Näin ykkösvaihe rakentui

Länsimetron ykkösvaiheen rakentaminen alkoi vuonna 2009. Louhinnat saatiin päätökseen 2014. Jokainen asema on laaja kokonaisuus. Betonia on kaikilla asemilla valettu noin 10 000 kuutiota. Asemalaituri on 90 m pitkä ja 12-16 metriä leveä. Suunnilleen saman verran tiloja on teknisille järjestelmille laiturin molemmissa päissä useammassa kerroksessa. Asemia rakentui 8 ja ratalinjaa  28 kilometriä yhteensä. Pystykuiluja rakennettiin 15, raiteenvaihtohalleja 9  ja kaksi tunnelia yhdistäviä yhdystunneleita 54. Teknisiä järjestelmiä asennettiin 52 erilaista, mm. kulunvalvonta, turva-automaatio, palonilmaisujärjestelmät ja varavoimakoneet.

2016 alkoi testausvaihe, joka jatkui viranomaistarkastusten alkuun asti kesään 2017. Syyskuun alussa 2017 asemat ja rata luovutettiin pelastuslaitosten luvalla HKL:n käyttöön liikenteen käynnistämisen valmisteluja varten. Espoon ja Helsingin rakennusvalvonnat antoivat 22.9. luvan aloittaa matkustajaliikenne länsimetron osuudella. Länsimetro oy luovutti asemat ja radan HKL:lle 3.10.. Kahdeksan asemaa ja rata teknisine järjestelmineen jäävät Länsimetro Oy:n omistukseen. HKL raportoi Länsimetro Oy:lle radan ja asemien käytöstä ja siihen liittyvistä huolto- ja ylläpitotehtävistä sovitulla tavalla. Matkustajaliikenne Matinkylään alkoi 18.11.2017.

Lue lisää: Ykkösvaiheen asemat esittelyssä 

Ykkösvaiheen rakentuminen kuvina

Yhteiskoekäytöillä on varmistettu metron turvallisuus

Ennen metron ykkösvaiheen käyttöönottoa testauksilla ja yhteiskoekäyttökokeilla varmistettiin, että metro toimii suunnitellusti. Ennen testausten viimeistä vaihetta eli yhteiskoekäyttöä kunkin järjestelmän toimittaja testasi oman järjestelmänsä. Lisäksi Länsimetro suoritti toimintakokeet. Tämän jälkeen asemalla suoritettiin yhteiskoekäyttökokeet, jotka kestivät useita päiviä. Yhteiskoekäytöt päättyivät keväällä 2017.

Yhteiskoekäytössä varmistettiin metron turvallisuus ja kaikkien eri järjestelmien toimiminen yhdessä. Testattavana olevan aseman lisäksi yhteiskoekäytössä testattiin viereisten asemien ja ratalinjan toimintaa kokonaisuutena. Järjestelmien toiminta tarkistettiin useissa erilaisissa kuvitteellisissa poikkeustilanteissa.

Kiinteistövalvonta valvoo aseman toimintoja

Yhteiskoekäytöissä yksi tärkeimmistä testattavista järjestelmistä on kiinteistövalvonta. Kiinteistövalvontajärjestelmä valvoo muiden järjestelmien, kuten ilmanvaihto, kulunvalvonta, pumppaamot, hissit, liukuportaat, paloilmaisimet ja savuntunnistus toimintaa. Järjestelmä valvoo kaikkia turvallisuuden ja toimivuuden varmistavia laitteistoja ja järjestelmiä. Kaikki laitteet testattiin erikseen ja toiminta varmistettiin ennen kuin kokonaisuutta voitiin testata. Uuden osuuden tekniset järjestelmät ovat nyt osa nykymetron järjestelmiä.

Testauksista käyttöönottoon

Espoon ja Helsingin pelastuslaitokset hyväksyivät testien perusteella turvallisuusjärjestelmien toimivuuden. HKL tarkisti, että metroliikenteen ratatekniset turvalaitejärjestelmät opastimineen ja ilmaisimineen olivat toimintavalmiita. Molempien kaupunkien rakennusvalvonnat antoiva 22.9.2017  luvan matkustajaliikenteen aloittamiseen. HSL päätöksellä  matkustajaliikenne Matinkylään alkoi 18.11.2017. Katso myös Länsimetro-lehden juttu metron turvallisuudesta.

