Länsimetro kiittää yhteistyöstä kuluneena vuonna ja toivottaa sinulle sekä läheisillesi rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta.
Uutiset
Liikenteen solmukohtina metroasemat ovat osa kaupunkien kasvoja
Metroasemat ovat liikenteen solmukohtia – ja osa kaupunkien ja kaupunginosien kasvoja. Ne näkyvät, tuntuvat ja jäävät mieleen. Asemat vaikuttavat siihen, miltä Espoo ja Helsinki näyttävät ja tuntuvat.
Metroasemat kaupunkikuvan osana
Metroasemat ovat kaupunginosien portteja – ne luovat ensivaikutelman ja voivat vahvistaa paikallisidentiteettiä. Asema on ensimmäinen asia, jonka metromatkustaja näkee saapuessaan kaupunginosaan, ja viimeinen, jonka hän näkee poistuessaan. Parhaimmillaan asematilat kertovat alueen identiteetistä, historiasta ja tulevaisuudesta. Länsimetron omistamista asemista 11 sijaitsee Espoossa ja 2 Helsingissä.
Länsimetron asemien arkkitehtuuri on lupaus siitä, mitä maan pinnalla odottaa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston metroaseman ilmeessä on vaikutteita yliopiston punatiilisestä kampusympäristöstä, Tapiolassa ”Emma jättää jäljen” -teoksen veistos tervehtii Espoon kulttuurikehtoon saapuvia ja Espoonlahden asemalla aistii urheilullisen uimahallitunnelman läheisen urheilupuistoalueen mukaan. Jokainen länsimetro-osuuden asema on omaleimainen. Tutustu metroasemiin.
Finnoon metroaseman laiturialueen taideteoksessa on yksityiskohtia Espoon merellisestä ympäristö. Aalto-yliopiston metroaseman laiturialueella voi aistia yliopiston punatiilisen kampusympäristön. Finnoon kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy, Aalto-yliopiston kuva: Timo Kauppila / Indav
Taide ja arkkitehtuuri matkustajakokemuksessa
Länsimetron jokainen asema on arkkitehtonisesti ainutlaatuinen. Kahdeksalla asemalla taide on integroitu osaksi arkkitehtuuria, ei vain koristeeksi, vaan tilan kokemukselliseksi elementiksi. Asemilta löytyy niin veistoksia, ääni- ja valotaidetta kuin laiturialueen seinien läpikulkevia teoksia.
Kivenlahden metroasemalla on Kalle Mustonen Kulkijat-veistos. Keilaniemen laiturialueen katossa on Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista koostuva taideteos nimeltä Light Weave. Kulkijat-kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy. Keilaniemen kuva: Timo Kauppila / Indav
Vain noin kolmasosa metroasemien tiloista on matkustajille näkyviä. Juuri nämä tilat määrittävät sen, miltä metroasema tuntuu – ja miltä kaupunki näyttää. Asematilat vaikuttavat matkustajakokemukseen ja siihen, miten tila koetaan – turvallisena, viihtyisänä, merkityksellisenä.
Metroasemat ovat osa julkista tilaa, joka vaikuttaa meihin joka päivä – usein huomaamattamme. Arjen miljöön ja kaupunkiympäristön vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu: kauniilla, selkeällä ja turvallisella ympäristöllä on väliä.
Metroasemien näkymättömät tilat
Metroasemaa voisi verrata jäävuoreen, josta matkustaja näkee vain huipun, mutta suurin osa toiminnasta tapahtuu pinnan alla. Kaksi kolmasosaa metroasemien tiloista on matkustajien katseilta piilossa. Näissä tiloissa sijaitsee metroliikenteen ja metroaseman toiminnan kannalta keskeinen talotekniikka ja järjestelmät, jotka varmistavat metron turvallisuuden. Ne mahdollistavat muun muassa sen, että metrot kulkevat, liukuportaat ja hissit toimivat, ilma vaihtuu sekä valaisimet valaisevat.
Kolme uutta länsimetrolaista kertoo ensifiiliksistään
Syksy toi Länsimetroon uutta energiaa, kun kolme asiantuntijaa aloitti Länsimetrossa: Financial Controller Emilia Lehtinen, talotekniikan asiantuntija Henry Heiskanen ja Business Controller Pekka Sivén. Miltä heistä on tuntunut hypätä Länsimetro-organisaatioon? Mikä ilahdutti, mikä yhdisti ja mikä haastoi?
Suunnitelmallinen aloitus
Uuteen työhön ja ensimmäiseen työpäivään kuuluu luonnollisesti jännitystä. Uudet länsimetrolaiset kokivat itsensä tervetulleiksi heti alusta ja he kiittävät perehdytyksen sujuvuutta. Emilia kertoo:
”Ilahduttavaa oli, että perehdytyssuunnitelma oli odottamassa minua työpöydälläni. Tämä loi tervetulleen tunteen, ja oli helppo päästä alkuun.”
Kalenteriin oli varattu osa perehdytyksistä, ja loput pystyi varaamaan sujuvasti itse. Työvälineet – kuten tietokone ja puhelin – olivat myös valmiina työpöydällä.
”Tästäkin tuli tervetullut olo – työt eivät käynnistyneet tilaamisrumballa ja laitteiden odottamisella” Pekka lisää.
Länsimetron HR-päällikkö Anna Tammisto korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä:
”Uuden työn aloittaminen on aina stressaavaa. Työnantaja voi tehdä paljon sen eteen, että arki alkaa rullaamaan heti ensimmäisenä työpäivänä ja työntekijä tuntee olonsa tervetulleeksi.”
Kaikkea ei voi kuitenkaan ennakoida, ja joitakin järjestelmähaasteita ilmeni alkuun. Pekka näkee tilanteessa myönteisen puolen:
”Ilmenneet ongelmat koskivat koko työyhteisöä, ei vain meitä uusia. Tavallaan tämä vahvisti yhteisöllistä tunnetta, että ollaan kaikki samassa veneessä.”
Tutustuminen ja yhteistyö rakentavat luottamusta
Kuten monessa uudessa työpaikassa, alkuun näkee paljon uusia kasvoja ja sähköposteissa viuhuu nimiä. Kasvot ja nimet eivät heti jää mieleen ja yhdisty toisiinsa. Sama haaste tuli vastaan myös Länsimetrossa:
”Kun puhutaan Jannesta, toimistolta löytyy heitä kaksin kappalein,” Emilia naurahtaa.
Kaikki uudet työntekijät kokevat, että porukkaan on ollut helppo sujahtaa. Emilia kuvailee:
”Tuntuu, että ihmiset aidosti haluavat olla juuri Länsimetrossa töissä ja ovat asiantuntemuksestaan ylpeitä.”
Pienen organisaation sisällä tiimiytyminen omiin tiimeihinsä on yllättänyt. Uudet toivovat yhteistyön tiivistämistä ja tiimirajojen madaltamista: yhden tiimin työ vaikuttaa väistämättä toisen tekemiseen.
Länsimetro tekee tiivistä yhteistyötä Kaupunkiliikenteen kanssa, joka tuottaa pääosan Länsimetron asemien ja radan huolto- ja ylläpitopalveluista. Kun kaksi organisaatiota tekee läheistä yhteistyötä, on luonnollista, että prosessit ja käytännöt eroavat toisistaan.
”Yhteistyö sujuu pääosin hyvin, mutta välillä huomaa, että toimintatapoja voisi vielä hioa, jotta kaikki etenisi jouhevasti”, Pekka kuvaa.
HR-päällikkö Anna Tammisto korostaa yhteistyön merkityksen tärkeyttä:
”Viikoittaisilla yhteisillä tilaisuuksilla ja toimistopäivillä haluamme madaltaa tiimirajoja ja sujuvoittaa yhteistyötä Länsimetron sisällä. Yhteiset työskentelytilat Kaupunkiliikenteen kanssa Keilaniemen asemalla, avoin keskustelu ja yhteiset tilaisuudet ovat keinoja rakentaa yhteisiä toimintatapoja ja vahvistaa yhteistyötä. Uusien työntekijöiden näkemykset ovat meille arvokkaita toiminnan kehittämisessä.”
Työympäristö ja joustot tukevat hyvinvointia
Henry kehuu Länsimetron toimistoa vuolaasti:
”Tilat ovat huippuluokkaa.”
Länsimetron toimisto sijaitsee Espoon Keilaniemessä hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Jokaisella on oma työpiste viihtyisässä avotilassa. Lisäksi käytössä on erikokoisia kokoushuoneita, vetäytymistiloja, rennompaan työskentelyyn sopivia nojatuoleja sekä taukotila.
