Toukokuussa 2008 Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot päättivät metron toteuttamisesta Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. HKL päätti vuonna 2006 automatisoida koko pääkaupunkiseudun metroliikenteen. Automatisointipäätös oli lähtökohtana myös Länsimetron hankesuunnitelmassa ja määritti mm. laituripituuden.
Hankesuunnitelma länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen valmistui vuonna 2012. Espoon kaupunginvaltuusto päätti osuuden rakentamisesta vuonna 2014. Espoon kaupunginvaltuusto teki suunnitelmaan tarkennuksia toukokuussa 2018.
Matkustajaliikenne Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuudella alkoi 18.11.2017.
Louhintojen vuodet 2014-2018
Louhinnat Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoivat vuoden 2014 lopussa. Ensimmäisinä louhittiin huoltotunnelit. Huoltotunneli on kallioon louhittu kulkureitti, joka louhitaan työmaa-alueelta maan alle varsinaiselle ratalinjalle. Metrotunnelien ja asemien louhinta alkaa vasta työtunnelien louhinnan jälkeen. Asemien louhinnat alkoivat vuoden 2015 lopussa ja valmistuivat vuoden 2018 aikana.
Porajumboa käytetään tunneleiden louhintavaiheessa poraamaan kallioon reikiä, joihin panostetaan räjäytysainetta. Kuva: Saija Räsänen
Louhintojen alkupaukku räjäytettiin Finnoon työtunnelityömaalla 11.12.2014. Paikalla olivat Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen , valtiovarainministeri Antti Rinne ja Destia Oy:n tulosyksikön johtaja Minna Heinonen Kuva: Indav Oy
Tervajaiset ovat perinteinen rakentamisen juhla. Pohjan tervajaisia vietetään, kun louhinta on saavuttanut syvimmän kohtansa. Kuva Espoonlahden ja Kivenlahden työtunneleiden tervajaisista 5.11.2015 Kuva: Riina Kairulahti
Rakentamisen aikana on kerrottu aktiivisesti mitä rakentamisessa tapahtuu, ketkä metroa rakentavat ja miten rakennustyöt vaikuttavat asemaympäristöön. Kuva Soukan asukastilaisuudesta 14.8.2018. Kuva: Länsimetro.
Projektin ydin oli tilannehuone
Projektissa työskenneltiin vuodesta 2017 alkaen big room-mallin mukaisesti, joka tarkoittaa yhteistä toimitilaa ja toimintatapaa.
Tilannehuone oli projektin tilannejohtamisen keskus. Tilannehuone tuotti reaaliaikaista tietoa rakentamisen eri osa-alueista (aikataulu, kustannukset, riskit, laatu, yhteistyö ja työturvallisuus).Kuva: Indav, Timo Kauppila
Ajantasainen tilannekuva, jämäkkä johtaminen, ripeä päätöksenteko ja tehokas tiedonkulku olivat rakentamisen kulmakiviä. Tiedonkulkua parannettiin luomalla uusia sisäisen viestinnän toimintamalleja ja kanavia. Esimerkiksi viikko aloitettiin yhteisellä tilannekatsauksella yli 200 kertaa. Kuva: Indav, Timo Kauppila
Saman katon alla työskenteli 120 henkilöä niin Länsimetro Oy, konsultit, Espoon kaupungin edustajat, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja muut hankkeessa mukana olleet tahot. Kuvassa juhlitaan Big roomin avajaisia Piispanportissa kesäkuussa 2017.
Projektin aikana maailman turvallisinta metroa ja sen rakentamista on esitelty lapsiryhmistä kansainvälisiin vieraisiin saakka. Kuvassa vierailu Espoonlahden Merenkulkijan päiväkodissa.
2018 oli hankintojen vuosi
Vuosi 2018 oli hankintojen aikaa. Projektissa kilpailutettiin urakoitsijat viidelle metroasemalle, ratalinjalle ja yhteensä 24 sivu-urakkaan. Jo hankintavaiheessa korostettiin vuorovaikutusta ja yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa. Matinkylä-Kivenlahti-projektissa toimittiin projektinjohtourakka eli PJU-mallilla.
