Kansainvälistä osaamista kakkosvaiheelle – savunpoistopuhaltimet toimittaa Talleres Zitrón S.A

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimet toimittaa espanjalainen Talleres Zitrón S.A.. Urakan arvo on 1,8 miljoonaa euroa.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia asennetaan metrolinjan pystykuiluihin ja asemien itä- ja länsipäähän. Kakkosvaiheen metrolinjan varrelle ja asemille puhaltimia tulee yhteensä 15. Talleres Zitrón toimitti puhaltimet myös Länsimetron ykkösvaiheelle Ruoholahdesta Matinkylään, jossa niitä on yhteensä 32.

Länsimetron ykkösvaiheella savunpoistopuhaltimien toimintaa testattiin mm. yleisöpelastusharjoituksissa ennen metroliikenteen alkamista. Länsimetron 52 eri järjestelmää takaavat matkustajaturvallisuuden erityisesti poikkeustilanteissa. Tehokkaat savunpoistopuhaltimet puhaltavat nopeasti savun ulos oikeita reittejä pitkin ulkoilmaan niin että matkustajien evakuointi tapahtuu turvallisesti.  Länsimetrossa matkustajien siirtyminen tunnelista toiseen on huomioitu mm. rakentamalla palo-osastoidut yhdystunnelit yhdistämään kaksi tunnelia toisiinsa noin 150 metrin välein ja tuomalla molempiin tunneleihin betoniset elementtirakenteet, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä.

Talleres Zitrón toimittaa savunpoistopuhaltimia vaativiin kohteisiin, kuten Lontoon, Milanon ja Rooman metrohankkeisiin. Yhtiön puhaltimia on noin sadassa metrossa ympäri maailmaa.  Ensimmäisiä savunpoistopuhaltimia toimitetaan kesällä 2019 Kivenlahteen.

Länsimetron kakkosvaiheen arvioitu valmistumisaika on 2023. Tänä vuonna on siirrytty louhinnasta rakentamiseen.  Kaikkien viiden aseman ja ratalinjan projektinjohtourakoitsijat on valittu ja rakentaminen on vuoden loppuun mennessä käynnissä kaikilla asemilla. Ratalinjalla tukimuurielementtejä on asennettuna noin 360 kappaletta eli 1,5 kilometriä. Sivu-urakoiden kilpailutus on käynnissä jatkuen kesään 2019. Sammalvuoren varikolla on jo siirrytty talotekniikkatöihin.

Vuoteen 2022 asti asemilla ja ratalinjalla rakennetaan ja sen jälkeen siirrytään käyttöönottovaiheeseen, johon kuuluu urakoiden vastaanotot, laaja testausvaihe sekä viranomaishyväksynnät. Länsimetron osalta metro on valmis, kun se luovutetaan operaattorin käyttöön liikenteen aloittamisen valmisteluja varten.

Savunpoistopuhaltimen asennusvaihe Länsimetron ykkösvaiheella. Kuva: Talleres Zitrón S.A

Metrolla länteen tasan vuosi – Matinkylän laajennuksella ensimmäinen vuosipäivä

Metroliikennettä Matinkylään on sunnuntaina 18.11. takana tasan vuosi. Viime vuoden marraskuussa avautui kahdeksan uutta metroasemaa, kun Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välinen 14 kilometrin osuus valmistui. Alustavien tietojen mukaan espoolaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuoden aikana.

Metro muuttui Etelä-Espoon ja Lauttasaaren tärkeimmäksi liikennevälineeksi, kun metron läntisin osuus avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017. Helsingin Kampin ja Espoon välillä Länsiväylää pitkin kulkevat bussilinjat muuttuivat liityntälinjoiksi metroasemille 3.1.2018.

”Alustavat tiedot matkustajamääristä viittaavat siihen, että metro on kasvattanut joukkoliikenteen käyttöä Espoossa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Matkapuhelinten tukiasemista saadun datan perusteella Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018 noin 11 prosenttia, ja kasvu painottui metroon. Myös lipunmyyntiluvut antavat viitteitä matkustamisen lisääntymisestä: vuoden 2018 tammi–lokakuussa espoolaiset ovat ostaneet matkakortille ja mobiilisovelluksella 7,3 prosenttia enemmän lipputuotteita kuin vuoden 2017 vastaavana aikana. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen kasvu Länsiväylällä on taittunut.

Metron ja liityntäbussien alkutaival on sujunut kohtalaisesti, vaikka ongelmiakin on ollut. Ruuhka-aikoina metrossa on ollut jopa odotettua enemmän matkustajia, ja osalla alueista matka-ajat Helsingin keskustaan ovat muutoksen seurauksena pidentyneet.

HSL ottikin lokakuussa käyttöön neljä ruuhka-aikoina liikennöivää bussilinjaa Kampin ja Espoon länsiosien välille – ennen muuta metron kuormituksen keventämiseksi, mutta myös matka-aikojen nopeuttamiseksi ennen kuin metron seuraava laajennus Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu. Tietoja bussilinjojen vaikutuksista metron matkustajamääriin on tarkoitus julkistaa lähiaikoina.

Metron läntisen osuuden matkustajamäärät näyttävät vuoden 2018 aikana hieman nousseen. Kuluvan vuoden vilkkain kuukausi on ollut syyskuu, jolloin kahdeksalla uudella asemalla oli yhteensä keskimäärin 56 200 nousijaa arkivuorokauden aikana. Edellinen vuoden korkein luku mitattiin maaliskuussa, jolloin matkustajia oli 54 100. Vilkkain asema on edelleen ollut Matinkylä, jolta syyskuussa nousi kyytiin 16 400 matkustajaa arkivuorokaudessa.

Kamppiin kulkevien linjojen lisäksi HSL on tehnyt bussiliikenteeseen myös muita, pienempiä muutoksia, ja tarpeen vaatiessa muutoksia tehdään edelleen.

”Seuraamme koko ajan tarkasti matkustajamääriä ja pyrimme siihen, että joukkoliikennepalvelu pysyy hyvänä kaikille”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila.

Vaihtoyhteydet metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuvat huomattavasti, kun Tapiolan bussiterminaali avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Kaikki Tapiolan kautta kulkevat bussit siirtyvät silloin käyttämään uutta, Merituulentielle valmistuvaa bussiterminaalia.

HKL testasi vuoroväliä ja kuljetti kouluttajia

HKL liikennöi metroa 36 junalla arkipäivien ruuhka-aikoina. Metroliikenteen laajennuttua toinen linjoista alkoi kulkea väliä Matinkylä–Vuosaari ja toinen väliä Tapiola–Mellunmäki. Arjen ruuhka-aikaan vuoroväli on ollut Tapiola–Itäkeskus-välillä 2,5 minuuttia ja väleillä Matinkylä–Tapiola, Itäkeskus–Mellunmäki ja Itäkeskus–Vuosaari 5 minuuttia.

”Liikenne laajentuneella metrolinjalla on vuoden aikana vakiintunut ja eri syistä johtuvien ajamattomien lähtöjen määrä on selkeästi vähentynyt. Heinä-lokakuussa ajettiin noin 99,8 prosenttia metrovuoroista suunnitellusti”, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Ruuhkien tasaamiseksi HKL kokeili elokuun lopussa Tapiola–Matinkylä-välillä HSL:n ja HKL:n yhdessä suunnittelemaa liikennöintimallia, jossa kolme neljästä metrojunasta ajoi Matinkylään saakka. Malli todettiin teknisesti toimivaksi, mutta siihen sisältyy myös liikenteellisiä haasteita. Mallin käyttöönotosta ei vielä ole tehty päätöksiä.

Vuoden aikana on koulutettu runsaasti uusia metronkuljettajia laajentuneen metron tarpeisiin.

”Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljältä koulutusjaksolta yhteensä 46 kuljettajaa. Viides jakso on meneillään”, kertoo Ville Lehmuskoski.

Länsimetro omistaa ykkösvaiheen metron ja rakentaa kakkosvaihetta länteen

Liikenteen alkamisen jälkeen Länsimetro oy jäi Ruoholahti–Matinkylä-osuuden omistajaksi. Rakentaminen jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen, ja se etenee suunnitelmien mukaisesti. Kaikkien kakkosvaiheen asemien rakennusurakat käynnistyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Kakkosvaihe luovutetaan liikennöitsijälle vuoden 2023 aikana.

”Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Matkustajia Matinkylän metroasemalla. Kuva: Timo Kauppila, INDAV

 

Espoo on ollut jo vuoden metrokaupunki

Metroliikennettä Matinkylään on 18.11. takana tasan vuosi – Länsimetron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017, kun ensimmäinen metrojuna lähti Matinkylän asemalta kohti Vuosaarta kello 5.09. 

Ykkösvaiheen valmistuttua Länsimetro Oy omistaa valmiit asemat, radan ja ratainfran.

”Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla koko elinkaarensa ajan”, sanoo Länsimetro oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Länsimetro jatkaa nyt metrolinjan rakentamista Matinkylästä Kivenlahteen.  Kakkosvaihe etenee tällä hetkellä maaliskuussa 2018 päivitetyn aikataulun ja budjetin mukaisesti. Kaikki kakkosvaiheen asemaurakat on kilpailutettu, ja rakentaminen kaikilla asemilla alkaa vuoden 2018 loppuun mennessä.  Myös ratalinjan ja Sammalvuoren varikon rakentaminen on käynnissä, ja metro luovutetaan operaattorille suunnitelman mukaan vuoden 2023 aikana.

Palkittu malli ohjaa rakentamista Matinkylästä Kivenlahteen

Kakkosvaiheella on uudistettu toimintatapoja ykkösvaiheen kokemusten perusteella – Projektiyhdistys ry myönsi marraskuussa 2018 länsimetron kakkosvaiheen big room – toimintamallille Vuoden projektiteko -palkinnon. Big room tarkoittaa hankkeessa yhteistä toimitilaa, johtamismallia ja tilannekuvan hankintaa: nyt käytössä on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tilannejohtamisen malli eli tilannehuone. Tiedonkulkua on parannettu mm. luomalla uusia sisäisen viestinnän malleja. Yhteistyön sujuvuutta eri toimijoiden suunnittelusta rakentamiseen myös mitataan.

Rakentaminen asemien ympäristössä jatkuu vielä vuosia. Aalto-yliopiston aseman yhteyteen avautui vuonna 2018 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Väre, josta on yhteys myös metroasemalle. Tapiolassa tilapäiset järjestelyt päättyvät, kun metron eteläinen sisäänkäynti avautuu vuonna 2019 samaan aikaan uuden bussiterminaalin kanssa.

Länsimetron big room on vuoden projektiteko

Projektiyhdistys ry järjestää vuosittain kilpailun vuoden projektiteosta. Tänä vuonna yhdistys valitsi voittajiksi kaksi projektitekoa: Suomenlinnan merenalaisen tunnelin peruskorjauksen allianssimallilla sekä Länsimetro-projektin kakkosvaiheen big room -toimintamallin.

Länsimetron kakkosvaiheen rakentamisessa Matinkylästä Kivenlahteen otettiin 2017 käyttöön big room-malli, joka tarkoittaa hankkeessa sekä yhteistä toimitilaa, johtamismallia että tilannekuvan hallintaa. Big room-malliin siirryttiin ykkösvaiheen rakentamisesta saatujen kokemusten perusteella.

”Olemme kiitollisia ja nöyriä saadusta tunnustuksesta. Teemme projektissa kaikkemme, että kakkosvaihe onnistuu tavoitteiden mukaisesti. Ajantasainen tilannekuva, jämäkkä johtaminen, ripeä päätöksenteko ja tehokas tiedonkulku ovat rakentamisemme kulmakiviä joka päivä”, kertoo Länsimetro oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Projektiyhdistys kiittelee perusteluissaan sitä, että Länsimetron kakkosvaiheen uusi projektiorganisaatio osoitti viisautta perehtyessään kerättyyn ’Lessons Learned -dataan’ ja rohkeutta tehdessään merkittävän muutoksen projektin johtamis- ja työskentelymallissa.

”Vuosi 2016-2017 oli vaikeaa Länsimetron projektiorganisaatiolle, kun ykkösvaihe myöhästyi ja sai negatiivista julkisuutta. Onneksi projektilla oli kykyä miettiä toimintaa ihan uudelta pohjalta perustuen osapuolten vahvaan luottamukseen ja haluun toimia hankkeen parhaaksi”, perustelee valintaa Jouko Kaaja Projektiyhdistys ry:stä.

Länsimetron big roomissa saman katon alla työskentelevät Länsimetro Oy, konsultit ja muut hankkeessa mukana olevat tahot. Myös kaupungin edustajille ja HKL:lle on varattu omat työpisteet. Big room -termi on yleisesti käytössä rakennusalalla ja sillä viitataan työskentelytapaa, jossa keskeistä on eri osapuolien toimiminen samoissa tiloissa yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Hankkeen johtamisjärjestelmää on parannettu ykkösvaiheen oppien mukaisesti ja kehitetty Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tilannejohtamisen malli eli tilannehuone. Tilannehuoneessa seurataan paitsi projektin aikataulua ja kustannuksia, myös riskejä, laatua, yhteistyön sujuvuutta ja työturvallisuutta. Tiedonkulkua on parannettu luomalla uusia sisäisen viestinnän toimintamalleja ja kanavia. Tiedonkulkua, luottamusta ja yhteistyön sujuvuutta sekä big roomissa että rakennusurakoissa myös mitataan säännöllisesti.

Espoon kaupunki tarkensi rakentamisen hankesuunnitelmaa keväällä 2018. Tarkennettu kakkosvaiheen kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.  Tavoitteena on luovuttaa osuus operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Tutustu länsimetron big roomiin videolla

Lisätietoja:

Jouko Kaaja, Projektiyhdistys ry, puh. 0400 403 145, jouko.kaaja(at)pry.fi

Ville Saksi, toimitusjohtaja, Länsimetro Oy, puh. 040 823 2086, ville.saksi(at)lansimetro.fi

Satu Linkola, viestintäjohtaja, Länsimetro Oy, 046 877 3392, satu.linkola(at)lansimetro

Länsimetron big room. Kuva: Timo Kauppila, INDAV
Palkinnon vastaanotti projektin johtoryhmä. Kuva: Opa Latvala

Rakentamisen aikainen kulunvalvonta ja GSM-verkko hankittu

Länsimetron kakkosvaiheen kaikille työmaille on kilpailutettu rakentamisen aikainen työmaiden kulunvalvonta ja hankittu rakentamisen aikainen GSM-verkko. Rakentamisen aikaisen kulunvalvontajärjestelmän toimittaa Ramirent Finland Oy. Toimituksen arvo on 496 000 euroa.

Rakentamisen aikaisen maanalaisen GSM-verkon toimittaa Elisa Oyj. Toimituksen hinta on 161 000 euroa.

Kulunvalvontajärjestelmätoimitukseen kuuluu kulunvalvonnan hallintajärjestelmä ja kenttälaitteet kaikille työmaaporteille koko projektin ajaksi. Jokaisen työmaan portit tulevat olemaan lukittuja ja käynti työmaalle tapahtuu kulunvalvonnan kautta. Kulunvalvontajärjestelmä estää ulkopuolisia pääsemästä työmaalle, ehkäisee ilkivaltaa ja varkauksia sekä parantaa työturvallisuutta.

GSM-verkon avulla maanalaisen rakentamisen työnaikainen turvallisuus ja tehokkuus paranevat huomattavasti. Työmaa-alue kattaa kaksi rinnakkaista tunnelia yhteensä 17,5 kilometriä sekä 5 asemaa. Maan alla tunnelitiloissa GSM-verkoilla ei ole kuuluvuutta.  Rakentamisen aikaista järjestelmää käytetään lopullisen GSM-kaapeloinnin käyttöönottoon saakka.

Järjestelmien asennus on käynnissä.

Lisätietoa:
Länsimetro Oy, tekninen johtaja Raimo Kaunismäki, raimo.kaunismaki(at)lansimetro.fi, puh.  050 390 6670

Vuoden 2018 rialaiseksi valittu Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi: ”Koen, että palkinto on myönnetty koko joukkueelle”

Suomen Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry on valinnut Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksin Vuoden 2018 rialaiseksi.

Valinnan perusteina olivat Saksin vahva johtaminen ja rakennuttamisen osaaminen sekä laaja-alainen kokemus kaikilta rakentamisen osa-alueilta. Valinnassa korostettiin sitä, että Saksi on esimerkillisellä johtamisellaan saavuttanut haastavassa työssä kaikkien yhteistyökumppaneiden ja työntekijöiden luottamuksen ja arvostuksen.

”Valinta vuoden rialaiseksi oli minulle yllätys, joka tuntuu hyvältä. Haluan kuitenkin korostaa, että tällainen suuri hanke on aina joukkuelaji eikä yksilösuoritus, ja siksi koen, että palkinto on myönnetty koko joukkueelle”, Saksi sanoo.

Ennen Länsimetroa Saksi työskenteli VR Trackin toimitusjohtajana. Koulutukseltaan hän on tuotantotalous- ja rakennusinsinööri.

Tällä hetkellä länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus etenee kaikkien avainmittareiden osalta hyvin.

”Metrotunneleiden louhintaurakat ovat päättyneet, ja rakentamisen hankinnoista on tehty noin 70 prosenttia. Olemme saaneet myös urakoitsijoilta hyvää palautetta hankintamallista. Näyttää siltä, että olemme onnistuneet lunastamaan urakoitsijoiden luottamuksen”, Saksi sanoo.

Vuoden rialainen – palkinto luovutetaan ensi viikolla.

Uutisessa on käytetty lähteenä Saksin haastattelua RIA-lehdessä. 

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kiskotoimittaja valittu

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kiskot toimittaa Vossloh Rail Services Finland Oy. Urakan budjetti on 2,0 miljoonaa euroa.

Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä. Kiskot toimitetaan 120 m pituisina Kouvolan Kaipiaisten kiskohitsaamolta. Kiskot viedään tunneliin Vuosaaresta ja kuljetaan kantametron läpi aina kakkosvaiheelle asti. Kiskotoimitus tehdään yöaikaan, niin että se ei häiritse liikenteellä olevaa metroa. Kiskojen asennus voi alkaa loppukesästä 2020 päällysrakenneurakan yhteydessä.

Vossloh Rail Services Finland Oy toimitti myös Länsimetron ensimmäisen osuuden kiskot ja on alan merkittävin toimija Suomessa.

Länsimetron kakkosvaiheen ratalinjan louhinta saatiin päätökseen tammikuussa 2018. Osuuden ratalinjaurakka alkoi kesällä 2018.  Graniittirakennus Kallio rakentaa ratalinjan urakassa 17,5 kilometriä ratalinjaa, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy, tekninen johtaja Raimo Kaunismäki, raimo.kaunismaki(at)lansimetro.fi , puh.  050 390 6670

Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden viimeiset 120 metriä pitkät kiskot asennettiin paikoilleen Matinkylässä 4.12.2015. Kuvassa viimeisen kiskon hitsausta. Kuva: INDAV Oy

Finnoon aseman urakoitsija valittu  

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden Finnoon aseman rakennusurakan on voittanut Työyhteenliittymä Graniittirakennus Kallio Oy ja Aki Hyrkkönen Oy. Urakan arvo on noin 58 miljoonaa euroa.

 Urakassa rakennetaan Finnoon maanalainen asema, huoltotunneli ja siihen liittyvien yhdystunneleiden tunnelitilat sekä Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäynnit. Lisäksi rakennetaan itäinen ja läntinen tekniikkakuilu sekä sammutusreitin kuilu.

Rakennettavien tilojen pinta-ala on noin 22 000 m2. Urakassa valetaan yhteensä noin 11 000 m3 betonia ja erilaisia elementtejä asennetaan yli 4 000 m2. Finnoosta tulee Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka keskusta syntyy metroaseman ympärille. Finnoon suojeltu lintukosteikko huomioidaan rakentamisen aikana. Esimerkiksi lintujen pesimäaikaan alueella ei tehdä melua aiheuttavia töitä.

