Avainsana: Kivenlahti

Eri elinkaaren vaiheessa olevan metroinfran kunnossapitäminen vaatii päivittäisten ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi mittavampia investointeja, jotta metro on luotettava, sujuva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin parhaillaan käsittelyssä olevassa talousarviossa on otettu huomioon muun muassa kantametron asemien vaatimia peruskorjausinvestointeja.

Metrolinja idästä länteen on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Linjalla oleva metroinfra on elinkaaren eri vaiheissa. Metron uusimmalla osuudella Espoossa metro on kulkenut vasta vajaan vuoden, ja vanhin osuus Helsingin rautatieasemalta Itäkeskukseen on palvellut matkustajaliikennettä jo yli 40 vuotta.

Elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä uusitaan kapasiteetin ja luotettavuuden varmistamiseksi

Päivittäisen ylläpitämisen ja huoltamisen lisäksi metroinfra vaatii myös suurempia korjauksia ja investointeja. Esimerkiksi metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina mittavia toimenpiteitä.

Kantametrossa on käytössä elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä, joita on pakko uudistaa turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko metroradalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. Uudistuksia täytyy tehdä erityisesti liikenteenohjausjärjestelmään, ja sen nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä sekä kantametron raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään myös muita toimenpiteitä, kuten pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, sekä kehitetään matkustajavirtojen ohjausta asemilla ja junissa.

Vanhat M100- ja M200-junasarjat korvaava M400-sarjan kalusto toimitetaan tämänhetkisen arvion mukaan vuosina 2030–2032. Liikennöinnin tihentäminen edellyttää myös lisäjunien hankintaa. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen myötä voidaan siirtyä puoliautomaattiseen liikennöintiin sekä tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Metroinfra uudistuu

Kantametron puolella infra on pääosin jo yli 40-vuotiasta, joten Kaupunkiliikenne Oy on tehnyt asemien peruskorjauksia ja tekee niitä jatkossakin. Viimeisimmät perusparannukset on tehty Sörnäisten ja Hakaniemen metroasemilla. Tulevien kymmenen vuoden aikana peruskorjauksia on suunniteltu noin kymmenelle kantametron asemalle.

Myös metroasemien turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä 2024 Rautatientorin metroasemalla tehdään merkittäviä parannuksia paloturvallisuuteen, mikä edellyttää aseman sulkemista remontin ajaksi ja metroliikenteen osittaista katkaisemista. Liikennekatkon ajankohta tarkentuu loppuvuoden aikana. Kesällä 2024 liikennekatkoa edellyttää Länsimäentien metrosiltojen peruskorjaus Kontulan ja Mellunmäen välissä. Samaa katkoa hyödynnetään myös Kontulan metroaseman peruskorjauksessa, joka saadaan katkon avulla toteutettua nopeammassa aikataulussa kuin muuten olisi mahdollista. Samassa yhteydessä Mellunmäen haaralla tehdään myös esim. vaihteiden vaihtoja, jotta liikennekatkoilta vältyttäisiin jatkossa.

Muina hankkeina muun muassa Kampin läntinen sisäänkäynti ja lippuhalli uusitaan Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankkeen yhteydessä vuosina 2023-2027.

Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamissa peruskorjauksissa ohjaavana tekijänä on mm. se, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti niin kustannustehokkuuden kuin ympäristövastuunkin kannalta. Hankkeissa tehdään myös yhteensovituksia – esimerkiksi tulevan kesän liikennekatkoa hyödynnetään niin, että mahdollisimman monta hanketta saadaan toteutettua samassa yhteydessä.

Kaupunkikehitys näkyy länsipuolen asemilla

Metrolinjan länsipuolella on kaupunkikehitykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä myös metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan ja sisäänkäyntiä suunnitellaan. Lännen pääteasemalla Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa asemaympäristön rakentamista. Kaitaalle ja Finnooseen rakennetaan liityntäpysäköintilaitokset. Näiden rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy.

Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metro-osuuden Helsingin Ruoholahdesta itään eli kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Länsimetro omistaa metrolinjan Helsingin Ruoholahdesta länteen Espoon Kivenlahteen saakka. Omistajat suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat omistamansa metroinfran kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua.

Lisätiedot:

Kaupunkiliikenne Oy:

metron järjestelmien uusiminen: projektijohtaja Heikki Viika, puh. 040 664 0879

metro-omaisuus: yksikön johtaja Antti Nousiainen puh. 040 579 6074

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos:

toimitusjohtaja Saara Kanto, puh. 050 363 6799

Länsimetro Oy:
kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042