Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Rakentamisen-sivulla voi seurata testaamisen etenemistä.
Pistetestaukset
Pistetesteissä (I/O-testaukset) varmistetaan, että jokainen asennetuista 52:n eri järjestelmän yksittäisistä laitteista, mittareista ja komponenteista on asennettu oikein ja toimii suunnitellusti. Pistetestausvaiheessa pyritään löytämään mahdolliset virheet kytkennöissä ja yksittäisten laitteiden toiminnassa ennen kuin siirrytään testaamisen seuraavaan vaiheeseen eli toimintakokeisiin. Pistetestauksessa testataan, että jokainen laitteesta lähtevä (input) ja siihen saapuva (output) viesti toimii. Signaalin tulee liikkua laitteelta järjestelmän keskukselle ja keskukselta laitteelle. Signaalin kulku pitää jäljittää laitteelta aseman sisällä sijaitsevalla laitteen keskukselle, sieltä paikalliseen valvomoon ja lopulta HKL:n Herttoniemen valvomoon. Pisteitä on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella kymmeniätuhansia. Lue lisää pistetestauksesta.
Toimintakokeet ja järjestelmien testaukset
Kun pistetestauksessa testataan signaalin kulkemista tuhansien eri pisteiden välillä, toimintakokeissa testataan järjestelmän toiminnallisuutta. Toimintakokeissa testataan yksittäisen järjestelmän toimivuus esimerkiksi ilmanvaihto tai savunpoisto. Järjestelmien testaamisessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti eli esimerkiksi ilmanvaihtoa pystyy säätämään suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Näitä testauksia seuraa säädöt ja mittaukset, joissa esimerkiksi säädetään ilmamäärä ja mitataan, tuleeko oikea määrä ilmaa ilmanvaihtokanavista. Lue lisää savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.
Poikkeustilanteiden testaukset
Vaikka yksittäinen laite ja komponentti on testattu pistetestauksissa ja järjestelmien toiminnallisuus toimintakokeissa, vasta kaikkien järjestelmien samanaikainen toiminta eri poikkeustilanteessa kertoo aseman valmiudesta liikenteen aloittamista varten. Poikkeustilanteita ovat tulipalot ja erimittaiset sähkökatkot. Järjestelmien yhteistestaus tehdään asema kerrallaan. Metroaseman lisäksi testissä testataan aseman viereisellä rata-alueella olevien järjestelmien toimintaa. Eri skenaariossa testataan eri järjestelmien toimintaa. Jos jokin osa-alue ei toimi suunnitellusti, testi uusitaan, kunnes järjestelmät toimivat täysin suunnitellusti. Poikkeustilanteiden testaaminen alkoi Kaitaan metroasemalla lokakuussa 2021 – lue lisää.
Osaan testejä liittyy metrojunan ohjausjärjestelmä, ja nämä testaukset suoritetaan vielä yhdessä muun muiden metron järjestelmien kanssa.
Blackout-testeillä varmistetaan kriittisten laitteiden toiminta
Sähkönsyöttöhäiriötesteissä testataan aseman sähköjärjestelmien toimintaa erilaisissa ja eri pituisissa sähkökatkoissa. Aseman toiminnalle kriittisten laitteiden sähkön syötöt on varmistettu automaattisilla syötönvaihdoilla ja kahdennetuilla syötöillä, varavoimakoneella tai UPS (Uninterruptible Power Supply) -laitteilla. Sähkönsyöttöhäiriötilanteissa näiden laitteiden toimintaa testataan ns. ”blackout”-testeissä, jolloin simuloidaan asemaa syöttävien muuntajien vikatilanteita ja tarkastetaan syötönvaihtojen, varavoimakoneen sekä UPS-laitteiden oikea toiminta ja tarkastetaan liittyvien laitteiden toiminta sähkökatkon aikana.
Tulipalotestissä järjestelmät käynnistyvät automaattisesti
Ratatunnelien tulipalon aikaisessa testitilanteessa paloilmaisin havaitsee lämmönnousua tunnelissa, jonka jälkeen järjestelmät toimivat automaattisesti. Aseman ja yhdystunnelien ylipaineistukset aktivoituvat, evakuointikuulutukset alkavat sekä valaistuksen, lukituksen, infonäyttöjen, hissien ja liukuportaiden ohjaukset toimivat automaattisesti hätätilanteen vaatimalla tavalla.
Asemien tulipalotesteissä varmistetaan aluksi, että asema on normaalissa käyttötilassa eli kaikki laitteet on asetettu normaaliin metroliikenteen aikaiseen tilaan. Palohälytys aktivoidaan ennalta määritetystä tilasta paloilmaisimelta tai palopainikkeelta. Palohälytys välittyy automaatiojärjestelmiin, metrovalvomoon ja oikeassa tilanteessa myös hätäkeskukseen. Automaatiojärjestelmät ohjaa palon sijainnin mukaan päälle automaattisesti käynnistyviä savunpoistolohkoja ja poistumisteiden ylipaineistuksia, sammuttaa ilmanvaihdon, ohjaa aseman valaistusta, avaa poistumisteiden lukituksia, sulkee palo-ovia yleisötiloissa, kytkee päälle palon sijainnin mukaan oikeat evakuointikuulutukset, joilla ohjataan metron käyttäjät ulos turvallista reittiä pitkin, ohjaa matkustajainfonäyttöihin evakuointiviestit, ohjaa kameravalvontajärjestelmää, käynnistää hissien evakuointiajot ja pysäyttää alaspäin kulkevat liukuportaat.
Viranomaistarkastukset
Asemakohtaisten poikkeustilannetestausten jälkeen on vuorossa viranomaistarkastukset. Pelastusviranomiset tarkastavat metrojärjestelmän pelastussuunnitelman, jonka toimivuutta testataan erityispalotarkastuksissa. Jokaisella asemalla tehdään myös esteettömyystarkastukset. Rakennusvalvonta puolestaan tekee lopputarkastuksen.
Kaupunkiliikenteen ja HSL:n valmistelevat työt
Viranomaishyväksynnän jälkeen liikennettä operoivan Kaupunkiliikenteen pitää vielä tehdä omat valmistelevat toimensa. Liikenteen alkamisen ajankohdasta päättää HSL. Matkustajaiikenne uudella osuudella alkaa 3.12.2022.