Avainsana: metroinfra

Huoltokirja on keskeinen työkalu metroinfran arjen huoltotöissä ja pitkän aikavälin suunnittelussa

10.9.2025

Länsimetro-osuuden järjestelmistä, rakenteista ja niiden kunnosta on ajantasainen tieto saatavilla huoltokirjassa, mikä mahdollistaa metroinfran tehokkaan hallinnan kaikissa metroinfran elinkaaren vaiheissa.

Huoltokirjalla on tärkeä rooli osana metroinfran ylläpitoa ja elinkaarisuunnittelua. Huoltokirjan laatiminen rakennusaikana ja ylläpito käytön aikana ovat rakentamislakiin perustuvia velvoitteita, jotka koskevat myös Länsimetroa. Huoltokirja sisältää huoltosuunnitelmat keskeisille järjestelmille ja rakenteille. Järjestelmästä riippuen esimerkiksi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä asennuksesta voidaan joutua vaihtamaan elinkaarensa päähän tulleita yksittäisiä osia tai laitekokonaisuuksia. Huoltokirjassa olevien suunnitelmien mukaisesti tehdään metroinfran ylläpito ja huoltoa. Huoltokirjaan on muun muassa ohjelmoitu huoltojen ajankohdat ja ohjeet huoltojen suorittamiseksi sekä kuvattu tehtävässä tarvittavia laitteita ja työssä huomioitavia työturvallisuusasioita.

Ajantasainen tieto on huollon onnistumisen avain arjessa

Huoltokirjaa käyttävät ensisijaisesti huolto- ja ylläpitotöitä tekevät henkilöt. Kaupunkiliikenne vastaa länsimetro-osuuden metroinfran operatiivisesta huoltotoiminnasta. Huoltokirjaa käytetään esimerkiksi aikataulutettujen huoltotehtävien tekemisen seurantaan, vikailmoitusten kirjaamiseen ja korjausten seurantaan.

–Pääasiassa tekninen valvomo kirjaa päivittäin huoltokirjaan havaittuja vikoja, joita huolto käy läpi ja kuittaa korjatuiksi. Viankorjauksien lisäksi huoltokirjaan määriteltyjen tehtävien kautta huoltohenkilöstö suunnittelee ennakkohuoltotyyppisiä töitä keskimäärin kuukaudeksi eteenpäin. Kuukausitasolla huoltokirjassa on keskimäärin 2 000 tehtävää, joita länsimetro-osuudella hoitavat Kaupunkiliikenteen 13 huoltohenkilöä ja ulkopuoliset palveluntuottajat, kertoo Kaupunkiliikenteen huoltomestari ja työnjohtaja Jouni Kekki.

Huolto- ja ylläpitotöiden kannalta on tärkeää, että huoltotilanteissa oikea tieto on saatavilla välittömästi. Huoltohenkilön on löydettävä huollettavan kohteen dokumentit vaivattomasti ja nopeasti. Huoltokirjaa voi käyttää web- ja mobiilisovellusversiolla, josta huoltoja koskevaa tietoa voi hakea kännykällä. Hakukriteerinä voi olla esimerkiksi sijainti-, järjestelmä- ja laitetiedot. Huoltokirjaan tallennetaan myös käytön aikaista tietoa huoltotehtäviin ja viankorjauksiin liittyen.

–Huoltokirja on huoltotoimintaa tekevien henkilöiden arkinen työkalu, joka avataan ensimmäisenä työpäivän alussa. Toimistolla koneen ääressä käytetään web-versiota, josta saa laajemman näkymän huoltotehtäviin. Mobiili on taas asemilla tehtävissä kenttätöissä kätevämpi, kun kännykällä voi kuitata tehtävät suoritetuiksi tai lisätä tehtäviä, Kekki kuvailee.

Metroinfran omistaja seuraa huolto- ja ylläpitotöiden toteutumista

Länsimetro seuraa huoltokirjan huoltotöiden toteumista länsimetro-osuudella. Länsimetron tehtävänä on johtaa, ohjata ja seurata huolto- ja ylläpitopalveluiden toteuttamista infran elinkaarelle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Huoltokirja on myös keskeinen tietolähde pidemmän aikavälin huolto- ja ylläpitotarpeiden tarkastelussa ja suunnittelussa, toimenpiteiden ennakoinnissa ja suunnittelussa.

Kaupunkiliikenne raportoi kuukausittain Länsimetrolle huoltokirjan suoritteiden mukaisesti huollon ja kunnossapidon toteumat eli toimittaa raportit siitä, kuinka huollot käytännössä sujuvat, etenevätkö huollot suunnitellusti. Toteumaraportointi tekee huolto- ja ylläpitotöiden toteutumisen tilannekuvan läpinäkyväksi molemmille osapuolille, auttaa toiminnan seuraamisessa ja kehittämisessä. Tilannekuvaa käydään läpi yhteisissä tapaamisissa pitkin vuotta. Lisäksi huoltokirjasta saa tarvittaessa esimerkiksi tiettyä järjestelmää tietyltä aikaväliltä koskevia raportteja.

–Huolto- ja viankorjaussuoritteiden seuranta ovat merkittävä osa toiminnan laadun ja tehokkuuden seurantaa. Yhtenä Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen välisen yhteistyön ja toiminnan laadun mittaamisen keinona käytetään huolto- ja kunnossapitosuoritteiden seurantaa, Länsimetron kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä kertoo.

Riskienhallinta on yksi metroinfran omistajan keskeisistä tehtävistä

6.6.2025

Riskienhallinta on metroinfran omistamiseen liittyvää riskienhallintaa ja käyttövaiheen riskienhallintaan, jota tehdään yhteistyössä Kaupunkiliikenteen kanssa.

Riskienhallinta on keskeinen osa Länsimetro Oy:n toimintaa metroinfran omistajana, ja riskienhallinnan jatkuva kehittäminen varmistaa metroinfrastruktuurin eli länsimetro-osuuden turvallisuuden, toimivuuden ja omaisuuden arvon säilymisen koko elinkaaren ajan. Riskienhallinnassa tunnistetaan erilaisia riskejä ja arvioidaan riskien suuruksia esimerkiksi kustannusten, mainevaikutusten, toiminnallisuuden ja turvallisuuden näkökulmista.

Käyttövaiheen riskienhallintaa yhteistyössä Kaupunkiliikenteen kanssa

Metrolinjan länsimetro-osuutta koskevassa käyttö- ja ylläpitovaiheen riskienhallinnassa Länsimetro Oy tekee yhteistyötä Kaupunkiliikenteen kanssa varmistaakseen metroinfrastruktuurin säilymisen turvallisena ja toimivana. Tämä yhteistyö mahdollistaa riskienhallinnan käytäntöjen jatkuvan parantamisen ja ajantasaisuuden. Riskienhallinnan käytäntöjä kehitetään jatkuvasti, jotta voidaan tehokkaasti tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä. Esimerkiksi vuoden 2024 aikana länsimetro-osuutta koskeva käyttö- ja ylläpitovaiheen riskienhallinta yhdistettiin Kaupunkiliikenteen koko metrolinjaa koskevaan riskienhallintaan. Kuluvan vuoden aikana on mm. päivitetty länsimetro-osuutta koskevia riskejä ja arvioitu niiden vaikuttavuutta.

