Vuosi: 2023

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-hanke alittaa budjetin 100 miljoonalla eurolla

29.3.2023

Hankkeen ennustetaan alittavan tarkennetussa hankesuunnitelmassa asetettu kustannustavoite. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa 2022.

Länsimetron toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen loppukustannusennuste on 1 042–1 050 miljoonaa euroa. Ennuste alittaa vuonna 2018 päivitetyn hankesuunnitelman kustannusarvion (1 159 M€) noin 100 miljoonalla eurolla, eli 9 %:lla. Lisäksi hankkeen rahoituskustannukset olivat alle puolet hankesuunnitelmassa ennustetusta ja tämä säästö heijastuu suurelta osin myös metron vuosittaisiin rahoituskuluihin tulevaisuudessa.

–  Tärkeimmät syyt hankkeen valmistumiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti olivat Ruoholahti–Matinkylä-hankkeesta saatu luotettava kustannustieto, hankkeen laajuuden tiukka hallinta ja ammattitaitoinen henkilökunta. Projektissa käytetty tilannejohtamisen malli oli tärkeä työkalu, jolla organisaation osaaminen ja tieto saatiin käyttöön. Kustannustavoitteita ei voida saavuttaa, ellei myös laajuus-, laatu- ja aikataulutavoitteita saavuteta. Onnistuneet projektit ovat aina onnistunutta tiimityötä, arvioi Länsimetro Oy:n talousjohtaja Matias Johansson.

Vuonna 2012 tehty Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hankesuunnitelma tarkennettiin ja täydennettiin vuonna 2018 sen jälkeen, kun Länsimetro-projektin ensimmäinen vaihe eli Ruoholahti–Matinkylä-osuus valmistui ja matkustajaliikenne osuudella alkoi marraskuussa 2017. Ensimmäisestä vaiheesta saatiin ajantasaista tietoa maanalaisen metron rakentamisen teknisistä vaatimuksista ja toteutuneista kustannuksista toisen vaiheen käyttöön. Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä kustannusarvio nousi 801 M€:sta 1 159 M€:oon. Keskeisiä kustannusmuutosten syitä olivat mm. asemien pinta-alojen muutos, rakennustöiden toteutuskustannusten arvion tarkentaminen ensimmäisen vaiheen kustannustietojen pohjalta, Espoonlahden bussiterminaalin toteutustavan muutos, asemien verkotus, Kivenlahden kääntöraiteen pidentäminen, Finnoon palomieskuilun lisäys, tilaajaorganisaation vahvistaminen ja aikataulumuutokset.

–  Kaupungin strategisena tavoitteena oli jatkaa metron kehityskäytävää Matinkylästä Kivenlahteen ja mahdollistaa kaupungin kasvu tehokkaan joukkoliikenteen äärelle. Suotuisa suhdannevaihe, yhtiön projektinjohtamiskäytäntöjen kehittäminen sekä aikataulu- ja kustannushallinnassa onnistuminen mahdollistivat, että metroinvestointi pystyttiin toteuttamaan suunnitellun laajuuden ja palvelutason mukaisesti. Investoinnin hyödyt kaupunki saa tulevien vuosien aikana elinvoiman kasvun, uusien työpaikkojen syntymisen sekä palveluiden parantumisen kautta. Samalla investointi edistää kaupungin kestävän kehityksen ja ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista, sanoo Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa

Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tarkennettiin myös aikataulua: tavoitteeksi asetettiin, että hanke valmistuu vuonna 2023. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi jo 3.12.2022. Asemien ja radan rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen metrojunien koeajot jatkuivat syyskuulle asti.

– Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen valmistuminen asetettujen kustannus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti oli mahdollista projektin tehokkaiden toimintatapojen ja tiiviin yhteistyön sekä projektiorganisaation vahvan osaamisen ja kokemuksen ansiosta. Projektin organisaatiomallia, toiminta- ja johtamistapoja kehitettiin toisen vaiheen rakentamisen alkaessa, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi kiteyttää.

Hankkeeseen kuuluu Matinkylä–Kivenlahti-osuuden 7 km mittaisen rataosuuden, 5 metroaseman ja maanalaisen metrovarikon lisäksi mm. Kivenlahden, Kaitaan ja Finnoon liityntäpysäköintilaitosten rakentaminen. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on juuri valmistunut ja otetaan käyttöön huhtikuun alussa. Vasta kaikkien hankesuunnitelmaan kuuluvien töiden valmistumisen jälkeen Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen lopulliset kustannukset tiedetään kokonaisuudessaan.

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste on siirtynyt rakennushankkeesta metroinfran omistamisen tehtäviin. Länsimetron tehtävänä on huolehtia omistamastaan metroinfrasta elinkaariviisaasti, jotta infra säilyisi toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen.

Pääkaupunkiseudun metrolinjasto on joukkoliikenteen selkäranka länsi–itä-suunnassa. Länsimetro omistaa lähes 50% pääkaupunkiseudun metron ratakilometreistä: 21 kilometrin rataosuuden Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen, 13 metroasemaa, maanalaisen metrovarikon ja kaikki näihin liittyvät tekniset järjestelmät. Länsimetro omistaa myös metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja. Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö.

Vuonna 2022 vilkkaimmat asemat arkipäivisin Länsimetron osuudella olivat Matinkylä (20 700 kävijää päivässä), Lauttasaari (16 400 kävijää päivässä) ja Tapiola (14 200 kävijää päivässä) (Lähde: Kaupunkiliikenteen verkkosivut metroasemien käyttäjämääristä). Vuonna 2022 metron matkustajamäärä oli lähes 70 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti.

Lisätietoja

Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n talousjohtaja, Matias Johansson, puh. 040 590 0313,  etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö, Marianne Partanen, puh. 043 825 9607, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Vastuullisuus korostuu metroinfran omistamisessa

23.3.2023

Länsimetro-rakennusprojekti päättyi syksyllä 2022 ja matkustajaliikenne Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa. Rakentamisprojektin päättyessä Länsimetron Oy:n toiminnan painopiste siirtyi rakentamisesta metroinfran omistamiseen.

– Siirtymä rakentamisesta omistamiseen on vaatinut mm. yhteisen suunnan kirkastamista ja muutoksen johtamista. Länsimetro Oy toimii metroinfran omistamisen ja kehittämisen asiantuntijaorganisaationa joukkoliikennetoimijoiden taustalla ja mahdollistaa asiantuntemuksellaan sen, että metro on toimiva, turvallinen ja houkutteleva liikkumisvaihtoehto, sanoo Länsimetron Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Länsimetro on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja. Länsimetro omistaa lähes 50% pääkaupunkiseudun metron ratakilometreistä: 21 kilometrin rataosuuden Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen, 13 metroasemaa, maanalaisen metrovarikon ja tekniset järjestelmät. Lisäksi Länsimetro omistaa metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja.

Länsimetro huolehtii siitä, että sen omistuksessa olevaa metroinfraa ylläpidetään ja kehitetään elinkaariviisaasti siten, että metroinfra säilyy toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen. Metroinfran omistajana Länsimetro Oy tukee sitä, että metro on houkutteleva liikkumisvaihtoehto ja palvelisi matkustajia myös vuosikymmenten päästä.

– Vastuullisena ja kustannustietoisena metroinfran omistajana Länsimetro varmistaa, että metroinfra on hyvässä kunnossa ja turvallisena koko sen elinkaaren ajan. Tehtävämme on huolehtia metroinfran ylläpito- ja huoltopalvelujen toteuttamisesta sen koko elinkaaren ajan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Painotamme infran ylläpitämisessä ennakoivaa otetta, sillä yllättävät investointitarpeet tai metroinfraan syntynyt korjausvelka eivät olisi kenenkään etu,  kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä avaa metroinfran omistamisen tehtäväkenttää.

Ympäristön ja yhteiskunnan huomioiminen olivat keskeinen osa metron rakentamista. Vastuullisuus on myös omistamisen ytimessä ja Länsimetro tekee pitkäjänteistä työtä vastuullisuuden saralla. Tunnistamme esimerkiksi energiansäästömahdollisuuksia asemillamme ja infrassa.

– Haluamme toimia jatkossakin vastuullisesti omistamisen, ylläpitämisen ja kehittämisen tehtävissä. Tämän vuoden aikana peilaamme Länsimetro Oy:n toimintaa läpi vastuullisuuden näkökulmasta ja luomme yhtiön toiminnan osa-alueet läpileikkaavan vastuullisuusohjelman. Tavoitteena on, että ohjelma kiteyttää toimintamme vastuullisuuden ulottuvuuksia ja auttaa meitä tunnistamaan kehityskohteita metroinfran omistamisessa, hallintojohtaja Mari Mannila kuvailee.

Koosteet hallituksen kokouksista 23.11., 22.12. ja 26.1.

10.2.2023

Hallitus 23.11.2022

Hallituksessa keskusteltiin Länsimetro Oy:n ajankohtaisista asioista. Todettiin, että yhtiön organisaatio on valmistautunut yhtiön tehtävien painopisteen muutokseen, kun Matinkylä-Kivenlahti vaiheen rakentaminen on päättynyt ja matkustajaliikenne alkaa osuudella. Yhtiö keskittyy jatkossa koko Länsimetron metroinfraomaisuuden hallinnointiin, ylläpitoon ja kehittämiseen. Yhtiöllä on kuitenkin edelleen myös rakennuttamistehtäviä sekä Matinkylä-Kivenlahti takuuvaiheeseen liittyviä tehtäviä.

Toimitusjohtaja esitteli hallitukselle Matinkylä-Kivenlahti projektin urakoiden taloudellisten loppuselvitysten tilanteen. Talousjohtaja kävi läpi hankkeen kustannusseurantaa.

Keskusteltiin ja päätettiin seuraavan vuoden 2023 hallituksen kokousaikataulusta. Seuraava hallituksen kokous on 22.12.

Hallitus 22.12.2022

Hallituksessa keskusteltiin Länsimetro Oy:n ajankohtaisista asioista. Todettiin, että matkustajaliikenteen aloitus Kivenlahteen saakka 3.12. sujui hyvin. Avajaispäivänä asemilla oli paljon kävijöitä ja uusi osuus herätti mielenkiintoa.

Talousjohtaja esitteli Länsimetro Oy:n budjettiehdotuksen vuodelle 2023. Hyväksyttiin budjettiesitys.

Toimitusjohtaja esitteli hallitukselle Matinkylä-Kivenlahti projektin urakoiden taloudellisten loppuselvitysten tilanteen.

Seuraava hallituksen kokous on 26.1.

Hallitus 26.1.2023

Hallituksessa keskusteltiin Länsimetro Oy:n ajankohtaisista asioista.

Todettiin, että metron kapasiteettihankkeen hankesuunnitelman hyväksyminen oli ollut esillä Espoon kaupunginhallituksessa 9.1.2023. Espoon kaupunginvaltuustossa asia käsitellään 30.1.2023. Hanke on Länsimetro Oy:n, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja HKL:n yhteinen.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetro Oy:n nykytilaa ja tehtäviä. Yhtiön toiminnan painopiste on muuttunut merkittävästi Matinkylä-Kivenlahti vaiheen rakentamisen valmistuttua.

Hallitukselle esiteltiin palorullaovien kehityshanketta ja sen eri toteutusvaihtoehtoja.

Talousjohtaja kävi läpi Matinkylä-Kivenlahti vaiheen jälkilaskentaa ja esitteli yhtiön rahoitustilanteen.

Hallituksen seuraava kokous on 22.3.2023.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa

31.1.2023

Metron matkustajakapasiteetti paranee, kun elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä aletaan uusia. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa kapasiteettia. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa.

Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti. Liikenne-ennusteiden mukaan metron kapasiteetti ei ilman toimenpiteitä tule riittämään enää seuraavalla vuosikymmenellä.

Keskeinen ja maailmalla yleinen keino parantaa metron kapasiteettia on tihentää vuoroväliä. Vuorovälin tihentäminen onnistuu vain, kun Helsingin metron nykyisiä järjestelmiä on uusittu.

Kantametrossa on käytössä monia alkuperäisiä järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä, ja uudistukset kohdistuvat erityisesti uusimpaan kalustosarjaan ja liikenteenohjausjärjestelmään. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko radalle saadaan yhtenäinen järjestelmä.

Liikenteenohjausjärjestelmän nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä ja kantametron raidevirtapiirit. Molemmat järjestelmät vastaavat osaltaan metron turvallisesta liikennöinnistä. Niiden uusiminen on välttämätöntä, jotta metroa voidaan ajaa turvallisesti myös tulevaisuudessa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus koostuu useasta pienemmästä hankkeesta. Kokonaisuus toteutetaan vaiheittaisesti niin, että ensiksi mahdollistetaan siirtyminen 120 sekunnin vuoroväliin ja puoliautomaattiseen liikennöintiin. Lisäksi hanke toteutetaan niin, että luodaan edellytykset siirtyä vieläkin tiheämpään vuoroväliin, eikä poissuljeta automaatiotason nostamista tulevaisuudessa.

”Vaikka metron matkustajamäärät ovat vähentyneet koronapandemian myötä, metron kapasiteetin rajat tulevat silti vastaan tulevaisuudessa – vaikkakin hieman aiemmin ennustettua myöhemmin”, sanoo HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin.

Järjestelmien uusiminen vaatii useiden vuosien työn

Junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen toteuttava hanke sai vihreää valoa, kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman 30.1.2023 ja Helsingin kaupunginvaltuusto 7.12.2022. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo pitkään.

“Viime syksyn aikana käytiin vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa, ja hankinta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus aloittaa toteutusvaihe, joka kestää useita vuosia. Järjestelmä valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä”, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa puoliautomaattisen liikennöinnin, jota tarvitaan, jotta vuoroväliä voidaan lyhentää. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metroa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Toinen metron luotettavan toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä ovat raidevirtapiirit, jotka tarkkailevat metrojunien sijaintia radalla. Raidevirtapiirien uusimisprojekti on valmis vuonna 2025.

Tiheämmän vuorovälin ajaminen vaatii luonnollisesti myös lisää metrojunia. Uusien M400-sarjan junien hankintaan varaudutaan vuosina 2028–2032, mutta ajankohtaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Samalla korvataan elinkaarensa päässä olevat M100- ja M200-junat. Järjestelmäuudistusten ja lisäjunien myötä voidaan siirtyä 120 sekunnin vuoroväliin.

Uudistukset parantavat metron palvelutasoa ja saavutettavuutta

Hanke parantaa metron palvelutasoa ja hyödyttää siten matkustajia: muun muassa metron luotettavuus paranee eli liikenne on sujuvampaa ja liikenteessä on vähemmän häiriöitä, vuorovälin lyhentyessä liikkuminen on nopeampaa, ja suuremman kapasiteetin ansiosta ruuhkaisuus vähenee.

Samalla voidaan kuljettaa enemmän ihmisiä rakentamatta uutta rataverkostoa, ja tuetaan laajenevan pääkaupunkiseudun liikkumistarpeita ekologisesti kestävällä tavalla.

Hanke on Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyöhanke.

Yhteyshenkilöt

Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi

HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi

Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi

 

 

Lukiolaisten eläinteokset metron huoltotunneliin syntyivät vanhoista työmaa-aidoista

25.1.2023

Kaitaan lukion kuvataiteessa oli syksyllä 2022 yhtenä opintojaksona katutaideprojekti. Katutaideprojektissa opiskelijat saivat suunnitella ja toteuttaa katutaidetta uuden Matinkylän lukion urheilukentän laidalla sijaitsevan Länsimetron huoltotunnelin ulkoseinään. Opintojaksolla opettajina toimivat lukion kuvataideopettaja Heljä Renfors ja katutaitelija Emilio Mäkipää. Opintojakson yhteistyökumppaneita olivat Länsimetro Oy, SRV Rakennus Oy, Espoon kaupunki ja arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki.

– Opettajan näkökulmasta on aina hauska vetää opintojaksoa toisen opettajan tai muun oman alansa ammattilaisen kanssa. Olemme tehneet vuosittain ympäristönsuunnitteluprojekteja lukion lähialueelle mm. Finnoon metroaseman lähellä olevaan alikulkukäytävään ja Finnoon parkkihalliin. Näissä projekteissa on ollut mukana lukion ulkopuolisia yhteistyökumppaneita sekä suunnitteluvaiheessa että teosten toteutuksessa. Yhteistyö antaa uusia näkökulmia omaan opetukseen. Tässä katutaideprojektissa opiskelijat tarvitsivat myös apua erilaisissa työvaiheissa, joten kaksi ohjaajaa ehtii aina enemmän. Erityisen hienoa on, että nuoria osallistetaan kaupunkisuunnitteluun ja annetaan mahdollisuus rakentaa viihtyisää Espoota, kertoo Renfors kuvataideopettajan kokemuksista projektiin.