Etätyömahdollisuus ja sen mukanaan tuoma jousto saa kiitosta Emilialta, HR:n toimivuus ja lounasetu Henryltä.
HR-päällikkö Anna Tammisto korostaa työympäristön merkitystä hyvinvoinnille:
”Olemme panostaneet siihen, että työntekijöillä on mahdollisuus valita työskentelyyn sopivia tiloja – toimistolla on tiloja keskittymiseen, yhteistyöhön ja palautumiseen, ja etätyö tuo joustoa arkeen.”
Taukokulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä
Kun kysytään parhaita hetkiä, vastaus tulee nopeasti kuin yhdestä suusta: kahvitauot. Uudet länsimetrolaiset ovat ilahtuneita Länsimetron taukokulttuurista – taukoja ihan oikeasti pidetään.
”Tauoilla on vilkasta jutustelua, että välillä unohtaa olevansa töissä!” Pekka naurahtaa.
Lyhyet tauot työpäivän aikana eivät ole pelkkää hengähdystä – ne tukevat palautumista, keskittymistä ja työhyvinvointia. Länsimetrossa tauot ovat myös yhteisöllisyyden rakentajia: vapaamuotoinen keskustelu madaltaa kynnystä ottaa toiseen yhteyttä työasioissa ja vahvistaa tiimihenkeä.
HR-päällikkö Anna Tammisto korostaa työn tauottamisen merkitystä:
”Tauot ovat olennainen osa työhyvinvointia. Ne auttavat jaksamaan ja luovat tilaisuuksia kohtaamisille, jotka vahvistavat yhteistyötä. Hyvinvointitutkimukset tukevat tätä – tauot lisäävät keskittymiskykyä ja vähentävät stressiä.”
Uudet asiantuntijat summaavat:
”Tauot ovat jaksamisen ja viihtymisen kannalta merkittäviä.”
Iivisniemen päiväkodin näyttely Kaitaan metroasemalla 9.1. saakka
Iivisniemen päiväkodin Ankkurit-ryhmän näyttely Iivisniemen alueesta on esillä Kaitaan metroasemalla 9.1.2026 saakka. Iivisniemen päiväkoti sijaitsee keskeisellä paikalla Iivisniemessä hyvien kulkuyhteyksien varrella Kaitaalla.
Näyttelyvitriini sijaitsee Kaitaan metroaseman sisäänkäynnillä, katutasossa. Sisäänkäynnin osoite on Kaitaantie 14. Näyttelyvitriini on maksualueen ulkopuolella. Maksualue alkaa leimauslaitteilta, jossa tulee aina olla voimassa oleva matkalippu.
Mikä on Kaitaan oma vitriini?
Yhteisöllinen näyttelyvitriini Kaitaalla on tarkoitettu asemaympäristötoimijoiden, kuten koulujen, päiväkotien ja harrastusporukoiden näyttelytilaksi. Lisätietoja yhteisöllisestä näyttelyvitriinistä Länsimetron sivuilla.
Koosteet Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksista Q3/2025
Hallituksen kokous 28.8.2025
Hallitukselle esiteltiin kokouksen aluksi ajankohtaisia asioita. Tapiolan kääntöraiteen muutostyöprojekti, palorullaovien kehitystyö, Matinkylä-Kivenlahti-osuuden väestönsuojien ilmanvaihdon parantaminen ja sääpeltien huoltotasojen rakentamisprojektit olivat valmistuneet. Matinkylän ja Kivenlahden liukuporraskuilujen seinäpintojen korjaustyöt olivat käynnissä. Hallitukselle kerrottiin käynnissä olleista talouden tiimin rekrytoinneista.
Hallitukselle esiteltiin Metka-hankkeen ajankohtaiskatsaus. Metka-hankkeen junakulunvalvontajärjestelmän, radioverkon ja asetinlaitemuutosten tarjoukset oli saatu. Hankintapäätösten valmistelu oli käynnissä.
Hallitukselle esiteltiin Kivenlahden väestönsuojan rakentamishanketta. Hallitus päätti, että Kivenlahden huoltotunnelin väestönsuojan rakentamishanke käynnistetään esityksen mukaisesti. Hallitus valtuutti toimitusjohtajan tilaamaan hankkeeseen tarvittavat urakka- ja muut palvelut. Espoon kaupunki vastaa kustannuksista Länsimetrolle käyttöoikeussopimuksen mukaisesti.
