Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kysymyksiä länsimetron ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä rakentamisesta 

Mitä viranomaistarkastuksiin on kuulunut?

Espoon ja Helsingin pelastuslaitokset ovat hyväksyneet testien perusteella turvallisuusjärjestelmien toimivuuden, minkä jälkeen kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset ovat  hyväksyneet asemien ja ratatunnelien avaamisen matkustajaliikennettä varten. HKL on tarkastanut, että metroliikenteen ratatekniset turvalaitejärjestelmät opastimineen ja ilmaisimineen ovat kunnossa. Käytännössä rakennusvalvonnan työnä oli hyväksyä satojatuhansia sähköisiä dokumentteja. Pelastusviranomaiset tarkastavat omalta osaltaan metron turvallisuuden. Rakennusvalvonnat puolsivat metron avaamista matkustajaliikennettä varten 22.9.

Miksi metron valmistuminen on viivästynyt?

Metron viivästyminen johtuu siitä, että loppuvaiheen töille ja käyttöönottovaiheelle ei ollut varattu riittävästi aikaa. Länsimetro on paitsi Suomen suurin infrahanke, myös vaativa talotekniikka- ja automaatiohanke. Kokemusta näin suuren ja kompleksisen hankkeen käyttöönottovaiheesta ei ole ollut olemassa.

Valitettavasti metron valmistuminen kestää huomattavasti alkuperäistä aikatauluarviota kauemmin. Länsimetron tavoitteena on, että metro on liikenteen alkaessa käyttövarma, turvallinen ja luotettava. Koko rakentava organisaatio on tehnyt lujasti töitä sen varmistamiseksi.

Millaisia asioita metron käyttöönotossa testataan?

Ennen metron käyttöönottoa on testauksilla ja yhteiskoekäyttökokeilla varmistettu, että metro toimii suunnitellusti.  Ennen testausten viimeistä vaihetta eli yhteiskoekäyttöä kunkin järjestelmän toimittaja testaa järjestelmän. Erilaisia järjestelmiä länsimetrossa on 52. Länsimetro suorittaa lisäksi toimintakokeet. Tämän jälkeen on seurannut yhteiskoekäyttövaihe, joka kestää asemittain useita päiviä. Yhteiskoekäytössä varmistetaan metron turvallisuus ja kaikkien eri järjestelmien toimiminen yhdessä. Yhteiskoekäyttökokeet alkoivat Aalto-yliopiston asemalla lokakuussa 2016 jatkuen talven ja kevään aikana muilla asemilla. Niittykummun ja Matinkylän testaukset saatiin päätökseen toukokuussa 2017. Hankkeen aikataulusta on tiedotettu viipymättä testausten edetessä sen tiedon valossa, joka etenemisestä on ollut.

Miksi metroa rakennetaan?

Metro on investointi, jolla pohjustetaan kestävällä tavalla kaupungistumisesta johtuva kasvu pitkälle tulevaisuuteen. Sujuva joukkoliikenne luo osaltaan kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Aalto-yliopistoon ja Otaniemen tiedeyhteisöön tukeutuville osaamis- ja tietointensiivisille yrityksille ja työpaikoille.  Espoo kasvaa vuoteen 2070 mennessä 70 000 uudella asukkaalla. Laadukas ja arkea sujuvoittava joukkoliikenne luo edellytykset kasvulle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Mikä oli Ruoholahti-Matinkylä-osuuden alkuperäinen budjetti?

Hankkeen rakentamisen indeksikorjattu budjetti hankesuunnitelman (2008) mukaiselle laajuudelle on 849 miljoonaa euroa (hankesuunnitelma 714 miljoonaa euroa + indeksikorotus 135 miljoonaa euroa).

Kuinka paljon budjetti on ylittynyt?

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 186 miljoonaa euroa. Valtion avustus on 249 miljoonaa euroa. Ylitystä on 337 miljoonaa euroa.

