Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kysymyksiä länsimetron ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä rakentamisesta 

Mistä saan lisätietoja matkalipuista ja metroliikenteestä Matinkylään?

HSL (Helsingin seudun liikenne)  suunnittelee  ja hankkii toiminta-alueensa joukkoliikenteen, hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hinnat, vastaa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta sekä järjestää lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksesta.  Matkustajaliikenteeseen liittyviin kysymyksiin vastaa siis HSL.  HKL (Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos) vastaa metroliikenteestä.

Länsimetro-projekti vastaa Ruoholahti-Matinkylä -osuuden radan ja asemien rakentamisesta. Rata ja asemat on luovutettu HKL:lle 3.10.2017 liikenteen aloittamista varten. HKL vastaa metroliikenteestä sekä asemien ja radan huollosta ja ylläpidosta ja raportoi siitä omistajalle eli Länsimetro Oy:lle. HKL liikennöi kahdella linjalla Vuosaaresta Matinkylään ja Mellunmäestä Tapiolaan. HKL myös omistaa metrojunat, raitiovaunut ja kaupunkipyörät.

Miksi Ruoholahti-Matinkylä osuudella on lyhyemmät laiturit kuin kantametrossa?

Helsinki päätti metron automatisoinnista 2006.  Länsimetron ykkösvaiheen hankesuunnitelma valmistui 2008. Omistajien eli kaupunkien hyväksymä hankesuunnitelma määritteli laituripituuden. Ruoholahti-Matinkylä asemilla on 90 metriä pitkät asemalaiturit. Helsingissä kantametron laiturien pituus on 135 metriä. Vaikka automatisointi ei lopulta toteutunut metrossa on tiheä vuoroväli, joka varmistaa riittävän kapasiteetin.

Mahtuvatko kaikki matkustajat junaan?

Metron uusi ajonohjausjärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 2012. Uusi asetinlaite mahdollistaa ajamisen 2,5 minuutin vuorovälillä. Aikaisemmin vuorovälin minimi oli 4 minuuttia. HKL siirtyi 2016 elokuussa 2,5 minuutin vuoroväliin.

Länsimetron liikenteen alkaessa siirrytään koko metrossa 90 metrin mittaisiin kahden vaunuparin juniin. Ruuhkaliikenteessä vuorovälinä on 2,5 minuuttia, jolloin tunnin aikana on käytössä 96 vaunua nykyisen 90 vaunun sijaan. Samalla liikenteen palvelutaso paranee junien kulkiessa tiheämmällä vuorovälillä.

Käyttäjämäärien kasvaessa tarvitaan lisäkapasiteettia. Vuoroväliä tihentämällä saavutetaan kulloinkin riittävä kapasiteetti ja parannetaan palvelua, kun odotusajat lyhenevät.

Kuinka kauan kestää metromatka Kivenlahdesta Helsinkiin?

Arvioituja matka-aikoja:

Kivenlahti – Matinkylä: noin 10 min
Kivenlahti – Tapiola: noin 15 min
Kivenlahti – Rautatientori: noin 29 min
Kivenlahti – Hakaniemi: noin 31 min
Kivenlahti – Itäkeskus: noin 43 min
Katso lisää matka-aikoja matka-aikataulukosta.

Miksi länsimetron asemat ovat erinäköisiä?

Kukin asema kuvastaa alueensa maanpäällistä maailmaa. Asema on lupaus siitä, mitä on maan päällä. Suunnittelussa on pyritty myös siihen, että värimaailma, pinnat ja teemat erottavat asemat toisistaan metron kulkiessa koko matkan maan alla. Näin matkustaja näkee ensisilmäyksellä, mille asemalle saavuttiin.  Asemaopasteet ja liikkuminen asemalla on kuitenkin yhteneväistä nykymetron kanssa. Länsimetron nettisivuilta www.lansimetro.fi, -> Asemat, löytyy kuvaus kunkin aseman teemoista.

Kuka on suunnitellut länsimetron asemat?