Hallitukselle esiteltiin LVI huoltopalveluiden puitejärjestelyn oikaisuvaatimusasiaa. Hallitus päätti hylätä ISS Palvelut Oy:n oikaisuvaatimuksen. Hallituksen 19.6.2025 tekemää hankintapäätöstä ei muutettu.
Hallitukselle esiteltiin sähkö- ja teletöiden puitejärjestelyn oikaisuvaatimusasiaa. Länsimetro Oy:n hallitus hyväksyi NRC Group Finland Oy:n ja Econel Oy:n oikaisuvaatimukset ja kumosi tekemänsä hankintapäätöksen (24.4.2025, 2.1). Hallitus ratkaisi asian uudelleen.
Hallitukselle esiteltiin kokouksen lopuksi tietoturva- ja tietosuoja-asioiden kehitystoimia.
Seuraava kokous on 11.9.2025
Hallituksen kokous 11.9.2025
Hallitukselle esiteltiin kokouksen aluksi ajankohtaisia asioita. Tapiolan ovimuutostyö oli valmistunut. Matinkylän ja Kivenlahden liukuporraskuilujen seinäpintojen korjaustöistä kerrottiin ajankohtaiset tiedot. Taloustiimin talousraportoinnin asiantuntijan rekrytointihaastattelut oli aloitettu.
Hallitukselle esiteltiin rakennustöiden puitejärjestelyn hankintapäätösasia. Hallitus päätti valita palveluntarjoajiksi rakennustöiden puitejärjestelyyn tarjouskilpailun perusteella seuraavat yritykset alla olevassa etusijajärjestyksessä: 1. JIITEE Työt Oy, 2. VM Suomalainen Oy ja 3. Mijorak Oy hankintapäätöksen perustelumuistiosta tarkemmin ilmenevin perustein.
Hallitus päätti poistaa tarpeettomiksi käyneitä yhtiön nimenkirjoitusoikeuksia ja nimittää yhtiölle toimitusjohtajan sijaisen.
Hallitukselle esiteltiin yhtiön rahoitustilannetta. Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan kilpailuttamaan tarvittavan rahoituserän yhteistyössä Espoon kaupungin rahoituksen kanssa.
Hallitukselle esiteltiin kokouksen lopuksi tytär- ja osakkuusyhtiöiden tilinpäätökset.
Seuraava kokous on 2.10.2025
Lisätietoja
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359
Länsimetro Oy toimitusjohtaja Matias Johansson, puh. 040 590 0313
Pienet kysyjät, isot asiat – asiantuntijat lasten tentissä
Länsimetro osallistui ”Lapset mukaan töihin”-päivään perjantaina 21.11.2025. Päivän aikana lapset innostuivat haastattelemaan länsimetrolaisia ja kysymään isoja kysymyksiä – varmistamaan tuntevatko asiantuntijat asiaansa.
Päivä oli täynnä uteliaita kysymyksiä, naurua ja yllätyksiä. Länsimetro tukee asiantuntemuksellaan sitä, että metro on houkutteleva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto pääkaupunkiseudulla ja palvelee käyttäjiä pitkälle tulevaisuudessa. Länsimetrossa työskentelee 16 asiantuntijaa – ja tänään heistä kolme pääsi lasten kuumottavaan tenttiin.
Kuinka asiat ovat Matias, Marianne ja Emma?
Iinan, 5-vuotias, haastattelussa toimitusjohtaja Matias
Mikä on sellainen asia, jonka osaat Länsimetrossa tosi hyvin? Keskustella ja suunnitella
Minkä asian olet oppinut tällä viikolla? Karttoja
Mikä on kivoin asia sinun työssä? Lounas ja kahvitauot
Mikä on vaikein asia sinun työssä? Asioiden muuttaminen
Jos Länsimetro olisi huvipuisto, mikä asia sinä olisit huvipuistossa? Miksi? Maailmanpyörä, koska sieltä näkee pitkälle
Haastattelijan mielestä mielenkiintoisin asia haastateltavan työpöydällä oli YES-nappi.
Haastattelijan mielestä mielenkiintoisin asia haastateltavan työpöydällä oli rikki mennyt seteli.
Selman, 9-vuotias, haastattelussa viestintäpäällikkö Marianne
Mikä on sellainen asia, jonka osaat Länsimetrossa tosi hyvin? Kirjoittaa asioita
Minkä asian olet oppinut tällä viikolla? Asioita, jotka pelottaa.
