Tapiolan valkoisuutta hohtavan metroaseman laituritasolla kohoaa suuri, ponnaripäinen patsas – kyseessä on Emma jättää jäljen, taiteilija Kim Simonssonin juuri julkistettu tilausteos asemalle. EMMA -Espoon modernin taiteen museon rahoittama teos Emma jättää jäljen sulautuu asemaan valkoisen värinsä puolesta, mutta huomio kiinnittyy värikkääseen kämmeneen: Emma on selvästi upottanut kätensä maalitynnyriin.
Kim Simonsson pohti pitkään, millaisen teoksen suunnitella julkiseen tilaan – metroasemalle, jonka kautta tulee kulkemaan Strafican ennusteen mukaan päivittäin arviolta 26 000 matkustajaa.
”Julkiseen tilaan suunnittelu on monessa mielessä haastavampaa kuin yksityiselle tilaajalle, koska teoksen täytyy kestää käyttöä. Materiaalin valinta on tärkeää. Aihe ei myöskään voi olla mikä tahansa, kun ollaan julkisella paikalla”, Simonsson sanoo.
Lopullinen idea ilkurisesta Emmasta, joka maalaa seiniin kädenjälkiään, syntyi Simonssonin ollessa kävelyllä Fiskarsissa puolisonsa kanssa.
”Halusin, että teos olisi jollakin tapaa anarkistinen, mutta ei liikaa. Sillä kävelyretkellä mieleeni tuli lapsi maalaamassa seinää – seinään maalaaminenhan on hirveän vapauttava tunne”, Simonsson kertoo.
Lopputuloksena on mm. Pikku Myystä ja taiteilija Frida Kahlosta vaikutteita saanut Emma, jonka muotokieli sekoittaa realistisuutta ja animaatiohahmojen pehmeyttä. Patsaan hiusten piti alkuperin olla nutturalla Pikku Myyn malliin, mutta toisin kävi.
”Näillä malleilla, vahvoilla naisilla, on usein ollut nuttura, mutta patsaalla se näytti liian staattiselta. Ponnarissa on ilmavuutta”, Simonsson sanoo.
Emma seisoo tukevasti laituritasolla – patsas on pultattu kiinni laituriin puoli metriä pitkillä pulteilla, joten se ei taatusti tule kaatumaan. Materiaaliltaan Emma on kestävää pronssia, joka on maalattu valkoiseksi kättä lukuun ottamatta.
Emman jättämät jäljet näkyvät asemalla – ensimmäiset jo heti noustessa liukuportaita kohti lippuhallia. Värikäs, vihreää, keltaista, punaista ja sinistä sekoittava väriviiru koristaa seinää. Samanlaisia värijälkiä löytyy ympäri asemaa, ja tarina jatkuu myös digitaalisina animaatioina.
”Emma on tällainen vahva, itsenäinen hahmo. Olisihan se hauskaa, jos siitä tulisi vaikka jollekin metroaseman käyttäjälle kaveri”, Simonsson naurahtaa.
Kim Simonssonin teoksessa Emma jättää jälkiään ympäri Tapiolan asemaa.