Miksi?

Metroa on rakennettu Suomessa viimeksi tässä mittakaavassa 1980-luvulla. Ykkösvaiheen hankesuunnitelma valmistui 2008, louhinta alkoi 2009. Rakentamisen aikana hankkeen laajuus on muuttunut hankesuunnitelman laajuudesta merkittävästi. Esimerkiksi teknisten tilojen laajuus on noin kaksinkertaistunut hankesuunnitelman laajuudesta. Lisäksi esteettömyys on hankkeen aikana laajentunut aseman molempiin sisäänkäynteihin. Hankesuunnitelmassa vain toinen sisäänkäynneistä määriteltiin esteettömäksi. Kansainvälisessä vertailussa länsimetron rakentamiskustannukset ovat kuitenkin matalat. Hankkeen kustannukset tullaan avaamaan yksityiskohtaisesti, kun taloudelliset loppuselvitykset jokaisesta urakasta on tehty.

Lähde: Pedestrian Observations

Minkä pituiset laiturit metroasemille tulee? Mahtuvatko kaikki matkustajat junaan?

Länsimetron asemille tulee 90 metriä pitkät asemalaiturit. Helsingissä vanhan metron laiturien pituus on 135 metriä. Metron uusi ajonohjausjärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 2012. Uusi asetinlaite mahdollistaa ajamisen 2,5 minuutin vuorovälillä. Aikaisemmin vuorovälin minimi oli 4 minuuttia. HKL siirtyi 2016 elokuussa 2,5 minuutin vuoroväliin.

Länsimetron liikenteen alkaessa siirrytään koko metrossa 90 metrin mittaisiin kahden vaunuparin juniin. Ruuhkaliikenteessä vuorovälinä on 2,5 minuuttia, jolloin tunnin aikana on käytössä 96 vaunua nykyisen 90 vaunun sijaan. Samalla liikenteen palvelutaso paranee junien kulkiessa tiheämmällä vuorovälillä.

Käyttäjämäärien kasvaessa tarvitaan lisäkapasiteettia. Vuoroväliä tihentämällä saavutetaan kulloinkin riittävä kapasiteetti ja parannetaan palvelua, kun odotusajat lyhenevät.

Kuinka kauan kestää metromatka Kivenlahdesta Helsinkiin?

Arvioituja matka-aikoja:

Kivenlahti – Matinkylä: noin 10 min
Kivenlahti – Tapiola: noin 15 min
Kivenlahti – Rautatientori: noin 29 min
Kivenlahti – Hakaniemi: noin 31 min
Kivenlahti – Itäkeskus: noin 43 min
Katso lisää matka-aikoja matka-aikataulukosta.

Miten länsimetron asemilla on otettu huomioon näkövammaisten esteettömyys?

Länsimetron asemalaitureihin on asennettu samanlaiset reunasta varoittavat merkinnät kuin Helsingin nykyisille metroasemille. Länsimetro kutsui näkövammaisten edustajia mukaan aseman esteettömyyskatselmukseen 2017 kesällä. Tässä yhteydessä näkövammaisten edustajat esittivät kantanaan, että varoitusraidan teho voi olla metrossa parempi sekä uusilla että vanhoilla asemilla.

Näkövammaisten käyttäjien turvaamiseksi onkin nyt HKL:n ja Länsimetron kesken sovittu, että laiturin reunaa noin metrin etäisyydellä seuraavaa keltaista varoitusraitaa pyritään täydentämään selkeämmän kosketusvaikutuksen tarjoavalla lisäraidalla tai -listalla.

Peruskorjatuilla nykymetron asemilla sekä uusilla Länsimetron asemilla on lisäksi kattavat kohokuvioidut ja jälkihohtavat lattiaopasteet ohjaamassa näkövammaisia käyttäjiä.

Lisätietoja:

Länsimetro  rakentaa -blogi

Twitter

Facebook