Miten tunnelia rakennetaan?
Tunnelin rakentamisessa on monta vaihetta taloteknisten kaapeleiden asentamisesta radan sepelöintiin ja virtakiskon asentamiseen. Alla käydään läpi radan rakentaminen vaihe vaiheelta.
1. Tunnelin louhinta on valmistunut
Louhinnan päätyttyä lopputuloksena on rakentamisurakkaan valmis tunneli. Tunnelin pohja on tasattu, ja pohjalle on laitettu pienlouhetta eli karkeaa soraa. Kallio on lujitettu pultittamalla ja ruiskubetonoimalla.
Kallion ja ruiskubetonipinnan väliin on rakennettu salaojat eli kuivatusjärjestelmä. Kallion ja ruiskubetonipinnan väliin kertyvä vesi ohjataan pumppaamojen kautta turvallisesti hulevesiviemäreihin maan pinnalle.
2. Tunneliin rakennetaan rakennekerrokset ja betonirakenteet
Olemassa olevan kivimurskeen päälle rakennetaan sepelistä koostuva ns. salaojituskerros, jonne rakennetaan kuivatusviemäri, salaojat ja 50 metrin välein kaivot vesien johtamiseen.
Kaksi ratatunnelia yhdistävään yhdystunneliin rakennetaan perustukset ja seinät.
3. Rakennetaan kaapelireitit poistumistason sisään
Radan ja kallioseinän väliin rakennetaan ns. tukimuurielementti, joka toimii valmiissa metrossa myös 120 cm levyisenä poistumistasona. Tukimuurielementti kätkee sisälleen runsaasti tekniikkaa: kaapelisuojaputkissa kulkee talotekniikan kaapeleita koko radan mitalta. Lopuksi tukimuurielementti kaapeleiden ympärillä täytetään murskeella.
Kaapelit johdetaan ratojen välissä teknisiin tiloihin, joita on jokaisessa yhdystunnelissa kaksi kappaletta ja kuiluilla 4-6 kappaletta. Yhdystunneleihin rakennetaan betoniset seinät.
4. Rakennetaan kaapelikouruelementit ja yhdystunnelin rakenteita
Kaapelisuojaputkien päälle, tukimuurielementin taakse asennetaan kaapelikouruelementit ennen lopullisten kansien asentamista. Niihin tulevat palovesi sekä mahdolliset lisäkaapeloinnit.
Kallioseinän viereen rakennetaan kaide, johon kiinnitetään valoja, kameratolppia sekä kaiuttimia. Kaide helpottaa poistumista hätätilanteessa, koska kallioseinä itsessään on epätasainen.
Poistumistason ja yhdystunnelin väliin rakennetaan betonilattia. Betoni materiaalina on taloudellinen, eikä se aiheuta palokuormaa tai pölyämistä. Betonipintaa pitkin on myös miellyttävä kävellä poistumistilanteessa.
Yhdystunnelin teknisiin tiloihin rakennetaan betoniseinät sekä teräksiset alakatot, jotka suojaavat herkkiä teknisiä laitteita. Yhdystunnelista ratatunneliin rakennetaan aina kaksi sisäänpäin ja yksi ulospäin avautuvaa ovea. Näin viereiseen tunneliin pääsee aina poistumaan, vaikka tunnelien välillä vallitsisi paine-ero. Yhdystunnelissa on myös hätäpuhelin, josta on yhteys HKL:n Herttoniemen metrovalvomoon.
5. Sähkö- ja LVI-työt alkavat
Sähkötöiden aluksi asennetaan kaapelit aiemmin rakennettujen suojaputkien sisään. Tunneliin asennetaan myös valaisimet, jotka ovat pääosin loisteputkivaloja. Ne toistuvat tunnelissa muutaman metrin välein. Poistumistien valaistus on turvattu sähkökatkojen varalta.
Tunneliin lisätään poistumistieopasteet, jotka opastavat lähimmälle yhdystunnelille. Yhdystunnelien välissä olevaan savusulkutilaan rakennetaan ylipainepuhaltimet, jotka pitävät yhdystunnelin tilan ylipaineistettuna. Näin savu ei pääse sisään mahdollisessa tulipalossa.
6. Pölkyt ja sepeli tunneliin
Ratatunnelin reunoille rakennetaan sähköä varten kaapelikouruja. Radan alle lisätään runkomelueristettä, joka eristää tehokkaasti kalliossa etenevää runkomelua.
Radan pohjalle asetetaan alussepelöinti ja pölkyt. Tämän jälkeen tunnelissa ei voi enää ajaa rengaskalustolla.
7. Kiskot paikoilleen
Kiskot asetetaan paikoilleen tukemalla ne pölkkyihin, minkä jälkeen radalla tehdään loppusepelöinti. Tämän jälkeen tunnelissa voi kulkea vain kiskokalustolla. Virtakisko asennetaan tunnelissa pölkyn päihin kiinnitettäviin kannatinkaariin.
8. Virtaa kiskoille
Tunnelissa on 20 kV pääsähkönjakeluverkko. Kun ratasähkö kytketään päälle, virtakiskossa on 750V tasajännite. Kaapelikourut kansitetaan. Tunneliin kytketään metrojunien liikennettä ohjaavat liikenneopastimet.
9. Rataa testataan
Kun radan rakenteet ovat valmiit, rataa testataan ja koekäytetään. Koekäyttö vie aikaa useita kuukausia. Kaikkien teknisten järjestelmien toimivuutta testataan yhdessä, ja samaan aikaan HKL tekee koeajoja metrojunilla. Kun kaikki testaukset ja viranomaistarkastukset on suoritettu loppuun, kaikki viisi asemaa ja raideinfra järjestelmineen luovutetaan samanaikaisesti Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle liikenteen alkamisen valmisteluja varten.
Tutustu myös metroaseman rakentamiseen täällä.