Finnoon aseman rakentaminen toteutetaan GRK Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n työyhteenliittymänä. GRK voitti myös ratalinjan urakan kilpailutuksen. Ratalinjan urakka käynnistyi kesällä 2018.

”Finnoon aseman rakentaminen tuo synergiaetuja ja jatkuvuutta GRK:lla käynnissä jo olevalle ratalinjan urakalle. Työyhteenliittymän myötä tilaaja saa kahden eri organisaation monipuolisen kokemuksen ja osaamisen. Finnoon aseman rakentamisessa hyödynnetään GRK:n infra- ja radanrakennusalan osaamista sekä Aki Hyrkkönen Oy:n talotekniikka- ja toimitilaosaamista”, toteaa GRK Oy:n toimitusjohtaja Teemu Lantto.

Kakkosvaiheen rakentaminen etenee tavoitteiden mukaisesti.

”Rakentaminen etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Rakennusurakat ovat jo käynnissä Soukassa, Kivenlahdessa, Kaitaalla ja ratalinjalla. Espoonlahden aseman projektinjohtourakoitsija valitaan sekin tämän vuoden aikana. Sammalvuoren varikon rakennusteknisistä töistä on valmiina jo yli 60 prosenttia”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Lisätietoa:
Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh.  040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi
GRK Oy, toimitusjohtaja Teemu Lantto, puh. 040 772 7271, teemu.lantto@grk.fi
Aki Hyrkkönen Oy, toimitusjohtaja Aki Hyrkkönen, puh. 0400 174 295, aki.hyrkkonen@ah-oy.fi

Alustava havainnekuva Finnoon asemalaiturista. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy.

KONE toimittaa Matinkylä-Kivenlahti-osuuden hissit ja liukuportaat

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden hissien ja liukuportaiden toimittajaksi on valittu KONE Hissit Oy. Hissejä asennetaan 31, joista 4 on vinohissejä.  Hissien hinta on 6,7 miljoonaa euroa. KONE Hissit Oy voitti myös liukuportaiden kilpailutuksen. Liukuporrasryhmiä osuudelle tulee 14 (42 liukuporrasta), joista Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät. Tällä hetkellä Suomen pisimmät liukuportaat löytyvät Koivusaaren asemalta. Liukuportaiden hinta on 11 miljoonaa euroa.

Matkustajan metromatka alkaa tai päättyy liukuportaisiin tai hisseihin. Käyttäjäkokemus paranee, kun suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon ihmisten käyttäytyminen arjessa. Liikkumisen pitää olla turvallista, mutta myös mukavaa ja luotettavaa.

”Monet länsimetron vaatimista teknisistä järjestelmistä eivät näy matkustajille. Hissit ja liukuportaat näkyvät ja ovat tärkeä osa metromatkaa, matkustajakokemusta ja esteetöntä liikkumista metroasemalla. KONEella on kansainvälistä kokemusta suurten matkustajamäärien liikuttamisesta esimerkiksi Kiinan suurimmissa kaupungeissa. Siellä päivittäisiä metron käyttäjiä voi olla miljoonia”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Länsimetro on yksi maailman turvallisimmista metroista. Hissit ovat palo-osastoituja, joten niitä voi käyttää myös tulipalon sattuessa. Myös hissien ja liukuportaiden viihtyisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, valaistus on tehokasta, hisseissä ja kuiluissa on paljon lasisia elementtejä, kuulutukset on räätälöity ja hissinäyttö kertoo jäljellä olevan ajan seuraavalle pysähdystasolle.

”Meille on ilo ja kunnia saada olla mukana rakentamassa myös länsimetron toista vaihetta. Tässä hankkeessa missiomme, joka on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää, toteutuu hienosti. Suurten ihmisvirtojen liikuttamiseen tarkoitettujen ratkaisujemme ja älykkään kunnossapidon KONE 24/7 Connected Services -palvelumme ansiosta pystymme tarjoamaan entistä sujuvampaa liikkumista metromatkustajille”, sanoo KONE Hissit Oy:n toimitusjohtaja Karla Lindahl.