Kustannukset Ruoholahti-Matinkylä

Toteutettu metro on enemmän kuin hankesuunnitelmassa määritelty

Ruoholahti-Matinkylä -osuuden kokonaiskustannusennuste on 1 186 miljoonaa euroa, ennusteeseen sisältyvät vielä toteutettavat aseman ympäristön hankkeet esimerkiksi Matinkylässä. Hankkeen rakentamisen indeksikorjattu budjetti alkuperäisen hankesuunnitelman (2008) mukaiselle laajuudelle on 849 miljoonaa euroa (hankesuunnitelma 714 miljoonaa euroa + indeksikorjaus 135 miljoonaa euroa). Rakentamisen aikana Länsimetro-hankkeessa toteutettavien töiden laajuus muuttui paljon hankesuunnitelmassa määritellystä. Näillä muutoksilla metroa parannettiin ja sitä sovitettiin paremmin muuttuvaan kaupunkirakenteeseen, mutta muutokset myös vaikuttivat hankkeen kokonaiskustannuksiin.

Teknisten tilojen laajuus kasvoi jopa yli puolella, kun esimerkiksi savunpoistoon tarvittavien kanavien määrä kasvoi  ja kiinteistötekniset järjestelmät nostettiin laitureiden alta ylemmäs varautumisena mahdollisiin vesivahinkoihin.  Matkustajille tärkeänä parannuksena esteettömyys päätettiin toteuttaa kaikilla sisäänkäynneillä. Hankesuunnitelmassa oli suunniteltu vain yksi esteetön sisäänkäynti jokaiselle asemalle. Nämä parannukset kasvattivat asemien rakennuskustannuksia, joka oli koko hankkeen suurimpia kustannusmuutoksia.

Myös kaupunkiympäristön muuttuminen ja kehittyminen asemien läheisyydessä vaikutti kustannuksiin. Esimerkiksi Koivusaaressa aseman maanpäällisen rakennuksen koko kasvoi merkittävästi, kun varauduttiin toisen kerroksen sisäänkäyntiin. Muutoksella huomioitiin kaupungin suunnitelma rakentaa tie asemarakennuksen ja Länsiväylän väliin.

Mikäli länsimetron ensimmäinen vaihe olisi toteutettu vain hankesuunnitelman mukaisessa laajuudessa, kustannukset olisivat olleet arviolta 933 miljoonaa euroa ja kustannusylitys kaikkiaan alle 10 prosenttia suhteessa indeksikorjattuun hankesuunnitelmaan. Hankesuunnitelmassa ei oltu huomioitu tämän kokoisissa hankkeissa tavanomaista riskivarausta. Riskivaraus on suurissa hankkeissa tyypillisesti noin 10 prosenttia. Arvioituna suhteessa hankesuunnitelman mukaiseen laajuuteen ja riskivaraus huomioiden, länsimetron kustannukset eivät poikkea merkittävästi suunnitellusta.

Työmaaturvallisuus

Länsimetron ykkösvaiheen rakentamisessa työmaaturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota rakentamisen kaikissa vaiheissa.  Hankkeen laajuus ja kesto huomioiden työmaiden turvallisuus säilyi erinomaisella tasolla.  Yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa järjestettiin yhteensä 34  pelastusharjoitusta, joissa harjoiteltiin pelastamista rakentamisen ja louhinnan aikaisissa työmaaolosuhteissa. Samalla pelastuslaitoksen väki pääsi tutustumana maanalaisiin olosuhteisiin. Urakoitsijoille järjestettiin Turvallisin metrotyömaa -kilpailu, jossa tekijöitä kannustettiin turvalliseen rakentamiseen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoo turvallista rakentamista. Hanke toimi koko ykkösvaiheen rakentamisen ajan läheisessä yhteistyössä AVI:n  ja verottajan kanssa  harmaan talouden poiskitkemiseksi alalta. Lue lisää viranomaisyhteistyöstä myös Länsimetro-lehdessä.