Jokaisen viiden metroaseman urakoitsijat kilpailutettiin. Kuva on Soukan metroaseman urakan allekirjoitustilaisuudesta. Soukan rakennusurakan toteutti YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Kuva: Saija Räsänen
Runkotöiden ja betonin vuosi 2019
Asemien, radan ja varikon rakentaminen alkoi porrastetusti vuoden 2018 lopulla. Vuosi 2019 oli betonitöiden aikaa. Asemien rakentaminen alkoi laituritasolta edeten kerroksittain kohti maanpintaan.Vuonna 2020 asemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet tulivat näkyviksi osiksi asuinalueita.
Betoni on metroasemien, ratalinjan ja varikon tärkein raaka-aine. Betonista on rakennettu kaikki asemien kantavat rakenteet seinistä hissikuiluihin ja laiturirakenteisiin. Ratalinjalla betonista syntyivät 25 yhdystunnelia, kuusi pumppaamoa, viisi raiteenvaihtohallia ja seitsemän teknistä kuilua. Kuva: M. Wirman
Kivenlahden metroaseman asemahallin elementtejä. Kuva T.Niemi
Harjannostajaisia juhlitaan, kun rakennuksen vesikattotyöt ovat valmistuneet. Kuva on Soukan harjannostajaisista 28.11.2019.
Kuvassa Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäyntirakennus. Kuva: Irina Juppi.
Taloteknisten töiden ja järjestelmäasennusten vuosi 2020
Vuosi 2020 painottui taloteknisiin töihin ja järjestelmäasennuksiin. Metrossa on monia teknisiä järjestelmiä ja automatiikkaa, jotka varmistavat metron turvallisuuden. Myös sivu-urakoiden töitä tehtiin laajalla rintamalla vuonna 2020. Rakennustöiden osalta tehtiin pinta ja sisärakennustöitä.
Yksi metron 52 järjestelmä on savunpoisto. Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Kuva: Maija Wirman.
Yli puolet louhitusta asemahallista on teknisiä tiloja., joissa on modernin metron vaatima talotekniikka ja järjestelmät. Kuvassa vierailu Espoonlahden teknisissä tiloissa. Kuva: Satu Linkola.
Vuonna 2020 asennettiin Suomen pisimmät liukuportaat Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäynnille. Rakentamisen etenemisestä kerrottiin mm. Facebook Livessä, koska koronarajoitusten vuoksi työmaavierailuita ei voitu järjestää. Kuva: Soile Hanttu.
Kuvassa on Kivenlahden metroaseman hissiaulan kattoa. Kuva: Länsimetro.
Radan rakentaminen
Samanaikaisesti asemaurakoiden kanssa eteni metrotunnelin ja radan rakentaminen.
Metrotunnelin rakentamisessa on monta vaihetta taloteknisten kaapeleiden asentamisesta radan sepelöintiin ja virtakiskon asentamiseen. Kuvassa asennetaan ensimmäisiä kiskoja kesäkuussa 2020. Kuva: Markku Kari.
Virtakiskoon kytkettiin sähkö kesäkuussa 2021, jonka jälkeen alkoivat koeajot. Kuva: Indav, Timo Kauppila.
Metron koeajot ylsivät Sammalvuoren metrovarikolle saakka helmikuussa 2022. Kuva: Jussi Utti
Testausvaihe alkoi 2021
Testaaminen alkoi täydellä teholla alkuvuodesta 2021. Vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen käyttö eri poikkeustilanteissa antaa kokonaiskuvan aseman valmiudesta metroliikenteen aloittamiseen. Ennen tätä yksittäiset laitteet ja komponentit on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa. Huhtikuussa 2022 tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät. Asemien ja ratalinjan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa 2022. Varikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020.
Paloilmoittimien testaamista Kivenlahden metroasemalla. Testeissä paloilmaisin aktivoidaan pitkällä sauvalla. Paloilmoittimen ohjauksien testauksissa varmistetaan, että savunpoisto käynnistyy automaattisesti paloilmoittimen hälyttäessä kyseisessä tilassa. Kuva: Janne Ilkanheimo
Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021. Kuvassa ensimmäinen koeajometro Kaitaan metroasemala heinäkuussa 2021
Teksti: Marianne Partanen
Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.