Mikä on kivoin asia sinun työssä? Työkaverit
Mikä on vaikein asia sinun työssä? Herääminen
Jos Länsimetro olisi huvipuisto, mikä asia sinä olisit huvipuistossa? Miksi? Pelletalo, koska nauraminen.
Samuelin, 8-vuotias, haastattelussa financial controller Emma
Mikä on sellainen asia, jonka osaat Länsimetrossa tosi hyvin? Kirjanpito
Minkä asian olet oppinut tällä viikolla? Tietoturvallisuus
Mikä on kivoin asia sinun työssä? Työkaverit
Mikä on vaikein asia sinun työssä? Toisinaan saada kaikki tarittava tieto
Jos Länsimetro olisi huvipuisto, mikä asia sinä olisit huvipuistossa? Miksi? Siivooja, koska kun kaikki muut on huvitellut puistossa, niin lopputulos näkyy Emman työpöydällä.
Haastattelijan mielestä mielenkiintoisin asia haastateltavan työpöydällä oli tietokone.
Päivään kuului myös kaakaotaukoja, pelejä ja leluja sekä paljon iloista jutustelua. Länsimetro kiittää kaikki nuoria asiantuntijoita upeasta työpäivästä – teitte päivästä ikimuistoisen!
Opiskelijayhteistyö toi tuoretta näkökulmaa liityntäpyöräpysäköintiin
Länsimetro kehittää metroasemien liityntäpyöräpysäköintitiloja osana omaisuudenhallintaa. Yhteistyössä Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa on etsitty uusia ratkaisuja, jotka tukevat pyörä+metro-yhdistelmää liikkumisen muotona ja edistävät kestävää kaupunkiliikkumista.
Länsimetro omistaa liityntäpysäköintitiloja
Länsimetro omistaa metroasemien, radan, järjestelmien ja metrovarikon lisäksi myös liityntäliikenteen infrastruktuuria, kuten liityntäpysäköintilaitoksia, bussiterminaaleja ja pyörien liityntäpysäköintitiloja. Näiden kehittäminen on osa Länsimetron omaisuudenhallintaa.
Länsimetron tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy metron käyttöä tukevaan liityntäliikenteeseen ja varikkotoimintaan. Länsimetrolla on viisi tytäryhtiötä (Kiinteistö Oy Matinkylän bussiterminaali, Kiinteistö Oy Matinkylän liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Espoonlahden Bussiterminaali ja Sammalvuoren Metrovarikko Oy) ja lisäksi Länsimetro Oy omistaa osuuden Tapiolan keskuspysäköinti Oy:stä.
Monialaiset opiskelijaryhmät ratkoivat pyöräpysäköinnin haasteita
Espoon kaupunki on kumppanina Cycle4Climate-hankkeessa. Hankkeen kautta Länsimetro osallistui Metropolian ammattikorkeakoulun innovaatioprojektiin syksyllä 2025. Projektissa opiskelijat ratkoivat metroasemien pyöräpysäköintitilojen kehittämiseen liittyviä haasteita. Opiskelijat haastettiin löytämään ratkaisuja, jotka kannustaisivat yhä useampia yhdistämään pyöräilyn ja metromatkan: millaisia palveluita ja tiloja pyöräpysäköinnin käyttäjät tai potentiaaliset käyttäjät kaipaavat, miten käyttäjien ideoita saataisiin kerättyä nykyistä enemmän ja onko maailmalla jotain ratkaisuja, jotka voisivat toimia juuri Espoon metroasemilla?
Metropolian innovaatioprojektit
Innovaatioprojektit ovat merkittävä osa Metropolian toimintaa ja yksi keskeisistä tavoista toteuttaa työelämäyhteistyötä. Monialaisilla, työelämäyhteistyössä tehtävillä innovaatioprojekteilla vastataan aluekehittämishaasteeseen ja integroidaan tutkimus- ja kehittämistyötä opetukseen. Innovaatioprojekteissa kehitetään palvelujen, toimintatapojen, menetelmien tai tuotteiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa.
Syksyn 2025 kurssille osallistui 88 opiskelijaa ja viisi ohjaajaa viidestä eri pääaineesta (teollinen muotoilu, sisustusarkkitehtuuri, vaatetusala, tekstiilisuunnittelu ja konservointi). Eri haastetehtäviä oli 12.
Cycle4Climate-hanke
Kansainvälisessä Cycle4Climate-hankkeessa (Interreg Central Baltic -ohjelma, 2024-2027) kokeillaan erilaisia toimia pyöräliikenteen lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi Espoossa ja kolmessa muussa eurooppalaisessa kaupungissa sekä tehdään yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa.
Hanke tukee kestävän liikkumisen edistämistä Espoossa ja muun muassa Hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteen saavuttamista. Hankkeessa opitaan erilaisten toimien vaikuttavuudesta, ja kokeillaan ratkaisuja Espoossa Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi alueella. Lue lisää Cycle4Climate-projektista.
Kaksi opiskelijaryhmää tarttui Länsimetron ja Cycle4Climaten haasteeseen. Opiskelijat tarkastelivat pyörien liityntäpysäköintiä eri näkökulmista. Ehdotuksissa tarkasteltiin muun muassa opastusta pyöräpysäköintiin kaupunkiympäristössä ja asemilla, pysäköintitilojen turvallisuutta, tiloja viestintä- ja palautekanavana, pyörätelineratkaisuja ja HSL:n sovelluksen kehittämistä pyöräilijäystävällisemmäksi. Opiskelijat jalkautuivat Tapiolan, Aalto-yliopiston ja Keilaniemen metroasemille ideointivaiheessa tarkastelemaan nykytilaa ja tilallisia elementtejä. Länsimetro ja Espoon kaupunki myös sparrasivat opiskelijoita ratkaisujen kehittämistä prosessin aikana
Metropolian opiskelijat Milka Honkanen, Kaisa Rantala, Alma Kilpi, Eeva Aho, Helmi Pesonen ja Arimo Piispa esittelivät ryhmien lopulliset työnsä seminaarissa Länsimetron ja Espoon kaupungin edustajille.
– Opiskelijoiden ehdotukset olivat laadukkaita ja huolellisesti valmisteltuja. He toivat esiin monipuolisia näkökulmia, kiittää Länsimetron toimitusjohtaja Matias Johansson.
Länsimetro ja Cycle4Climate käyvät kehitysideoita läpi, ja ajatuksena on, että jotain kevyesti toteuttavaa ratkaisua voitaisiin kokeilla vuonna 2026. Laajemmat kehitysideat vaativat jatkotarkastelua ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa
Metromatkan sujuvuus rakentuu metroinfran turvallisuudesta ja luotettavuudesta
Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa puheenvuoron saa sähköasiantuntija Jonne Bäck.
Kuka olet? Mitä teet Länsimetrossa?
Olen Jonne Bäck ja työskentelen Länsimetrossa sähköasiantuntijana.
Työtehtäviini kuuluu länsimetron sähköjärjestelmien elinkaaren eri vaiheiden tehtävät – rakentamisesta käytönaikaiseen ylläpitoon ja erilaisiin kehitystehtäviin. Sopiva tasapaino hallinnollisten ja teknistä asiantuntemusta vaativien tehtävien välillä pitää työni mielekkäänä.
Mikä on suosikkiasemasi?
Valitsen suosikkiasemakseni Finnoon metroaseman, koska olen aiemmissa työtehtävissäni osallistunut aseman sähkösuunnitteluun. Finnoon asemalaiturin ”Haavekuvia” -taideteoksen monipuolinen värimaailma on myös näin insinöörin silmin miellyttävä.
Finnoon metroaseman laiturialueella on Leena Nion ”Haavekuvia” -taideteos. Figuratiivinen teos muodostuu kahdesta kuvakerroksesta. Päällimmäisessä kerroksessa on noin kolmekymmentä erilaista kuvaneliötä, joiden laserleikatuista aukoista näkyy takalevyn liukumaalattu, kirkas sävymaailma. Teoksen yksityiskohdat ovat peräisin merenrannan luonnosta. Tutustu Finnoon metroasemaan.
Matkasi Länsimetroon
Aloitin Länsimetrossa vuonna 2022, juuri Matinkylä–Kivenlahti-osuuden valmistumisen kynnyksellä. Uusi osuus avattiin matkustajaliikenteelle joulukuussa 2022.
Ennen nykyistä tehtävääni olen työskennellyt sähkötöiden valvojana sairaalaympäristössä sekä sähkösuunnittelijana insinööritoimistossa. Olen saanut toimia yhteiskunnan kannalta kriittisissä toimintaympäristöissä – kuten metrossa, sairaaloissa ja lentoasemalla. Työskentely näissä vaativissa ja toimintavarmuutta edellyttävissä kohteissa on ollut ammatillisesti sekä kiinnostavaa että kehittävää.
