Länsimetro kehittää metroasemien liityntäpyöräpysäköintitiloja osana omaisuudenhallintaa. Yhteistyössä Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa on etsitty uusia ratkaisuja, jotka tukevat pyörä+metro-yhdistelmää liikkumisen muotona ja edistävät kestävää kaupunkiliikkumista.
Länsimetro omistaa liityntäpysäköintitiloja
Länsimetro omistaa metroasemien, radan, järjestelmien ja metrovarikon lisäksi myös liityntäliikenteen infrastruktuuria, kuten liityntäpysäköintilaitoksia, bussiterminaaleja ja pyörien liityntäpysäköintitiloja. Näiden kehittäminen on osa Länsimetron omaisuudenhallintaa.
Länsimetron tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy metron käyttöä tukevaan liityntäliikenteeseen ja varikkotoimintaan. Länsimetrolla on viisi tytäryhtiötä (Kiinteistö Oy Matinkylän bussiterminaali, Kiinteistö Oy Matinkylän liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Espoonlahden Bussiterminaali ja Sammalvuoren Metrovarikko Oy) ja lisäksi Länsimetro Oy omistaa osuuden Tapiolan keskuspysäköinti Oy:stä.
Monialaiset opiskelijaryhmät ratkoivat pyöräpysäköinnin haasteita
Espoon kaupunki on kumppanina Cycle4Climate-hankkeessa. Hankkeen kautta Länsimetro osallistui Metropolian ammattikorkeakoulun innovaatioprojektiin syksyllä 2025. Projektissa opiskelijat ratkoivat metroasemien pyöräpysäköintitilojen kehittämiseen liittyviä haasteita. Opiskelijat haastettiin löytämään ratkaisuja, jotka kannustaisivat yhä useampia yhdistämään pyöräilyn ja metromatkan: millaisia palveluita ja tiloja pyöräpysäköinnin käyttäjät tai potentiaaliset käyttäjät kaipaavat, miten käyttäjien ideoita saataisiin kerättyä nykyistä enemmän ja onko maailmalla jotain ratkaisuja, jotka voisivat toimia juuri Espoon metroasemilla?
Metropolian innovaatioprojektit
Innovaatioprojektit ovat merkittävä osa Metropolian toimintaa ja yksi keskeisistä tavoista toteuttaa työelämäyhteistyötä. Monialaisilla, työelämäyhteistyössä tehtävillä innovaatioprojekteilla vastataan aluekehittämishaasteeseen ja integroidaan tutkimus- ja kehittämistyötä opetukseen. Innovaatioprojekteissa kehitetään palvelujen, toimintatapojen, menetelmien tai tuotteiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa.
Syksyn 2025 kurssille osallistui 88 opiskelijaa ja viisi ohjaajaa viidestä eri pääaineesta (teollinen muotoilu, sisustusarkkitehtuuri, vaatetusala, tekstiilisuunnittelu ja konservointi). Eri haastetehtäviä oli 12.
Cycle4Climate-hanke
Kansainvälisessä Cycle4Climate-hankkeessa (Interreg Central Baltic -ohjelma, 2024-2027) kokeillaan erilaisia toimia pyöräliikenteen lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi Espoossa ja kolmessa muussa eurooppalaisessa kaupungissa sekä tehdään yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa.
Hanke tukee kestävän liikkumisen edistämistä Espoossa ja muun muassa Hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteen saavuttamista. Hankkeessa opitaan erilaisten toimien vaikuttavuudesta, ja kokeillaan ratkaisuja Espoossa Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi alueella. Lue lisää Cycle4Climate-projektista.
Kaksi opiskelijaryhmää tarttui Länsimetron ja Cycle4Climaten haasteeseen. Opiskelijat tarkastelivat pyörien liityntäpysäköintiä eri näkökulmista. Ehdotuksissa tarkasteltiin muun muassa opastusta pyöräpysäköintiin kaupunkiympäristössä ja asemilla, pysäköintitilojen turvallisuutta, tiloja viestintä- ja palautekanavana, pyörätelineratkaisuja ja HSL:n sovelluksen kehittämistä pyöräilijäystävällisemmäksi. Opiskelijat jalkautuivat Tapiolan, Aalto-yliopiston ja Keilaniemen metroasemille ideointivaiheessa tarkastelemaan nykytilaa ja tilallisia elementtejä. Länsimetro ja Espoon kaupunki myös sparrasivat opiskelijoita ratkaisujen kehittämistä prosessin aikana
Metropolian opiskelijat Milka Honkanen, Kaisa Rantala, Alma Kilpi, Eeva Aho, Helmi Pesonen ja Arimo Piispa esittelivät ryhmien lopulliset työnsä seminaarissa Länsimetron ja Espoon kaupungin edustajille.
– Opiskelijoiden ehdotukset olivat laadukkaita ja huolellisesti valmisteltuja. He toivat esiin monipuolisia näkökulmia, kiittää Länsimetron toimitusjohtaja Matias Johansson.
Länsimetro ja Cycle4Climate käyvät kehitysideoita läpi, ja ajatuksena on, että jotain kevyesti toteuttavaa ratkaisua voitaisiin kokeilla vuonna 2026. Laajemmat kehitysideat vaativat jatkotarkastelua ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa