. Harjoitussavusta ei tule soittaa Hätäkeskukseen, mikäli sille ei havaita muuta lähdettä kuin harjoitus. Harjoituksen aikana työmaan läheisyydessä liikkuu hälytysajoneuvoja.

Liikennettä ohjataan paikan päällä. Yleisöä pyydetään välttämään turhaa liikkumista harjoituspaikan läheisyydessä.

Lisätietoja harjoituksesta:

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, palomestari Petri Maunula, puh. 050 511 1727

Länsimetro Oy, viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Kooste Länsimetron hallituksen kokouksesta 17.10.2019

18.10.2019

Hallitukselle esiteltiin HKL:n suorittamien hallinto- ja huoltosuoritteiden seuranta Länsimetron osuudella Ruoholahti-Matinkylä. HKL paitsi operoi metroliikennettä myös raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla. Kokouksessa käsiteltiin ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä omistamisen ja käyttövaiheen riskikatsaus.

Hallitus hyväksyi HKL:n ja Länsimetro Oy:n välisen yhteistyösopimuksen päivityksen. Yhteistyösopimus koskee Länsimetro Oy:n omistamaa metrojärjestelmää, -rataa ja –asemia länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuudella. Päivitetty yhteistyösopimus korvaa 3.2.2017 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen liitteineen. Sopimuksen on määrä tulla voimaan 1.1.2020 ja olla voimassa siihen saakka, kunnes Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuus otetaan käyttöön.

Sopimuksen keskeiset muutokset liittyvät kustannusten läpinäkyvyyden parantamiseen sekä tavoitebudjettiajatteluun. HKL:n avaintulosalueille on määritelty selkeät mittarit ja sopimuksen kustannusrakennetta on yksinkertaistettu niin että HKL:n toteuttamien huolto- ja kunnossapitotehtävien toteuman seuranta paranee.

Hallitukselle esiteltiin Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen tilannekatsaus. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen etenee hankesuunnitelman aikataulu- ja kustannusarvion mukaisesti. Hallitukselle esiteltiin henkilöstössä tapahtuneet muutokset rakennuttamisprojektissa.

Seuraava kokous 21.11.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

Kivenlahdessa puretaan maanpaineseinä metroaseman sisäänkäynnin rakentamiseksi

9.10.2019

Länsimetron Kivenlahden aseman rakennusurakassa puretaan vanha maanpaineseinä Kivenlahdentorin sisäänkäynnin edestä. Seinän purkaminen on välttämätöntä uuden metroaseman sisäänkäynnin rakentamiseksi.

Purkutyöt aloitetaan maanantaina 14.10., ja ne saadaan päätökseen noin viikon kuluessa. Työssä noudatetaan tavanomaista työaikaa, kello 7-18 maanantaista perjantaihin.

Työn suorittaa Skanska Infra Oy:n aliurakoitsija. Muuri poistetaan pulveroimalla, eli betoni murennetaan kaivinkoneen puomiin kiinnitetyllä suurella saksella.

Työssä pyritään välttämään vasarointia, ja mahdollista työstä syntyvää pölyä sidotaan kastelemalla. Muurista syntyvä purkujäte toimitetaan kierrätyspisteeseen.

Lisätietoja:

Päivystyspuhelin, Skanska Infra Oy: 050 402 3044
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

 

Espoonlahden aseman valo- ja äänitaideteosta testattiin Koivusaaren asemalla – ”Kokeilu oli lupaava”, sanoo taiteilija

8.10.2019

Espoonlahden metroasemalle valo- ja äänitaideteoksen toteuttava kuvataiteilija Hans Rosenström on jo testannut tulevan teoksensa valaistusta ja ääntä Koivusaaren metroasemalla. Rosenström halusi testata erityisesti, kuinka valo käyttäytyy louhitulla kalliopinnalla.

”Olen aiemmin testannut valon projisointia Teatterikorkeakoulun tasaiseen kattoon, mutta on aivan eri asia päästä testaamaan sitä aitoon louhittuun kalliopintaan”, Rosenström sanoo.

Testi tehtiin yöaikaan, ja Rosenström kokeili muun muassa, millaista valovoimaa teokseen vaaditaan ja mille korkeudelle valoa heijastavat tykit on sijoitettava, jotta saadaan aikaan haluttu lopputulos. Valmis teos kuvastaa varjoja veden pinnalla ja se on saanut innoituksensa Espoonlahden aseman uimahalliteemaisesta arkkitehtuurista.

”Esimerkiksi heijastuskulma vaikuttaa valmiiseen lopputulokseen. Kokeilu oli lupaava, ja nyt tiedän, mihin suuntaan teosta kannattaa viedä. Luvassa on vielä uusia testejä ennen valmiin teoksen toteuttamista asemalle, mutta tämä testi todisti, että idea toimii”, Rosenström sanoo.

Rosenströmin teokseen sisältyy myös ääntä – hän tekee yhteistyötä laulajien kanssa, ja valmiiseen teokseen sisältyy äänisuihkuja, joita matkustaja kuulee vain seisoessaan tietyssä kohdassa asemalaituria. Lisäksi käytetään joitakin tavallisia kaiuttimia, jotka tarvittaessa voivat avata ääntä hieman laajemmalle.

”Koivusaaren testissä halusin tietää myös, paljonko ääni kaikuu tilassa, ja yllättävän kirkkaana se kuului. Teos ei sisällä missään vaiheessa kovaa ääntä, vaan tuloksena on välillä nouseva ja välillä laskeva äänimaisema. Tärkeää on löytää kiinnostava tasapaino äänen, hiljaisuuden ja tilan välille”, Rosenström kertoo.

Yhteensä laulajien kanssa toteutettavasta ääninauhasta on tarkoitus tehdä pitkäkestoinen ja se ohjelmoidaan alkamaan joka päivä eri aikaan niin, ettei esimerkiksi kello kahdeksan ruuhkassa matkustava kuule aina ääniteoksen samaa osuutta.

”Lopullinen teos toteutetaan valoineen ja äänineen vasta Espoonlahden asemalaiturille sen valmistuessa, mutta testaukset antavat konkretiaa teoksen toteuttamisesta, ja teos myös muotoutuu testien perusteella”, Rosenström sanoo.

Kuva Espoonlahden asemataiteen testaamisesta Koivusaaren asemalla. Kuva: Hans Rosenström
Havainnekuva Espoonlahden asemasta taideteoksineen. Taideteos: Hans Rosenström, ’Varjot veden pinnalla’. Aseman suunnittelu: ALA Architects

Länsimetron kakkosvaihe etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti

8.10.2019

Länsimetron kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen etenee suunnitellusti. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.

Katso myös:

Kustannusten seuranta

Aikataulutus ja työvaiheet

Käynnissä olevia rakennusurakoita on kuusi; viisi asemaurakkaa ja koko ratalinjan rakennusurakka. Sammalvuoren varikolla ovat käynnissä jo talotekniset työt, varikko valmistuu 2020.   Rakennusurakoissa ollaan siirtymässä betonitöistä ja elementtiasennuksista taloteknisiin töihin ja järjestelmäasennuksiin.

Rakennusurakat toteutetaan nk. projektinjohtourakoina, joiden laajuus vastaa keskisuuren ostoskeskuksen rakentamista. Projektijohtourakoiden alaisuudessa toimii lisäksi 26 sivu-urakkaa, joiden koko vaihtelee miljoonasta reiluun 10 miljoonaan.

Länsimetroa rakennuttava integroitu projektiorganisaatio muutti keväällä 2017 yhteisiin tiloihin Espoon Olariin. Saman katon alle on koottu hankkeen keskeiset toimijat ja vahvistettu organisaatio: viranomaistahot, suunnittelu, rakentaminen, talous, laatu- ja riskienhallinta sekä edustajat metroa operoivalta HKL:ltä, pelastuslaitokselta ja Espoon kaupungilta.

Kakkosvaiheen projektiorganisaation kokoamisessa on toimitusjohtaja Ville Saksin johdolla otettu huomioon tarkkaan ykkösvaiheen rakentamisesta saatu kokemus.

”Länsimetro on jopa Euroopan mittakaavassa todella suuri hanke, jossa yhdistyvät infrarakentaminen, talonrakennus, talotekniikan osaaminen ja automaatio. Tavoitteenamme on rakentaa hankesuunnitelman mukainen metrojärjestelmä, joka on varmasti yksi maailman turvallisimmista. Meille on ehdottoman tärkeää kertoa avoimesti etenemisestämme”,  toteaa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Osuudelle on tulossa viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakentuu maanalainen metrovarikko metroliikennettä operoivan HKL:n tarpeisiin.

Lisätietoja:
Länsimetro, toimitusjohtaja Ville Saksi, ville.saksi(at)lansimetro.fi

Savunpoistopuhallin

Ensimmäisiä savunpoistopuhaltimia asennetaan parhaillaan. 

Monet metroaseman tiloista jäävät matkustajan katseelta piiloon. Ks. myös Metroaseman näkymättömät tilat. 

Kivenlahden asema tulee osaksi tiivistyvää kaupunkia – aseman rakentaminen etenee aikataulussa

3.10.2019

Länsimetron Kivenlahden aseman rakentaminen etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Rakennettavan alueen laajuus vastaa keskisuuren kauppakeskuksen rakentamista. Betonia hankkeessa valetaan yhteensä noin 10 000 kuutiota.

Elementtiasennusten ja betonin paikallavalutöiden lisäksi asemalla ovat parhaillaan käynnissä lämpö-, vesi- ja jäähdytysrunkolinjojen teko, palopostien asennukset, palovesi- ja sprinklerasennukset, ilmanvaihdon runkojen- ja palopeltien asennukset, kaapelihyllyjen- ja valaisimien asennukset sekä kaapelointityöt. Myös massiivisten savunpoistopuhaltimien asennus on alkanut.

Kivenlahden aseman rakennusurakka alkoi kesäkuussa 2018. Urakassa rakennetaan Kivenlahden metroasema, huoltotunneli sekä Kivenlahdentien ja Kivenlahdentorin sisäänkäynnit.

”Tavoitteena on vuoden loppuun mennessä saada maanpäälliset rakenteet suljettua siten, että töitä voidaan jatkaa talvella sääolosuhteista riippumatta. Teemme tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa alueen rakentamisessa. Kaupunki kasvaa ja kehittyy metron ympäristössä”, kertoo Kivenlahden aseman rakennuttajapäällikkö Janne Nordström Länsimetro-projektista.

Kivenlahden aseman projektinjohtourakoitsijana toimii Skanska. Projektissa työskentelee tällä hetkellä noin 140 työntekijää, jotka edustavat kahtatoista eri kansalaisuutta: suomalaisten lisäksi projektilla on työntekijöitä muun muassa Virosta, Espanjasta, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta ja Kosovosta. Noin puolet työntekijöistä ovat suomalaisia.

”Logistisesti metroasemat ovat vaativia kohteita, sillä pääosa rakentamisesta tapahtuu maan alla. Rakentamisessa hyödynnetään tietomalleja sekä esivalmistettuja rakenneosia paikallavalurakenteiden lisäksi. Tämä nopeuttaa rakentamisaikataulua”, kertoo työpäällikkö Petri Mälkiä Skanska Infra Oy:stä.

Metron myötä alueella käynnistyy myös muuta rakentamista.  Kivenlahdentien eli läntisimmän sisäänkäynnin kohdalle on tulossa Kivenlahden metrokeskus, jonne sijoittuu alueen uusia palveluita.  Metroliikenteen alkaessa Kivenlahdentien sisäänkäynti ei kuitenkaan vielä ole matkustajien käytössä alueen muusta rakentamisesta johtuen. Sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun Kivenlahden metrokeskus palveluineen aikanaan avataan. Vastaava järjestely on ollut käytössä myös ykkösvaiheen Tapiolan ja Matinkylän asemilla. Tapiolassa eteläinen sisäänkäynti otettiin käyttöön keväällä 2019 ja Matinkylässä Länsimetro Oy rakentaa parhaillaan läntistä sisäänkäyntiä, joka otetaan käyttöön 2020, kun Tynnyripuiston alueen hotelli ja muu rakentaminen valmistuu.

Kivenlahden asemalle sijoitetaan taiteilija Kalle Mustosen veistos ”Kulkijat”. Se on aseman ikoninen maamerkki. Teos muodostuu kahdesta puisesta, kaksi ja kolme metriä korkeasta hahmosta. Teos on vastakohta Kivenlahden aseman ja Kivenlahden alueen valkoisuudelle. Hahmoille järjestetään myöhemmin nimikilpailu.

Tällä hetkellä Kivenlahdessa asuu noin 8 000 asukasta. Asukasmäärän odotetaan kasvavan niin, että vuoteen 2050 mennessä kivenlahtelaisia on noin 25 000. Kivenlahden asema valmistuu 2022.

Matinkylä-Kivenlahti-osuudella Länsimetro-projektissa rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa, minkä lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Sammalvuoreen tuleva maanalainen metrovarikko.

Lisätietoja:
Länsimetro-projekti, rakennuttajapäällikkö, Janne Nordström, puh. 046 877 3872
janne.nordstrom(at)lansimetro.fi
Skanska Infra Oy, työpäällikkö Petri Mälkiä, puh 050 370 4728 petri.malkia(at)skanska.fi
Länsimetro Oy, viestintäjohtaja, Satu Linkola, puh. 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Ensimmäiset savunpoistopuhaltimet asennettu Kivenlahteen

27.9.2019
Savunpoistopuhallin
Ensimmäinen savunpoistopuhallin asennettuna Kivenlahteen.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Puhaltimia asennetaan metrolinjan pystykuiluihin ja asemien itä- ja länsipäähän. Kakkosvaiheen metrolinjan varrelle ja asemille puhaltimia tulee yhteensä 15.

Jokainen asennettava savunpoistopuhallin on hieman eri kokoinen. Puhallin koostuu 3-7 osasta ja ne tuodaan suuren kokonsa takia paikalle useassa erässä.  Itse puhallinosa tuodaan asennuspaikalle kokonaisena. Sujuva logistiikka on avainasemassa, kun toimitaan maanalla ahtaissa tiloissa. Turvallisuuden huomioiminen on tärkeä osa asennusta, kun isoja ja painavia osia sijoitetaan paikoilleen.

Länsimetron 52 eri järjestelmää takaavat matkustajaturvallisuuden erityisesti poikkeustilanteissa. Tehokkaat savunpoistopuhaltimet puhaltavat nopeasti savun ulos oikeita reittejä pitkin ulkoilmaan niin että matkustajien evakuointi tapahtuu turvallisesti.  Länsimetrossa matkustajien siirtyminen tunnelista toiseen on huomioitu mm. rakentamalla palo-osastoidut yhdystunnelit yhdistämään kaksi tunnelia toisiinsa noin 150 metrin välein ja tuomalla molempiin tunneleihin betoniset elementtirakenteet, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä.

Länsimetron savunpoistopuhaltimien toimittaja, Talleres Zitrón, toimittaa savunpoistopuhaltimia myös muihin vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yhtiön puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.

Savunpoistopuhallin

Savunpoistopuhaltimen osia odottamassa sijoittumista lopulliselle paikalleen.

Savunpistopuhallin sijoitetaan kuvassa vasemmalla näkyvään aukkoon.
Oikealla olevaan aukkoon tullaan asentamaan paloliukuovi, jolla osastoidaan tiloja tulipalotilanteessa.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Rakennusurakat ovat käynnissä kaikilla asemilla. Rakentaminen jatkuu vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluu urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

SavunpoistopuhallinSavunpoistopuhallin koostuu useasta valtavasta kartiomaisesta osasta.