Keiden kanssa työskentelet? Ketkä ovat keskeisiä yhteistyötahoja?
Länsimetron keskeinen yhteistyökumppani on Kaupunkiliikenne, joka tuottaa HSL:lle metroliikennöinnin palvelut ja Länsimetrolle metroinfran operatiivisen ylläpidon palveluita. Näihin kuuluvat muun muassa kiinteistö- ja ratakunnossapito, järjestyksenvalvonta sekä puhtaanapito.
Teemme tiivistä yhteistyötä Kaupunkiliikenteen asiantuntijoiden kanssa metron huoltoon, kunnossapitoon ja investointeihin liittyvissä asioissa. Meillä on yhteinen työtila Keilaniemen metroasemalla, jossa tapaamme viikoittain.
Mitä sinulla on juuri nyt työpöydällä?
Matkustajaliikenne Ruoholahti–Matinkylä-osuudella käynnistyi marraskuussa 2017. Tämän osuuden tekniikka lähestyy jo kymmenen vuoden ikää, ja monet lyhyemmän elinkaaren laitteistot tai niiden osat ovat uusimisiässä. Ajankohtainen esimerkki on metroasemien valaistukset lippuhalleissa, liukuportaissa ja laiturialueilla – valaistus vaikuttaa suoraan matkustajien viihtyvyyteen ja turvallisuuteen.
Työhöni kuuluu toisinaan myös odottamattomiin tapahtumiin reagointia. Esimerkiksi kesäkuun 2025 lopussa salamanisku aiheutti liikennehäiriön, jonka seurauksena käynnistettiin selvitys- ja kehitystyö vastaavien häiriöiden ehkäisemiseksi.
Tällä hetkellä innostavimpia työtehtäviäni ovat länsimetron sähkönjakelun toimintavarmuutta parantavat hankkeet sekä toimenpiteet, joilla pyritään nopeuttamaan palautumista mahdollisista häiriötilanteista.
Miten palaudut töistä?
Perheessämme on kaksi pientä lasta, ja elämme parhaillaan ruuhkavuosien huipulla. Palautumiselle ei jää paljon aikaa. Pieniä hengähdyshetkiä tuovat hyvä ruoka ja lasillinen viiniä silloin tällöin. Joskus ehdin myös kuntosalille. Usein palautuminen tarkoittaa kuitenkin tavallista yhdessäoloa ja arkea perheen kanssa.
Mitä haluaisit muiden tietävän Länsimetrosta?
Länsimetro on merkittävä asemakiinteistöjen ja ratainfran omistaja. Länsimetro-osuudella on matkustajaliikenteen käytössä 21 km rataosuus, 13 metroasemaa ja 1 maanalainen metrovarikko. Lisäksi metro-omaisuuteen kuuluu lukuisia teknisiä järjestelmiä, jotka mahdollistavat turvallisen ja sujuvan liikennöinnin ja matkustajien liikkumisen.
Tehtävämme on varmistaa, että metroasemat ovat matkustajille turvallisia ja viihtyisiä, ja että metron liikennöintiedellytykset täyttyvät. Tätä varten Kaupunkiliikenne tuottaa Länsimetrolle kaikki ylläpidon palvelut. Työskentelemme sen eteen, että matkustajien liikkuminen asemilla ja metrossa sujuisi mahdollisimman sujuvasti ja häiriöttömästi.
Metron järjestelmiä ja metrojunia uusitaan – Liikenteenohjausjärjestelmä muuttuu lähivuosina
Pääkaupunkiseudun metron vanhoja järjestelmiä uusitaan vaiheittain tulevien vuosien aikana. Muutokset tehdään osana Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamishanketta (METKA), jonka tavoitteena on parantaa metron turvallisuutta ja luotettavuutta. METKA-hankkeen käsittely päätöksenteossa etenee ja ehdolliset hankintapäätökset uudesta junankulunvalvontajärjestelmästä sekä radioverkosta on tehty.
METKA-hankkeen käsittely on edennyt päätöksenteossa. Helsingin ja Espoon kaupunginhallitukset ovat hyväksyneet METKA:n hankesuunnitelman korotuksen. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi korotuksen 27.10. kokouksessaan ja Helsingin kaupunginhallitus taas 3.11. M400-metrojunien hankesuunnitelma jäi vielä odottamaan kaupunginhallituksen käsittelyä. Päätökset etenevät kaupunginhallitusten käsittelyiden myötä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustojen käsittelyyn.
METKA-hanke mahdollistaa kapasiteetin kasvun
Tavoitteena on, että vanhoja järjestelmiä uusimalla varmistetaan metron luotettavuus ja turvallisuus sekä myös mahdollistetaan kapasiteetin kasvu tulevaisuudessa kasvavan matkustajamäärän myötä. Uusitut järjestelmät mahdollistavat metron vuorovälin tihentämisen 120 sekuntiin tulevaisuudessa.
”Nyt esitetty 25 % kapasiteettilisäys vastaa samaa kuin kolme uutta pikaraitiotietä, kymmenen bussilinjaa tiekapasiteettitarpeineen tai uusi moottoritiekaista, mutta on kustannuksiltaan näitä paljon edullisempi. Lisäys saadaan aikaan kokonaan ilman uuden infrastruktuurin rakentamista, mikä tekee hankkeen hiilijalanjäljestä paljon pienemmän.” kertoo hankejohtaja Heikki Viika.
METKA-hanke, eli Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen, on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyönä perustama hanke.
Yli 40 vuotta vanhat järjestelmät tulee uusia
Metrossa on käytössä monia alkuperäisiä eli yli 40 vuotta vanhoja järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä. Nyt uusittavat junankulunvalvontajärjestelmä sekä radioverkko varmistavat metron luotettavan ja turvallisen liikennöinnin myös tulevaisuudessa. Liikenteenohjausjärjestelmän on tarkoitus valmistua 2030-luvun alussa.
Junankulunvalvontajärjestelmä on metroliikenteen ohjauksen kokonaisjärjestelmä, johon sisältyy liikenteenohjauskeskus, asetinlaite, tiedonsiirtojärjestelmä ja useita radanvarren ohjattavia tai valvottavia laitteita, esimerkiksi vaihteet.
Uusi junankulunvalvontajärjestelmä tarvitsee tiedon siirtämistä varten radioverkon. Uusi radioverkko toteutetaan mobiiliverkkoteknologialla. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen nykyisestä pakkopysäytysjärjestelmästä puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan mahdollistaa metron matkustajamäärän kasvun sekä parantaa metrojärjestelmän luotettavuutta ja liikenneturvallisuutta.
Uudet M400-sarjan metrojunat tulevat korvaamaan vanhimmat metrossa käytössä olevat M100- ja M200-sarjan junat. Uusien junien hankintaprosessi voidaan käynnistää sen jälkeen, kun Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt M400-metrojunien hankesuunnitelman ja junakulunvalvontajärjestelmän hankintapäätös on lainvoimainen ja toteutus käynnistyy. Matkustajaliikenne uusilla junilla arvioidaan alkavan 2030-luvun alussa.
Matinkylän suljettuna olleet liukuportaat käytössä
Matinkylän metroaseman kauppakeskuksen ja bussiterminaalin puoleisen sisäänkäynnin suljettuna olleet liukuportaat otettiin jälleen matkustajien käyttöön perjantaina 24.10.2025. Liukuportaat otettiin käyttöön, kun sisäänkäynnin ylemmän liukuporraskuilun viereisen seinän uudelleenlaatoitus ja rakennustelineiden purku valmistuivat. Uudelleenlaatoituksen viimeinen työvaihe vie kaksi viikkoa enemmän aikaa kuin syyskuun alussa arvioitiin.
Vuoden alussa havaittiin, että ylemmän liukuporrasryhmän viereisen seinän laatoitus oli heikosti kiinni. Tämän vuoksi kyseinen liukuporras on ollut poissa käytöstä. Lisäksi alemman liukuporrasryhmän yhden liukuportaan käyttöä on rajoitettu välitason ruuhkautumisen välttämiseksi.
Ymmärrämme, että pitkäkestoinen korjaus on voinut aiheuttaa harmia asemalla kulkemiseen. Pahoittelemme häiriötä ja kiitämme lämpimästi kärsivällisyydestä.
24.10.2025: päivitetty tieto liukuportaiden käyttöönotosta (aikaisemmin uutisoitiin, että liukuportaat otetaan käyttöön viikolla 46)