Länsimetron kokonaiskustannukset 1 186 miljoonaa euroa – toimitusjohtaja vaihtuu

Länsimetro-hankkeen kokonaiskustannusennuste nousee 1 186 miljoonaan euroon. Länsimetro Oy tarvitsee yhteensä 104 miljoonan euron korotuksen lainatakaukseen Espoon ja Helsingin kaupungeilta. Lisäksi yhtiön hallitus on tänään päättänyt, että Länsimetro Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetään rakennusinsinööri Ville Saksi.

Rakentamisen kustannukset nousevat 1 088 miljoonasta eurosta 1 154 miljoonaan euroon. Hankkeen rakentamisen indeksikorjattu budjetti hankesuunnitelman (2008) mukaiselle laajuudelle on 849 miljoonaa euroa (hankesuunnitelma 714 miljoonaa euroa + indeksikorotus 135 miljoonaa euroa). Kustannusennustetta ovat nostaneet mm. yksikkömäärien kasvu ja rakentamisen ennakoitua pidempi aika. Lisäksi uudessa ennusteessa on huomioitu mm. varaosatarpeita ja ennen liikenteen alkamista tarvittavia kiinteistöpalveluita. Hankkeen rakennusurakat ovat toteutettu nk. yksikköhintaisina urakoina vuosina 2013 – 2016. Mm. viranomaismääräyksien vuoksi rakentamisen laajuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät rakennusurakoiden yksikkömäärien kasvuna. Lopulliset kustannukset selviävät rakentamisen päättyessä.

Keskeisimmät syyt kustannusten nousulle hankesuunnitelmaan nähden ovat olleet ennakoitua vaikeammat louhintaurakat, rakennusmääräysten vaatimusten muutokset ja tilantarpeiden kasvu, mukaan lukien tekniset tilat, savunpoisto ja esteettömyyden toteuttaminen asemien molemmilla sisäänkäynneillä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 186 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksissa on huomioitu hankevarausta 32 miljoonaa euroa. Valtion avustus on 249 miljoonaa euroa.

Länsimetro-hankkeen yhteydessä toteutetaan myös Espoon kaupunginvaltuuston erillispäätöksillä päätetyt Niittykummun aseman, Matinkylän terminaalin ja Matinkylän läntisen sisäänkäynnin rakentaminen. Näiden kustannusennuste on yhteensä 80 miljoonaa euroa.

Kustannusarvion kasvaessa hankkeelle on haettava lisätakaus sekä Espoossa että Helsingissä. Lisärahoituksen tarve tulee molempien kaupunkien valtuustojen käsiteltäväksi. Lisärahoituksessa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset kulut rakentamisen loppuunsaattamiseksi ennen liikenteen käynnistymistä.

Länsimetron hallitus on 14.11. päättänyt, että rakennusinsinööri Ville Saksi nimitetään Länsimetro Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään välittömästi. Ville Saksi on toiminut aiemmin VR Track Oy:n toimitusjohtajana.

Länsimetron avautumisen aikataulu selviää, kun kolmen aseman yhteiskoekäyttö saadaan päätökseen marras-joulukuun vaihteessa. Aalto-yliopiston yhteiskoekäyttö on valmis.  Tapiolan ja Keilaniemen asemien yhteiskoekäytöt ovat käynnistymässä. Tämän jälkeen yhteiskoekäytöt jatkuvat Koivusaaressa, Lauttasaaressa, Urheilupuistossa, Niittykummussa ja Matinkylässä.

