Tutkija kritisoi metroasiakirjojen salaamista
Hufvudstadsbladet, 16 tou 2012, 1, 8-9:-
HKL:n johtokunta päättää 16.5.2012, jatketaanko metron automatisointia vai puretaanko Siemensin kanssa solmittu sopimus. 1980-luvun metroskandaalista väitellyt tohtori Ilkka Levä arvioi, että mikään ei ole muuttunut niistä ajoista. Automaattimetron kohdalla Levä on kiinnittänyt huomiota julkisuusperiaatteen jatkuvaan peukalointiin. Julkisuuslain mukaan viranomaisen tulee edistää avoimuutta ja tiedottaa toiminnastaan. HKL on kuitenkin julistanut metrohankkeen asiakirjoja salaisiksi, joten Levä on valittanut asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen.
Levä on pettynyt HKL:n johtokunnan jäseniin, jotka viittaavat virkamiesten tavoin liikesalaisuuksiin. Hänen mukaansa etenkin Helsingin virkamiehet mutta myös poliitikot käyttävät valtaansa väärin. Päättäjät toimivat kuntalain hengen vastaisesti, kun he kieltäytyvät luovuttamasta julkisia asiakirjoja kuntalaisille.
Artikkelin kainalojutussa HKL:n johtokunnan jäsen Kari Kälviä (vihr.) kritisoi Helsingissä ja Espoossa tehtyjä asukasmäärä- ja liikennelaskelmia, jotka ohjaavat metron uudistamista ja laajennusta. Hänen mukaansa tiedot ovat osin vanhentuneita, mutta aineistoa on osin myös muutettu vastaamaan Länsimetroyhtiön tarpeita.
Kälviä ei suoranaisesti tyrmää automaattimetroa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, pystyvätkö uudet junat ajamaan tihein vuorovälein, kuten on suunniteltu. Kaikilla asemilla pitäisi siksi olla pitkät laiturit, jotta tulevaisuudessa ei jouduta vaikeuksiin.
©Esmerk
Uudenmaan asutus keskitetään ratojen varsille
Hufvudstadsbladet, 15 tou 2012, 8:-
Uudenmaan asutus keskitetään tulevaisuudessa pääradan ja Kehäradan sekä metroverkon asemien seuduille. Nähtäville asetetun maakuntakaavan mukaan kasvualueet ulottuvat metroa seuraten lännessä Espooseen ja idässä Sipooseen.
©Esmerk
HKL on arvioinut metroinvestointien hintoja pahasti pieleen
Helsingin Sanomat, 14 tou 2012, s.A3, A10:-
Helsingin talous- ja suunnittelukeskus sekä kaupunginhallitus ovat arvostelleet HKL:ää siitä, että metroinvestointien kustannusarviot eivät ole pitäneet paikkaansa. Esimerkiksi Roihupellon metrovarikon remontti tulee lähes puolta kalliimmaksi kuin alun perin suunniteltiin. Hyvä esimerkki on myös länsimetro, jonka kokonaishinta on noussut 400 milj. eurosta yli 700 milj. euroon.
HKL:n rakennusyksikköä johtava Juha Saarikoski myöntää, että investointiohjelma pitää saada luotettavammaksi. HKL yrittää nyt päästä suunnittelemaan tekemisiään aiemmin, jotta yllätyksiä ei pääsisi syntymään.
Liikennelaitoksen johtokuntaa luotsaava vihreiden Jessica Karhu sanoo, että hintojen paisuminen on ongelmallista päätöksenteon kannalta. Osa päättäjistä voisi äänestää toisin, jos he tietäisivät, että hanke onkin kalliimpi.
©Esmerk
Länsimetron jatke suunnitteilla Espoossa
Hufvudstadsbladet, 14 tou 2012, 1, 2-3:-
Länsimetron jatkeen suunnittelu on Espoossa täydessä käynnissä, vaikka rahoitus on epävarmaa. Länsimetroyhtiön toimitusjohtaja Matti Kokkinen katsoo, että rakentamista on järkevintä jatkaa heti ensimmäisen vaiheen valmistuttua vuonna 2013, sillä käytössä on valmis organisaatio ja ammattitaitoista väkeä.
Espoossa halutaan rakentaa laitureista nykyistä lyhyemmät. Kokkisen mukaan kyse ei ole rahan säästämisestä vaan automaattimetroon varautumisesta. HKL:n johtokunnan jäsen Kari Kälviä toteaa puolestaan, että tulevaisuuden automaattimetron mahdollisista järjestelmävioista ei ole tietoa. Hänen mielestään on parempi rakentaa pitkät laiturit ja pitää kuljettajat ohjaamoissa kuten nyt. Kälviä kummastelee, miksi Espoossa ei haluta keskustella vaihtoehdoista.
Kokkisen mukaan HKL:n nykyiset 54 vanhaa metrojunaa joudutaan vaihtamaan vuoden 2025 tienoilla, jolloin ne voidaan korvata automaattisilla.
Espoo päättää piakkoin Länsimetron jatkamisesta Kivenlahteen tai Saunalahteen. Jatkopäätös on vahvassa myötätuulessa, eikä edes valtuuston vastarannankiiski Kurt Byman ole löytänyt tarpeeksi vahvoja perusteluja sille, miksi metrolinjan pitäisi päättyä Matinkylään. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen toteaa, että metron jatkaminen on yksi Espoon tärkeimmistä hankkeista. Sitä tukevat myös vihreiden ja kokoomuksen valtuustoryhmät.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Suomen asuntopolitiikasta puuttuu rohkeus
Kauppalehti, 11 tou 2012, 3:-
Kauppalehti ihmettelee pääkirjoituksessaan hallituksen vuosien 2012-2015 asuntopoliittista ohjelmaa, joka on varovainen ja nojaa osin jo kokeiltuihin ja heikosti toimineisiin keinoihin.
Uutta ohjelmassa on kasvukeskusten asuntotuotantoa tukevan aiesopimuksen sisällön kehittäminen. Mukana on maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisujen yhdistäminen MAL-sopimuksella. Kunnille varataan 15 milj. euroa lisää kunnallistekniikka-avustuksiin. Pääkaupunkiseudun MAL-sopimus kuitenkin törmäsi kiistaan Länsimetron jatkamisesta. Espoo haluaisi sopimuksen vastineena jatkaa metroa omalla rahoituksellaan jo vuonna 2014, mutta valtio ei suostu sitomaan käsiään etukäteen.
Lehti toivoo asuntopolitiikkaan rohkeita kokeiluja. Esimerkiksi yleishyödyllisyyssäännösten rukkaaminen piristäisi vuokra-asuntomarkkinoita.
©Esmerk
Räjäytysmattojen palo levitti runsaasti savua Lauttasaareen 3.5.2012
Vartti, 09 tou 2012, Etelä-Helsinki 8:-
Metron tunnelityömaan kumisten räjähdyssuojamattojen palo aiheutti runsaasti savua Helsingin Lauttasaaressa torstai-iltana 3.5.2012. Sammutus kesti useita tunteja. Palon arvellaan syttyneen normaalien räjäytystöiden seurauksena. Tulipalo ei viivästytä metron rakennustöitä.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen ei viivästy tulipalon takia
Helsingin Sanomat, 05 tou 2012, A12:-
Länsimetron tunnelityömaalla Lauttasaaressa sattunut tulipalo ei aiheuttanut vaurioita tunneliin tai kuilurakenteeseen eivätkä rakennustyöt viivästy.
Räjäytystöissä suojana käytettävät kumiset matot syttyivät tuleen ja aiheuttivat paljon savua. Paloalue tarkastetaan viikonloppuna 5.-6.5.2012.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen ei viivästy tulipalon takia
Hufvudstadsbladet, 05 tou 2012, 6:-
Länsimetron tunnelityömaalla Lauttasaaressa sattunut tulipalo ei aiheuttanut vaurioita tunneliin tai kuilurakenteeseen eivätkä rakennustyöt viivästy, ilmoittaa Länsimetro Oy. Räjäytystöissä suojana käytettävät matot syttyivät tuleen. Paloalue tarkastetaan viikonloppuna 5.-6.5.2012.
©Esmerk
Räjäytysmattojen palo levitti runsaasti savua Lauttasaareen 3.5.2012
Metro, 04 tou 2012, 1, 4:-
Metron tunnelityömaan kumisten räjähdyssuojamattojen palo aiheutti runsaasti savua Helsingin Lauttasaaressa torstai-iltana 3.5.2012. Sammutus kesti useita tunteja. Palon arvellaan syttyneen normaalien räjäytystöiden seurauksena.
©Esmerk
Räjäytysmattojen palo levitti runsaasti savua Lauttasaareen 3.5.2012
Turun Sanomat, 04 tou 2012, 4:-
Länsimetron tunnelityömaan kumisten räjähdyssuojamattojen palo aiheutti runsaasti savua Helsingin Lauttasaaressa torstai-iltana 3.5.2012. Sammutus kesti useita tunteja.
©Esmerk
Räjäytysmattojen palo levitti runsaasti savua Lauttasaareen 3.5.2012
Helsingin Sanomat, 04 tou 2012, A5:-
Länsimetron tunnelityömaan kumisten räjähdyssuojamattojen palo aiheutti runsaasti savua Helsingin Lauttasaaressa torstai-iltana 3.5.2012. Sammutus kesti useita tunteja.
Työmaan rakennuspäällikkö Jorma Teelahti kertoi, että palo ei syttynyt tunnelissa vaan kallion päällä. Teelahden mukaan tulipalo ei vaikuta metrotunnelin valmistumisaikatauluun.
©Esmerk
Räjäytysmattojen palo levitti runsaasti savua Lauttasaareen 3.5.2012
Metro, 04 tou 2012, 1, 6:-
Metron tunnelityömaan kumisten räjähdyssuojamattojen palo aiheutti runsaasti savua Helsingin Lauttasaaressa torstai-iltana 3.5.2012. Sammutus kesti useita tunteja. Palon arvellaan syttyneen normaalien räjäytystöiden seurauksena.
©Esmerk
HKL jatkaa neuvotteluja automaattimetrosta Siemensin kanssa
Helsingin Sanomat, 04 tou 2012, A3, A13:-
HKL:n johtokunta on päättänyt jatkaa neuvotteluja automaattimetrosta Siemensin kanssa toukokuun puoliväliin saakka. Johtokunta päättää ylimääräisessä kokouksessa 16.5.2012 joko sopimuksen purkamisesta tai sen jatkamisesta. Jos tulokseen ei päästä, HKL käynnistää manuaalimetron kulunvalvonnan hankkimisen, kertoo HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu.
Lehden tietojen mukaan Siemens toteuttaisi metron Helsingin ehdoilla, jos sille maksetaan sovittua enemmän. HKL ei aio suostua kalliimpaan hintaan, vakuuttaa HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta.
Jos Siemens jatkaa automatisointia, yhtiölle tulee kiire. Kuljettajaton metro laahaa jo nyt n. 30 kk myöhässä. Sopimuksen mukaan metro valmistuisi loppuvuodesta 2015.
Päälle painaa Länsimetro, jonka on tarkoitus valmistua samaan aikaan. Lahdenranta on Länsimetro oy:n hallituksen varapuheenjohtaja.
©Esmerk
HKL jatkaa neuvotteluja automaattimetrosta Siemensin kanssa
TV YLE TV2, 03 tou 2012, :-
HKL:n johtokunta on päättänyt jatkaa neuvotteluja automaattimetrosta Siemensin kanssa toukokuun 2012 puoliväliin saakka. Jos sopua ei tässä ajassa synny, alkuperäinen sopimus puretaan.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, että tarkoituksena on automatisoida metro sekä toteuttaa Länsimetron kulunvalvonnan uusiminen alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Hänen mukaansa Siemensin kanssa käydyissä neuvotteluissa on auennut uusi tie suunnitelman toteuttamiseen.
©Esmerk
HKL neuvottelee vielä automaattimetrosta Siemensin kanssa
Helsingin Sanomat, 29 huh 2012, A13:-
HKL:n ja Siemensin neuvottelut automaattimetrosta jatkuivat perjantaina 27.4.2012, vaikka HKL:n johtokunta oikeutti 15.4.2012 HKL:n purkamaan alkuperäiset automaatiosopimukset.
HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan mukaan neuvotteluja on käyty, mutta hän ei halunnut kertoa, jatketaanko neuvotteluja viikonloppuna ja maanantaina. HKL:n 27.4.2012 julkaiseman osavuosikatsauksen mukaan neuvotteluja käydään "huhtikuun aikana alkuperäisen sopimuksen toteuttamisen mahdollisuuksista".
Lahdenranta kertoo neuvottelutuloksista HKL:n johtokunnalle 3.5.2012 pidettävässä kokouksessa.
HKL sopi Siemensin kanssa metron automatisoinnista joulukuussa 2008 ja länsimetron automatisoinnista syyskuussa 2009. Tammikuussa HKL ja Siemens sopivat, että automatisoinnin ongelmien takia projektia muutetaan siten, että metro tulee kulkemaan automatisoituna, mutta kuljettajat jäävät juniin.
©Esmerk
VR Track ja Parma toimittavat Länsimetrolle kiskot, pölyt ja vaihteet
Tekniikka Talous, 27 huh 2012, 13:-
Länsimetro on tehnyt sopimuksen kiskojen, vaihteiden sekä pölkkyjen toimittamisesta. Toimittajiksi valittiin VR Track ja Parma.
©Esmerk
Hallitukselta ei riitä rahaa kaikkiin liikennehankkeisiin
Hufvudstadsbladet, 27 huh 2012, 1, 2-3:-
Hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon sisältyy pääkaupunkiseudun kannalta sekä edistysaskeleita että takaiskuja. Suuri osa pienemmistä liikennehankkeista uhkaa jäädä toteutumatta rahoituksen puutteen takia.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä pitää myönteisenä, että hallitus painottaa raideliikennettä. Tärkeä uusi avaus on, että metroprojektin lisäksi valtio osallistuu kaupunkien pikaraitiotiehankkeiden kustannuksiin kolmasosalla. Penttilän mukaan se merkitsee, että Jokerilinjan siirtäminen raiteille edistyy.
Espoossa valtio on valmis rahoittamaan Länsimetron jatketta ja kaupunkiradan pidentämistä Leppävaarasta Kauklahteen. Metrohankkeen kustannuksiksi arvioidaan 700 milj. euroa, kun taas kaupunkirata maksaa 170 milj. euroa. Molemmissa tapauksissa kustannukset on tarkoitus jakaa puoliksi valtion kanssa, mutta niistä ei ole lupauksia selonteossa.
©Esmerk
Analyysi: Helsingin seudulle ei saa syntyä hintamuuria
Helsingin Sanomat, 26 huh 2012, A12:-
Toimittaja Marja Salmela toteaa uutisanalyysissään, että asuminen Helsingin seudulla alkaa olla jo liian kallista pienipalkkaiselle. Jotta muuri ei nousisi Helsinkiin pyrkijöille kohtalokkaan suureksi, virittelee hallitus Helsingin seudun 14 kunnan kanssa laajaa asumista, maankäyttöä ja liikennettä koskevaa sopimusta.
Tavoitteena on mm. rakentaa uusia asuntoja niin, että joka viides niistä olisi valtion tukema kohtuuhintainen vuokra-asunto. Valtio lupaa antaa kunnille pikkurahalla omistamiensa yhtiöiden maita asuinrakentamista varten. Suurimpiin maa-alueisiin kuuluvat mm. Keravan nuorisovankilan pellot. Pienempiäkin paikkoja HSY on etsinyt luupin kanssa.
Liikenteen sujuvuuden takaamiseksi valtion on liikennepoliittisessa selonteossa lyönyt lukkoon, että Pasilan ja Riihimäen välille rakennetaan yksi kiskopari lisää ja Pisararadan suunnittelua jatketaan. Sopimuksen on periaatteessa hyväksynyt 13 kuntaa. Espoo haraa vastaan, koska valtio ei näyttänyt vihreää valoa Espoon haluamille takeille osallistua Länsimetron jatkon kustannuksiin. Espoo haluaisi jatkaa louhintatöitä 2014 omalla rahoituksella, ja odottaa valtion kukkaron nyörien avaamista vuoden 2017 jälkeen. Espoon mukaan metron jatkeen varteen olisi mahdollista rakentaa uusia asuntoja jopa 10 vuoden ajan.
Olisi kohtalokasta, jos Helsingin seudun toiseksi suurin kaupunki ei allekirjoittaisi sopimusta ja vähentäisi omaa vuokra-asuntotuotantoaan. Ei ole kenenkään etu, jos muualta maasta tulevat nuoret eivät pääse seudun työmarkkinoille.
©Esmerk
MAL-sopimus pysähtyi kiistaan Länsimetron jatkosta
Rakennuslehti, 26 huh 2012, 4:-
Valtion ja 14 Helsingin seudun kunnan välinen maankäytön, asumisen sekä liikenteen (MAL) aiesopimusneuvottelu on jumittunut kiistaan Länsimetron ja Espooseen rakennettavan kaupunkiradan rakentamisajankohdasta. Espoo haluaisi aloittaa infrahankkeet jo nykyisellä sopimuskaudella omalla rahoituksellaan. Espoo haluaa hallitukselta takeet siitä, että valtio huolehtii rahoitusosuuksistaan rakennushankkeiden loppuvaiheissa. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ei pidä mahdollisena sitä, että Espoo käynnistäisi metron rakentamisen ilman valtion rahalupausta omasta osuudestaan. Metron jatko on Espoon liikenteen kannalta olennaista, Mäkelä huomauttaa.
©Esmerk
Länsimetron ratakiskot toimittaa VR Track
Rakennuslehti, 26 huh 2012, 8:-
VR Track toimittaa ratakiskot ja vaihteet Länsimetroon. Ratapölkkyjen toimittajaksi valittiin Parma. Länsimetron tunnelilouhinnat käynnistyvät 2013.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Farsseja joukkoliikenteessä
Helsingin Uutiset, 25 huh 2012, 4:-
Lehden pääkirjoituksessa todetaan, että Helsinki haukkasi liian ison palan yrittäessään automatisoida yli 30 vuotta vanhan metrojärjestelmänsä. Uhkana on nyt, että Länsimetron asemalaitureista rakennetaan liian lyhyitä, sillä Länsimetro suunniteltiin automaattimetron lyhyitä junia silmällä pitäen.
Lehti epäilee, että seuraava joukkoliikennefarssi saatetaan kokea uusien maksuvyöhykkeiden käyttöönotossa.