Länsimetron ykkösvaiheella on rakennettu kahdeksan asemaa, joiden suunnittelusta vastaa neljä eri arkkitehtitoimistoa. Lisätiedot löytyvät nettisivuiltamme Asemat-kohdasta.

Miten pääsen sisälle metroasemalle Tapiolassa, onko sisäänkäyntejä vain yksi?

Metron avautuessa syksyllä 2017 käyttöön tulevat sisäänkäynnit Sammonsillalta (Länsituulenkujan tasolta, Jysk-myymälää vastapäätä) sekä Tapiola Park -pysäköintilaitoksen kautta.

Tapiolassa on metron avautuessa paljon ympäröivää rakentamista, joka edellyttää kiertoteitä. Tilanne paranee, kun Ainoa-kauppakeskuksen kolmas vaihe valmistuu ja rakentamisen esteet poistuvat alueelta. Lopputilanteessa Tapiolan keskus liikkumismahdollisuuksineen on entistä parempi ja toimivampi.

Vuoden 2019 alussa käyttöön tulee myös metron eteläinen sisäänkäynti Merituulentieltä samaan aikaan, kun bussiterminaali valmistuu. Merituulentielle avautuvat bussiterminaalin myötä kaikki bussilinjat siirtyvät käyttämään terminaalia, joka sijaitsee Ainoan M-tasolla. Tälle tasolle pääsee useilla eri hisseillä ja liukuportailla eri kerroksista.

Ennen Merituulentien sisäänkäynnin avautumista suorin reitti metroasemalle kulkee päiväsaikaan etelän suunnasta kauppakeskuksen läpi: Itätuulenkuja-Helmakuja-Ainoa-Länsituulenkuja-metro. Pidempi, ulkokautta kulkeva reitti, joka on avoinna myös yöllä, on: Itätuulenkuja-Tuulikinsilta-Tuulensuoja-Tellervonkuja-Länsituulenkuja-metro.

Tultaessa Sammonsillan sisäänkäynnille Pohjantieltä päin suorin reitti kulkee Heikintorin sivuitse kohti Länsituulenkujaa. Lisätietoja liikkumiseen Tapiolassa antaa Espoon kaupunki.

Miksi Koivusaaren asemalle on vain yksi sisäänkäynti? Eikö olisi ollut mahdollista toteuttaa yksi sisäänkäynti Isokaarelta? Siellähän on jo työtunneli.

Aseman sijainti on määritelty yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, ja paikan valintaan ovat vaikuttaneet ratageometria ja kallio-olosuhteet. Asemakaava määrää aseman sijainnin, ja asemakaavan laadinta kuuluu kaupungin tehtäviin. Koivusaaren asema palveleekin tulevaa Koivusaaren kaavaa.

Isokaaren kuilu on huomattavan syvä. Tämän vuoksi myös hissien ja liukuportaiden pituus olisi kasvanut huomattavaksi, jos siihen kohtaan olisi rakennettu sisäänkäynti. Lisäksi sisäänkäynnin tekeminen Isokaarelle olisi vaatinut koko metrolinjan geometrian muuttamista, koska nyt asemat sijaitsevat aina korkeimmalla kohdalla ratalinjaa – asemalle tullessaan juna nousee, ja lähtiessään kulkee alamäkeen.

Toinen sisäänkäynti asemalla on sijoitettu Koivusaaren puoleiseen päähän. Sisäänkäynti palvelee Koivusaaren myöhempää rakentumista.

Miksi Koivusaaren asemalla on toisessa kerroksessa (Länsiväylän puolella) ovi, jota ei voi käyttää?

Koivusaaren asemalla, kuten monilla muillakin asemilla, on sopeuduttu tulevaan kaupunkikehitykseen.  Aseman sisäänkäynti on rakennettu kaksikerroksiseksi. Ylätason sisäänkäynnillä on varauduttu tulevaan kaavoitukseen, jossa Länsiväylän ja aseman väliin on rakennettu tie.

Miksi Keilaniemessä on niin monta sisäänkäyntiä?

