Mediatiedotteet

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden paloliukuovien ja palorullaovien toimittajaksi on valittu Mesvac Oy. Paloliukuovien hinta on 2,4 miljoonaa euroa ja palorullaovien 2,7 miljoonaa euroa.

Länsimetrosta rakennetaan yhtä maailman turvallisimmista metroista. Metron turvallisuus poikkeustilanteissa on varmistettu mm.  palo-osastoinneilla, savusuluilla, paloilmoitinjärjestelmällä, videovalvontajärjestelmällä ja hätäkuulutusjärjestelmällä. Poikkeustilanteiden hoitamiseen tarvitaan myös testattuja paloliukuovia ja palorullaovia, jotka osastoivat tiloja paloilta suojatuiksi tulipalon sattuessa. Paloliukuovia osuudella asennetaan 45 kpl ja palorullaovia 33 kpl. Työhön kuuluu ovien asentaminen ja testaaminen.

– Paloliukuovien ja palorullaovien kilpailutus on osa sivu-urakoiden hankintaa. Sivu-urakoita on hankkeessa yhteensä 24. Molemmilta ovityypeiltä vaaditaan EI 120 paloluokkaa ja 1,3 kN/m2 paineenkestävyyttä, kertoo Länsimetro Oy:n tekninen johtaja Raimo Kaunismäki.

Ovien asennus aloitetaan kesällä 2019.

– Kun vastataan tuhansien matkustajien turvallisuudesta, ei ole varaa kompromisseihin. Meillä on testatut tuotteet, erikoisosaaminen ja pitkä kokemus myös maanalaisesta rakentamisesta, kertoo yli 40 vuotta toimineen Mesvac Oy:n toimitusjohtaja Kent Silvan.

Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden Kivenlahden aseman rakennusurakan on voittanut Skanska Infra Oy. Urakan arvo on 51 miljoonaa euroa.

Urakassa rakennetaan Kivenlahden metroasema, huoltotunneli sekä Kivenlahdentien ja Kivenlahdentorin sisäänkäynnit. Rakennettavan alueen laajuus on noin 22 000 m² ja betonia valetaan lähes 13 000 m³. Kivenlahden asema on kakkosvaiheen pääteasema.

–       On hienoa olla mukana hankkeessa, jossa pääsemme yhdessä tutun tilaajan kanssa toteuttamaan metroasemaa hyödyntäen Skanskan eri liiketoimintayksiköiden osaamista. Olemme tehneet useita louhinta- ja rakennusurakoita Länsimetrolle, ja Kivenlahden aseman kohdalla voimme hyödyntää kokemustamme vaativasta maanalaisesta rakentamisesta”, sanoo aluejohtaja Pekka Räsänen Skanska Infrasta.

Kuluvan vuoden aikana hankkeessa siirrytään louhinnasta rakentamiseen.

– Kakkosvaiheen rakentaminen etenee aikataulussa.  Soukan aseman ja ratalinjan urakoitsijat on valittu ja Sammalvuoren varikolla on rakentamisessa edetty jo harjakorkeuteen.  Kolmen muun aseman hankintailmoitukset on julkaistu ja lokakuuhun mennessä urakoitsijat on valittu kaikille asemille, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Asemien rakentamisen lisäksi hankkeessa kilpailutetaan yhteensä 24 sivu-urakkaa. Rakentaminen jatkuu vuoteen 2022, jonka jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Espoon kaupunki tarkisti vuonna 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.

Kivenlahden metroasema louhintavaiheessa. Kuva:  Anna-Stina Tähkävuori

Länsimetron kakkosvaiheen rakennusurakat toteutetaan projektinjohtourakoina. Vuorovaikutus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu urakkamallissa, joka soveltuu hyvin länsimetron rakentamisen kaltaisiin megahankkeisiin. Yhteistyön sujuvuuden mittaamiseen hanke käyttää Celkee Insight-palvelua.

Tämän vuoden aikana länsimetrossa kilpailutetaan urakoitsijat viidelle metroasemalle, ratalinjalle ja yhteensä 24 sivu-urakkaan. Kaikkien asemien ja ratalinjan kilpailutukset on tehty lokakuuhun mennessä, mutta viimeisiä sivu-urakoita kilpailutetaan vielä vuoden 2019 keväällä. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta mitataan jokaisessa rakennuskohteessa rakennusurakoitsijan, tilaajan, suunnittelijan, sivu-urakoitsijoiden ja länsimetron rakentamiseen vaikuttavien muiden rakennushankkeiden välillä.

Mittaamiseen on valittu palvelu, joka tuottaa laadullista ja määrällistä tietoa tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja mahdollisista tiedonkulun ja yhteistyön esteistä.

–   Haluamme mitata yhteistyötä ja luottamusta jokaisessa rakennusurakassa ja puuttua mahdollisiin yhteistyön esteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin niistä muodostuu ongelmia hankkeen etenemiselle, kertoo Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Aseman rakentamiseen osallistuvien tahojen yhteistoimintaa mitataan hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa. Tutkimuksen tuottaa tamperelainen Celkee Oy.