Metron huoltotunnelin ulkoseinässä on aiemminkin ollut Emilon Mäkipään katutaidetta. Nyt opiskelijat saivat suunnitella 4,8 m X 24 m kokoiseen seinään katutaidetta lukion kuvataideprojektissa. Huoltotunnelin seinä sijaitsee uuden Matinkylän lukion urheilukentän laidalla Ison Omenan läheisyydessä. Nimensä mukaisesti huoltotunnelia käytetään metron huoltotehtäviin. Kuvat: Länsimetro.

Opintojakson alussa hankesuunnittelija Kaisa Sjövall Espoon kaupungilta esitteli Matinkylän lukion rakennushanketta. Paikalla oli myös viestintäpäällikkö Marianne Partanen Länsimetro Oy:stä kertomassa Länsimetron kuulumisia ja mm. metroasemien taiteesta. Opintojakson toisena opettajana toiminut katutaiteilija Emilio Mäkipää kertoi omista taustoistaan, työskentelystään ja roolistaan projektissa. Kuva: Heljä Renfors

Eläinaiheinen teema valikoitui luontevasti lukiolaisten taideteokseen, sillä katutaitelija Emilio Mäkipää oli jo aikaisemmin kartoittanut Matinkylässä ympäristön asukkaiden toiveita katutaiteeseen. Ennen kuin lukiolaiset tarttuivat varsinaisiin spraymaaleihin, projektikurssiin kuului työvaiheita, kuten ideointia, suunnittelua, luonnostelua ja pohjatöiden tekemistä.  Jokaisessa vaiheessa opiskelijat pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan. Kuva: Heljä Renfors

– Olen toteuttanut useita työpajoja ja pitänyt opetuksia katutaiteen tiimoilta. Olen maalannut yhdessä nuorten kanssa niin alikulkutunneleita kuin parkkihalleja, mutta tämä oli täysin uudenlainen projekti, jossa nuoret tekivät teoksensa irrallisille levyille, jotka asennetaan myöhemmin kohteessa paikalleen. Oli mahtavaa päästä toteuttamaan tämä projekti lukiolaisten kanssa, sillä heillä on paljon hyviä ideoita ja valtavasti osaamista, kuvailee Mäkipää kokemusta.

Marraskuun alussa opiskelijat putsasivat Länsimetron vanhoja työmaa-aitoja. Metron rakentamisen aikana oranssit työmaa-aidat olivat tuttu näky myös lukion lähellä Kaitaan metroasematyömaan ympärillä. Samaiset aidat hyödynnettiin nyt taideprojektin materiaalina. Ennen varsinaista maalaamista, opiskelijat putsasivat maalattavat levyt ja tekivät muut pohjatyöt. Kuvat: Heljä Renfors.

Marraskuun puolivälissä lukiolaiset pääsivät maalaushommiin ulkona. Kurssilaiset opettelivat spraymaalausta ja miten eri suuttimilla tehdään erilaista maalipintaa. Kuvat: Heljä Renfors.

Oranssit työmaa-aidat taipuivat moneksi. Teokset asennetaan Matinkylän urheilukentän taustalla olevaan metron huoltotunnelin seinään vuoden 2023 aikana. Ennen asentamista teoksen leikataan vielä muotoonsa. Kuvat: Heljä Renfors

Kurssipalautteissa opiskelijat kiittivät opettajia ja projektikumppaneita ainutlaatuisen, opettavan ja hauskan kurssin mahdollistamisesta. Kurssilla oli tekemisen meininki. Spraymaalaaminen oli monelle uusi kokemus: esimerkiksi maalaamistekniikat ja värien käyttö tulivat kurssin aikana tutuiksi. Kurssin aikana vahvistuivat myös mm. opiskelijoiden ryhmätyö- ja suunnittelutaidot.

Espoo rakennuttaa Matinkylän lukion uudisrakennuksena kauppakeskus Ison Omenan läheisyyteen. Lukiorakennukseen tulee tilat noin 900 lukio-opiskelijalle. Rakennus sisältää oppimisympäristöjen lisäksi kilpailutoiminnan mahdollistavan urheiluhallin. Rakennustyöt saadaan päätökseen loppuvuodesta 2023. Uudet tilat otetaan käyttöön vuoden 2024 alusta.  Lukion arkkitehtisuunnittelusta Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit ja urakoitsijana toimii SRV. Lue lisä Matinkylän lukiosta.