Ympäristö

Metroa tehdään asukkaiden ja luonnon ehdoilla

Metro on ilmastoteko

Metro on ilmastoystävällinen kulkuväline. Se ei pilaa ilmaa katuympäristössä, ja länsimetron käyttöönotto vähentääkin tuntuvasti kasvihuonepäästöjä ja parantaa ilmanlaatua Länsiväylän tuntumassa Espoossa ja Länsi-Helsingissä.

Henkilöautoilla tehdyt matkat vähenevät Matinkylä-Kivenlahti – osuudella arvioiden mukaan henkilökilometreinä noin 20 000 km arkivuorokaudessa, mikä vastaa 200 – 300 henkilöauton poistumista liikenteestä. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän vuoden 2035 ennustetilanteessa 1000 – 2 000 tonnilla vuodessa.

Metron ekologisuutta lisää myös sen suuri kuljetuskapasiteetti ja kaluston kestävyys. Yksi metrojuna kuljettaa jopa saman verran matkustajia kuin 700 henkilöautoa. Metron automatisointi vähentää energiankulutusta entisestään, kun energian käyttö tehostuu ja matkustajamäärät kasvavat.

Pohjaveden tasoa tarkkaillaan

Rakentamisen aikana metron vaikutuksia lähiympäristöönsä tarkkaillaan. Eräs tärkeimmistä seuranta-aiheista on pohjaveden pinnan taso, jota mitataan louhinnan vaikutusalueella pohjavesiputkien avulla. Mahdollisia painumia seurataan erityisen tarkasti. Seurantaa varten rakennuksiin on kiinnitetty painumapultteja, joiden perusteella voidaan mitata mahdollisia muutoksia ja ennaltaehkäistä tarvittaessa vaurioita.

Rakenteisiin kohdistuvia haittoja ehkäistään huolehtimalla siitä, ettei paineellisen pohjaveden painetaso laske liikaa. Pohjaveden painetasoa voidaan myös nostaa tai ylläpitää imeyttämällä vettä paineelliseen pohjavesikerrokseen. Painumariskialueilla tehdään jatkuvaa painumaseurantaa.

Hannusjärvellä pohjaveden pinnan tasoa tarkkaillaan tehostetusti rakentamisen aikana. Metrotunnelin ympäristön kallioperää tiivistetään korkeimman vaatimustason mukaiseen tiiviysluokkaan, ja metrotunnelin kuivatusvedet johdetaan Hannusjärven valuma-alueen ulkopuolelle.

Pohjavesi- ja painumaseurannan lisäksi seurataan pintavesien laatua, kalliotiloihin valuvien vuotovesien määrää sekä poistovesien laatua. Vuotovesien pääsy tunneliin estetään tarvittaessa esimerkiksi injektoimalla eli tiivistämällä kalliota. Louhinnan aikana työtunneleiden kautta poistettavat työmaavedet käsitellään hiekan ja öljynerotuksella ennen kun ne johdetaan jätevesiviemäriverkoston.

Käytön aikana metrotunneli ei vaikuta pintavesien virtauksiin tai laatuun. Metrotunnelissa ei myöskään kuljeteta tai varastoida ympäristölle vaarallisia aineita.

Tärinää ja melua seurataan

Ennen louhintojen aloittamista ja niiden jälkeen noin 150 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta tehdään kiinteistökatselmuksia, joissa selvitetään rakennusten kunto. Alussa tarkastetaan, missä kunnossa rakenteet ovat ennen rakentamisen aloittamista, ja töiden valmistuttua tarkastetaan, onko tärinästä mahdollisesti syntynyt vaurioita.

Ennen louhintojen aloittamista herkät laitteet eristetään tärinältä, ja tärinää mitataan myös louhintojen aikana tärinämittarilla louhinnan lähellä olevista rakennuksista ja herkistä laitteista. Mittauksia seurataan reaaliaikaisesti erillisellä tärinänseurantaohjelmalla. Lisää tietoa melusta ja tärinästä löytyy täältä.

Valmiin metron runkomelu jää vähäiseksi

Kun metro otetaan käyttöön, siitä aiheutuva tärinä jää vähäiseksi, eikä sillä ole merkitystä maanpäällisten rakenteiden kestävyyteen. Metrokiskot tarjoavat metrojunille erittäin tasaisen kulkualustan, koska kiskot on hitsattu yhteen ja ne on perustettu sepelitukikerrokselle. Helsingin nykyisessä metrossa ei ole havaittu merkittävää tärinää sen enempää vaimentamattomalla kuin vaimennetullakaan tunnelin osuudella.

Länsimetro ei häiritse melulla radan yläpuolelle rakennettujen asuintalojen tai työpaikkojen väkeä. Niin sanottu runkomelu, joka johtuu rakennusrunkoon kytkeytyneestä värähtelystä, jää hyvin vähäiseksi – runkomelun torjuntaa on suunniteltu mm. 3D- tietokonemallintamisen avulla. Runkomelusta mahdollisesti kärsivät talot ja alueet on osattu ennakoida, ja näin rataan on valittu sopivat, melua vaimentavat materiaalit. Runkomelueristettä on asennettu tunneliin koko matkalle lukuun ottamatta meren ja Länsiväylän alituksia, joissa sitä ei tarvita.

Tavoitteiden toteutumista seurattiin mittauksin; tehdyissä mittauksissa runkomelu on jäänyt alle asuintilojen 30 desibelin tavoitearvon. Metron äänet eivät ole hiljaisissakaan tiloissa kuultavissa muun taustamelun joukosta.

Syvällä kulkeva metro on lempeä luonnolle

Länsimetron rata kulkee koko matkansa ajan tunnelissa syvällä maan alla, joten radalla ei ole välittömiä luontovaikutuksia. Rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia, jotka kohdistuisivat Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen, luonnonsuojelualueeseen tai luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvaan alueeseen.

Finnoon jätevesialtaan linnusto on huomioitu alueen rakentamisessa niin, että lintujen pesimäaikaan vältetään erittäin meluavien, maan päällä tehtävien rakennustöiden tekemistä. Rakentaminen ei vaaranna myöskään liito-oravien elinympäristöjä tai viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikkoja.

Finnoon liito-orava-alueet on kartoitettu ja tutkittu jo ennen rakentamisvaihetta. Alueen metrokuilut on sijoitettu niin, että ne häiritsevät liito-oravan elinaluetta mahdollisimman vähän. Ympäristöluvassa määritellään, mitkä liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet tulee säilyttää. Kaikki puiden kaadot liito-orava-alueilla on suoritettu aina ennen pesimäkauden alkamista, eli ennen 1.4.

Rakentamisen aikana liito-oravat on otettu huomioon erilaisin keinoin – Suomenlahdentien metrokuilulle on esimerkiksi rakennettu työmaatien molemmin puolin ns. puuston suoja-aita, joka suojaa liito-oravapuita ja takaa kulkuyhteyden säilymisen. Meritien sisäänkäynnillä taas runkovesijohdon väliaikainen siirto kuilun tieltä toteutettiin maanpäällisellä ratkaisulla siten, ettei kaivantoja tarvinnut tehdä liito-oravametsän puolelle.

Muualla verkossa:

HKL, Liikenteen ympäristövaikutukset

Hankesuunnitelma, Matinkylä-Kivenlahti

Alustava yleissuunnitelma, Matinkylä-Kivenlahti, suunnitelmaraportti

Länsimetron hankesuunnitelma, suunnitelmaraportti (2008)