Hissien ja liukuportaiden asennus aloitetaan loppuvuodesta 2019. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. +358 40 823 2086, ville.saksi(at)lansimetro.fi

KONE Hissit Oy, toimitusjohtaja Karla Lindahl, +358 40 720 1134, karla.lindahl(at)kone.com

Kuvassa KONEen liukuportaat länsimetron ykkösvaiheella Tapiolassa.

Kakkosvaiheen urakkakilpailutukset jatkuvat – Kaitaan aseman rakentaa työyhteenliittymä YIT-Are

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden Kaitaan aseman rakennusurakan on voittanut YIT Rakennus Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Urakan arvo on 47 miljoonaa euroa.

Urakassa rakennetaan aiemmin louhittuihin tiloihin Kaitaan maanalainen asema, huoltotunneli ja siihen liittyvien yhdystunneleiden tunnelitilat, väestönsuoja sekä Kaitaantien sisäänkäynti, Iivisniementien tekniikkakuilu ja Iivisniemenkallion sisäänkäyntivaraus, johon tässä vaiheessa rakennetaan poistumistieyhteys ja tekniikkakuilu.

Kaitaan aseman rakentaminen toteutetaan YIT:n ja Aren työyhteenliittymänä. Työyhteenliittymä rakentaa myös Soukan aseman.

– Ammattitaitoinen henkilöstömme, vahva kokemuksemme kalliotilojen rakentamisessa ja toimiva yhteistyö Aren kanssa ovat tuottaneet osaltamme toivottua tulosta Länsimetron tarjouskilpailuissa. Olemme erittäin iloisia siitä, että voimme toteuttaa Länsimetron toisessa vaiheessa Soukan aseman lisäksi myös Kaitaan aseman rakentamisen projektinjohtourakkana. Yhteistoiminnallinen toteutustapa ja tiivis yhteistyö tilaajaorganisaation kanssa luovat erinomaiset edellytykset onnistuneelle hankkeelle”, sanoo Anne Piiparinen, YIT:n Infraprojektit-segmentin Rakennustekniset työt – divisioonan johtaja.

Rakennettavien tilojen pinta-ala on noin 22 900 m2. Urakassa valetaan yhteensä noin 8 300 m3 betonia ja erilaisia elementtejä asennetaan yli 11 000 m2.

– Työyhteenliittymässämme yhdistyvät molempien yritysten pitkä kokemus ja osaaminen haastavien hankkeiden läpivienneistä, jonka pystyimme osoittamaan myös Kaitaan aseman tarjouskilpailussa. Are on vahvasti sitoutunut tuomaan sekä Soukan että Kaitaan asemien toteutukseen parhaan talotekniikan osaamisensa, lupaa Aren toimitilarakentamisen johtaja Kai Nurho.

Länsimetron kakkosvaiheen rakentamisen vuoden 2018 tavoitteisiin kuuluu urakkakilpailutusten lisäksi saada louhinnat päätökseen ja rakennusluvat asemille. Rakentaminen etenee tavoitteiden mukaisesti.

– Sammalvuoren varikon rakennusteknisistä töistä on valmiina jo noin 60 prosenttia.  Soukassa, Kivenlahdessa ja ratalinjalla rakennusurakat ovat alkaneet. Finnoon ja Espoonlahden asemien projektinjohtourakoitsijat valitaan seuraavaksi. Kokonaisuutena hanke etenee aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on, että metro luovutetaan liikennettä operoivan HKL:n käyttöön 2023, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Lisätietoa:
Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh.  040 823 2086, ville.saksi(at)lansimetro.fi
YIT Oyj, Infraprojektit-segmentin johtaja Harri Kailasalo, puh. 0400 401 538, harri.kailasalo(at)yit.fi
Are Oy, toimitilarakentamisen johtaja Kai Nurho, puh. 040 516 4233, kai.nurho(at)are.fi

Kaitaa, asemalaituri, alustava luonnos. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy