Viimeksi päivitetty 18.7.2014

Asemat

ASEMAT

Julkisuudessa on paljon keskusteltu Länsimetron laiturien pituudesta. Miksi laitureista tulee 90 metriä pitkät?

Länsimetron asemista tulee kahden vaunuparin mittaisia. Junien vuoroväli lyhenee ruuhka-aikaan nykyisestä 4 minuutista 2,5 minuuttiin.

Asemamitoitusta tarkasteltiin huolellisesti Länsimetron hankesuunnitelman (2007) yhteydessä. Tätä varten tehtiin metrolinjan kysyntäennuste vuodelle 2030 ja maksimiennuste vuodelle 2050. Kysyntäennusteeseen vuodelle 2030 sisältyivät olettamukset, että mm. Pisara-rata, Kruununvuorenselän raitioliikenneyhteys ja metro Kivenlahteen on toteutettu ja että 10 prosenttia henkilöautoilijoista on siirtynyt joukkoliikenteeseen. Vuoden 2050 ennusteeseen oli kerätty kaikki mahdollinen maankäytön kehittyminen, mm. Östersundomin rakentaminen ja metroyhteys, Etelä-Espooseen 25 000 asukasta enemmän kuin yleiskaavassa, metro jatkettu Kauklahteen, 20 prosenttia henkilöautoilijoista siirtynyt joukkoliikenteeseen ja jopa Santahaminaan oli sijoitettu 25 000 asukasta.

Selvitysten perusteella määritettiin metrolinjojen kuormitus ja mm. mitoitettiin laitureiden pituus Länsimetrossa. Metron kysyntäennusteen rinnalla on arvioitu myös muun joukkoliikenteen tarpeen kehitystä. Matkamäärät Helsingin niemelle eivät ole viimeisen 20 vuoden aikana juurikaan muuttuneet. Sen sijaan seudun poikittaisliikenne kasvaa voimakkaasti ja joukkoliikenteen lisätarjonnan painopisteen tuleekin olla koko seudulla poikittaisten ja kehämäisten yhteyksien kehittämisessä.

Metron osalta riittävä kuljetuskapasiteetti toteutuu ohjausjärjestelmästä riippumatta. Länsimetron asemat ovat riittävän pituisia myös tulevan maankäytön ja liikennemäärien kasvun kannalta.

Asennetaanko uusiin asemiin portit, jotka estävät ainakin jonkun verran ilman lippua matkustavia. Tämä toimii erittäin hyvin suurkaupungeissa kuten Lontoossa.

Porttirahastukseen varaudutaan. Päätös sen käyttöönotosta on isompi kysymys, mutta tilavaraus tehdään.

Minkälaiset liukuportaat metroasemille aiotaan asettaa? Toivoa sopii, ettei tule korkeita portaita (Ruoholahti, Kamppi), sillä ne ovat turvallisuusriski ja pakottavat hissien käyttöön.

Metron suunnittelussa tavoitellaan liikkumisen kannalta sujuvia ratkaisuja. Pyrkimyksenä on rakentaa asemat mahdollisimman lähellä maanpintaa kuitenkin niin, että metrotunneli on kokonaisuudessaan kalliossa. Kalliotunneli on huomattavasti edullisempi kuin välillä maakerroksia läpäisevä tunneli. Näillä ratkaisuilla koetetaan mahdollisuuksien mukaan välttää kovin pitkät liukuportaat.

Onko metro maan alla myös Koivusaaressa? Mistä tulevat Koivusaaren pysäkin kulkureitit matkustajille?

Myös Koivusaaren asema on maan alla. Metroaseman pääsisäänkäynti sijaitsee Koivusaaren itärannalla pursisataman laiturialueella. Toinen sisäänkäynti sijaitsee Lauttasaaren länsirannalla, Katajaharjussa Sotkatiellä.

Voidaanko metro toteuttaa ilman Koivusaaren rakentamista ja sen asemaa?

Metron suunnittelussa varaudutaan Koivusaaren aseman rakentamiseen. Aseman rakentamisesta tehdään päätös metron rakentamispäätöksen yhteydessä. Koivusaaren rakentaminen on Helsingin kaupungin maankäytön suunnittelun hanke eikä siitä päätetä metron yhteydessä. Suunnittelu tehdään siten, että sekä metro että Koivusaari voidaan rakentaa tai jättää rakentamatta. Vain suunnittelun käynnistämisestä on tehty päätökset.

Miksi Keilaniemeen rakennetaan asema vaikka kaikki tulevat sinne omilla autoilla?

Keilaniemen asema mahdollistaa siellä työssä olevien siirtymisen joukkoliikenteen käyttäjiksi, koska yhteydet paranevat. Asema palvelee myös Itärannan asukkaita.


Tuleeko Niittykumpuun asema?
Kyllä. Espoon kaupunginhallitus esitti 30.9.2013 Espoon kaupunginvaltuustolle, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja otetaan käyttöön samassa aikataulussa muiden asemien kanssa. Asema jätettiin hankesuunnitelmavaiheessa varaukseksi, mutta suunnittelun edetessä on käynyt ilmi, että aseman rakentaminen valmiiksi metroliikenteen ollessa käynnissä on huomattavasti kalliimpaa kuin ennen liikenteen käynnistymistä.

Kysyisin Urheilupuiston metroaseman arvioitua käyttäjämäärää päivittäin ja kapasiteettia suurtapahtumien yhteydessä. Onko arkikäyttäjäkunnaksi arvioitu asukkaat ja harrastusurheilijat, vai onko mukaan laskettu mahdolliset Orionin alueen työntekijät?

Urheilupuiston metroaseman matkustajamäärä vuorokaudessa on hankesuunnitelmassa arvioitu olevan n. 9000 kävijää. Myös osan Orionin työntekijöistä uskotaan siirtyvän metron käyttäjäksi. Lisäksi aseman edustalle Merituulentien viereen suunnitellaan lisää asuntoja. Metron tarkoituksena on tietenkin helpottaa mahdollisimman monien kävijäryhmien liikkumista mukaan lukien niin harrastusurheilijat kuin alueen asukkaatkin. Suurtapahtuminen ruuhkat ovat olleet paikallisten asukkaiden riesana - tarkoitus on, että metro palvelisi tätäkin ryhmää.


Annetaanko Teknillisen korkeakoulun opiskelijoille mahdollisuus ja vapaus personalisoida Otaniemen tuleva asema teekkarikulttuuria edustavaksi?
Länsimetron asemilla tulee olemaan yhteisiä piirteitä, joka tekee metrolinjasta kokonaisuuden ja tekee sen matkustajille helppokäyttöiseksi ja helposti omaksuttavaksi. Jokaiselle asemalle tulee kuitenkin myös niille ominaisia erityispiirteitä, joiden avulla matkustajat pystyvät heti tunnistamaan paikan junan tullessa asemalle. Otaniemen aseman suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivä kampus, ja kun asemia aletaan suunnitella, voivat arkkitehdit halutessaan hyödyntää myös opiskelijoiden ja asukkaiden ideoita aseman ilmeen suunnittelussa. Vielä tässä vaiheessa aseman sisustus ja personointi eivät kuitenkaan ole ajankohtaisia. Kannattaa seurata nettisivustoltamme rakentamisen edistymistä. Otaniemen aseman suunnittelusta vastaa Konsulttiyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto ALA Oy & Arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy.