Perttu Tavia (DI) on aloittanut länsimetro-projektissa projekti-insinöörinä. Tavia työskentelee länsimetron Ruoholahti-Matinkylä – osuuden Matinkylään ja Tapiolaan rakennettavien sisäänkäyntien parissa. Tapiolaan valmistuvat Merituulentien eteläpuolinen sisäänkäynti sekä bussiterminaali. Rakentaminen nivoutuu kiinteästi alueella jo käynnissä olevaan Ainoa-kauppakeskuksen kolmannen vaiheen rakentamiseen. Matinkylässä voidaan ottaa käyttöön läntinen sisäänkäynti, kun muu rakentaminen alueella etenee.
Lisäksi Tavian tehtäviin kuuluu takuutarkastelua sekä rakennusurakoiden ja taloteknisten töiden koordinointia.
Ennen länsimetroa Tavia työskenteli kuuden vuoden ajan Lemminkäinen Infra Oy:llä (nykyisin YIT Infra Oy), ja kokemusta on kertynyt niin Helsingin Olympiastadionin, Vuosaaren satamatunnelin kuin Matinkylän metroaseman urakoinnista.
”Jo opiskeluajoista saakka tavoitteeni on ollut nähdä rakennusalaa mahdollisimman laajasti. Olen iloinen, että nyt saan katsoa näitä töitä eri vinkkelistä – tiedän jo paljon hankkeesta, nyt olen vain tilaajan puolella”, Tavia sanoo.
Varsinaisen rakennusurakan lisäksi Tavia pääsee osallistumaan myös suunnittelunohjaukseen ja hankintoihin.
”Pääsen näkemään koko hankkeen kaaren”, Tavia iloitsee.
Hallitukselle esiteltiin kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti tilannekatsaus. Louhinnat, suunnittelu, rakennuslupien haku ja hankinnat etenevät aikataulussa.
Hallitukselle esiteltiin kakkosvaiheen vuoden 2018 auditointiohjelma. Auditoinnin kohteena on hankkeeseen osallistuvat organisaatiot. Auditointi tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan parantaa LM2-hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden toimintaa ja lopulta hankkeen lopputuloksen laatua.
Seuraava kokous on 20.3.
Lisätietoja:
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Median yhteydenotot: Viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
Länsimetron kakkosvaiheen tunnelit yhdistyivät toisiinsa, kun Espoonlahden ja Kivenlahden ratatunnelien välille puhkaistiin yhteys 16.2.2018.
Länsimetron kakkosvaiheella on nyt yhdistetty kaikki ratatunnelit toisiinsa. Louhintaurakat alkoivat vuosien 2015 ja 2016 aikana, ja kunkin työmaan tunneleita louhittiin samanaikaisesti. Loppuvaiheessa tunneleita erottivat toisistaan ohuet kalliotulpat, jotka poistettiin louhintojen edettyä urakkarajoille.
Espoonlahti-Kivenlahti-väliä lukuun ottamatta kaikki ratatunnelien väliset tulpat poistettiin vuonna 2017 mukaan lukien varikon liittymä. Yhteys länsimetron ykkösvaiheen viimeiseltä asemalta Matinkylästä kakkosvaiheen ensimmäiselle asemalle Finnooseen avattiin marraskuussa 2017.
Viimeisessä puhkaisussa poistettiin noin kolme metriä kiveä, mikä vastaa noin 350 kiintokuutiota. Puhkaisu toteutettiin yhdellä räjäytyksellä.
Kakkosvaiheelle rakentuu viisi uutta metroasemaa Matinkylästä länteen: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko.
Haluatko kysyä ja keskustella länsimetron rakentamisesta länteen? Siihen on mahdollisuus 5.3.2018, kun länsimetron työntekijät ovat tavattavissa kauppakeskus Ison Omenan Palvelutorilla pop up – tilassa klo 16-18. Pop up – tila sijaitsee Palvelutorilla kirjaston naapurissa.
Pääset kysymään ja kuulemaan länsimetron kakkosvaiheen eli Matinkylä-Kivenlahti – osuuden rakentamisesta. Kakkosvaiheelle rakennetaan viisi uutta metroasemaa sekä maanalainen metrovarikko. Tällä hetkellä louhintatyöt ovat loppusuoralla kaikilla asemilla, ja vuoden 2018 aikana alkavat asemien rakennusurakat.
Tervetuloa!
