Länsimetron Matinkylästä Kivenlahteen ulottuvasta kakkosvaiheesta on louhittu noin 95 prosenttia – louhintaurakoissa ollaan siis pitkällä. Pian koittaa se hetki, kun louhintaurakoitsijat poistuvat työmailta ja porajumbot tunneleista. Tunnelit jäävät odottamaan radan ja asemien rakentajia.
Millaiseen tilaan työmaat jäävät, kun louhinta loppuu?
”Viimeisiä louhinnan työvaiheita ovat lujituspultitus, salaojitus ja ruiskubetonointi. Kaikki nämä liittyvät tunneleiden lujittamiseen, ja tätä tehdään tietysti pitkin matkaa louhintaurakoissa. Ruiskutus tehdään sovituilla alueilla katoissa ja seinissä”, kertoo Kaitaan louhintaurakkaa valvova Pentti Väyrynen.
Tunnelin alaosaan ei tule ruiskutusta – sillä kohtaa viimeisiä työvaiheita ovat louhetäyttö ja pohjan tasaus. Louhepinta mahdollistaa myöhemmin rakentamisen alkaessa liikkumisen tunnelissa mm. betoniautoilla ja muilla työmaa-ajoneuvoilla.
”Viimeiseksi tarkastamme pohjat ja varmistamme, että kanaalit on louhittu pohjalle. Kanaaleihin tulee myöhemmin kunnallistekniikkaa, kuten vesijohtoja ja sähkökanavia”, Väyrynen sanoo.
Tasaustöiden jälkeen louhintatyömaalla tehdään vielä katselmus, jossa todetaan töiden valmius. Katselmuksessa varmistetaan mm., että sähkö- ja pumppausjärjestelmät ovat kunnossa rakennusurakan aikaa varten.
”Kun tunnelista nousee lopulta ylös louhintaurakan lopussa, onhan fiilis toki se, että hyvä kun valmista tulee ja päästään töissä eteenpäin”, sanoo Väyrynen.
Louhinnasta rakentamiseen: kaiken perusta on betoni
Louhinnan jälkeen tunneleissa alkaa ylläpitovaihe – niissä pidetään yllä pumppaus- ja sähköjärjestelmiä siihen saakka, kunnes rakennusurakoitsija valitaan ja hänen joukkonsa saapuvat työmaalle.
Rakennusurakka alkaa työmaan perustamisella. Työmaalle on rakennettava mm. työmaakopit. Ensimmäisiä varsinaisia työvaiheita ovat mm. maanvaraiset täytöt, viemärien rakentaminen ja anturoiden betonivalujen tekeminen. Anturoiden päälle nousevat sittemmin rakenteet: seinät, lattiat ja katot.
Väyrynen jatkaa Kaitaan louhintaurakasta suoraan saman aseman rakennustöiden valvojaksi. Niistä hänellä onkin kokemusta, koska hän tuli länsimetro-projektiin mukaan kolmisen vuotta sitten valvomaan Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien rakentamista.
”Rakennusvaihe on minulle tuttu, ja lähden innoissani kohti uutta urakkaa”, Väyrynen sanoo.
