Metroa tehdään asukkaiden ja luonnon ehdoilla
Metro on ilmastoteko
Metro on ilmastoystävällinen kulkuväline. Se ei pilaa ilmaa katuympäristössä, ja länsimetron käyttöönotto vähentääkin tuntuvasti kasvihuonepäästöjä ja parantaa ilmanlaatua Länsiväylän tuntumassa Espoossa ja Länsi-Helsingissä.
Metron ekologisuutta lisäävät sen suuri kuljetuskapasiteetti ja kaluston kestävyys. Yksi metrojuna kuljettaa jopa saman verran matkustajia kuin 700 henkilöautoa.
Pohjaveden tasoa tarkkailtu
Rakentamisen aikana metron vaikutuksia lähiympäristöönsä tarkkailtiinn. Eräs tärkeimmistä seuranta-aiheista oli pohjaveden pinnan taso, jota mitattiin louhinnan vaikutusalueella pohjavesiputkien avulla. Mahdollisia painumia seurattiin erityisen tarkasti. Seurantaa varten rakennuksiin oli kiinnitetty painumapultteja, joiden perusteella voitiin mitata mahdollisia muutoksia ja ennaltaehkäistä tarvittaessa vaurioita.
Rakenteisiin kohdistuvia haittoja ehkäistiin huolehtimalla siitä, ettei paineellisen pohjaveden painetaso laske liikaa. Pohjaveden painetasoa voitiin myös nostaa tai ylläpitää imeyttämällä vettä paineelliseen pohjavesikerrokseen. Painumariskialueilla tehtiin jatkuvaa painumaseurantaa.
Hannusjärvellä pohjaveden pinnan tasoa tarkkailtiin tehostetusti rakentamisen aikana. Metrotunnelin ympäristön kallioperää tiivistettiin korkeimman vaatimustason mukaiseen tiiviysluokkaan, ja metrotunnelin kuivatusvedet johdettiin Hannusjärven valuma-alueen ulkopuolelle.
Pohjavesi- ja painumaseurannan lisäksi seurattiin pintavesien laatua, kalliotiloihin valuvien vuotovesien määrää sekä poistovesien laatua. Vuotovesien pääsy tunneliin estettiin tarvittaessa esimerkiksi injektoimalla eli tiivistämällä kalliota. Louhinnan aikana työtunneleiden kautta poistettavat työmaavedet käsiteltiin hiekan ja öljynerotuksella ennen kun ne johdettiin jätevesiviemäriverkoston.
Käytön aikana metrotunneli ei vaikuta pintavesien virtauksiin tai laatuun. Metrotunnelissa ei myöskään kuljeteta tai varastoida ympäristölle vaarallisia aineita.
Tärinää ja melua seurattu
Ennen louhintojen aloittamista ja niiden jälkeen noin 150 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta on tehty kiinteistökatselmukset, joissa selvitettiin rakennusten kunto. Alussa tarkastettiin, missä kunnossa rakenteet olivat ennen rakentamisen aloittamista, ja töiden valmistuttua tarkastettiin, oliko tärinästä mahdollisesti syntynyt vaurioita.
Ennen louhintojen aloittamista herkät laitteet eristettiin tärinältä, ja tärinää mitattiin myös louhintojen aikana tärinämittarilla louhinnan lähellä olevista rakennuksista ja herkistä laitteista. Mittauksia seurattiin reaaliaikaisesti erillisellä tärinänseurantaohjelmalla.
Rakentamisen aikana meluhaitat ovat vähentyneet. Rakennustöitä tehdään ympäristökeskuksen määritteminä työaikoina.
Valmiin metron runkomelu jää vähäiseksi
Kun metro otetaan käyttöön, siitä aiheutuva tärinä jää vähäiseksi, eikä sillä ole merkitystä maanpäällisten rakenteiden kestävyyteen. Metrokiskot tarjoavat metrojunille erittäin tasaisen kulkualustan, koska kiskot on hitsattu yhteen ja ne on perustettu sepelitukikerrokselle. Helsingin nykyisessä metrossa ei ole havaittu merkittävää tärinää sen enempää vaimentamattomalla kuin vaimennetullakaan tunnelin osuudella.
Länsimetro ei häiritse melulla radan yläpuolelle rakennettujen asuintalojen tai työpaikkojen väkeä. Niin sanottu runkomelu, joka johtuu rakennusrunkoon kytkeytyneestä värähtelystä, on jäänyt hyvin vähäiseksi – runkomelun torjuntaa on suunniteltu mm. 3D- tietokonemallintamisen avulla. Runkomelusta mahdollisesti kärsivät talot ja alueet on osattu ennakoida, ja näin rataan on valittu sopivat, melua vaimentavat materiaalit. Runkomelueristettä on asennettu tunneliin koko matkalle lukuun ottamatta meren ja Länsiväylän alituksia, joissa sitä ei tarvita. Tavoitteiden toteutumista Ruoholahti-Matinkylä -osuudella seurattiin mittauksin; tehdyissä mittauksissa runkomelu on jäänyt alle asuintilojen 30 desibelin tavoitearvon. Metron äänet eivät ole hiljaisissakaan tiloissa kuultavissa muun taustamelun joukosta. Myös Matinkylä-Kivenlahti -osuuden tavoitteita tullaan seuraamaan.
Syvällä kulkeva metro on lempeä luonnolle
Länsimetron rata kulkee koko matkansa ajan tunnelissa syvällä maan alla, joten radalla ei ole välittömiä luontovaikutuksia. Rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia, jotka kohdistuisivat Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen, luonnonsuojelualueeseen tai luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvaan alueeseen. Meluhaitat vähenevät myös merkittävästi, kun metro toteutetaan maanalaisena.
Finnoon jätevesialtaan linnusto on huomioitu alueen rakentamisessa niin, että lintujen pesimäaikaan vältetään erittäin meluavien, maan päällä tehtävien rakennustöiden tekemistä. Rakentaminen ei vaaranna myöskään liito-oravien elinympäristöjä tai viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikkoja.
Finnoon liito-orava-alueet on kartoitettu ja tutkittu jo ennen rakentamisvaihetta. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Ympäristöluvassa määritellään, mitkä liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet tulee säilyttää. Kaikki puiden kaadot liito-orava-alueilla on suoritettu aina ennen pesimäkauden alkamista, eli ennen 1.4.
Rakentamisen aikana liito-oravat on otettu huomioon erilaisin keinoin – Suomenlahdentien metrokuilulle on esimerkiksi rakennettu työmaatien molemmin puolin ns. puuston suoja-aita, joka suojaa liito-oravapuita ja takaa kulkuyhteyden säilymisen. Meritien sisäänkäynnillä taas runkovesijohdon väliaikainen siirto kuilun tieltä toteutettiin maanpäällisellä ratkaisulla siten, ettei kaivantoja tarvinnut tehdä liito-oravametsän puolelle.
Muualla verkossa:
Hankesuunnitelma, Matinkylä-Kivenlahti
Alustava yleissuunnitelma, Matinkylä-Kivenlahti, suunnitelmaraportti