Keilaniemeen on tulossa paljon muuta rakentamista. Nyt toteutettujen eteläisen ja pohjoisen sisäänkäynnin väliin ja viereen on tulossa korkeita tornitaloja. Lisäksi Keilaniementien eteläpuolelle on rakennettu kaksi sisäänkäyntipaviljonkia, joiden kautta pääsee turvallisesti kadun ali suoraan aseman lippuhalleihin. Nämä sisäänkäynnit palvelevat erityisesti alueen työpaikkaliikkumista.

Miksi Urheilupuiston aseman laituritasoa hallitsevat isot betonipilarit?

Urheilupuiston asema on rakennettu avokaivantoon, itse asemalaituria ei siis ole louhittu kallion sisään. Asemalaituria hallitsevat pilarit, jotka kannattelevat kantta ja sen päälle rakentunutta pysäköintilaitosta.

Miksi Urheilupuiston sisäänkäyntirakennus on vino?

Ks. edellinen vastaus. Urheilupuiston lippuhallista on suora liukuporrasyhteys asemalaiturille. Koska asemalaituria ei ole louhittu kallioon, lippuhallin vino seinäpinta antaa luonnonvaloa aina laituritasolle saakka.

Miksi Niittykummun metroasemalla näkyy kiviseinää?

Liukuporrastasolle on jätetty näkyviin louhittua kalliopintaa muistutukseksi siitä, että länsimetro on louhittu kallioon. Muissa tiloissa kallioseinää peittää ruiskubetonipinta.

Mitä kaupallisia palveluita metroasemille tulee?

Metroasemat sijaitsevat siellä, missä liikutaan. Itse asemilla ei palveluita ole, mutta monet asemista sijaitsevat kaupallisten palveluiden ytimessä tai muussa solmukohdassa. Metron myötä näiden alueiden vetovoima on kasvanut entisestään. Lauttasaaren metroasema sijoittuu Lauttis-kauppakeskuksen yhteyteen, Tapiolan asema keskelle Tapiolan palveluita ja Matinkylän asema Iso Omena – kauppakeskuksen yhteyteen. Niittykummun asema sijaitsee kauppakeskus Niityn yhteydessä. Aalto-yliopiston aseman lähellä Aalto-yliopiston kiinteistöt kehittää kampusympäristöä, ja aseman lähelle tulee runsaasti mm. ravintola- ja liiketilaa. Keilaniemen asema palvelee erityisesti alueen yrityskeskittymää ja Urheilupuiston asema yhtä Suomen vilkkaimmista urheilu- ja liikuntakeskittymää. Koivusaaren asema palvelee ensivaiheessa lähinnä Lauttasaaren länsiosaa.

Miten länsimetron asemilla on otettu huomioon näkövammaisten esteettömyys?

Länsimetron asemalaitureihin on asennettu samanlaiset reunasta varoittavat merkinnät kuin Helsingin nykyisille metroasemille. Länsimetro kutsui näkövammaisten edustajia mukaan aseman esteettömyyskatselmukseen 2017 kesällä. Tässä yhteydessä näkövammaisten edustajat esittivät kantanaan, että varoitusraidan teho voi olla metrossa parempi sekä uusilla että vanhoilla asemilla.

Näkövammaisten käyttäjien turvaamiseksi onkin nyt HKL:n ja Länsimetron kesken sovittu, että laiturin reunaa noin metrin etäisyydellä seuraavaa keltaista varoitusraitaa pyritään täydentämään selkeämmän kosketusvaikutuksen tarjoavalla lisäraidalla tai -listalla.

Peruskorjatuilla nykymetron asemilla sekä uusilla Länsimetron asemilla on lisäksi kattavat kohokuvioidut ja jälkihohtavat lattiaopasteet ohjaamassa näkövammaisia käyttäjiä.

Mitä viranomaistarkastuksiin kuului?

Espoon ja Helsingin pelastuslaitokset ovat hyväksyneet testien perusteella turvallisuusjärjestelmien toimivuuden, minkä jälkeen kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset ovat  hyväksyneet asemien ja ratatunnelien avaamisen matkustajaliikennettä varten. HKL on tarkastanut, että metroliikenteen ratatekniset turvalaitejärjestelmät opastimineen ja ilmaisimineen ovat kunnossa. Käytännössä rakennusvalvonnan työnä oli hyväksyä satojatuhansia sähköisiä dokumentteja. Pelastusviranomaiset tarkastavat omalta osaltaan metron turvallisuuden. Rakennusvalvonnat puolsivat metron avaamista matkustajaliikennettä varten 22.9.

Miksi metron valmistuminen on viivästynyt?

Metron viivästyminen johtuu siitä, että loppuvaiheen töille ja käyttöönottovaiheelle ei ollut varattu riittävästi aikaa. Länsimetro on paitsi Suomen suurin infrahanke, myös vaativa talotekniikka- ja automaatiohanke. Kokemusta näin suuren ja kompleksisen hankkeen käyttöönottovaiheesta ei ole ollut olemassa

Millaisia asioita metron käyttöönotossa testataan?

Ennen metron käyttöönottoa on testauksilla ja yhteiskoekäyttökokeilla varmistettu, että metro toimii suunnitellusti.  Ennen testausten viimeistä vaihetta eli yhteiskoekäyttöä kunkin järjestelmän toimittaja testaa järjestelmän. Erilaisia järjestelmiä länsimetrossa on 52. Länsimetro suoritti lisäksi toimintakokeet. Tämän jälkeen on seurannut yhteiskoekäyttövaihe, joka asemittain kesti useita päiviä. Yhteiskoekäytössä varmistettiin metron turvallisuus ja kaikkien eri järjestelmien toimiminen yhdessä. Yhteiskoekäyttökokeet alkoivat Aalto-yliopiston asemalla lokakuussa 2016 jatkuen talven ja kevään aikana muilla asemilla. Niittykummun ja Matinkylän testaukset saatiin päätökseen toukokuussa 2017. Hankkeen aikataulusta on tiedotettu viipymättä testausten edetessä sen tiedon valossa, joka etenemisestä on ollut.

Miksi metroa rakennetaan?

Metro on investointi, jolla pohjustetaan kestävällä tavalla kaupungistumisesta johtuva kasvu pitkälle tulevaisuuteen. Sujuva joukkoliikenne luo osaltaan kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset Aalto-yliopistoon ja Otaniemen tiedeyhteisöön tukeutuville osaamis- ja tietointensiivisille yrityksille ja työpaikoille.  Espoo kasvaa vuoteen 2070 mennessä 70 000 uudella asukkaalla. Laadukas ja arkea sujuvoittava joukkoliikenne luo edellytykset kasvulle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Mikä oli Ruoholahti-Matinkylä-osuuden alkuperäinen budjetti?

Hankkeen rakentamisen indeksikorjattu budjetti hankesuunnitelman (2008) mukaiselle laajuudelle on 849 miljoonaa euroa (hankesuunnitelma 714 miljoonaa euroa + indeksikorotus 135 miljoonaa euroa).

Kuinka paljon budjetti on ylittynyt?

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1 186 miljoonaa euroa. Valtion avustus on 249 miljoonaa euroa. Ylitystä on 337 miljoonaa euroa.

Miksi?

Metroa on rakennettu Suomessa viimeksi tässä mittakaavassa 1980-luvulla. Ykkösvaiheen hankesuunnitelma valmistui 2008, louhinta alkoi 2009. Rakentamisen aikana hankkeen laajuus on muuttunut hankesuunnitelman laajuudesta merkittävästi. Esimerkiksi teknisten tilojen laajuus on noin kaksinkertaistunut hankesuunnitelman laajuudesta. Lisäksi esteettömyys on hankkeen aikana laajentunut aseman molempiin sisäänkäynteihin. Hankesuunnitelmassa vain toinen sisäänkäynneistä määriteltiin esteettömäksi. Kansainvälisessä vertailussa länsimetron rakentamiskustannukset ovat kuitenkin matalat.

Lähde: Pedestrian Observations

 

Lisätietoja:

Länsimetro  rakentaa -blogi

Twitter

Facebook