–   Yhteistyötä voi myös mitata, kun mittarit asetetaan oikein. Länsimetron kaltaisessa isossa rakennushankkeessa, jossa toimijoita on satoja, tarvitaan reaaliaikaista ja luotettavaa tietoa yhteistyön sujumisesta.  Kokemustemme mukaan mittauksen avulla voidaan myös kannustaa kertomaan mahdollisista ongelmista ja rohkaista yhteistyöhön, sanoo palvelun tuottava Kimmo Vättö Celkee Oy:stä.

Lisätietoa:
Länsimetro-hanke, projektijohtaja Jaakko Naamanka, puh. 0400 421 143

Celkee Oy, toimitusjohtaja Kimmo Vättö, puh. 040 506 59 34

Länsimetron kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on siirtymässä louhintavaiheesta rakennusvaiheeseen.  Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Länsimetro-projektin kakkosvaihetta rakennetaan vahvalla tilaajan organisaatiolla ja uudistetuilla toimintatavoilla. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Rakennusurakoita on kuusi; viisi asemaurakkaa ja koko ratalinjan rakennusurakka. Sammalvuoren varikolla on louhinnoista jo siirrytty rakentamiseen.  Rakennusurakoiden suuruusluokka vaihtelee välillä 40 -60 miljoonaa. Projektijohtourakoiden lisäksi hankkeessa kilpailutetaan 24 sivu-urakkaa, joiden koko vaihtelee miljoonasta reiluun 10 miljoonaan.

Rakentava organisaatio muutti keväällä 2017 yhteisiin tiloihin Espoon Olariin. Saman katon alle on koottu hankkeen keskeiset toimijat ja vahvistettu organisaatio: viranomaistahot, suunnittelu, rakentaminen, talous, laatu- ja riskienhallinta sekä edustajat operaattori HKL:ltä, pelastuslaitokselta ja Espoon kaupungilta.

Kakkosvaiheen projektiorganisaation kokoamisessa on toimitusjohtaja Ville Saksin johdolla otettu huomioon tarkkaan ykkösvaiheen rakentamisesta saatu kokemus.

– Länsimetro on jopa Euroopan mittakaavassa todella suuri hanke, jossa yhdistyvät infrarakentaminen, talonrakennus, talotekniikan osaaminen ja automaatio. Olemme viime vuoden aikana muuttaneet toimintamallia big room-työskentelyyn. Tässä mallissa työntekijät toimivat samassa tilassa ja työ on järjestetty siten, että tieto liikkuu reaaliajassa ja päätöksenteko on nopeaa. Olemme myös vahvistaneet omistajaorganisaatiota eli Länsimetro Oy:tä mm. taloushallinnon, laadun- ja riskienhallinnan alueilla, toteaa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Parasta toteuttamiseen soveltuvaa urakkamuotoa on selvitetty yhteisesti vuorovaikutuskeskusteluissa useiden urakoitsijoiden kanssa. Rakennusurakat tullaan toteuttamaan projektinjohtourakoina, joissa tilaaja ja toteuttaja toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tämä urakkamuoto sopii erityisen hyvin isoihin ja monimutkaisiin hankkeisiin, joita erityisesti metroasemat ovat. Tavoitteena on, että kaikki projektinjohtourakat on kilpailutettu lokakuuhun 2018 mennessä ja kunkin kohteen rakennusurakat ovat käynnissä kuluvan vuoden aikana.

Osuudelle on tulossa viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakentuu maanalainen metrovarikko metroliikennettä operoivan HKL:n tarpeisiin.

Lisätietoa:
Länsimetro, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Länsimetro Oy ja HKL allekirjoittivat tänään tiistaina 3.10. pöytäkirjan, jolla siirrettiin länsimetron asemat ja rata HKL:n hallintaan. Käytännössä hallinnan siirto merkitsee, että HKL pääsee nyt aloittamaan täysimittaisesti matkustajaliikennettä edeltävän ns. tuotannon esivaiheen.

Länsimetro Oy:n vastuulla on vielä tehtäviä, jotka Länsimetro Oy viimeistelee vielä tuotannon esivaiheen kestäessä ennen matkustajaliikenteen aloittamista. Näiden tehtävien suorittaminen on aikataulutettu.

Kahdeksan asemaa ja rata teknisine järjestelmineen jäävät Länsimetro Oy:n omistukseen. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla.

Lähipäivinä HKL käynnistää kaikkien metron 52 järjestelmän yhteiskäytön sekä määräaikaishuollot ja testaukset. Järjestelmät ohjaavat mm. länsimetron kiinteistötekniikkaa, valvontaa, liikennöintiä, rataa ja turvallisuutta. Koekäyttämällä järjestelmät pyritään varmistamaan niiden häiriötön toiminta ja sitä kautta sujuva liikenteen aloitus.

Lisäksi tuotannon esijakson aikana ajetaan vielä lisää koeajoja koko metrolinjalla.

Ennen kuin matkustajaliikenne voidaan aloittaa, tulee tuotannon esivaiheessa toteutua yhtenäinen kahden viikon häiriötön jakso sen jälkeen kun matkustajaliikenteen aloittamisen esteet on poistettu ja tarpeelliset testaukset on tehty. Liikenteelle avaaminen edellyttää, että riittävä määrä koeajopäiviä on toteutunut onnistuneesti. Matkustajaliikenteen aloituksesta päättää tämän jälkeen HSL.

Lisätiedot:

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, p. 040 520 6710

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086

EMMA – Espoon modernin taiteen museo julkisti 19.9.2017 järjestetyssä tilaisuudessa Tapiolan metroasemalle sijoittuvan, EMMAn yhdessä Länsimetro Oy:n kanssa tuottaman ja taiteilija Kim Simonssonin toteuttaman Emma jättää jäljen -taideteoksen. Asemalaiturille noussut suurikokoinen valkoinen veistoshahmo on keskeisin osa eri olomuotoihin ulottuvaa kokonaisteosta. Veistoksen materiaalina on pronssi ja se on maalattu kokonaan valkoiseksi värikästä kämmentä lukuun ottamatta. Teoskokonaisuuteen kuuluu veistoksen kämmenen värejä mukailevat ja metroaseman tilaan sijoittuvat jäljet sekä digitaalinen osuus, joka koostuu sarjasta animaatioita, joissa veistoksen hahmo värittää Tapiolaa taiteen voimalla. Animaatioita tullaan näkemään Tapiolan alueen digitaalisissa mediapinnoissa sekä sosiaalisen median alustoilla.

Kansainvälisesti katsottuna metroasemien taiteella on onnistuttu rakentamaan vaikuttavia, asemaa identifioivia esillepanoja, jotka ovat saavuttaneet suuren yleisön suosion. Tapiolan aseman arkkitehtuuria luonnehtii valkoisuus, joten valkoisista keramiikkaveistoksistaan tunnetun taiteilijan teos istuu sinne mitä parhaiten. Tavoitteeksi asetettiin teos, joka edustaisi uudenlaista ajattelua julkisessa taiteessa: veistoksen lisäksi teoksesta haluttiin eri olomuotoihin laajeneva, Tapiolan kulttuurikeskittymää ja aseman seutua identifioiva maamerkki.

Emma jättää jäljen -teosta ovat tukeneet Espoon kaupunki, Saastamoisen säätiö sekä Svenska kulturfonden.
Lisätietoa:

Pilvi Kalhama, museonjohtaja, EMMA

pilvi.kalhama@emma.museum, p. +358 40 533 4070

Satu Linkola, viestintäjohtaja, Länsimetro-projekti

satu.linkola@lansimetro.fi, p. + 358 46 877 3392

Länsimetron käyttöönotossa on siirrytty vaiheeseen, jossa HKL on päässyt aloittamaan omia valmistelevia töitään liikenteen käynnistämiseksi. Tällä hetkellä käyttöönotossa edetään suunnitelman mukaisesti. Arvion mukaan liikenne Matinkylään voisi alkaa aikaisintaan syyskuun lopulla. 

Helsingin pelastuslaitos antoi 4.9. Länsimetro Oy:lle luvan antaa Koivusaaren ja Lauttasaaren asemat HKL:n käyttöön liikenteen käynnistämisen valmisteluja varten. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos antoi vastaavan luvan Espoon puoleisille kuudelle asemalle 31.8.. HKL:n käyttöön annetut valvomojärjestelmät on testattu ja ne ovat täysimääräisesti käyttöön otettavissa arvion mukaan ensi viikon aikana.

HKL:n Herttoniemen valvomosta valvotaan niin nykymetron kuin länsimetron osuuden toimintoja. Valvomojärjestelmien (10 kpl) tehtävänä on valvoa kaikkia länsimetron 52 eri järjestelmää, matkustajaturvallisuutta, liikennettä ja huoltotoimintoja.  Järjestelmät sisältävät noin 50 000 valvottavaa laitetta ja noin 27 000 suunniteltua vuosittaista huolto- ja tarkastustoimenpidettä. Valvomojärjestelmät ovat kiinteistövalvonta, LVI- ja sähköjärjestelmät, sähkönsyötönvalvonta, kamerajärjestelmä, kuulutusjärjestelmä, avaintenhallinta, kulunhallinta, hätäpuhelinjärjestelmä ja paloilmaisinjärjestelmä.  Lisäksi käytössä on metrojunien liikenteenohjausjärjestelmä. Järjestelmät voidaan kytkeä tuotantokäyttöön käyttöönoton eri vaiheissa mm. pelastuslaitosten ohjeiden mukaisesti.

Länsimetron käyttöönotto on suurimpia Suomessa tehtyjä rakennushankkeen luovutuksia. Testauksista ja viranomaistarkastuksista on edetty käyttöönottovaiheeseen, jonka päätteeksi HKL voi käynnistää liikenteen.  HSL päättää metroliikenteen aloituspäivän, kun HKL:n käyttöönoton valmisteluun tarvitsema aika on varmistunut.  Käyttöönoton etenemisestä tullaan tiedottamaan joka perjantai.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, p. 040 520 6710

Herttoniemen valvomo. Kuva: HKL