Kuukausi: tammikuu 2022

Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä on kuin puu, jonka rungosta erkaantuvat oksat haarautuvat lähes jokaiseen ilmansuuntaan. Arviolta vuonna 2023 Länsimetron jatkeen avautuessa puuhun versoo uusia oksia, jotka yhdistyvät sekä Espoon nykyisiin linjoihin että metron uusiin asemiin.

Länsimetron jatkeen valmistumisen myötä metroasemien lukumäärä kasvaa viidellä: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Samalla nykyiset suorat bussiyhteydet näiltä alueilta Helsingin Kamppiin loppuvat metron korvatessa bussit. Jatkeen avautuminen liikenteelle ei ole yhtä mullistava muutos kuin Länsimetron ensimmäisen vaiheen avautuminen, mutta sillä on silti isoja vaikutuksia erityisesti Espoon sisäiseen joukkoliikenteeseen.

– Käytännössä Länsimetron myötä siirryttiin kertaheitolla seutupainotteisesta bussiliikenteestä liityntälinjastoon, eli aikaisemmin suoraan Helsinkiin ajaneiden bussilinjojen päätepysäkki vaihtui Tapiolan tai Matinkylän metroasemalle. Länsimetron jatkeen myötä ei mullisteta taustalla olevaa järjestelmää, vaan päivitetään jo olemassa olevaa liityntälinjastoa, kertoo HSL:n joukkoliikennesuunnittelija ja tiiminvetäjä Tero Mertanen.

Länsimetron jatkeen vaikutusalueelta Helsinkiin liikennöivät suorat bussiyhteydet voidaan jatkeen avauduttua siirtää Länsiväylän pohjoispuolelle. Tulevaisuudessa vaihdottomia bussiyhteyksiä tulee ruuhka-aikoina olemaan Olarista, Saunalahdesta, Latokaskesta, Kurttilasta ja Tillinmäestä. Samalla Etelä-Espoon joukkoliikenteen läntisin solmukohta siirtyy Matinkylästä Espoonlahteen.

Aluekeskukset pyritään linkittämään mahdollisimman hyvin

Espoonlahteen rakennettava uusi bussiterminaali vastaanottaa merkittävän määrän uusista liityntälinjoista etenkin Kauklahden väylän suunnasta. Matinkylään tulee jatkossakin päättymään liityntälinjoja muun muassa Nöykkiön, Olarin ja Haukilahden suunnasta. Matinkylä säilyy ainakin toistaiseksi myös Kirkkonummelta liikennöivien metron liityntälinjojen päätepysäkkinä johtuen Kivenlahdessa tehtävistä isoista rakennustöistä.

Muutama vuosi sitten päätettiin myös kahden runkobussilinjan, 520 ja 530, perustamisesta Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman yhteydessä. Nämä ovat kokonaan uusia linjoja runkolinjamaisella palvelutasolla, tiheillä vuoroväleillä ja laajennetuilla liikennöintiajoilla.

– Käytännössä 520 ja 530 tulevat korvaamaan joitakin nykyisistä poikittaisyhteyksistä, Mertanen tarkentaa.

Uudistusten myötä Espoon sisäinen joukkoliikenne paranee Mertasen mukaan merkittävästi. Runkobussilinjat tulevat ajamaan Matinkylästä Espoon keskukseen ja Leppävaaraan, ja metroyhteys Kivenlahteen sekä Rantaradan yhteydet Kauklahteen luovat hyvän pohjan toimivalle joukkoliikenteelle raideliikenteen runkoyhteyksillä.

– Olemme pyrkineet siihen, että jokainen aluekeskus olisi linkitetty mahdollisimman hyvin ja uskomme, että uusi suunnitelma tuo tähän parannusta. Etenkin Kauklahden väylän suunnalle pystytään tuomaan tarjontaa, jota sieltä nykytilanteessa puuttuu, Mertanen sanoo.

Muutokset tehdään aina tarve edellä

Joukkoliikenneyhteyksien uudistaminen lähtee useimmiten liikkeelle muuttuneesta tarpeesta tai korjattavasta ongelmasta. Aloite uudistamiseen saattaa tulla kaupungin kehittymisestä ja uusista asuinalueista tai merkittävistä muutoksista raideliikenteen runkoyhteyksiin, kuten esimerkiksi Länsimetron ja Kehäradan avautuminen. Uudistukset pohjautuvat aina dataan, jota HSL kerää muun muassa liikkumiskyselyillä.

– Linjastosuunnitelmaprojektin yhteydessä järjestämme liikkumiskyselyn, jossa alueen asukkaat pääsevät kertomaan liikkumistottumuksistaan. Kyselyn lisäksi meillä on käytössämme myös nykylinjaston yleistä dataa, kuten nousijamäärätietoa ja linjojen ajoaikoja. Länsimetron jatkeen suunnitelmiin liittyvään liikkumiskyselyyn saimme yli 4 000 vastausta, Mertanen kertoo.

Joukkoliikennesuunnittelun lisäksi HSL vastaa liikenteen tilaamisesta, kun taas Länsimetro Oy vastaa metron rakentamisesta ja metrojärjestelmän kehittämisestä Ruoholahdesta länteen. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos eli HKL liikennöi metroa, omistaa metrojunat ja vastaa myös Länsimetron osuuden huollosta ja ylläpidosta.

Teksti: Jani Kohtanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 2/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.