Palvelutorilla on mahdollisuus tutusta 5.3. kakkosvaiheen asemien alustaviin arkkitehtuurihavainteisiin. Kuvassa ALA Arkkitehtien havainne Espoonlahden asemalaiturista.
Kivenlahden työmaalla louhintaurakoitsijana toimiva Kalliorakennus-Yhtiöt Oy on voittanut länsimetron Turvallisin työmaa – kilpailun tarkastelujaksolla 1.7. – 31.12.2017. Kilpailu järjestetään puolivuosittain, ja siihen osallistuvat kaikki länsimetron käynnissä olevat työmaat.
Palkinnoksi voittajalle luovutetaan kullattu ratakisko, johon kaiverretaan voittajaurakan tiedot.
Palkitseminen perustuu onnettomuustaajuusseurantaan ja MVR- eli maa- ja vesirakentamisen työmaiden turvallisuustason mittaustuloksiin. MVR-mittauksia tehdään työmaalla viikoittain, ja niissä tarkastellaan erilaisia turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten työmaan siisteyttä, koneiden ja välineiden kuntoa, varastointia ja suojauksia.
Onnettomuustaajuusseurannassa ja MVR-mittauksissa parhaat ranking-pisteet saanut työmaa voittaa kilpailun – MVR-mittaustuloksilla on arvostelussa 80 prosentin ja onnettomuustaajuusseurannalla 20 prosentin painoarvo.
”Hyvältä tuntui saada tämä palkinto jo toiseen otteeseen”, Panu Oikkonen Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:ltä sanoo.
Vasemmalla Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n Panu Oikkonen, oikealla Kivenlahden rakennuttajapäällikkö Janne Nordström.
Länsimetron Soukan työmaalla aloitetaan Yläkartanontien sisäänkäynnin louhinta sekä louhintaa edeltävä purkutyö maaliskuussa. Rakennustöihin valmistauduttiin jo joulukuussa Yläkartanontien liikennejärjestelyillä.
Poikkeavien liikennejärjestelyjen myötä osa parkkipaikoista poistuu Yläkartanonkujan parkkialueelta. Korvaavat paikat on järjestetty Kartanonkulmaan.
Seuraavassa vaiheessa rakennetaan työmaa-aita ja perustetaan työmaa-alue.
Päivitetyn aikataulun mukaan Puotitalon purkutyöt alkavat maaliskuun puolenvälin jälkeen ja jatkuvat kesäkuulle. Arviolta toukokuun puolivälissä alkaa ponttiseinän teko, mikä aiheuttaa meluhaittaa.
Kesäkuun alussa aloitetaan varsinainen sisäänkäynnin louhinta, joka kestää elokuun puoliväliin. Lujitustöitä tehdään arviolta toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, ja kokonaisuudessaan kuilu on valmis syyskuun loppuun mennessä. Kaikki muut louhintatyöt Soukan työmaalla ovat valmistuneet jo loppukesällä 2017.
Jokaisesta työvaiheesta tiedotetaan erikseen töiden edetessä ja aikataulun tarkentuessa.
Länsimetro-projektissa on aloittanut Kaitaan aseman projekti-insinöörinä Joni Kukko (rakennusinsinööri, AMK).
Projektissa ollaan nyt hankintavaiheessa, ja Kukko aloittaa työnsä käymällä läpi urakka- ja tarjousasiakirjoja. Aseman rakennustöiden alettua hänet nähdään entistä useammin myös työmaalla.
”Työmaapuolen lisäksi työhöni kuuluu muun muassa laskutusta ja aikataulun seurantaa”, Kukko sanoo.
Kukko siirtyy länsimetro-projektiin Skanskalta, jossa hän työskenteli tuotantoinsinöörinä ja työnjohtotehtävissä yhteensä neljän vuoden ajan. Hän oli mukana mm. Lauttasaaren metroaseman rakentamisessa.
”Aiempi työni oli hyvin työmaapainotteista, joten projekti-insinöörin työ on minulle merkittävä muutos. Pääsen yhä enemmän koulutustani vastaaviin tehtäviin, ja tämä on juuri oikea paikka tehdä niitä”, sanoo insinööriopinnoissa projektinhallintaan ja tuotantoon erikoistunut Kukko.
Aiemmin urakoitsijan puolelta rakentamista seurannut Kukko odottaa rakennuttamisen näkemistä tilaajan näkökulmasta.
”Olin miettinyt rakennuttamispuolen tehtäviä aikaisemminkin, ja kiinnostuin, kun tämä mahdollisuus tuli vastaan. Odotan ennen kaikkea kehittyväni ja kasvavani insinöörinä. Täällä tulee nähtyä kaikki mahdollinen, tämä on niin suuri projekti”, Kukko sanoo.
Länsimetro-projektissa on aloittanut 1.1.2018 kohdepäällikkönä Claes Stigzelius (DI). Stigzelius toimii kohdepäällikkönä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden Finnoon asemalla.
”Kohdepäällikkönä johdan rakennuttamista yhdessä rakennuttajapäällikön kanssa. Käyn esimerkiksi sopimusneuvotteluja urakoitsijoiden kanssa ja työmaa-aikana olen tiiviisti yhteydessä urakoitsijoihin. Kun rakentaminen alkaa, vietän yhä suuremman osan päivistäni työmaalla”, Stigzelius kertoo.
Stigzelius siirtyy länsimetro-projektiin rakennuttajakonsultti Sweco PM:n muista hankkeista. Sweco PM:ää edelsi noin 20 vuoden yrittäjäura, kun Stigzelius johti omaa rakennuttamisen konsultointiin erikoistunutta yritystään. Uransa varrella hän on ollut mukana rakennuttamassa mm. Bilteman ja Plantagenin myymälöitä.
”Länsimetro on minulle uudenlainen haaste, tämä on niin iso hanke. On hienoa oppia, kuinka näin suuri organisaatio toimii”, Stigzelius sanoo.
Ensimmäisen kuukautensa aikana länsimetrossa Stigzelius on perehtynyt hankkeeseen osallistumalla kokouksiin ja tutustumalla rakentamisen suunnitelmiin – sekä muihin länsimetrolaisiin.
”Vaikuttaa hyvältä ja rennolta työyhteisöltä, jossa saa olla oma itsensä”, Stigzelius sanoo.
Hallitukselle esiteltiin länsimetron ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä taloudellisen loppuselvityksen tilannetta. Taloudellisten loppuselvitysten tekeminen on käynnissä. Ykkösvaiheella rakennetaan vielä Tapiolan eteläinen sisäänkäynti ja Matinkylän läntinen sisäänkäynti. Molempien sisäänkäyntien rakentaminen nivoutuu muiden käynnissä olevien rakennushankkeiden aikataulun mukaan. Tapiolassa sisäänkäynti sijoittuu rakenteilla olevan Ainoa 3 yhteyteen ja Matinkylässä nk. Tynnyripuiston alueelle rakentuvan hotellin yhteyteen.
Hallitukselle esiteltiin länsimetron ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä ylläpidon ja huollon tilannekatsaus. Länsimetro Oy luovutti asemat ja radan HKL:lle liikenteen aloittamista varten 3.10.2017. Kahdeksan asemaa ja rata teknisine järjestelmineen jäivät Länsimetro Oy:n omistukseen. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla.
Hallitukselle esiteltiin länsimetron kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti kannustinjärjestelmä.
Hallitukselle esiteltiin kakkosvaiheen riskienhallinnan tilannekatsaus.
Seuraava kokous on 28.2.
Lisätietoja:
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Median yhteydenotot: Viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392
Yli puoli miljoonaa dokumenttia ja lähemmäs tuhat käyttäjää – peräkkäin aseteltuina länsimetron tietoportaalin A4-paperiarkit yltäisivät Helsingistä Rovaniemelle saakka.
Megahankkeessa tiedonhallinta – tai tiedonhallinnan tiedon hallinta, kuten Länsimetron elinkaari- ja riskienhallintajohtaja Ulla Valtonen sanoo – on avainasemassa.
”Tiedonhallinta voi olla mielenkiintoista, helppoa, haastavaa tai mahdotonta – riippuen siitä, kuinka se järjestetään. Vielä on olemassa paljon paperisia arkistoja, tai erillisiä sähköisiä järjestelmiä”, hän sanoo.
Valtonen halusi ratkaista tiedonhallinnan länsimetrossa eri lailla. Hän on kehittänyt yhdessä projekti-insinööri Timo Mankin kanssa länsimetro-projektille tietoportaalin, joka kokoaa koko projektin elinkaaren aikaisen tiedonhallinnan yhteen. Teknisestä toteutuksesta on vastannut Viasys VDC Oy.
”Lähtökohtanamme oli, että tiedonhallinnan on oltava yksinkertaista ja sen on palveltava ensisijaisesti ylläpitoa. Tietosisältöä on voitava pitää ajantasaisena, sen on oltava luotettavaa, eikä tietoa saa kadota missään elinkaaren vaiheessa. Tieto kattaa kaikki metron osat: radan rakenteet, asemat, kuilut, työtunnelit sekä tekniset järjestelmät”, Valtonen kertoo.
Ainutlaatuinen järjestelmä
Tietoportaalin kehitys alkoi vuonna 2010, ja tuloksena on järjestelmä, jollaista ei ole käytössä missään muualla.
”Kun lähdimme tätä kehittämään, missään ei ollut sellaista järjestelmää, jossa olisi ollut mukana kaikki meidän tarvitsemamme tieto kalliotekniikasta ratatekniikkaan teknisten järjestelmien mittavaa laitekantaa unohtamatta. Tosin lähtökohtanamme kehitystyössä oli, että järjestelmää voitaisiin myöhemmin soveltaa myös muihin kohteisiin, parhaimmillaan vaikkapa jäänmurtajan huoltokirjaksi”, sanoo Valtonen.
Ensimmäisen kerran tietoportaali pääsi tuotantokäyttöön 1.9.2017, kun metron Ruoholahti-Matinkylä – osuus valmistui. Kokonaan portaalin voi sanoa olevan valmis, kun metron kakkosvaihe Kivenlahteen saakka valmistuu.
Projekti-insinööri Timo Mankki esittelee tietoportaalia.
Tietoportaali palvelee käytön aikaa
Tietoportaali kokoaa yhteen kaiken länsimetroon liittyvän tiedon – suunnitelmat, niiden tarkastamisen ja hyväksymisen, rakennustuotteiden ja materiaalien vaatimuksenmukaisuuden valvonnan huolto- ja käyttöohjeineen, urakoiden edistymisen ja työsuoritusten valvonnan sekä käyttöönoton ja vastaanoton valvonnan todentamisen tarkastusasiakirjoineen.
Ennen kaikkea tietoportaali on kehitetty metron ylläpitoa varten.
”Ideana on, että projektin toteutus ei määrittele pelimerkkejä, vaan käytön aika on se tärkein. Vertailukohtana voi sanoa, että suunnittelun ja rakentamisen aika koskee noin kymmentä vuotta, mutta sähköisen huoltokirjan elinikä on kymmenkertainen tähän verrattuna – sama kuin itse metron”, Valtonen sanoo.
Tietoa lajitellaan alusta alkaen huollon ja ylläpidon lähtökohdista. Sitä voidaan hakea myöhemmin portaalista paikkatiedolla – hakukriteeriksi voidaan laittaa esimerkiksi asema, paalu, huone, kerros tai jopa yksittäinen laite.
Huoltotietoa kerätään talteen myös käytön aikana. Länsimetro infran omistajana saa huoltokirjasta huollon ja kunnossapidon toteumaraportit siitä, kuinka huollot käytännössä sujuvat. Järjestelmällä turvataan siis myös matkustajaturvallisuutta.
”Huoltokirja sisältää tiedot mm. itse kiinteistöistä sekä teknisistä järjestelmistä, kuten LVI-järjestelmistä, ja päällysrakenteista; virtakiskoista, raiteista, ja turvalaitteista”, Valtonen kertoo.
Missä vain, milloin vain
Tietoportaalissa on otettu huomioon käyttömukavuus: sitä voidaan käyttää internetin kautta missä tahansa, millä laitteella tahansa – pöytätietokoneella, tabletilla, älypuhelimella. Oikean tiedon on oltava saatavilla välittömästi huoltokohteessa, ja huoltotoimenpiteiden kuittaus tai uuden tehtävän lisäys voidaan tehdä heti paikan päällä.
”Kaikista toimenpiteistä on jäätävä yksilöity nimi- ja aikajälki. Tiedon on edustettava ’näin on tehty’-tilannetta”, Valtonen sanoo.
Portaalia ja huoltokirjaa käytetään kunkin työroolin mukaan räätälöidyn käyttöliittymän kautta. Se yhdistää saman tiedon äärelle monta eri yhteistyötahoa.
”Tietoportaaliin on pääsy niin länsimetron suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla kuin kaupunkien valvontaviranomaisilla ja esimerkiksi pelastuslaitoksella. He kaikki pääsevät näkemään itseään koskettavan tiedon paikasta riippumatta, kunhan vain nettiyhteys toimii”, Valtonen sanoo.
