Yli puoli miljoonaa dokumenttia ja lähemmäs tuhat käyttäjää – peräkkäin aseteltuina länsimetron tietoportaalin A4-paperiarkit yltäisivät Helsingistä Rovaniemelle saakka.
Megahankkeessa tiedonhallinta – tai tiedonhallinnan tiedon hallinta, kuten Länsimetron elinkaari- ja riskienhallintajohtaja Ulla Valtonen sanoo – on avainasemassa.
”Tiedonhallinta voi olla mielenkiintoista, helppoa, haastavaa tai mahdotonta – riippuen siitä, kuinka se järjestetään. Vielä on olemassa paljon paperisia arkistoja, tai erillisiä sähköisiä järjestelmiä”, hän sanoo.
Valtonen halusi ratkaista tiedonhallinnan länsimetrossa eri lailla. Hän on kehittänyt yhdessä projekti-insinööri Timo Mankin kanssa länsimetro-projektille tietoportaalin, joka kokoaa koko projektin elinkaaren aikaisen tiedonhallinnan yhteen. Teknisestä toteutuksesta on vastannut Viasys VDC Oy.
”Lähtökohtanamme oli, että tiedonhallinnan on oltava yksinkertaista ja sen on palveltava ensisijaisesti ylläpitoa. Tietosisältöä on voitava pitää ajantasaisena, sen on oltava luotettavaa, eikä tietoa saa kadota missään elinkaaren vaiheessa. Tieto kattaa kaikki metron osat: radan rakenteet, asemat, kuilut, työtunnelit sekä tekniset järjestelmät”, Valtonen kertoo.
Ainutlaatuinen järjestelmä
Tietoportaalin kehitys alkoi vuonna 2010, ja tuloksena on järjestelmä, jollaista ei ole käytössä missään muualla.
”Kun lähdimme tätä kehittämään, missään ei ollut sellaista järjestelmää, jossa olisi ollut mukana kaikki meidän tarvitsemamme tieto kalliotekniikasta ratatekniikkaan teknisten järjestelmien mittavaa laitekantaa unohtamatta. Tosin lähtökohtanamme kehitystyössä oli, että järjestelmää voitaisiin myöhemmin soveltaa myös muihin kohteisiin, parhaimmillaan vaikkapa jäänmurtajan huoltokirjaksi”, sanoo Valtonen.
Ensimmäisen kerran tietoportaali pääsi tuotantokäyttöön 1.9.2017, kun metron Ruoholahti-Matinkylä – osuus valmistui. Kokonaan portaalin voi sanoa olevan valmis, kun metron kakkosvaihe Kivenlahteen saakka valmistuu.
Tietoportaali palvelee käytön aikaa
Tietoportaali kokoaa yhteen kaiken länsimetroon liittyvän tiedon – suunnitelmat, niiden tarkastamisen ja hyväksymisen, rakennustuotteiden ja materiaalien vaatimuksenmukaisuuden valvonnan huolto- ja käyttöohjeineen, urakoiden edistymisen ja työsuoritusten valvonnan sekä käyttöönoton ja vastaanoton valvonnan todentamisen tarkastusasiakirjoineen.
Ennen kaikkea tietoportaali on kehitetty metron ylläpitoa varten.
”Ideana on, että projektin toteutus ei määrittele pelimerkkejä, vaan käytön aika on se tärkein. Vertailukohtana voi sanoa, että suunnittelun ja rakentamisen aika koskee noin kymmentä vuotta, mutta sähköisen huoltokirjan elinikä on kymmenkertainen tähän verrattuna – sama kuin itse metron”, Valtonen sanoo.
Tietoa lajitellaan alusta alkaen huollon ja ylläpidon lähtökohdista. Sitä voidaan hakea myöhemmin portaalista paikkatiedolla – hakukriteeriksi voidaan laittaa esimerkiksi asema, paalu, huone, kerros tai jopa yksittäinen laite.
Huoltotietoa kerätään talteen myös käytön aikana. Länsimetro infran omistajana saa huoltokirjasta huollon ja kunnossapidon toteumaraportit siitä, kuinka huollot käytännössä sujuvat. Järjestelmällä turvataan siis myös matkustajaturvallisuutta.
”Huoltokirja sisältää tiedot mm. itse kiinteistöistä sekä teknisistä järjestelmistä, kuten LVI-järjestelmistä, ja päällysrakenteista; virtakiskoista, raiteista, ja turvalaitteista”, Valtonen kertoo.
Missä vain, milloin vain
Tietoportaalissa on otettu huomioon käyttömukavuus: sitä voidaan käyttää internetin kautta missä tahansa, millä laitteella tahansa – pöytätietokoneella, tabletilla, älypuhelimella. Oikean tiedon on oltava saatavilla välittömästi huoltokohteessa, ja huoltotoimenpiteiden kuittaus tai uuden tehtävän lisäys voidaan tehdä heti paikan päällä.
”Kaikista toimenpiteistä on jäätävä yksilöity nimi- ja aikajälki. Tiedon on edustettava ’näin on tehty’-tilannetta”, Valtonen sanoo.
Portaalia ja huoltokirjaa käytetään kunkin työroolin mukaan räätälöidyn käyttöliittymän kautta. Se yhdistää saman tiedon äärelle monta eri yhteistyötahoa.
”Tietoportaaliin on pääsy niin länsimetron suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla kuin kaupunkien valvontaviranomaisilla ja esimerkiksi pelastuslaitoksella. He kaikki pääsevät näkemään itseään koskettavan tiedon paikasta riippumatta, kunhan vain nettiyhteys toimii”, Valtonen sanoo.