©Esmerk
Espoo suunnittelee länsimetrolle jatkoa
Helsingin Sanomat, 24 huh 2012, A10:-
Espoo haluaa jatkaa länsimetroa Matinkylästä Kivenlahteen jo vuonna 2014. Kaupunki haluaa kuitenkin hallitukselta takeet valtion osallistumisesta kustannuksiin. Kaupunki on valmis itse vastaamaan louhintatöiden rahoituksesta vuoteen 2017 asti. Kaupungin osuus olisi lähes 500 miljoonaa euroa, jonka se on siis valmis maksamaan etupainotteisesti. Espoo odottaa valtion maksavan 30 % kustannuksista kuten länsimetrossa tähän saakka.
Espoo haluaa samalla hankkeen mukaan valtion ja 14 Helsingin seudun kunnan yhteiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen (MAL).
Espoon teknisen toimen johtaja ja Länsimetro-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko sanoo, että louhintatöitä on järkevää jatkaa keskeytyksettä. Urakoissa voitaisiin tällöin säästää n. 100 milj. euroa.
Liikenneministeri Merja Kyllösen erityisavustaja Sauli Hievanen torjuu Espoon yrityksen. Espoolle ei voida tehdä MAL-sopimuksessa ohituskaistaa, vaikka länsimetron jatke onkin perusteltu ja tärkeä hanke.
©Esmerk
Länsimetron louhinnat etenevät aikataulussa
TV MTV3, 24 huh 2012, online:-
Länsimetron louhinnat ovat sujuneet aikataulussa. Louhinta etenee yli kilometrin kuukausivauhdilla ja kolmasosa tunnelista on jo louhittu. Lauttasaaren salmi on nyt alitettu ja vanha tunneli sekä uusi tunneli kohdanneet.
Länsimetro on Suomen suurin rakennushanke. Helsingin metroverkko saa seitsemän uutta asemaa. Länsimetro valmistuu vuonna 2015 ja kuljettaa päivässä yli 100 000 matkustajaa päivässä.
Toimittaja tutustui tunneliin Lauttasaaressa. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että projekti on edennyt hyvin. Tunnelia on jo louhittu 11 kilometriä. Asukkailta on tullut jonkin verran palautetta louhinnasta. Heille on tehty selvityksiä ja yhteisymmärrykseen on päästy.
©Esmerk
Länsimetron ratakiskot toimittaa VR Track
Turun Sanomat, 21 huh 2012, 9:-
VR Track toimittaa ratakiskot ja vaihteet Länsimetroon. Ratapölkkyjen toimittajaksi valittiin Parma. Länsimetron tunnelilouhinnat käynnistyvät 2013.
©Esmerk
Tero Anttila HSL:n joukkoliikennesuunnittelun johtoon syyskuussa 2012
Helsingin Sanomat, 20 huh 2012, A10:-
Tero Anttila on valittu 17.4.2012 Helsingin seudun liikenteen (HSL) joukkoliikennesuunnitteluosaston uudeksi johtajaksi. Hän aloittaa Helsingin liikesuunnittelupäälliköksi siirtyvän Ville Lehmuskosken seuraajana syyskuussa.
Uudessa tehtävässään Anttila johtaa bussien, raitiovaunujen, metron sekä lähijunien linjasto- ja aikataulusuunnittelua seitsemän kunnan alueella. Hän pitää Kehä III:n eteläpuolisen liikenteen parannuskohteina poikittaisyhteyksiä, poikkeustilanteista tiedottamista ja palveluasennetta. Ensitehtävinään Anttila tulee suunnittelemaan muutoksia, joilla voidaan saada Östersundomin, Sipoon ja Kirkkonummen asukkaillekin hyvät julkiset kulkuvälineet.
Anttilan jäädessä eläkkeelle vuonna 2025 pk-seudun joukkoliikenteessä on tapahtunut paljon muutoksia. Silloin länsimetro ulottuu jo Kivenlahteen, ja kehärata, Pisara-rata sekä Espoon keskukseen ulottuva kaupunkirata on rakennettu, Anttila ennustaa.
HSL:n edeltäjässä YTV:ssä Anttila oli mukana tuomassa pk-seudulle bussifirmojen kilpailutusta. Kilpailutukseen päädyttiin, sillä 1980-luvun kasinovuosina bussifirmojen ja myös kuntien kustannukset kasvoivat jopa 10 prosentin vuosivauhtia, Anttila toteaa. Nyt HSL:n alueella liikennöi kymmenkunta firmaa.
©Esmerk
Teekkarien vappujäynä teki yleisestä vessasta designia
Helsingin Sanomat, 18 huh 2012, A14:-
Teekkarien vappu on alkanut. Tehtaanpuiston yleisen käymälän oveen on ilmestynyt siirtohuomautuslappu, jossa kerrotaan, että rakennelma on valittu Otaniemi Design Capital -näyttelyn erityiskohteeksi. Siirtohuomautuksessa visioidaan Otaniemeä, joka on "halpaa olutta kupliva onnellisten ihmisten lähiö". Länsimetron valmistuessa siellä yhdistyvät "tiede, taide, harmaa talous sekä turvallinen ja sisäelinvoimainen asumis- ja yritysympäristö".
©Esmerk
Helsingin metron automatisointi saattaa peruuntua
Helsingin Uutiset, 18 huh 2012, Etelä-Länsi 6:-
HKL:n johtokunta päätti 15.4.2012, että sopimukset metron automatisoinnista voidaan purkaa Siemensin kanssa. Sopimus menee purkuun lähiviikkoina, mikäli neuvottelut eivät muutu olennaisesti nykyisestä.
Johtokunta kehotti HKL:ää valmistelemaan hankesuunnitelman muutokset siten, että ensi vaiheessa toteutettaisiin uudet asetinlaitteet ja kulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Samalla kaupunginhallitusta kehotettiin käynnistämään selvitys siitä, miten suunnitelmanmuutos vaikuttaa Länsimetron rakentamiseen.
©Esmerk
Valtio, HSL ja Helsinki penseinä Länsimetron jatkorakentamiselle
Helsingin Uutiset, 18 huh 2012, Itä 7:-
Espoo haluaisi aloittaa Länsimetron jatkorakentamisen Matinkylästä ainakin Kivenlahteen saakka omalla kustannuksellaan vuonna 2014. Valtio, HSL ja Helsinki suhtautuvat kuitenkin penseästi Espoon esitykseen.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoo, että metron louhintatöitä voitaisiin tehdä Espoon kaupungin 70 %:n rahoitusosuudella ainakin vuoteen 2016 saakka, jolloin valtion pitäisi tulla mukaan. Liikenneministeriön edustaja on kuitenkin ilmoittanut Espoolle hyvin selvästi, ettei hallitus kykene tässä vaiheessa sitoutumaan hankkeen rahoitukseen tulevaisuudessa. Vastaavanlainen tyrmäys Espoon esitykselle on tullut myös HSL:ltä ja Helsingin kaupungilta.
Länsimetron jatkorakentamisen Matinkylästä Kivenlahteen on arvioitu maksavan n. 700 milj. euroa. Espoon kaupunki rahoittaisi siitä 70 %.
©Esmerk
Espoo haluaa länsimetrolle jatkoa jo 2014
Länsiväylä, 18 huh 2012, 1, 4:-
Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän ensimmäisessä asukasillassa 12.4.2012 keskusteltiin mm. länsimetrosta. Espoonlahtelaiset tiedustelivat, milloin metro ulottuisi heidän asuinalueilleen saakka. Espoon teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mukaan kaupunki haluaa jatkaa metroa Saunalahteen heti, kun nykyiset louhintatyöt valmistuvat eli vuonna 2014.
Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko mainitsee länsimetron jatkamisen epämääräisenä kohteena, jonka suunnittelun jatkaminen ajoittuu vuosille 20162022.
Metron jatkaminen ei saa tarkoittaa sitä, että Espoonlahdesta tulisi entistä voimakkaammin nukkumalähiö, josta käydään töissä muualla, painottivat asukkaat.
©Esmerk
Valtio, HSL ja Helsinki penseinä Länsimetron jatkorakentamiselle
Länsiväylä, 18 huh 2012, 4:-
Espoo haluaisi aloittaa Länsimetron jatkorakentamisen Matinkylästä ainakin Kivenlahteen saakka omalla kustannuksellaan vuonna 2014. Valtio, HSL ja Helsinki suhtautuvat kuitenkin penseästi Espoon esitykseen.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoo, että metron louhintatöitä voitaisiin tehdä Espoon kaupungin 70 %:n rahoitusosuudella ainakin vuoteen 2016 saakka, jolloin valtion pitäisi tulla mukaan. Liikenneministeriön edustaja on kuitenkin ilmoittanut Espoolle hyvin selvästi, ettei hallitus kykene tässä vaiheessa sitoutumaan hankkeen rahoitukseen tulevaisuudessa. Vastaavanlainen tyrmäys Espoon esitykselle on tullut myös HSL:ltä ja Helsingin kaupungilta.
Länsimetron jatkorakentamisen Matinkylästä Kivenlahteen on arvioitu maksavan n. 700 milj. euroa. Espoon kaupunki rahoittaisi siitä 70 %.
©Esmerk
Sauri: Metron kulunvalvontajärjestelmiä joudutaan uusimaan
Helsingin Sanomat, 17 huh 2012, A10:-
Helsinki tilasi Siemensiltä vuonna 2007 metron automatisoinnin. Kuoppainen hanke päättyi 15.4.2012 siihen, että HKL:n johtokunta päätti purkaa automatisointisopimuksen Siemensin kanssa. Helsingin rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.) on pettynyt automaattimetron mahalaskuun.
Helsinki ja Länsimetro maksoivat Siemensille sopimuksen teon yhteydessä 20 milj. euron käsirahan. Todennäköisesti edessä on riitaisa ja kallis oikeustaival.
Sopimuksen purkautuminen johtaa siihen, että Helsinki joutuu uusimaan metroliikenteen kulunvalvontajärjestelmiään, Sauri kertoo. Länsimetron toteuttaminen manuaalisesti ei johda Espoon metroasemien pidentämiseen tai laituriovien muuttamiseen. HKL:n ja Länsimetron laskelmien mukaan kapasiteetti riittää pitkälle tulevaisuuteen, Sauri sanoo.
©Esmerk
Helsingin automaattimetron ratkaisu ehkä oikeuteen
Helsingin Sanomat, 16 huh 2012, s.A3, A5:-
Helsingin kaupungin liikennelaitos on purkamassa Siemensin kanssa tehtyä sopimusta metron automatisoinnista. Purkaminen tietänee vahingonkorvausvaatimuksia molemmin puolin. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta arvioi, että oikeuteen meno on yksi tie, mutta ei kovin toivottava. HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu ennustaa, että tulossa on pitkä oikeudenkäynti. Liikennelaitoksen johtokunta on antanut HKL:lle valtuudet Siemens-sopimusten purkamiseen.
Helsinki tilasi Siemensiltä vuonna 2007 metron automatisoinnin, mikä ei ole onnistunut. Samalla kiirehdittiin uusien asetinlaitteiden ja kulunvalvonnan hankintaa perinteiselle "manuaalimetrolle". Sellaisella ajetaan todennäköisesti ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Lahdenranta haluaisi yhä setviä automatisointia Siemensin kanssa. Hän on pyytänyt johtokunnalta vielä neuvotteluvaraa, vaikka lisävääntö tuskin pelastaa sopimusta kuiville.
Automaattimetron sopimusta tehtäessä Helsinki ja Länsimetro-yhtiö maksoivat Siemensille 20 milj. euron käsirahan. Lisäksi HKL:llä on ollut hankkeelle 15 milj. euron suunnittelubudjetti. Mahdollisessa oikeudenkäynnissä molemmat osapuolet haluavat omansa pois. Lahdenranta uskoo, että HKL voi saada rahat takaisin ja vahingonkorvaukset päälle.
Siemensiltä sopimussoppaa ei haluta kommentoida.
©Esmerk
Päivän meili ylipormestari Jussi Pajuselle
Iltalehti, 16 huh 2012, 9:-
Iltalehden 16.4.2012 päivän meili on osoitettu Helsingin ylipormestarille Jussi Pajuselle. Lehden mukaan Länsimetroprojektin suhteen on pidettävä pää kylmänä. Länsimetro kuuluu pääosin Espoolle, mutta siihen liittyvä kitsastelu vaikuttaa myös helsinkiläisiin. Espoo lyhensi metrolaitureita säästääkseen kuluissa, ja tämän vuoksi vuorot on ajettava lyhyemmillä junilla.
Junavuorot pyrittiin tuplaamaan automaation keinoin, sillä kapasiteetin uskottiin tämän toimenpiteen avulla riittävän. Automatisointi kuitenkin kaatui. Olisi aika ottaa järki käteen ja pidentää laitureita, Iltalehti toteaa.
©Esmerk
Helsingin automaattimetron ratkaisu ehkä oikeuteen
Hufvudstadsbladet, 16 huh 2012, s.1, 5:-
HKL:n johtokunta on antanut HKL:lle valtuudet purkaa Siemensin kanssa tehty sopimus metron automatisoinnista. Johtokunta haluaa sen sijaan, että HKL pyytää tarjouksia automaattisesta kulunvalvonnasta ja asetinlaitteista. Johtokunta pyytää myös kaupunginhallitusta käynnistämään selvitykset siitä, miten automatisoinnin peruuntuminen vaikuttaa Länsimetron rakentamiseen. Kyse on mm. laiturien pituudesta. Johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu toteaa tavoitteena olevan, että Länsimetro pysyy aikataulussa.
Kaupunginhallitus ja -valtuusto kytketään päätöksiin aiempaa tiiviimmin. Päätökset uusista hankinnoista tulevat niiden hyväksyttäviksi.
Johtokunnan varapuheenjohtajan Ari Lehtisen mukaan Siemens haluaa kaupungilta 10 milj. euroa korvauksena sopimusrikkomuksesta ja HKL Siemensiltä saman verran. On mahdollista, että Siemens vie sopimuksen purkamisen oikeuteen, jolloin prosessi voi viedä vuosia ja korvausvaatimukset saattavat nousta.
HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan alkuperäinen päätösehdotus olisi antanut hänelle ja muille neuvottelijoille liki avoimet valtuudet jatkaa pitkittyneitä neuvotteluja automatisoinnista. Vastaehdotus voitti niukasti äänin 5-4.
©Esmerk
Helsingin metron automatisointi saattaa peruuntua
Keski-Uusimaa, 16 huh 2012, 8:-
HKL:n johtokunta päätti 15.4.2012, että sopimukset metron automatisoinnista voidaan purkaa Siemensin kanssa. Sopimus menee purkuun, jos neuvottelut eivät muutu olennaisesti nykyisestä.
HKL on neuvotellut Siemensin kanssa keväästä 2010 asti hankkeeseen liittyvistä viivästyksistä ja avoimista asioista. Siemens ehdotti heinäkuussa 2011, että se toimittaisi täysautomaattimetron sijaan puoliautomaattijärjestelmän.
HKL on 25.10.2011 lähettänyt Siemensille sopimuksen purkamista koskevan huomautuksen ja ennakkoilmoituksen, joiden perusteina olivat Siemensin sopimusvelvoitteiden rikkomukset.
HKL:n johtokunta päätti myös kehottaa HKL:ää valmistelemaan tarpeen mukaan hankesuunnitelman muutokset niin, että ensi vaiheessa toteutettaisiin uudet asetinlaitteet ja kulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Johtokunta esittää lisäksi, että kaupunginhallitus käynnistää selvityksen muuttuneen hankesuunnitelman mahdollisista vaikutuksista Länsimetron rakennustöihin ja -suunnitelmiin.
©Esmerk
Helsingin metron automatisointi saattaa peruuntua
Metro, 16 huh 2012, 1, 4:-
HKL:n johtokunta päätti 15.4.2012, että sopimukset metron automatisoinnista voidaan purkaa Siemensin kanssa. HKL on neuvotellut Siemensin kanssa keväästä 2010 asti hankkeeseen liittyvistä viivästyksistä ja avoimista asioista. Siemens ehdotti heinäkuussa 2011, että se toimittaisi täysautomaattimetron sijaan puoliautomaattijärjestelmän.
HKL:n johtokunta päätti myös kehottaa HKL:ää valmistelemaan tarpeen mukaan hankesuunnitelman muutokset niin, että ensi vaiheessa toteutettaisiin uudet asetinlaitteet ja kulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Esityksen tekijä Mirva Haltia-Holmberg toteaa, että nyt olisi hyvä selvittää, mikä on järkevää Länsimetron laitureiden pituuden, laituriovien, metron kapasiteetin ja kaavoituksen kannalta.
Lausuntoja toivotaan Länsimetro Oy:ltä ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Taustalla on julkisuudessa käyty keskustelu vaunutilan riittävyydestä erityisesti Kulosaaren sillalla. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen toteaa, että Espoon osuuden rakennussuunnitelmat ovat edelleen järkevät. Kokkisen mukaan laituriovien poistaminen olisi ongelmallista, koska laitureiden ilmanvaihto pitäisi siinä tapauksessa järjestää uusiksi.
Siemens vaatii riidan seurauksena mittavia korvauksia. Yhteensä sopimusriita on kymmenien miljoonien eurojen arvoinen.
©Esmerk
Helsinki luopuu automaattimetrosta
TV FST5, 15 huh 2012, online:-
Helsingin kaupunki luopuu automaattimetrosta. HKL sai 15.4.2012 oikeuden irtisanoa sopimus Siemensin kanssa.
HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu sanoo, että kyse on rahasta.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, että uudella liikenteenohjauksella saavutetaan 2,5 minuutin vuorovälit metrojunissa. Metron automatisoinnissa oli sama tavoite.
Automatisointi koski niin Länsimetroa kuin suunniteltua linjaa Östersundomiin.
©Esmerk
Helsingin metron automatisointi saattaa peruuntua
TV MTV3, 15 huh 2012, online:-
HKL:n johtokunta päätti 15.4.2012 ylimääräisessä kokouksessa, että sopimukset metron automatisoinnista voidaan purkaa Siemensin kanssa. Sopimus oli arvoltaan 150 milj. euroa. Länsimetro avataan kuitenkin aikataulun mukaisesti vuoden 2015 lopulla. Sopimukset puretaan, jos neuvottelutilanne ei olennaisesti muutu nykyisestä.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa, että sopimus puretaan viikon tai kahden sisällä. Siemens-sopimuksen purun myötä lakkaa myös keskustelu metron automatisoinnista. Lahdenranta arvioi, että metron automatisointi siirtyy nyt 10-15 vuodella. Tilalle tulee uuden kilpailutuksen myötä uusi kulunvalvontajärjestelmä, jonka avulla junien vuorovälejä saadaan tiivistettyä.
HKL:n mukaan uusi tarjouskilpailukaan ei myöhästytä Länsimetron käyttöönottoa. Lahdenrannan mukaan Länsimetro voi myös hoitaa liikenteensä niin, että kapasiteettiongelmilta vältytään.