Länsimetro Oy hallitsee metroinfran omistamiseen liittyviä riskejä

Edellä mainittujen metrolinjan länsimetro-osuutta koskevien käyttö- ja ylläpitovaiheen riskien lisäksi Länsimetro tarkastelee yhtiötasoisia riskejä, joita kutsutaan metroinfran omistamiseen liittyviksi riskeiksi. Riskienhallinnan käytännöt Länsimetro Oy:ssä sisältävät riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan. Myös näitä käytäntöjä parannetaan jatkuvasti, jotta voidaan tehokkaasti hallita riskejä ja varmistaa metroinfrastruktuurin turvallisuus ja toimivuus.

Länsimetron henkilöstön riskienhallintaan liittyvää osaamista vahvistetaan käymällä säännöllisesti läpi riskienhallinnan työkalua (RamRisk) ja uudistamalla toimintatapoja. Riskienhallinta on myös osa uusien työntekijöiden perehdytystä.

Länsimetron metroinfran omistamiseen merkittävimmät riskit liittyvät keskeisten yhteistyökumppaneiden toiminnan häiriöihin, infrastruktuurin ja järjestelmien hallinnan haasteisiin, suunniteltujen hankkeiden etenemisen ongelmiin, ylläpitokustannusten kasvuun sekä henkilöstöön.

Riskienhallinnan käytäntönä Länsimetrossa on, että nimetyt vastuuhenkilöt päivittävät RamRisk-riskienhallintatyökaluun heidän vastuilleen kuuluvat riskit ja niihin liittyvät toimenpiteet. Näin varmistetaan, että riskienhallintasuunnitelma on ajan tasalla ja että kaikki riskit ja toimenpiteet on dokumentoitu ja vastuutettu asianmukaisesti.

Monipuoliset projektit pitävät työn mielenkiintoisena

30.5.2025

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa puheenvuoron saa rakennuttajapäällikkö Janne Johansson.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetrossa?

Olen Janne Johansson, ja työskentelen Länsimetro Oy:ssä rakennuttajapäällikkönä.

Mikä on suosikkiasemasi?

Suosikkiasemani on Kivenlahden metroasema, koska urani Länsimetrossa alkoi täältä.

Kivenlahden asema on metrolinjan läntinen päätepiste Espoossa. Aseman itäpään sisäänkäynti on matkustajien käytössä. Läntinen sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristö, Kivenlahden metrokeskuksen rakentaminen valmistuu. Aseman läntinen sisäänkäynti tulee integroitumaan osaksi metrokeskusta.

Tutustu Kivenlahden metroasemaan.

Matkasi Länsimetrossa

Päädyin Länsimetroon rekrytoijan yhteydenoton kautta. Aloitin Länsimetro-projektissa rakennuttajapäällikkönä helmikuussa 2020. Silloin Länsimetro-projektin toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisessa asemien sisäänkäynnit ja maanpäälliset osuudet alkoivat tulla näkyviksi osiksi asuinalueita.

Rakennuttajapäällikkönä vastasin Kivenlahden metroaseman ja myöhemmin myös Espoonlahden aseman rakentamisesta. Tärkein tehtäväni rakennuttajapäällikkönä oli varmistaa, että asema valmistuu aikataulussa ja budjetissa hankesuunnitelman mukaisesti. Rakennusprojekti päättyi vuonna 2022. Matkustajaliikenne metrolinjan Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on ollut käynnissä nyt jo 2,5 vuotta.

Työskentelen yhä Länsimetrossa rakennuttajapäällikkönä. Länsimetron toiminnan painopiste on viime vuosien aikana muuttunut rakentamisesta metroinfran omistamiseen, ja muutos on näkynyt myös toimenkuvassani. Aikaisemmin vastasin muutamasta mittavasta urakasta eli Kivenlahden ja Espoonlahden asemien sekä Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen rakentamisesta. Nyt vastuullani oli useita, metroasemaurakoita huomattavasti pienempiä projekteja. Työnluonteen muutos näkyy myös siinä, että teemme Länsimetrossa entistä enemmän ja monipuolisemmin asioita itse, ja konsulttien käyttäminen on vähäisempää kuin projektissa.

Ennen Länsimetroa työskentelin pääosin talonrakentamishankkeiden parissa, eli käytännössä rakensin, korjasin, kiinteistökehitin ja rakennutin erilaisia toimi- ja liiketiloja, varasto- ja tuotantorakennuksia sekä julkisia rakennuksia.

Mitä työtehtäviä sinulla on juuri nyt työpöydällä?

Työpöydälläni on tällä hetkellä erilaisia valmistelussa olevia hanke- ja projektiaihioita, urakoiden takuutarkastuksia ja korjauksia, pientä lisä- ja täydennysrakentamista asemille ja asemaympäristöihin.

Ajankohtainen esimerkki on metroasemien energiatehokkuuden kehittämisprojekti. Keilaniemen metroasemalla pilotoituja energiansäästötoimenpiteitä päätettiin laajentaa kolmelle muullekin metroasemalle – lue lisää.

Asemaympäristöjen kehittyminen näkyy vahvasti työssäni. Espoossa metron varrella kehittyviä kaupunginosia ovat muun muassa Kivenlahti, Kaitaa ja Finnoo. Alueiden kehittyminen linkittyy vahvasti metroasemiin. Kivenlahden metroaseman toinen sisäänkäynti tulee olemaan osa Kivenlahden metrokeskusta. Finnoon ja Kaitaan asemien läheisyyteen suunnitellaan pysäköintilaitoksia, joissa tulee myös olemaan myös metron liityntäpysäköintiä. Finnoon alueen tuleva keskusta rakentuu metroaseman sisäänkäyntien ympärille. Helsingissä Koivusaaren asemalle rakennetaan tulevaisuudessa kokonaan uusi läntinen sisäänkäynti tiiviiksi osaksi uutta kaupunginosaa. Olen Länsimetron edustajana mukana näiden aluehankkeiden valmistelussa, koska täydennysrakentamisella on mm. yhteisiä rakenteita metroasemien kanssa.

Sammalvuoren metrovarikon ja Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen urakkatakuut päättyvät tämän vuoden aikakana, ja takuutarkastukset ja -korjaukset ovat näissä kohteissa käynnissä.

Nämä esimerkit kuvaavat, kuinka laaja kirjo erilaisia projekteja on työpöydälläni. Monipuoliset työtehtävät tekevät jokaisesta työpäivästä erilaisen.

Työskenteletkö mieluummin toimistolla vai etänä?

Työskentelen lähes täysin toimistolla. En juurikaan viihdy etätöissä. Länsimetron toimistolle Keilaniemeen on varsin helppo tulla. Meillä on viihtyisä työympäristö ja hyvät työskentelyvälineet. Keilaniemen alueella on myös kattava lounastarjonta.

Mitä haluisit muiden tietävän Länsimetrosta?

Länsimetro on Suomen mittakaavassa huomattavan iso kiinteistöjen ja infran omistaja. Länsimetro vastaa noin 2,4 miljardin euron kiinteistö- ja infraomaisuudesta. Länsimetro-osuudella on matkustajaliikenteen käytössä 21 km rataosuus, 13 metroasemaa ja 1 maanalainen metrovarikko. Metro-omaisuuteen kuuluu myös lukuisia erityyppisiä metron toimintaan liittyviä laajoja teknisiä järjestelmäkokonaisuuksia. Lisäksi Länsimetro omistaa metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja.

Sujuva yhteistyö ja ainutlaatuinen asiantuntemus takaavat tehokkaan metroinfraomaisuuden hallinnan

26.2.2025

Länsimetrossa on ainutlaatuista osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Länsimetron asiantuntijat avaavat Länsimetron tehtäväkenttää ja kertovat työstään. Esittelyvuorossa on Juhani Penttilä, joka toimii kiinteistö- ja infrajohtajana.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Juhani Penttilä. Työskentelen Länsimetrossa kiinteistö- ja infrajohtajana.

Mikä on suosikkiasemasi?

Suosikkiasemani on Matinkylä, joka on entinen kotiasemani. Olin myös mukana rakentamassa Matinkylän metroaseman läntistä sisäänkäyntiä. Erityisellä mielenkiinnolla olen seurannut tämän sisäänkäynnin ympäristön kehitystä. Alueella toimii nykyisin niin uimahalli, lukio kuin hotellikin. Mielestäni Matinkylä on erinomainen palvelukeskittymä ja liikenteen solmukohta, joka palvelee monella arjen osa-alueella.

Penttilä oli vuonna 2020 mukana rakentamassa Matinkylän metroaseman läntistä sisäänkäyntiä. Hän nimeää Matinkylän suosikkiasemakseen. Kuva: Timo Kauppinen, Indav Oy

Lue lisää Matinkylän metroasemasta.

Matkasi Länsimetroon

Päädyin Länsimetroon rekrytoijan yhteydenoton kautta. Työskentelin tuolloin rataisännöitsijänä konsulttiyhtiössä Väylän toimeksiannon tehtävissä. Aloitin Länsimetrossa tammikuussa 2019 radan kunnossapitopäällikkönä, ja samalla muutin Tampereelta Espooseen. Vuonna 2020 etenin kiinteistö- ja infrajohtajaksi silloisen johtajan eläköityessä.

Uusi tehtävä tuntui aluksi haastavalta, mutta olen ottanut tehtäväkentän haltuuni pala kerrallaan. Ajattelen, että työ opettaa tekijäänsä. Saan koko ajan oppia uutta ja toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti. Tämä vaatii sopeutumista ja muutoksen sietokykyä, mutta samalla tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä.

Mitä kaikkea työnkuvaasi kuuluu?

Kiinteistö- ja infrajohtajana vastaan länsimetro-osuuden toimivuuden varmistavan huolto- ja kunnossapitotoiminnan johtamisesta, organisoinnista ja yhteistyön toimivuudesta. Teen paljon yhteistyötä Kaupunkiliikenteen kanssa. Kaupunkiliikenne vastaa metroinfran operatiivisesta huoltotoiminnasta. Kiinteistö- ja infrajohtajana olen mukana monissa Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen yhteistyöryhmissä, joiden säännölliset tapaamiset rytmittävät vuotta. Teen myös yhteistyötä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Minulla on kustannusvastuu länsimetron metroinfran ylläpidosta, kunnossapidosta ja hallinnoinnista. Työhöni kuuluu hallinnollisia tehtäviä, kuten sopimusten ja päätösten valmistelua, valtuuksien mukaisten päätösten tekemistä ja hallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua vastuualueeni osalta. Lisäksi teen jonkin verran asiantuntijatehtäviä. Olen esimerkiksi osallistunut ratageometrian mittaushankinnan valmisteluun.

Toimin omistamisen tiimin esihenkilönä. Tiimiini rekrytoidaan parhaillaan kiinteistöjen ylläpidon ja talotekniikan asiantuntijaa, joten lähiviikkoina on luvassa hakemusten läpikäyntiä, haastatteluja ja muita rekrytointiin liittyviä tehtäviä.

Katso kiinteistöjen ylläpidon ja talotekniikan asiantuntijan hakuilmoitus (haku päättyy 2.3.2025)

Länsimetron omistajakaupunkien asettama tavoite Länsimetrolle on kiinteistöomaisuuden tehokas hallinta. Miten tämä tavoite näkyy sinun työssäsi?

Avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa on asiantuntevat resurssit ja osaaminen. Vahva osaaminen mahdollistaa kiinteistöomaisuuden tehokkaan hallinnan. Osaamista on oltava myös tulevaisuudessakin.

Kiinteistöomaisuuden hallinnassa toimitaan sovittujen toimintamallien ja aikataulujen mukaisesti. Monet omaisuudenhallinnan tehtävät toistuvat säännöllisesti. Sujuva ja tiivis yhteistyö Kaupunkiliikenteen kanssa on keskeistä tehokkaassa tekemisessä. Yhteistyötä ja toiminnan suunnittelua edistävät yhdessä sovitut työskentelytavat. Meillä on esimerkiksi yhteistyön vuosikello ja käytössämme on yhteinen työskentelytila. Yhteistyölle on asetettu tavoitteet ja avaintulosaluemittarit. Seuraan aktiivisesti yhteistyön sujumista, ja tehtäväni on myös reagoida mahdollisiin haasteisiin ja kehittää toimintaa.

Elinkaariajattelu on omaisuudenhallinnan ydintä. Elinkaarisuunnitelma ja jatkuvasti ylläpidettävä PTS-suunnitelma (pitkän tähtäimen suunnitelma) ohjaavat metroinfran ylläpitoa. Minun ja tiimini tehtäviin kuuluu, että PTS-suunnitelma on ajan tasalla, ja se huomioidaan talousarvion ja budjetin laadinnassa. Keskityn osaltani varmistamaan, että erityisesti budjetin seuranta ja ennusteet ovat ajan tasalla. Seuraan myös huolto- ja kunnossapitosuoritteiden toteutumista säännöllisistä raporteista ja tarvittaessa huoltokirjasta. Laskutukseen liittyvät tehtävät ovat myös oleellinen osa työtäni.

Esimerkiksi näillä edellä kuvatuilla tekemisillä varmistetaan, että länsimetro-osuudelle hankitut huolto- ja kunnossapitotyöt tehdään suunniteltujen aikataulujen ja hyväksytyn budjetin raameissa.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Työskentelen Länsimetron toimistolla Keilaniemessä, ja noin kahtena päivänä viikossa teen töitä etänä. Arvostan sitä, että Länsimetrossa on joustavat työajat. Tämä helpottaa esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Säännölliset tapaamiset ja kokoukset on kalenteroitu jo pitkälle eteenpäin ja rytmittävät työviikkojani. Vuosikellot ja säännöllisesti toistuvat tehtävät ohjaavat vahvasti työtehtävien painopistettä eri ajankohtina. Esimerkiksi keväällä Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen välisessä yhteistyössä panostetaan talousarvion valmisteluun ja syksyllä ajankohtaista on budjetointitehtävät.

Yllättävät tilanteet ja kiireiset tehtävät voivat muuttaa kuitenkin päivän suunnitelmia. Töitä täytyy osata priorisoida, jotta muiden tekemiseen vaikuttavat tehtävät etenevät ja tärkeät tehtäväkokonaisuudet valmistuvat sovitussa aikataulussa.

Mikä työssäsi erityisesti motivoi?

Koen, että tekemälläni työllä on merkitystä isossa kuvassa. Metro on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen selkäranka, jonka merkitys ei tule vähenemään tulevaisuudessa. Metroinfran toimivuuteen, luotettavuuteen ja turvallisuuteen panostetaan nyt ja tulevaisuudessa. Metro on merkittävä kasvukäytävä ja osa kaupunkikehitystä. Espoo valmistelee yleiskaavaa 2060, jonka luonnoksen kaupunginhallitus asetti nähtäville viime vuonna. Pitkällä tähtäimellä minua motivoi myös ajatus, että yleiskaavassa 2060 raideliikenteeseen tutkitaan vaihtoehtona metron jatketta Kivenlahdesta Kauklahteen, ja Matinkylän ja Espoon keskuksen välille tutkitaan metro- tai pikaraitiovaihtoehtoja.

Länsimetro toimii merkittävällä tehtäväkentällä, joka tarjoaa monipuolisia työtehtäviä ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Länsimetro on myös varma ja luotettava työnantaja.

Yksi konkreettinen esimerkki motivoivista työtehtävistäni on Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen pitkän aikavälin yhteiset tavoitteet. Minusta on mielenkiintoista katsoa eteenpäin ja kehittää toimintaamme yhteisesti määrittelemäämme suuntaan. Tällä työllä varmistamme länsimetron turvallisuuden ja luotettavuuden sekä hoidamme infraomaisuutta läpinäkyvästi ja kustannustehokkaasti.

Länsimetrossa halutaan kehittää palautteenantoa, tehdä palautteesta välitöntä ja arkista. Mistä sinä sait viimeksi palautetta?

Olen saanut palautetta siitä, että hoidan vastuullani olevat tehtävät ajallaan ja luotettavasti. Saan kiitosta siitä, että olen kaikissa tilanteissa rauhallinen, minulta löytyy tarvittaessa aikaa auttaa ja jaksan kuunnella.

Minua ilahduttaa saada tekemästämme työstä palautetta matkustajilta. Esimerkiksi alkuvuodesta Aalto-yliopiston metroasemalle tehtiin pieni kehitystoimenpide, jossa lisättiin penkki helpottamaan matkustajien odotusaikaa, kun metrosta vaihdetaan pikaratikkaan. Tästä tulleet kiitokset lämmittävät mieltä, ja erityisen kivaa oli jakaa positiivinen palaute tekijöille.

Länsimetro Oy omistaa 21 km rataosuuden, 13 asemaa ja 1 varikon

22.1.2025

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja. Artikkeli esittelee, mitä metroinfra on, mitä kaikkea metroinfraa Länsimetro Oy omistaa ja missä se sijaitsee.

Metro on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Espoossa ja Helsingissä kulkeva metrolinjasto on joukkoliikenteen selkäranka itä-länsisuunnassa. Tästä metrolinjasta Länsimetro Oy omistaa merkittävän osan, länsimetro-osuuden.

21 km rataosuus, 13 asemaa, 1 maanlainen varikko

Maan alla kulkeva metrolinjan osuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen saakka on länsimetro. Länsimetro-osuudella on matkustajaliikenteen käytössä 21 km rataosuus, 13 metroasemaa ja 1 maanalainen metrovarikko. Metroympäristössä on myös eri tyyppisiä metron toimintaan liittyviä teknisiä järjestelmiä. Lisäksi Länsimetro Oy omistaa metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja. Länsimetro Oy vastaa noin 2,4 miljardin euron kiinteistö- ja infraomaisuudesta.

Metroliikenteen käytössä olevaa ympäristöä kaikkine rakenteineen ja järjestelmineen kutsutaan metroinfraksi. Metroinfra mahdollistaa turvallisen ja sujuvan metroliikenteen ja matkustamisen.

*Länsimetro omistaa matkustajaliikenteen käytössä olevan 21 km rata-osuuden, 13 metroasemaa ja 1 maanalaisen metrovarikon.*

2 asemaa Helsingissä, 11 Espoossa

Länsimetron 13 metroasemaa ovat Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu, Matinkylä, Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Asemista Lauttasaari ja Koivusaari rataosuuksineen sijaitsevat Helsingissä. Muut asemat rataosuuksineen sijaitsevat Espoossa. Lisäksi Espoossa on Sammalvuoressa sijaitseva metrovarikko. Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö: Espoon osuus on 83,5 % ja Helsingin 16,5 %.

Länsimetro Oy varmistaa, että metroinfra pysyy kunnossa koko elinkaarensa ajan

Jotta metrolla on turvallista ja sujuvaa matkustaa nyt ja vuosikymmenten päästä, vaatii metroinfra jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä. Infran ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii huolellista suunnittelua ja investointeja. Tämä on metroinfran omistajana toimivan Länsimetro Oy:n tekemisen ydin. Länsimetro Oy suunnittelee, ohjaa ja seuraa länsimetro-osuuden kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua. Länsimetro Oy varmistaa, että metroinfra pysyy hyvässä kunnossa koko elinkaarensa ajan.

Metron osuus Ruoholahdesta itään ml. Ruoholahden asema on nimeltään kantametro. Kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Hallinnoinnista ja ylläpidosta on sovittu Länsimetro Oy:n, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja HKL:n yhteistyösopimuksessa.

Olethan huomannut myös länsimetrolaisten esittelyt? Asiantuntijaesittelyjen kautta pääset kurkistamaan Länsimetro Oy:n tehtäviin ja ihmisiin.

Mitä sitä haluaisit tietää metroinfran omistamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä? Kommentoi esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa, niin avaamme Länsimetro Oy:n toimintaa vastaamalla kysymyksiin esimerkiksi tulevissa artikkeleissa.

Rakentaminen Länsimetrossa linkittyy tiiviisti kaupunkikehitykseen

1.12.2023

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Vaikka Länsimetron rakentamishanke päättyi, rakentamistehtävät Länsimetrossa jatkuvat yhä. Länsimetrolaisten asiantuntijuutta esittelevässä juttusarjassa pääset tällä kertaa tutustumaan rakentamisjohtaja Janne Tuomaan.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Janne Tuoma, espoolainen rakentamistekniikan diplomi-insinööri. Työskentelen rakentamisjohtajana Länsimetrossa. Rakentamisjohtajana vastaan Länsimetron rakentamishankkeista.

Jannen suosikkiasema on Soukan metroasema. Jannen mielestä asema on arkkitehtuurisesti upea kokonaisuus. Aseman oivaltava arkkitehtuuri ja tilataideteos sopivat hyvin Soukan suorakulmaiseen rakennuskantaan ja kohottavat koko alueen ilmettä. Tutustu Soukan metroasemaan.

Matkasi Länsimetroon
Ennen Länsimetroa olen työskennellyt Skanskalla, Lemminkäisellä ja YIT:llä projektipäällikkönä. Viimeisimpänä hankkeena oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen maan alle. Ennen tätä olin Talvivaaran kaivoshankkeessa rakennuttamistehtävissä ja toimin myös mm. osasto- ja hankintapäällikkönä. Heti valmistumiseni jälkeen toimin konsulttina.

Länsimetrossa aloitin tammikuussa 2019 Soukan metroaseman rakennuttajapäällikkönä. Tuolloin oli käynnissä Länsimetro-rakennushankkeen toinen vaihe eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen. Kun aloitin, niin louhinnat oli tehty, runkorakentaminen käynnissä ja talotekniikkaurakat alkamassa. Soukan rakennuttajapäällikkönä olennainen tehtäväni oli varmistaa Soukan aseman valmistuminen aikataulussa ja budjetissa. Joulukuussa 2019 aloitin koko Länsimetro-projektin rakentamisjohtajana, jolloin vastuut laajenivat kattamaan kaikkien viiden aseman rakennuttamisen. Myöhemmin vastuulleni tulivat myös sivu-urakat, ratalinja ja Sammalvuoren varikko.

Metro on liikennöinyt Matinkylä–Kivenlahti-osuudella nyt vuoden, mutta Länsimetron rakentaminen ei kuitenkaan ole päättynyt. Länsimetron rakennusprojektit linkittyvät metroradan varren kaupunkikehitykseen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttamiseen, joiden aikataulut ovat yleensä sidoksissa kaavoituksen etenemiseen. Helsingissä Koivusaaren kaava on saanut lainvoiman ja meillä onkin käynnissä Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu. Metrolinjan länsipäässä alkaa jossain vaiheessa Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen, joka toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen yhteyteen. Kaavoituksen edetessä rakennetaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja Finnooseen ja Kaitaalle. Metron kapasiteetin nostohanke edellyttää lisää uusia sähkönsyöttöasemia.

Mikä maanalaisessa rakentamisessa kiehtoo?
Maanalainen rakentaminen on mahdollistaja. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä infra on perusteltua sijoittaa maan alle, jotta maanpäälliset alueet jäävät asukkaille muuhun käyttöön. Kun ratalinja ei vie tilaa maanpinnalla niin asumiselle ja palveluille on paremmin tilaa. Vaikka maan alle rakentamisessa on omat haasteensa esimerkiksi työmaalogistiikan suhteen, niin hyvänä asiana voi todeta, että rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Johdan Länsimetron rakentamisen tiimiä. Meidän ydintekemistämme on edistää edelläkin mainittuja rakennusprojekteja. Työpäivieni aikana varmistan, että projektit etenevät ja käyn läpi eri rakennusprojektien tilanteita ja mahdollisia haasteita – missä mennään ja mitkä ovat seuraavat toimenpiteet. Työtäni on johtaa rakennushankkeita aina niiden käynnistämisestä ja hankesuunnitelmien tekemisestä rakentamisen loppuunsaattamiseen sekä takuuvaiheen tehtäviin. Länsimetron asiantuntijoiden lisäksi teen yhteistyötä mm. Espoon ja Helsingin kaupunkien, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen sekä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
On hienoa nähdä rakennushankkeiden koko elinkaari. Saan olla mukana varhaisesta suunnitteluvaiheesta siihen, kun kohde valmistuu ja näkee konkreettisen lopputuloksen, josta on kaupunkilaisille hyötyä.

Päivittäisessä työssäni nautin monipuolisesta tekemisestä, asioiden yhteensovittamisesta, haastavien tilanteiden ratkaisemisesta ja asioiden etenemisestä.

Mitä haluaisit muiden tietävä työstäsi tai työpaikastasi?
Länsimetro ei ole vain rakennushanke, vaan ylläpidämme ja kehitämme metroinfraa, jotta se säilyy toimivana ja turvallisena. Varmistamme työllämme sen, että metro toimii luotettavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Haluaisin myös metron käyttäjien huomaavan, kuinka arkkitehtuurisesti hienoja asemamme ovat.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
Minua on kuvailtu ratkaisukeskeiseksi ja kärsivälliseksi. Minulla on asioita eteenpäin vievä ote.

Lue myös muiden Länsimetron asiantuntijoiden uratarinoita!

Metroinfraa kehittämällä varmistetaan turvallinen metroliikenne myös tulevaisuudessa

16.11.2023

Eri elinkaaren vaiheessa olevan metroinfran kunnossapitäminen vaatii päivittäisten ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi mittavampia investointeja, jotta metro on luotettava, sujuva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin parhaillaan käsittelyssä olevassa talousarviossa on otettu huomioon muun muassa kantametron asemien vaatimia peruskorjausinvestointeja.

Metrolinja idästä länteen on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Linjalla oleva metroinfra on elinkaaren eri vaiheissa. Metron uusimmalla osuudella Espoossa metro on kulkenut vasta vajaan vuoden, ja vanhin osuus Helsingin rautatieasemalta Itäkeskukseen on palvellut matkustajaliikennettä jo yli 40 vuotta.

Elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä uusitaan kapasiteetin ja luotettavuuden varmistamiseksi

Päivittäisen ylläpitämisen ja huoltamisen lisäksi metroinfra vaatii myös suurempia korjauksia ja investointeja. Esimerkiksi metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina mittavia toimenpiteitä.

Kantametrossa on käytössä elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä, joita on pakko uudistaa turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko metroradalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. Uudistuksia täytyy tehdä erityisesti liikenteenohjausjärjestelmään, ja sen nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä sekä kantametron raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään myös muita toimenpiteitä, kuten pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, sekä kehitetään matkustajavirtojen ohjausta asemilla ja junissa.

Vanhat M100- ja M200-junasarjat korvaava M400-sarjan kalusto toimitetaan tämänhetkisen arvion mukaan vuosina 2030–2032. Liikennöinnin tihentäminen edellyttää myös lisäjunien hankintaa. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen myötä voidaan siirtyä puoliautomaattiseen liikennöintiin sekä tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Metroinfra uudistuu

Kantametron puolella infra on pääosin jo yli 40-vuotiasta, joten Kaupunkiliikenne Oy on tehnyt asemien peruskorjauksia ja tekee niitä jatkossakin. Viimeisimmät perusparannukset on tehty Sörnäisten ja Hakaniemen metroasemilla. Tulevien kymmenen vuoden aikana peruskorjauksia on suunniteltu noin kymmenelle kantametron asemalle.

Myös metroasemien turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä 2024 Rautatientorin metroasemalla tehdään merkittäviä parannuksia paloturvallisuuteen, mikä edellyttää aseman sulkemista remontin ajaksi ja metroliikenteen osittaista katkaisemista. Liikennekatkon ajankohta tarkentuu loppuvuoden aikana. Kesällä 2024 liikennekatkoa edellyttää Länsimäentien metrosiltojen peruskorjaus Kontulan ja Mellunmäen välissä. Samaa katkoa hyödynnetään myös Kontulan metroaseman peruskorjauksessa, joka saadaan katkon avulla toteutettua nopeammassa aikataulussa kuin muuten olisi mahdollista. Samassa yhteydessä Mellunmäen haaralla tehdään myös esim. vaihteiden vaihtoja, jotta liikennekatkoilta vältyttäisiin jatkossa.

Muina hankkeina muun muassa Kampin läntinen sisäänkäynti ja lippuhalli uusitaan Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankkeen yhteydessä vuosina 2023-2027.

Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamissa peruskorjauksissa ohjaavana tekijänä on mm. se, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti niin kustannustehokkuuden kuin ympäristövastuunkin kannalta. Hankkeissa tehdään myös yhteensovituksia – esimerkiksi tulevan kesän liikennekatkoa hyödynnetään niin, että mahdollisimman monta hanketta saadaan toteutettua samassa yhteydessä.

Kaupunkikehitys näkyy länsipuolen asemilla

Metrolinjan länsipuolella on kaupunkikehitykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä myös metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan ja sisäänkäyntiä suunnitellaan. Lännen pääteasemalla Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa asemaympäristön rakentamista. Kaitaalle ja Finnooseen rakennetaan liityntäpysäköintilaitokset. Näiden rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy.

Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metro-osuuden Helsingin Ruoholahdesta itään eli kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Länsimetro omistaa metrolinjan Helsingin Ruoholahdesta länteen Espoon Kivenlahteen saakka. Omistajat suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat omistamansa metroinfran kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua.

Lisätiedot:

Kaupunkiliikenne Oy:

metron järjestelmien uusiminen: projektijohtaja Heikki Viika, puh. 040 664 0879

metro-omaisuus: yksikön johtaja Antti Nousiainen puh. 040 579 6074

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos:

toimitusjohtaja Saara Kanto, puh. 050 363 6799

Länsimetro Oy:
kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042

Maanalainen toimintaympäristö tuo infran omistamiseen mielenkiintoisia ulottuvuuksia

10.10.2023

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta ja kehittämisestä. Länsimetrolaiset tukevat asiantuntijuudellaan sitä, että metro on houkutteleva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto, ja metro palvelisi matkustajia pitkälle tulevaisuudessa. Pääset tutustumaan Länsimetron ainutlaatuiseen tehtäväkenttään asiantuntijaesittelyiden kautta. Markolla on monivaiheinen urapolku harjoittelijasta omaisuudenhallinnan asiantuntijaksi.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Marko Koskinen, 33-vuotias kiinteistötalouden diplomi-insinööri. Olen kotoisin Vantaalta ja asunut Espoossa vuodesta 2010 alkaen. Työskentelen Länsimetron omaisuudenhallinnan asiantuntijana omistamisen tiimissä.

Markon suosikkiasema on Keilaniemen asema. Erityisesti laiturialueen valot ovat tehneet Markoon vaikutuksen. Laiturialueen katossa on Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista koostuva taideteos nimeltä Light Weave. Tutustu Keilaniemen asemaan.

Matkasi Länsimetroon

Syksyllä 2016 olin kandidaattiopiskelija Aalto-yliopistossa ja bongasin Maanmittarikillan sähköpostilistalta ilmoituksen, jossa Länsimetro haki harjoittelijaa. Länsimetro vaikutti täydelliseltä työpaikalta, koska olin jo silloin kiinnostunut joukkoliikennehankkeista. Asuin vieläpä Tapiolassa, jossa kuumeisesti odoteltiin liikenteen käynnistymistä. Länsimetron konttorikin sijaitsi tuohon aikaan Tapiontorilla. Kevääseen 2017 saakka kestävää määräaikaista työsopimusta allekirjoittaessani en välttämättä arvannut työskenteleväni vielä seitsemän vuoden päästä samassa työpaikassa. Toimiston sijainti toki on matkan varrella muuttunut pariin otteeseen.

Aluksi työskentelin pääosin viestinnän avustavissa tehtävissä muun muassa palautepuhelimeen vastaten. Erikoisempia työtehtäviä oli toimiston esittelytilassa sijainneen pienoismetroradan operointi. Esittelytila oli avoinna klo 9–15, ja vastasin asukkaiden kysymyksiin metron rakentamisesta.

Harjoittelu jatkui kesätyönä. Kesän jälkeen työsuhteeni ehti jo päättyä ja läksiäisetkin pidettiin, kunnes noin kuukauden jälkeen minua pyydettiin takaisin. Pikkuhiljaa työtehtävien painopiste siirtyi viestinnästä taloushallintoon, jossa työskentelin muun muassa ohjelmistorobotiikan ja kiinteistöverotuksen parissa. Lisäksi kehitimme silloisen elinkaarijohtajan kanssa Länsimetrolle ylläpidon suunnittelun laskentamallia, johon tekemäni diplomityökin liittyi. Vuoden olin diplomityöntekijänä, minkä jälkeen syksyllä 2020 minut vakinaistettiin ja aloitin nykyisessä roolissani omaisuudenhallinnan asiantuntijana.

Mitä tehtäviisi omaisuudenhallinnan asiantuntijana kuuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?

Työni sisältää paljon yhteistyötä niin sisäisesti Länsimetron eri tiimien kuin sidosryhmien, kuten Kaupunkiliikenteen, HSL:n ja Espoon kaupunkitekniikan keskuksen, kanssa. Tyypillistä työpäivää ei olekaan, mutta tyypillisesti viikko käynnistyy maanantaisin toimistolla yhteisellä lähityöpäivällä. Alkuviikosta käydään oman tiimin ja esihenkilön kanssa läpi tulevaa viikkoa ja ajankohtaisia aiheita. Maanantaisin on varattu yhteistä aikaa myös tiedonhallinnan kehitysprojektille. Keskellä viikkoa on esimerkiksi eri toimeksiantoihin liittyviä seurantapalavereita. Loppuviikosta on yleensä enemmän itsenäistä työaikaa. Työaikani jakautuu noin puoliksi lähi- ja etätyöhön.

Yksi osa työtäni on lupa- ja lausuntotoiminta, jota koordinoin kiinteistö- ja infrajohtajan ja rakentamisjohtajan kanssa. Länsimetron rakenteista 200 metrin puskurivyöhykkeellä sijaitsevat rakennusluvat tulevat rakennusvalvonnasta Länsimetron lausuttavaksi. Lisäksi Länsimetro ottaa kantaa metron vaikutusalueen kaavoitushankkeisiin ja katu- ja kunnallisteknisiin suunnitelmiin. Lausuntoja varten konsultoimme jo rakentamisvaiheessa mukana olleita arkkitehtuurin ja kalliotekniikan erityisasiantuntijoita. Lausuntojen kommentit liittyvät pääosin länsimetron kallioteknisten rajoitteiden huomiointiin ja louhintatöiden vaikutusten minimointiin metron tiloissa.

Olen myös länsimetron teknisen dokumentaation tiedonhallintajärjestelmän ja sähköisen huoltokirjan pääkäyttäjä. Teknisten dokumenttien tulee olla varmassa tallessa, ajan tasalla ja helposti löydettävissä. Tavoite on periaatteessa yksinkertainen, mutta haastetta tähän tuo kiinteistöomistuksemme, joka koostuu 21 kilometriä pitkistä rinnakkaisista tunneleista kuilurakennuksineen ja yhdystunneleineen, 13 maanalaisesta metroasemasta, maanalaisesta metrovarikosta ja noin 50 teknisestä järjestelmästä. Näihin kaikkiin liittyy erityyppisiä dokumentteja, joista osa on metron ylläpidossa säännöllisesti käytettävää tietoa ja osa arkistoitavaa materiaalia rakentamisen ajalta. Teemme parhaillaan esiselvitystä metroinfran ylläpitoa entistä paremmin palvelevasta tiedonhallintajärjestelmästä.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Jokainen päivä on erilainen! On paljon pieniä asioita, mutta myös suurempia kokonaisuuksia. Moni asia saa uusia ulottuvuuksia, kun siirrytään maan alle ja metron toimintaympäristöön.

Ammatillisesti erityisen mielenkiintoisia ovat olleet esimerkiksi länsimetron maanalaisen kaava-alueen käyttöoikeuden rajoitusta koskevat maanlunastustoimitukset. Työni kautta pysyn myös kärryillä metrolinjan varrella tapahtuvasta kaupunkikehityksestä.

Mitä haluaisit muiden tietävän työpaikastasi?

Länsimetro on muutakin kuin rakennusprojekti, eikä työmme loppunut rakennusprojektin päättymiseen! Metron turvallinen liikennöinti edellyttää asemien ja ratainfran suunnitelmallista ylläpitoa ja sen varmistamiseksi me olemme Länsimetrossa töissä.

Millä kolmella sanalla työkaverisi kuvailisivat sinua?

Olen saanut palautetta, että olen yhteistyökykyinen, täsmällinen ja rauhallinen.

Lue myös muiden Länsimetron asiantuntijoiden uratarinoita!

Toimiva ja turvallinen metroinfra mahdollistaa kestävän liikkumisen

20.9.2023

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa, 16.–22.9. Metroinfran omistajana Länsimetro kannustaa kaikkia pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja terveyteen. Tekemisellään Länsimetro tukee omistajakaupunkiensa, Espoon ja Helsingin tavoitteita olla hiilineutraaleja kaupunkeja vuoteen 2030 mennessä. Yksi merkittävä keino kasvihuonepäästöjen vähentämisessä on kestävän liikkumisvaihtoehdon tarjoaminen. Länsimetron omistama metroinfra on keskeinen osa pääkaupunkiseudun metrolinjastoa ja joukkoliikennettä. Ylläpitämällä ja kehittämällä metroinfraa mahdollistamme kestävän liikkumisvaihtoehdon valitsemisen. Me Länsimetrossa tuemme asiantuntijuudellamme sitä, että metro on houkutteleva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto, ja metro palvelisi matkustajia myös vuosikymmenten päästä.

Valitse autottomana päivänä metro

Perjantaina 22.9.2023 vietetään kansainvälistä autotonta päivää. Autottoman päivän kunniaksi haastamme suuntaamaan metroasemalle ja valitsemaan liikennevälineeksi metron. Matkustamiseen liittyvät palvelut, kuten asemien sijainnit, liput, aikataulutiedot, liityntäliikenneinformaation ja Reittioppaan, löydät HSL:n sivuilta. HSL (Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä) vastaa joukkoliikennepalveluiden järjestämisestä ja joukkoliikenteen suunnittelusta jäsenkuntiensa alueella, aikatauluista, matkustajainformaatiosta ja metron liityntäliikenteestä.

Tutustu myös Länsimetron asemiin.

Jätä auto liityntäpysäköintiin

Jos koko matka ei autottomana päivänä onnistu autotta, niin olethan tietoinen, että autojen liityntäpysäköinti on järjestetty osaksi Länsimetron asemia. Osa asemien yhteydessä olevista liityntäpysäköintipaikoista on pysäköintilaitoksissa, osa ulkopysäköintialueilla. Kaikki liityntäpysäköintipaikat ja pysäköintiin tarvittavan tiedon löydät HSL:n sivuilta.

Länsimetro Oy omistaa liityntäpysäköinneistä Matinkylän liityntäpysäköinnin (350 pysäköintipaikkaa) ja Kivenlahden liityntäpysäköinnin (650 pysäköintipaikkaa) sekä osan Tapiolan keskuspysäköinnistä metron liityntäpysäköintiä varten (370 pysäköintipaikkaa). Pysäköintilaitokset ovat Länsimetron tytäryhtiöitä. Liityntäpysäköinti-infran omistajana Länsimetron tehtävä on järjestää liityntäpysäköintilaitoksen operointi ja kehittää pysäköintilaitoksia palvelemaan entistä paremmin liityntäpysäköinnin käyttäjiä. Länsimetron omistamilla pysäköintilaitoksilla liityntäpysäköinnin operoijana toimii Matinkylässä ja Tapiolassa Aimo Park Finland Oy, Kivenlahdessa EuroPark Finland Oy.

Mitä Länsimetro Oy:lle kuuluu rakennusprojektin jälkeen?

7.9.2023

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste muuttui metroinfran rakentamisesta omistamiseen, kun Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-rakennusprojekti päättyi vuonna 2022 ja matkustajaliikenne alkoi osuudella viime joulukuussa. Rakennushankkeen ennustettiin alittavan budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisprojektin päätyttyä Länsimetro terävöitti suuntaa modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistajana, ja loi strategisia linjauksia tuleville vuosille. Osana tätä valmistui esimerkiksi vastuullisuusohjelma. Lue lisää vastuullisuudesta. Myös Länsimetron ilme freesattiin kuvaamaan organisaation uuden vaiheen alkamista. Lue lisää Länsimetron uudesta ilmeestä. Kesän alussa Länsimetro myös muutti Keilaniemeen.