Riilahden kuilulla alkamassa stabilointityöt

Päivitys työmaatiedotteeseen: Riilahden kuilulla alkaa viikolla 48-49 kuilun stabilointityöt. Stabiloinnissa maahan tehdään betonipilareita, jotta maa ei painuisi. Pilaristabilointi kestää tammikuulle 2017.  Tämän jälkeen kuilulla alkaa porapaalutus ensi vuoden alkupuolella. Porapaalutuksen arvioitu kesto on noin 7 viikkoa. Alustavan arvion mukaan kuilun louhinta alkaa syyskuussa 2017. Kuilulouhinta tehdään maanpäältä poraamalla. Varsinainen sisäänkäynnin kuilu louhitaan alhaalta tunnelista. Louhinnasta varoitetaan äänimerkein. Työt alueella jatkuvat 2017 loppupuolelle asti.

Kaikkien maanpäällisten työvaiheiden työajat ovat ma-pe klo 7-18.
Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja:
Kuilujen vastaava työnjohtaja, Jouni Uusipuro, SRV Infra Oy, puh. 0440 330 658
Työmaan päivystävä puhelin, SRV Infra Oy, puh. 040 183 0090
Länsimetron palautepuhelin, ma-pe klo 9-15, puh. 050 377 3700

Suomenlahdentien kuilun maanpäälliset työt alkavat

Lemminkäinen Infra aloittaa Suomenlahdentien kuilun maanpäälliset työt viikolla 45. Puut kaadetaan ja alueella tehdään stabilointityötä. Työmaa-alue aidataan ja tehdään tarvittavat liikennejärjestelyt. Porapaalutus ja muut varsinaiset kuilutyöt tehdään ensi vuoden puolella.

Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja:

Työmaan päivystävä puhelin, Lemminkäinen Infra Oy, 050 421 3344

Työmaapäällikkö, Markku Okkonen, 0400 946 410

Länsimetron palautepuhelin, ma-pe klo 9-15, 050 377 3700

Aalto-yliopiston aseman yhteiskoekäyttö tehty – liikenteen alkamisen ajankohta tarkentuu

Aalto-yliopiston aseman yhteiskoekäyttötestaus on päättynyt. Palotilannetestit uusittiin järjestelmien yhteistoiminnan varmistamiseksi. Metroliikenteen alkamisen ajankohtaa pystytään arvioimaan, kun kolmen aseman yhteiskoekäyttö on tehty.

Yhteiskoekäytössä testataan eri järjestelmien, kuten kiinteistövalvonnan, turva-automaation, sähkönsyötönvalvonnan, kulunvalvonnan, palosammutusjärjestelmien, varavoiman ja savunpoiston toimintaa erilaisissa poikkeustilanteissa sekä niiden palautuminen normaalitilaan poikkeustilanteen jälkeen. Yhteiskoekäyttötestit tehdään jokaisella kahdeksalla asemalla sekä ratalinjalla.

Viimeisetkin yhteiskoekäytön testit saatiin Aalto-yliopiston asemalla hyväksytysti tehtyä viime viikolla. Aalto-yliopiston asemalla testattiin lyhyttä ja pitkää sähkökatkoa, tulipalotilannetta laiturilla ja radalla ja tulvaan varautumista.

– Ensimmäinen yhteiskoekäyttö on nyt onnistuneesti tehty. Aalto-yliopiston aseman kokemuksia hyödynnetään muilla asemilla. Tällä viikolla varmistetaan yksittäisten järjestelmien toimivuus ennen yhteiskoekäyttöä Tapiolan ja Keilaniemen asemilla, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.

Yhteiskoekäyttöön osallistuvat eri järjestelmien toimittajat, urakoitsijat, HKL sekä tarvittaessa myös pelastusviranomaiset. Tilannetta valvotaan paikan päällä sekä HKL:n Herttoniemen metrovalvomossa, joka valvoo metron toimintaa ja liikennettä. Samanaikaisesti yhteiskoekäyttötestausta voidaan tehdä kahdella asemalla.

– Testausvaihe vie arvioitua enemmän aikaa, mutta on välttämätön liikenteen aloittamiselle. Liikenteen alkamisen ajankohta tarkentuu kolmen aseman yhteiskoekäytön jälkeen, toteaa Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Espoon ja Helsingin pelastuslaitokset hyväksyvät testien perusteella turvallisuusjärjestelmien toimivuuden, minkä jälkeen kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset voivat hyväksyä asemien ja ratatunnelien käyttöönoton. HKL tarkistaa, että metroliikenteen ratatekniset turvalaitejärjestelmät ovat kunnossa. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta ja liityntäbussijärjestelmään siirtymisen ajankohdan.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Matti Kokkinen, puh. 050 347 1558
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Virtakiskoja on hiottu ja tunneleita pesty

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään 28.10. ”Tämän takia länsimetro myöhästyy: Kilometrejä väärin asennettua virtakiskoa ja metrotunneli pesemättä.”

Virtakiskoja on hiottu ja tunneleita pesty. Molemmat toimenpiteet liittyvät metroradan toimivuuteen ja turvallisuuteen. Alla tarkennuksia siihen, mitä ratatunnelissa on tehty ja miksi.

Virtakiskojen saumakohtien hiominen

Länsimetron virtakisko on alumiinia, jossa on 6 mm paksuinen kulutuskerros ruostumatonta terästä. Nykyisen metron virtakisko on terästä. Länsimetroon on yhteistyössä HKL:n kanssa päätetty hankkia alumiininen virtakisko, koska se johtaa paremmin sähköä ja on kevyempi käsitellä ja siten helpompi asentaa tunnelissa. Samantyyppinen virtakisko on käytössä mm. Wienin ja Oslon metroissa.

Virtakisko koostuu 15 m pituisista osista, jotka liitetään toisiinsa sidekiskolla ja pulteilla. Liitoskohdissa saa olla korkeintaan 0,2 mm pykälä. Useissa virtakiskoissa länsimetron 28 km tunneliosuudella pykälä oli korkeampi kuin 0,2 mm. Varmuuden vuoksi kaikki liitoskohdat mitattiin ja ne, jossa oli enemmän kuin 0,2 mm pykällystä hiottiin. Tämän jälkeen tehtiin varmistusmittaus.

Pölyjen pesu pois tunnelista

Kuten jutussakin kerrotaan, metrotunnelissa ei saa pitkällä aikavälillä olla kivipölyä. Tästä syystä se onkin sieltä pesty pois. Tunnelissa oleva pöly on kertynyt sinne koko rakentamisen aikana: louhinta, tunnelin rakennekerrokset (salaojakerros, kiilaus) sekä tunneliin tehdyt betoni- ym. rakenteet ja lopulta radan rakentaminen. Rakentamisessa aiheutuu aina pölyä, joka lopuksi siivotaan pois. Erityisesti pöly korostuu maanalaisessa rakentamisessa, jossa toimitaan kallioon louhituissa tiloissa.

Merkittävä osa pölystä on aiheutunut raidesepelistä, joka on karkeaa kalliomursketta. Raidesepelin käsittelyssä aiheutuu pölyä, koska sepelirakeet hioutuvat toisiansa vasten. Pölyä aiheutuu jo silloin kun sepeli levitetään tunneliin. Lisäksi pölyä aiheutuu silloin kun pölkkyjen ja kiskojen asentamisen jälkeen rata ”tuetaan” eli säädetään oikeaan asemaan tukemiskoneella (koneessa olevat hakut nostavat pölkkyjä ja tiivistävät sepeliä pölkkyjen alle). Tästä syystä tunnelit on länsimetron osuudella pesty.

Myös nykyisessä Helsingin metrossa tunnelia pestään säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Pölyä aiheutuu metroliikenteen hioessa raidesepeliä. Lisäksi raidesepeliä lisätään ja rataa tuetaan aina tarpeen vaatiessa, mikä aiheuttaa myös pölyä.

25.10. kuukausi-infon esitys

Tiistaina 25.10. länsimetron konttorilla pidettiin kuukausi-info, jossa toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoi ykkösvaiheen testauksen etenemisestä ja hankkeen kustannuksista sekä kakkosvaiheen louhintojen tilanteesta.

Kuukausi-infot pidetään länsimetron konttorilla kuukausittain ja niissä kerrotaan rakentamisen etenemisestä. Samalla voi tutustua konttorilla oleviin aineistoihin ja karttoihin.

Seuraava info pidetään konttorilla Tapiontori 3 A, 22.11. klo 17-30-18.30. Tervetuloa!

Sammalvuoren varikon louhinnassa poikkeuksellinen räjäytysaika 25.10.

Sammalvuoren varikon louhinnassa jouduttiin tiistaina 25.10. räjäyttämään tunneliperä poikkeukselliseen aikaan kello 22 jälkeen. Räjäytyksessä sytytyslanka ei syttynyt normaalisti. Tästä syystä räjäytys jouduttiin uusimaan. Tunnelissa saa räjäyttää ma-pe klo 7-22. Panostettua tunneliperää ei voi jättää odottamaan aamuun, joten räjäytys oli poikkeuksellisesti pakko suorittaa räjäytysajan ulkopuolella.

Pahoittelemme poikkeuksellista räjäytysaikaa.

Lisätietoja:
Työmaan päivystävä puhelin 050 343 7233
Projektipäällikkö Antti Matikainen, antti.matikainen(at)kalliorakennus.com

Soukan ratatunnelien louhinnat päätökseen

Länsimetron Soukan louhintaurakkaan kuuluva ratatunnelien louhinta on saatu päätökseen. Skanska Infra Oy:n urakassa on louhittu 1,35 km kaksoistunnelia. Louhinta jatkuu vielä asemalla alkuvuoteen 2017 asti. Ratatunnelit ulottuvat idässä Sammentien kohdalle ja lännessä Espoonlahden hevostalleille. Myös Soukanväylän poistumistiekuilu on louhittu. Kaiken kaikkiaan kakkosvaiheen ratatunnelien louhinnoista on tehty 46 prosenttia.

Louhintojen etenemistä voi seurata länsimetron seurantapalvelusta www.lansimetro.fi -> seurantapalvelu.

Kuvia Soukan työmaalta

Espoonlahden työmaatukikohdan seinään tulossa graffititaidetta

Espoonlahden työmaatukikohdan työmaa-aitaan Ulappakadun ja Kivenlahdentien suuntaan on tulossa graffitiseinä. Toteutus on suunniteltu yhdessä Länsimetron ja alueen urakoitsijan Destian kanssa. Työn toteuttaa useampi graffititaiteilija syksyn aikana. Graffitiseinän toivotaan tuovan väriä ja eloa oranssiin aitaan ja samalla toivotaan aidan pysyvän paremmassa kunnossa ja turhilta töhryiltä vältytään.

Työ alkaa viikolla 43.

Lisätietoja:

Työmaan päivystävä puhelin, Destia Oy, puh. 040 637 5377

Länsimetron palautepuhelin, ma-pe klo 9-15, puh. 050 377 3700

NIB rahoittaa länsimetron kakkosvaiheen rakentamista

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Länsimetro Oy ovat solmineet 150 miljoonan euron lainoituksen puitesopimuksen länsimetron kakkosvaiheen rakentamiseksi Matinkylästä Kivenlahteen. Lainalla rahoitetaan länsimetron toista rakennusvaihetta. Uudella seitsemän kilometrin pituisella osuudella on viisi asemaa. Rataosuuden odotetaan valmistuvan aikaisintaan vuonna 2020.

NIB on osallistunut myös hankkeen ensimmäisen vaiheen rahoitukseen myöntämällä 120 miljoonan euron lainan vuonna 2011.

Lisätietoa
Länsimetro, toimitusjohtaja Matti Kokkinen, puh. 050 347 1558, matti.kokkinen(at)lansimetro.fi