Ratasuunnittelija

”Tehtäväni on varmistaa, että metrolla on mukava matkustaa”

Ratasuunnittelija määrittelee, missä metro maan alla kulkee. Työssä on otettava huomioon muun muassa kallion laatuun, maankäyttöön ja matkustusmukavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Ratasuunnittelija Pekka Saarisella ei ole tavallista työpäivää.

– Päivät vaihtelevat sen mukaan, missä hankkeissa olen mukana. Nyt työpöydälläni ovat länsimetron kakkosvaiheen, Tampereen raitiotien ja Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelman laatiminen. Työhön kuuluu paljon kokouksia ja yhteensovitusta. Voin olla Liikenneviraston tiloissa Pasilassa tai Länsimetron big roomissa, Pöyryllä työskentelevä Saarinen sanoo.

Kun Saarinen ei istu kokouksissa, hänet löytää oman työhuoneen rauhasta 3D-suunnitteluohjelmien ääreltä. Hän myös ohjaa pienemmissä ryhmissä tapahtuvaa suunnittelua.

– Meidän ratageometriamme toimii lähtötietona muille suunnittelualoille. Tietomallipohjaisen suunnittelun ansiosta voimme tuoda omaan malliimme myös muiden tekniikka-alojen tuottamia malleja ja tarkastella tietoja ristiin.

Optimaalisinta vaihtoehtoa etsimässä

Radan suunnittelun lähtökohtia ovat kaupungin määrittelemä maankäyttö ja kaavoitus.

– Alussa tiedämme, että on olemassa yhteysvaraus tietylle välille. Tiedetään suurin piirtein, minne rata kaavassa halutaan. Kaavojen perusteella osataan myös ennustaa tietyt varmasti väistettävät alueet, kuten tiiviisti rakennetut alueet, joille ei mahdu kuilurakennuksia, Saarinen kertoo.

Nyky-Espoossa on maanpäällinen kaava – ja sen lisäksi maanalainen kaava. Ratasuunnittelijan on otettava huomioon molemmat.

– Vaikka maan alle rakennetaan, emme voi ajatella vain maanalaista maailmaa, vaan asema-arkkitehdit määrittelevät, minne asema haluttaisiin. Meidän tehtävämme on tutkia, millä edellytyksillä se onnistuu. Näin ratageometria alkaa hahmottua.

Suunnittelun alussa tutkitaan rakentamiseen vaikuttava kallioperän laatu. Suunnitteluun vaikuttaa myös muun muassa käytönaikainen matkustusmukavuus.

– Ideana on, että matkustaja voi huomata kaarteen, mutta se ei häiritse. Tehtäväni on varmistaa, että metrolla on mukava matkustaa, Saarinen hymyilee.

Lisäksi on otettava huomioon metrojärjestelmän elinkaarikustannukset ja energiatehokkuus.

– On löydettävä optimaalisin vaihtoehto ja tehtävä kompromisseja eri reunaehtojen kanssa. Otan sen haasteena.

Suunnittelija mukana rakentamisessa

Pöyryllä länsimetron rataa suunnittelee Saarisen lisäksi neljä henkilöä. Ratasuunnittelijoille kuuluvat ratageometrian lisäksi radan osien, kuten kiskojen, pölkkyjen ja vaihteiden suunnittelu ja niiden hankinnassa
avustaminen. He tekevät tiivistä yhteistyötä muiden suunnittelualojen, kuten kallio- ja turvalaitesuunnittelun kanssa.

– Kalliosuunnittelijat määrittelevät tunnelin muodon – esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiden ja kaapelien on mahduttava tunneliin. Turvalaitesuunnittelijan alaa on tunnelin opastimien suunnittelu. Opastimet vaikuttavat junien vuoroväliin, koska metrojunan kuljettajan on tiedettävä, onko edellä oleva rataosa vapaana ja hänelle on annettava riittävä reagointi- ja pysähtymisaika, Saarinen sanoo.

Länsimetron kakkososan ratageometrian suunnittelu valmistui noin kolmessa vuodessa. Suunnittelijan työ ei pysähdy rakentamisen aloittamiseen.

– Rakentamisen aikana voi tulla vielä pieniä muutostoiveita, kuten että vaihdetta pitäisi hieman siirtää. Me sitten katsomme, millä edellytyksillä siirrot onnistuvat.

Perspektiivi loppukäyttäjässä

Saarinen on koulutukseltaan yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Vielä lukiossa hänestä piti tulla näyttelijä tai muusikko.

– Kaveri ehdotti, että haetaanko TKK:lle eli nykyiseen Aalto-yliopistoon. Isäni oli myös viestintätöissä rautatiealalla, ja junat ovat aina kiinnostaneet. Siitä se sitten lähti, Saarinen kertoo.

Suunnittelijan on ajateltava loppukäyttäjiä: millä edellytyksillä matkustusmukavuus on optimaalinen ja minkälaista metrojärjestelmää on liikennöidä ja ylläpitää.

Tarvitaan myös elinkaariajattelua – länsimetroa rakennetaan sadaksi vuodeksi eteenpäin, joten lyhytnäköisiä ratkaisuja ei voi tehdä.

– Ei kovin moni pääse suunnittelemaan rataa miljardihankkeessa. Raidejärjestelmien suunnittelu kiinnostaa myös ekologisista syistä, itse joukkoliikennettä päivittäin käyttävä Saarinen sanoo.

Teksti on julkaistu alun perin Länsimetro-lehdessä 1/2018.