Länsimetro ohjaa metroinfran huoltoa ja ylläpitoa elinkaarivaatimusten mukaisesti

Länsimetron tehtävänä on johtaa, ohjata ja seurata omistamansa metroinfran ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua sen elinkaarelle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Länsimetron omistaman metroinfran hallinnoinnista ja ylläpidosta huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Kaupunkiliikenne raportoi suoritetut huolto- ja kunnossapitotehtävät kuukausittain Länsimetrolle. Alkuvuoden aikana on myös jatkettu Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen välisen yhteistyön kehittämistä. Hyvä yhteistyö ja yhteisten tavoitteiden selkeyttäminen ovat entistä keskeisemmässä asemassa nyt, kun ylläpidettävä metroinfra laajeni lännessä Kivenlahteen saakka.

Jotta metroinfran ylläpitoprosessit olisivat tehokkaita ja tarvittava tieto olisi päivittäisessä metroinfran ylläpidossa helposti löydettävissä, on Länsimetron tiedonhallintamallin ylläpitäminen ja kehittäminen jatkunut vuonna 2023.

Länsimetro vastaanotti Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemien ja radan rakennusurakat niiden valmistuessa ja silloin alkoivat urakkasopimusten takuuajat. Käynnissä on osuuden takuutehtäviä, joita ovat mm. kalliovesi- ja pohjavesivuotojen tiivistäminen ja ohjaaminen kuivausjärjestelmään, Soukan ja Finnoon hissien toiminnassa ilmenneiden häiriöiden ja epäloogisuuksien korjaaminen, vinohissien toiminnassa ilmenneiden puutteiden korjaaminen. Urakkasopimuksen mukaisista huolloista vastaa kukin urakoitsija ja muilta osin huollot hoitaa Kaupunkiliikenne Oy. Länsimetro valvoo takuutöiden toteutumista ja laatua.

Metron kehitys jatkuu

Yhteistyössä kumppaneidensa kanssa Länsimetro varmistaa, että metroinfra säilyy toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen. Infran ylläpitäminen vaatii jatkuvia investointeja, joista merkittävimpiä vuonna 2023 ovat sääsäleikköjen huoltotasojen lisäykset, viranomaisverkon päivitys (Virve 2.0), WLAN-tukiasemien päivitys ja Tapiolan kääntöraiteen toiminnallinen muutos. Länsimetron hallitus hyväksyi kesäkuussa 2023 palorullaovien kehittämistoimenpiteet ja päätti, että investointi voidaan toteuttaa vuoden 2024 aikana. Toimenpiteet edellyttävät viranomaisten hyväksynnät ennen toteutusta.

Länsimetro allekirjoitti keväällä 2023 yhteistyösopimuksen metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen toteutuksesta. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa. Hankkeessa parannetaan metron matkustajakapasiteettia uusimalla elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hankkeen ensimmäiset hankinnat ja asiakirjavalmistelut ovat käynnissä. Lue lisää hankinnoista ”Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistynyt”.

Rakennusprojektin päätyttyä Länsimetrolla on edelleen Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen hankesuunnitelmaan kuuluvia rakennustöitä ja investointeja, joita ovat mm. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti, Kaitaan pysäköintilaitos sekä Soukan ja Finnoon liityntäpysäköinnit. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä. Metrokeskuksen rakentamisen olisi tarkoitus alkaa vielä kuluvan vuoden aikana. Espoon kaupungin sivuilta löydät lisätietoa Kivenlahden metrokeskus-hankkeesta. Kaitaan pysäköintilaitoksen rakentamisen aloittaminen odottaa kaavan lainvoimaisuutta. Myös ensimmäisen rakennusvaiheen osalta jäljellä on rakennustöitä. Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2023 aikana samalla, kun Koivusaaren alueen kehittyminen on aktivoitumassa Helsingissä.

Kivenlahden metroaseman läntinen sisäänkäynti tulee osaksi Kivenlahden metrokeskusta, jonka rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vielä vuoden 2023 aikana. Keväällä valmistui Kivenlahden liityntyäpysäköintilaitos, joka palvelee metromatkustajia entistä paremmin, kun aseman läntinen sisäänkäynti otetaan käyttöön. Ilmakuva: Iiro Mikola, Optivision

Länsimetro Oy:llä on viisi tytäryhtiötä. Kaikkien tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy metroliikennettä tukevaan liityntäliikenteeseen. Liityntäpysäköinti on alkuvuoden aikana kehittynyt, kun Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön 1.4.2023. Tytäryhtiöiden osalta käynnissä on myös Lippulaivan kauppakeskukseen kiinteästi liittyvän Espoonlahden metroasemayhtiön sulauttamisprosessi. Espoonlahden metroasemayhtiöllä ei ole omaa toimintaa, minkä takia se on tarkoituksenmukaista sulauttaa osaksi Länsimetro Oy:tä. Yhtiö on aikanaan perustettu Lippulaivan kauppakeskuksen rakentamista varten, kun kauppakeskuksella ja metroasemalla on toisiinsa liittyviä rakenteita.

Taloudellinen katsaus alkuvuoteen

*Taulukossa TTP 2022= Toteuma 2022, TA 2023=Budjetti 2023, ENN 2023=Ennuste 2023 ja ENN-TA=Ennuste-Budjetti.*

Länsimetro Oy:n omistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät rahoitetaan omistajilta perittävillä vastikkeilla ja rakentamistoiminta omistajien takaamalla ulkoisella rahoituksella. Toukokuussa 2023 hyväksytyn talousarvion mukaan vuonna 2023 kerättävät hoitovastikkeet ovat 30,8 miljoonaa euroa ja hallintovastikkeet 2,1 miljoonaa euroa. Vastikelaskelman mukaan vuosi 2022 oli ylijäämäinen sekä kaikkien vastikkeiden osalta, mikä pienentää tänä vuonna kerättävien vastikkeiden määrää suhteessa joulukuussa vahvistettuun budjettiin.

Alkuvuoden 2023 aikana hoitovastikkeella rahoitettavan metroinfraomaisuuden hoidon ja kunnossapidon kustannukset ovat toteutuneet selvästi budjetoitua pienempinä.

Investointien määrän ennustetaan olevan vuonna 2023 noin 10 miljoonaa euroa pitäen sisällään käytönaikaiset investoinnit sekä toisen vaiheen jälkityöt ja metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen.

Vuoden 2023 on nostettu uutta lainarahoitusta 5 M€. Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen kokonaisrahoitus on raportointikauden lopussa 785 M€ lainarahoitusta ja 242,5 M€ valtionavustusta. Seuraava laina nostetaan vuoden 2023 toisella puoliskolla.