©Esmerk
Helsingin metron automatisointi saattaa peruuntua
TV MTV3, 15 huh 2012, online:-
HKL:n johtokunta päätti 15.4.2012 ylimääräisessä kokouksessa, että sopimukset metron automatisoinnista voidaan purkaa Siemensin kanssa. Länsimetro avataan kuitenkin aikataulun mukaisesti vuoden 2015 lopulla.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, että tilalle tulee uuden kilpailutuksen myötä uusi kulunvalvontajärjestelmä, jonka avulla junien vuorovälejä saadaan tiivistettyä.
©Esmerk
Automaattimetron toteutuminen lykkääntynee ainakin 2020-luvulle
Helsingin Sanomat, 14 huh 2012, A15:-
HKL:n johtokunta päättänee 15.4.2012, että HKL purkaa Siemensin kanssa tekemänsä sopimuksen automaattimetrosta. HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan mukaan automaattimetro voisi toteutua 2020-luvun puolivälissä uusien junien myötä.
Siemens ja HKL yrittivät vielä 13.4.2012 löytää ratkaisua täysautomaattisesta metrosta, mutta Siemensin Suomen toimitusjohtaja Matti Kohtanen ei halunnut kommentoida asiaa.
HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen (sd) kuitenkin katsoo, että mitkään neuvottelut eivät enää riitä pitkittämään yhteistyötä Siemensin kanssa. Siemens on hänen mukaansa 23 kk myöhässä, heinäkuussa 2012 tehtävä uusien metrojunien osto on viivästynyt 3-4 kk ja Länsimetron liikennöinti käynnistyy vähintään puoli vuotta myöhässä.
Viime aikoina esillä on ollut Espoon metroasemien pidentäminen, mutta se ei ole HKL:n johtokunnan 15.4.2012 pidettävän kokouksen asialistalla. Lehtisen kuitenkin arveli että johtokunta saattaa silti ottaa asian esiin.
©Esmerk
Espoon Mäkelä uskoo edelleen valtion tukeen liikennehankkeissa
Helsingin Sanomat, 12 huh 2012, A14:-
Espoo jäi nuolemaan näppejään, kun hallitus päätti lähivuosien liikennehankkeiden rahoituksesta muutama viikko sitten. Rahaa ei herunut kaupunkiradan jatkolle Leppävaarasta Espoon keskukseen eikä länsimetron jatkolle Matinkylästä Kivenlahteen.
Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Markkula (kok) kummeksuu hankkeiden sivuuttamista. Hänen mukaansa niiden hyötysuhde olisi moniin muihin hankkeisiin verrattuna erinomainen.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä uskoo valtion mukanaolon vahvistuvan vielä kuluvan vuoden aikana. Eduskunnassa tekeillä olevasta liikennepoliittisesta selonteosta löytyy linjaus, että valtio rahoittaisi metron jatkeesta 30 % ja kaupunkiradasta 50 %, Mäkelä sanoo.
Espoon päättäjät eivät katso, että kaupunkiradan ja länsimetron sivuuttaminen johtuisi pääkaupunkiseudun viiden kunnan liitoksen hanakasta vastustamisesta.
©Esmerk
Kolumni: Siemens pystyy toteuttamaan metron sovitusti
Helsingin Sanomat, 12 huh 2012, A2:-
Siemens Oy:n toimitusjohtaja Martti Kohtanen vastaa lehden Vastaväite-palstalla lehden pääkirjoitukseen (5.4.), jonka perusteella saattaa tulkita, ettei Siemens pystyisi toteuttamaan Helsingin metron modernisointihankkeeseen kuuluvaa automaatiojärjestelmää.
Helsingin metron automatisointiprojektiin liittyy uuden tekniikan yhdistäminen erittäin vanhaan kalustoon. Vastaavaa ei ole ennen yritetty toteuttaa. HKL:n varikolla on kuitenkin ollut testiajossa automatisoitu vanha juna heinäkuusta 2011 asti. Siemens toteuttaa sopimuksen mukaisesti metron automaatiojärjestelmän. Automaation ulkopuoliset muutostyöt, joita junaturvallisuus mahdollisesti vaatii, eivät sopimuksen mukaan ole Siemensin vastuulla, kirjoittaa Kohtanen.
Asiassa vallitseva näkemysero on venyttänyt aikataulua ja kasvattanut kustannuksia. Siemens on esittänyt keskusteluissa useita ajatuksia, mm. puoliautomaattijärjestelmää. Neuvottelut siitä katkesivat maaliskuussa. Siemens jatkaa täysautomaatiojärjestelmän toimittamista, mutta näkemyserot ovat yhä vailla ratkaisua.
©Esmerk
Kolumni: Länsimetron ja Helsingin metron kuulumisia
Lauttasaari, 12 huh 2012, 6:-
Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen Sirpa Asko-Seljavaara kirjoittaa kolumnissaan, että poliitikot ovat vaatineet Länsimetron asemien pidentämistä kolmivaunuisille junille sopiviksi, jotta kyytiin mahtuisi enemmän ihmisiä ruuhka-aikoina. Muutos viivästyttäisi metron valmistumista 20 kuukaudella ja maksaisi 150 milj. euroa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen ja HKL:n johtaja Matti Lahdenranta kuitenkin katsovat, että pidempi juna hidastaisi vauhtia ja hankaloittaisi junankulkua kaarteissa.
HKL:n johtokunta päättää asiasta 15.4.2012, minkä jälkeen Helsingin kaupunginhallitus ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL tekevät omat päätöksensä.
Siemens ei Asko-Seljavaaran mukaan pysty toimittamaan HKL:lle lupaamaansa täysautomaattimetroa. HKL:lle ei kelpaa puoliautomaattimetro, ja liikennelaitoksen johtokunta purkanee sopimuksen Siemensin kanssa 15.4. Virkamiehet suosittelevat automaattimetron hankintaa vuonna 2020, jolloin metron vaunut uusitaan.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Uuden metrolinjan kapasiteetti herättää huolta
Ilta-Sanomat, 11 huh 2012, 4:-
Pääkirjoituksessa nostetaan esille huoli siitä, että metron matkustajakapasiteetti voi laskea. Länsimetro Oy on päättänyt säästösyistä rakentaa Espoon metroasemien laiturit vain neljän vaunun pituisiksi. Moni matkustaa metrolla sen täsmällisyyden ja nopeuden ansiosta. Metro ei tunnukaan ehkä enää niin hyvältä vaihtoehdolta, jos se muuttuu täydeksi sillipurkiksi. Ehkä Espoonkin asemat kannattaisi rakentaa pidemmällä Helsingin standardilla. Laiturien pituus ei ole välttämättä oikea säästökohde.
©Esmerk
Helsingin metrossa turvallisuuspuutteita
Hufvudstadsbladet, 11 huh 2012, s.1, 6-7:-
Lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan Helsingin metroliikenteen onnettomuusriskit ovat paljon suuremmat kuin ne saisivat olla. Metron riskikartoitus tehtiin vuonna 2005, mutta metrotunneleiden ja -asemien turvallisuuteen ei ole puututtu, osin siksi, että HKL on sekä palvelun tuottaja että valvova viranomainen. Asiantuntijan mukaan on lähes ihme, ettei vakavia onnettomuuksia ole sattunut. Se on mm. osaavan henkilökunnan ansiota. Lisäksi metroradan perusrakenne on kunnossa. Helsingin metro ajaa pienillä nopeuksilla ja aikataulut ovat väljät. Automaattimetro ajaisi nopeammin, lyhyemmin vuorovälein ja ilman kuljettajia.
Metron turvallisuus on ajankohtainen automatisointiprojektin lykkäämisen takia. Kaupunki uhkaa irtisanoa sopimuksen Siemensin kanssa, ja yhtiö katsoo puolestaan, että HKL:llä on turvallisuusongelmia.
HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan mukaan metro on niin turvallinen kuin se voi olla. Hän myöntää, että HKL:llä on valvontajärjestelmä, joka on ainutlaatuinen eurooppalaisessa mittapuussa.
Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Saurin mukaan metro on ollut tähän saakka Helsingin oma asia. Kun metro [länsimetro] jatkossa ylittää Espoon rajan, tulee Liikenneturvallisuusvirasto mukaan turvallisuuden suunnitteluun.
Julkisiin hankintoihin erikoistuneet juristit ovat kyseenalaistaneet suurin piirtein kaiken metron automatisointiin liittyvän. Yksi iso kiista on edennyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja Helsingin hallinto-oikeuteen on jätetty valituksia päätöksenteon perusteiden salaamisesta. Selvityksiä, raportteja, esityslistoja ja kokouspöytäkirjoja on julistettu salaisiksi viittaamalla epämääräisesti liikesalaisuuksiin.
©Esmerk
Metroon ei luvassa ruuhkia
Metro, 10 huh 2012, 6:-
Liikennekonsultti Strafican tuoreimman kuormituslaskelman mukaan matkustajat mahtuvat nykyistä lyhyempiin metrojuniin 2030-luvun puoliväliin asti, mikäli vuoroväli tihennetään 2,5 minuuttiin. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ja Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen haluavatkin toppuutella julkisuudessa käytyä keskustelua metron ruuhkaisesta tulevaisuudesta.
Lahdenranta ja Kokkinen tähdentävät, että että automaattimetro toteutuu joka tapauksessa vuoden 2025 tuntumassa, mikäli se ei vielä toteudu. Tuolloin uusitaan junakalusto.
©Esmerk
Otaniemen kampusalueen keskustasta suunnitellaan autoton
Helsingin Sanomat, 06 huh 2012, A11:-
Aalto-yliopisto on käynnistänyt suunnittelukilpailun Otaniemen kampusalueen uudesta autottomasta keskuksesta. Uudet rakennukset nousevat aivan Otaniemen ytimeen, Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen länsipuolella sijaitsevalle aukiolle.
Kilpailualueelle sijoittuu myös Otaniemen tulevan metroaseman pääsisäänkäynti. Sekä uusien rakennusten että Länsimetron on määrä valmistua loppuvuodesta 2015.
©Esmerk
Valtio osallistuu Länsimetroon 230 milj. eurolla 2013-1016
Helsingin Sanomat, 05 huh 2012, A3, A4:-
Tarkennukset hallituksen kehyspäätökseen julkistettiin 4.4.2012. Tarkennuksia esittelevässä artikkelissa mainitaan, että valtio osallistuu Länsimetron rakentamiseen 230 milj. eurolla 2013-2016.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Säästö asemien pituudessa voi tulla kalliiksi
Helsingin Sanomat, 05 huh 2012, A2:-
Helsingin Sanomat pelkää, että päätös säästää Espoon metroasemien pituudessa voi osoittautua kalliiksi. Asemien lyhentäminen perustui olettamukseen, että metrolinjat automatisoidaan, mikä mahdollistaisi lyhyemmän, kahden minuutin vuorovälin. Automaattimetron toimittajaksi valittu Siemens ilmoitti kuitenkin, ettei se pystykään toimittamaan automaattimetroa. Myös neuvottelut puoliautomaattimetrosta Helsingin ja Länsimetron välillä katkesivat jokin aika sitten.
Nyt neuvotellaan enää kulunvalvonnan uusimisesta. Se mahdollistaisi kahden ja puolen minuutin vuorovälin. Virkamiesten laskelmien mukaan kahden ja puolen minuutin vuorovälein kulkevan metron kapasiteetti riittää tyydyttämään liikenteen tarpeet jatkossakin. Helsingin Sanomien mukaan moni kuitenkin epäilee, että asemien lyhentäminen ja niiden seurauksena lyhyemmät junat vievät siihen, että matkustamisesta tulee ahdasta.
©Esmerk
Metron automatisointia lykätään useilla vuosilla
Hufvudstadsbladet, 05 huh 2012, 1, 6:-
HKL:n johtokunta on saanut tarpeekseen metron automatisoinnin ongelmista, jotka vaikuttavat ylipääsemättömiltä. Siemensin kanssa solmittu sopimus irtisanotaan luultavasti ylimääräisessä kokouksessa 15.4.2012. Johtokunnan varapuheenjohtajan Ari Lehtisen mukaan päätösehdotus tulee olemaan esityslistalla.
HKL syyttää Siemensiä sopimusrikkomuksesta, kun taas Siemens väittää, että HKL tinkii turvallisuudesta eikä halua selvittää vastuukysymyksiä. On selvää, että automatisointi ei vain viivästy pahan kerran vaan sitä lykätään ehkä jopa vuoteen 2025 [kuvatekstissä: vuoteen 2035].
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta esitti johtokunnan kokouksessa 4.4.2012 joitakin uusia lukuja. Hankkeen kustannukset ovat vuosien aikana nousseet 70 milj. eurosta ensin 115 miljoonaan ja myöhemmin 170 miljoonaan. Länsimetron lasku lähentelee Espoossa 900 milj. euroa. Nyt on mainittu 150 milj. euron lisäsumma. Lahdenranta kertoo lehdelle, että summaan sisältyy Länsimetron laiturien pidentäminen sekä investointikustannuksille kertyvä korko, kun Länsimetron alku lykkääntyy.
©Esmerk
Lehdet juksasivat aprillipäivänä
Savon Sanomat, 02 huh 2012, 4:-
Useat lehdet julkaisivat aprillipiloja 1.4.2012. Esimerkiksi Savon Sanomat kertoi maa- ja metsätalousministeriön kieltävän perunan kotikasvatuksen.
Sanomalehti Kaleva kauhistutti lukijoitaan väittämällä Fennovoiman testaavan ydinjätteen kuljetusta kallioparkkiin, minne yritys havittelee hautaavansa ydinjätteitään. Tekniikka & Talous puolestaan uutisoi, että Länsimetron kaivuutöiden yhteydessä on löytynyt kallioalue, jonne Posiva voisi rakentaa ydinjäteluolaston Fennovoiman ydinjätteille.
©Esmerk
Soininvaara: Länsimetron lyhennetyt asemat hölmöä säästöä
Helsingin Sanomat, 01 huh 2012, s.A12:-
Kansanedustaja Osmo Soininvaara katsoo, että päätös säästää länsimetron kustannuksissa lyhentämällä asemia oli hölmö, sillä metron matkustajamäärät ovat kasvamassa moninkertaisiksi. Päätös on erityisen harmillinen nyt, kun automaattimetroa ei tule tai se ainakin myöhästyy pahasti.
Asemien lyhentämisellä säästettiin 50 miljoona euroa. Länsimetron asemista on tulossa niin lyhyitä, etteivät kolmen vaunuparin junat mahdu niille vaan on käytettävä kahden vaunuparin junia. Lisälouhinnat asemilla ovat tosin yhä mahdollisia, sillä länsimetron tunneleista on louhittu vasta kolmannes.
Yksi vaihtoehto Soininvaaran mukaan olisi se, että metroa ajettaisiin kolmella vaunuparilla, mutta osasta vaunuista ei pääsisi poistumaan Otaniemessä. On selvää, että matkustajat haluavat istua metrossa sen sijaan, että seisoisivat täyteen ahdetuissa vaunuissa.
©Esmerk
Kauhuskenaario keskustan moottoriteistä vauhditti metropäätöstä
Helsingin Sanomat, 01 huh 2012, A14:-
Lehden sarjassa Kuolleet fantasiat esitellään insinööritoimistojen Pentti Polvisen ja Wilbur Smithin vuonna 1968 esittämiä suunnitelmia Helsingin keskustan liikennejärjestelyjen parannusta. He suosittelivat pääkaupunkiseudulle laajaa moottoritieverkkoa, mutta heidän ehdotuksensa herätti tuoreeltaan tyrmistystä. Se nähtiin kauhuskenaariona, joka piti estää, ja se vaikuttikin myönteisesti päätökseen metron rakentamisesta.
Smith & Polvisen esittelemässä neljässä ehdotuksessa oli kaikissa mukana moottoriteitä ja metro, kun taas raitiovaunut oli määrä korvata joustavimmilla bussilinjoilla. Ehdotuksissa oli mukana myös länsimetro, jota rakennetaan vasta nyt.
©Esmerk
Kolumni: Kansalaisten saatava tietoa heitä koskevista päätöksistä
Hufvudstadsbladet, 30 maa 2012, 11:-
Tommy Pohjola kirjoittaa I huvudstadsregionen -palstan kolumnissaan, että julkisuuslain on tarkoitus turvata kansalaisten oikeus saada tietoa heitä koskevista päätöksistä. Helsingin metrojupakka on kuitenkin yksi esimerkki siitä, miten uskomattoman väärin voidaan toimia, vaikka on olemassa pelisääntöjä asiakirjojen ja hankintojen julkisuudesta. Metrosopimus on miljardin euron arvoinen, kun lasketaan länsimetro mukaan. Kyse on meidän kaikkien rahoista.
Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa, että se ehtii ottaa kantaa metroasiasta jätettyyn valitukseen vasta vuoden 2012 lopussa. Valituksessa on kyse siitä, paljonko eräälle kilpailutukseen osallistuneelle yritykselle on maksettava korvauksia, jos osoittautuu, että HKL on toiminut väärin. Markkinatuomioistuimessa vaatimus oli 20 milj. euroa. Osapuolet ovat täydentäneet oikeudenkäyntimateriaalia ensimmäisen erän jälkeen, ja Pohjola odottaa saavansa paperit pian nähdäkseen, koska KHO näytti pyynnölle vihreää valoa. Hän on myös pyytänyt saada kaupungilta tietoa esimerkiksi alkuperäisen metrohankinnan peruuttamisesta, mutta HKL on vaiennut asian tiimoilta. Oikeudessa nähdään, kirjoittaja toteaa.
©Esmerk
Uusi sähköasema Lauttasaareen
Lauttasaari, 29 maa 2012, 2:-
Helen Sähköverkko rakentaa Lauttasaareen 600-neliöisen sähköaseman sekä kaksi 100-neliöistä muuntajabunkkeria.
Osoitteeseen Vattuniementie 24 nouseva sähköasema varmistaa alueen sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Aseman on määrä valmistua kesällä 2013.
Helen Sähköverkon projektipäällikkö Jarmo Henttinen sanoo, että sähkö tulee toistaiseksi Lauttasaareen Salmisaaren sähköasemalta, jonka kuormitusta Ruoholahden alueen kasvu ja Jätkäsaaren rakentaminen kasvattavat. Lauttasaaren sähköasema palvelee myös Länsimetroa.
©Esmerk
Kolumni: Lauttasaaren liikenneopasteissa puutteita
Lauttasaari, 29 maa 2012, 7:-
Risto Simonen kirjoittaa Paluumuuttajan mietteitä -palstalla, että Helsingin kaupunki olisi voinut minimoida Länsimetron rakennustöistä koituvia haittoja enemmän.
Simonen toivoo isoja kylttejä poikkeuksellisista liikennejärjestelyistä Otavantien ja Gyldenintien risteysten tuntumaan sekä siitä, miten esim. ostoskeskukselta pääsee ajamaan pois ja miten postin parkkipaikalle ajetaan.
HSL:ltä Simonen toivoo, että Gyldenintien poistetun bussipysäkin kohdalla kerrottaisiin, missä bussi 20:n lähin pysäkki on.
©Esmerk
Kommentti: Metro ei automatisoidukaan
Vartti, 28 maa 2012, 5:-
Toimittaja Marja Salomaa toteaa kommentissaan, että Helsingin metron ja länsimetron automaattijärjestelmä on ilmeisesti muuttumassa nykyisen kaltaiseksi kulunvalvonnaksi, mikäli Siemensin kanssa tehty sopimus purkautuu. Uusi tarjouskierros vie aikaa mutta nykyisen kaltaisen järjestelmän asennus sujuu nopeasti koeajojen vähäisyyden vuoksi. Automaattisysteemissä koeajoja pitää tehdä paljon.
©Esmerk
HSL luopuu päällekkäisistä linjanumeroista busseissa
Metro, 28 maa 2012, 1, 4:-
HSL uudistaa bussien linjanumerointia. HSL:n hallitus päätti 27.3.2012, että päällekkäiset linjanumerot poistetaan kokonaan sen toiminta-alueella. Esim. linjanumero 43 on käytössä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingin linjojen numerointi pyritään pitämään entisellään.
Espoossa ja Vantaalla joukkoliikenteeseen on tiedossa suuria muutoksia muutenkin, kun Kehärata ja Länsimetro saadaan käyttöön.
©Esmerk
HSL luopuu päällekkäisistä linjanumeroista busseissa
Hufvudstadsbladet, 28 maa 2012, 13:-
HSL yhtenäistää bussien linjanumerointia poistamalla päällekkäiset linjanumerot. Esim. linjanumero 43 on käytössä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingin linjojen numerointi pyritään pitämään entisellään, koska pääkaupungin matkustajamäärä on suurin. Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa muutokset astuvat voimaan Kehäradan ja Länsimetron liikennöinnin alkaessa.
HSL haluaa tehdä uudistuksen avulla joukkoliikenteestä yhtenäisempää ja selkeämpää.
©Esmerk
Espoon verotulot kasvoivat
Länsiväylä, 28 maa 2012, 17:-
Espoon kaupungin vuoden 2011 tulos kipusi ennakoitua suurempien verotulojen turvin 60 milj. alkuperäistä talousarviota paremmaksi. Kaupungin investointeja toteutettiin 197 milj. eurolla. Kaupunki toteutti lisäksi tytäryhtiöidensä kautta länsimetroon, koulujen peruskorjauksiin sekä kaupungin vuokrataloihin liittyviä investointeja lähes 117 milj. eurolla.
©Esmerk
Kaupunginjohtaja moittii hallituksen liikennehankkeiden linjauksia
Länsiväylä, 28 maa 2012, 4:-
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä hämmästelee hallituksen linjauksia lähivuosien liikennehankkeista. Hankkeiden joukosta ei löydy kaupunkiradan jatkamista Leppävaarasta Espoon keskukseen eikä länsimetron jatkamista Kivenlahteen.
Jos hallitus edellyttää Espoolta tiettyä panosta asuntorakentamisessa, pitää valtion osallistua tarvittavien liikenneyhteyksien rakentamiseen, Mäkelä jyrähtää. Hän aikoo keskustella asiasta pikimmiten metropoliministeri Krista Kiurun (sd.) kanssa.
Länsimetron jatkon louhintatyöt voitaisiin teknisesti aloittaa jo 2013. Metron jatkaminen Kivenlahteen maksaisi n. 600 milj. euroa, josta valtion osuus olisi kolmannes.
©Esmerk
Pilakuva: Länsimetro myöhässä
Ilta-Sanomat, 27 maa 2012, 4:-
Lehden pilakuvassa on otsikko "Länsimetro voi taas myöhästyä". Kuvassa työmatkalaiset jupisevat keskeneräisten raiteiden vierellä, että töihin pitäisi päästä vielä tämän vuoden puolella.
©Esmerk
Kolumni: Metron automatisointi karahti kiville
Metro, 27 maa 2012, 2:-
Marja Salomaa kirjoittaa kolumnissaan onnettomien tähtien alla syntyneestä metron automatisointiurakasta. HKL:n julkisuuskuva on kärsinyt lommon, kun projekti karahti lopulta kiville. Toisaalta ulkopuolisena on vaikea nähdä, mikä kilpailutuksessa meni pieleen.
HKL:n johtokunta valitsi toimittajaksi mahdollisimman edullisen vaihtoehdon useiden vaihtoehtojen välisen kilpailun päätteeksi. Siemensillä on katu-uskottava lista toteutettuja automatisointeja. Kesällä 2011 Siemens sitten viestitti, että urakka ei suju suunnitellusti. HKL:lta tivattiin kymmenien miljoonien lisälaskua töistä, jotka Siemensin mukaan olivat sopimuksen ulkopuolisia, mutta HKL:n mukaan sisältyivät sopimukseen.
Veronmaksajilta on palanut tähän mennessä arvioiden mukaan n. 35 milj. euroa. Sekä Länsimetro Oy että HKL ovat maksaneet Siemensille käsirahaa. Urakka on nyt muuttumassa nykyisen kaltaisen kulunvalvonnan uusimiseksi.
©Esmerk
Helsinki haluaa Kulosaaren kantakaupungin vyöhykkeelle
Helsingin Sanomat, 26 maa 2012, A10:-
Helsinki haluaa Kulosaaren samalle maksuvyöhykkeelle kantakaupungin kanssa maksuvyöhykeuudistuksessa. Lauttasaari sijaitsee yhtä kaukana, mutta on silti kantakaupungin vyöhykkeellä, kaupunki perustelee.
HSL on suunnitellut kaarimallin, jota pk-seudun kunnat kommentoivat keväällä 2012. HSL jättäisi Kulosaaren toiselle vyöhykkeelle siellä olevan ruotsinkielisen lukion takia. Östersundomissa asuvien lukiolaisten matkat kallistuisivat, jos Kulosaari kuuluisi kantakaupunkiin.
Kaarimallin ideana on, että matkakorttiin ladataan aina kaksi vyöhykettä. AB-lippu kattaisi koko metroverkoston länsimetroa myöten. Helsinki haluaa lisäselvityksiä mallin rahoituksesta.
©Esmerk
Kehä I:n tunnelin rahoitus ehkä kaupungin vastuulle
Helsingin Sanomat, 24 maa 2012, A15:-
Kehä I:n Keilaniemen tunneloinnin kustannukset saattavat päätyä kokonaisuudessaan Espoon kaupungin maksettaviksi. Tätä esitetään Espoon kaupunginvaltuustolle sen kokouksessa 26.3.2012.
Kehä I:n siirtäminen betonitunnelliin kuuluu suunnitelmaan, jonka myötä Keilaniemeen rakennettaisiin neljä uutta tornitaloa. Kaavaa halutaan kiirehtiä Länsimetron vuoksi.
©Esmerk
Metron automatisoinnissa soudetaan ja huovataan edestakaisin
Helsingin Uutiset, 24 maa 2012, Etelä-Länsi, Itä 6/7:-
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta myöntää, että metron automatisoinnissa on soudettu ja huovattu edestakaisin. Tammikuussa 2012 uutisoitiin, että HKL hautaa suunnitelmat täysautomaattimetrosta ja tyytyy puoliautomaattimetroon. Tiistaina 20.3.2012 HKL kuitenkin ilmoitti, että Siemensin kanssa käydyt neuvottelut puoliautomaattimetrosta ovat kariutuneet ja että nyt neuvotteluja jatketaan jälleen metron täydellisestä automatisoinnista.
Mikäli automatisointi ei ole toteutunut vuoteen 2015 mennessä, Länsimetronkin liikennöinti hoidetaan manuaalisesti. Tässä tapauksessa automaattimetroon siirrytään vasta nykyisen junakaluston uusimisen yhteydessä 2020-luvulla.
Metron automatisointiprojekti on maksanut Helsingin kaupungille tähän mennessä 10 milj. euroa. Lahdenranta korostaa, että kyseessä on investointi, jonka on tarkoitus olla tuottava tulevaisuudessa.
©Esmerk
Fortumin kaukokylmähanke hirvittää virkistyskäyttäjiä
Länsiväylä, 24 maa 2012, 1, 3:-
Fortumin suunnitelmat kaukokylmälaitoksen louhimisesta Karhusaaren kallioperään herättävät huolta paikan virkistyskäyttäjissä. Reilun kilometrin päässä 16 vuoden ajan asunut Juhani Oksanen ihmettelee, miksi laitos pitää rakentaa nimenomaan Karhusaareen. Hän toivoo, että hanke toteutetaan insinööritaidolla luontoa vaurioittamatta.
Laitoksesta tulee maan päälle vain kaksi pystykuilua portaille ja poistoilmahormeille, rauhoittelee Fortum Heatin kehitysjohtaja Niko Wirgentius. Rakentamisessa hyödynnetään jo olemassa olevia metron työtunneleita.
©Esmerk
Uutisanalyysi: Helsinkiläiset kärsivät Espoon lyhyistä metroasemista
Helsingin Sanomat, 23 maa 2012, A12:-
Toimittaja Kalle Silfverberg ennakoi Uutisanalyysi-palstalla, että itä-helsinkiläiset tulevat kärsimään Espoon metroasemien lyhentämisestä.
Silfverbergin mukaan HKL:n johtokunnan kokous ei päässyt alkamaan 22.3.2012, sillä jäsenet eli maallikkopäättäjät pitivät ensin oman esipalaverin ilman virkamiehiä. Kolmen vartin ajan he keskustelivat mm. omasta vastuustaan metron automatisointiprojektissa. He eivät nimittäin ole 6 kk:een saaneet päättää mitään, vaan ainoastaan kuunnelleet virkamiesten tilannekatsauksia.
Virallisessa kokouksessa lopulta todettiin, että neuvottelut hätäratkaisusta ovat katkenneet. HKL neuvotteli puoliautomaattisesta metrosta Siemensin kanssa, joka v. 2008 valittiin automaattimetron toimittajaksi. HKL purkaa Siemens-sopimuksen huhtikuussa 2012.
Koska metron kulunvalvonta täytyy joka tapauksessa uusia, alkaa uuden, yksinkertaisemman järjestelmän hankinta heti. Sen avulla pystyy ajamaan junia 2,5 minuutin välein. Mutta edes se ei riitä.
Tulevaisuuden metroliikennettä uhkaa v. 2008 tehty päätös. Kun länsimetron hinta kipusi yli 800 milj. euron, hankkeen suunnittelijat päättivät säästää vähän kaikesta. Noin 50 milj. euroa saatiin hinnasta pois lyhentämällä asemat 135 m:stä 90 m:iin. Niille voi liikennöidä vain kahden vaunuparin junilla, joita nykymetrossa käytetään hiljaisina aikoina.
Koska samat junat ajavat idästä länteen, säästöpäätöksellä leikattiin koko metron enimmäismatkustajamäärää kolmanneksella. HKL:n johtokunnan jäsenet vaativat 22.3. lisäselvityksiä siitä, mitä lännen asemien louhiminen pidemmiksi maksaisi. Länsimetro Oy, joka ei halua kajota suunnitelmiinsa, on arvioinut hinnaksi 140180 milj. euroa. Summan on epäilty olevan yläkanttiin.
Jos ja kun Östersundomin uudet asuinalueet rakennetaan metron jatkeen varaan, syntyy ongelmia. Silloin Itä-Helsingin matkustajat eivät enää mahdu metrojuniin. HKL:stä arvioidaan, että kapasiteetti riittäisi reilun 1,5 minuutin vuorovälillä, mutta sitä varten vaadittaisiin jälleen uusi kulunvalvontajärjestelmä.
Päättäjät, virkamiehet ja järjestelmien valmistajat haluavat todennäköisesti pitää näppinsä erossa uudesta sopimussotkusta, Silfverberg arvioi.
©Esmerk
HKL antoi Siemensille kolme viikkoa aikaa
Hufvudstadsbladet, 23 maa 2012, 10:-
HKL:n johtokunta on antanut Siemensille kolme viikkoa aikaa todistaa, että metrovaunut on mahdollista uudistaa. Muussa tapauksessa sopimus metron automatisoinnista irtisanotaan johtokunnan ylimääräisessä kokouksessa 15.4.2012.
Jos HKL purkaa alkuperäisen sopimuksen, Siemens aikoo vaatia korvauksia. HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen pitää selvänä, että yhtiö varautuu oikeusprosessiin. Hän on vieraillut Itä-Helsingin metrovarikolla ja toteaa, ettei Siemensin uusi aktiivisuus ole jäänyt henkilökunnalta huomaamatta.
Siemens syyttää HKL:ää ja katsoo, että Helsingin tulee uudistaa infrastruktuuria automaattimetron kulun varmistamiseksi. Kyse on esimerkiksi uusien hätäuloskäyntien rakentamisesta asemille. Lehden saamien tietojen mukaan Siemens vaatii noin 10 milj. euroa lisää, jolloin automatisointihankkeen hinta nousisi yli 180 milj. euroon. Toukokuussa 2008 solmittuun sopimukseen, jota jälleen noudatetaan, sisältyy länsimetroa koskevia optioita.
HKL:n vaatimukset ovat puolestaan salaisia. Edes teknisen toimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ei tunne sanktioita, ja useat johtokunnan jäsenistä sanovat myös olevansa tietämättömiä. Sen sijaan HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta tietää mutta kieltäytyy kertomasta.
Korkein hallinto-oikeus ottaa pian kantaa kolmen vuoden takaista tarjouskilpailua koskevaan valitukseen. Jos tuomio on langettava, tarjouskilpailu täytyy uusia. Lehtinen toivoo sitä.
Kuvatekstissä todetaan Lehtisen vaativan selvitystä Matti Lahdenrannan mahdollisesta esteellisyydestä metroasiassa. Lahdenranta on HKL:n toimitusjohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen.
©Esmerk
Siemens kiistää metroneuvottelujen kariutuneen HKL:n kanssa
TV YLE TV2, 23 maa 2012, online:-
Siemens ihmettelee HKL:n näkemystä, jonka mukaan neuvottelut puoliautomaattimetron toimittamisesta olisivat kariutuneet. HKL ilmoitti 20.3.2012, ettei se ole päässyt Siemensin kanssa yhteisymmärrykseen puoliautomaattimetron hinnasta ja työn teknisestä toteutuksesta. Siemensin mukaan puoliautomaattimetro on yhä mahdollista toteuttaa alkuperäisen aikataulun puitteissa eli Länsimetron valmistumisen yhteydessä vuonna 2015.
Siemensin toimitusjohtajan Martti Kohtasen mukaan HKL ei ole tiedottanut neuvottelujen kariutumisesta virallisesti Siemensille.
©Esmerk
Kolumni: Vuosaaren laituriovet voivat käydä kalliiksi
Hufvudstadsbladet, 22 maa 2012, 8:-
Tommy Pohjola kirjoittaa I huvudstadsregionen -palstan kolumnissaan Siemensin ilmoittaneen, että Helsingin metron automatisointihanke jatkuu entiseen tapaan. Päivää aiemmin sekä HKL:n johtokunta että toimitusjohtaja sanoivat, että kuljettajat ohjaavat metrojunia vastaisuudessakin.
Kirjoittajan saaman sähköpostin mukaan Helsinki on käyttänyt hankkeeseen jo 35-50 milj. euroa. Kun alkuperäinen sopimus irtisanotaan, kaupunki voi joutua maksamaan suuria summia lisää, jos Siemens onnistuu todistamaan, että se pystyy automatisoimaan vanhat metrovaunut. Vuosaaren laituriovet käyvät kalliiksi.
Helsingin ongelmien pitäisi viimeistään nyt aiheuttaa kunnon säikähdys Espoossa, missä asemat on mitoitettu lyhyitä, automatisoituja vaunuja varten. Aiotaanko laitureita nyt pidentää ja mitä siitä seuraa? Pitkien laitureiden hinta lienee 35-40 milj. euroa, mutta toisaalta Espoon hankkeen kokonaishinta on vajaat 900 milj. euroa.
Pikantti yksityiskohta tässä sopassa on, että päätöksenteon perusteista ei ole tietoa. Ainoastaan pieni klikki ihmisiä Länsimetro Oy:n hallituksessa ja HKL:n huipulla on ollut koko ajan perillä asioista. Kaupunkilaisten edustajikseen nimeämät poliitikot ovat jääneet vaille keskeisiä asiakirjoja ja ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja. Yksi riita on jo korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja toinen aloitettiin vastikään, kun valpas kaupunkilainen jätti valituksen julkisten asiakirjojen salaamisesta. Salamyhkäisyys heikentää HKL:n tavaramerkkiä ja toimii kasvupohjana salaliittoteorioille.
©Esmerk
Espoossa liikenne kuuluu tulevan valtuuston suuriin kysymyksiin
Helsingin Sanomat, 22 maa 2012, A3, A12:-
Artikkeli tarkastelee eri puolueiden kannatuslukuja Espoossa. Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämä kysely paljastaa, että kokoomus nousisi ehdottomaksi äänikuninkaaksi, jos lokakuun 2012 kunnallisvaalit pidettäisiin nyt.
Tulevalla valtuustokaudella monet Espoossa tehtävät keskeiset päätökset liittyvät liikenteeseen. Eteen tulee ainakin päätös länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen.
©Esmerk
Automaatiokiista uhkaa lykätä länsimetron liikennöintiä
Helsingin Sanomat, 22 maa 2012, A3, A14:-
Helsingin ja Siemensin välinen sopimuskiista uhkaa myöhästyttää länsimetron liikenteen aloittamista. Helsingin kaupungin liikelaitos (HKL) ei ole päässyt sopuun automaattimetrosta. Päätös automatisoinnista tarvitaan, jotta tiedetään, millaiset ohjaamot uusiin juniin on hankittava.
Länsimetron liikennöinnin on suunniteltu alkavan Ruoholahdesta Matinkylään vuoden 2015 lopussa. Raiteille tarvittavien 16 uuden metrojunan hankinnasta vastaa HKL. Saimme sellaisia selvityksiä, joiden perusteella länsimetro voi viivästyä vähintään puolella vuodella, HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen (sd) arvioi. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan HKL:n johtokunnan piti päättää kaluston hankinnasta alkuvuonna 2012. Lehtinen arvioi johtokunnan saavan esityksen pöydälleen vasta kesäkuussa.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta myöntää junien hankinta-aikataulun kireäksi. Toimittajakandidaattien kanssa täytyy käydä läpi, miten länsimetron käynnistämisen vaarantuminen voitaisiin välttää, Lahdenranta sanoo.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen vakuuttaa, että metro käynnistyy suunnitellusti. Kokkinen väläyttää sitä mahdollisuutta, että esim. Vuosaaren haaran liikennettä väliaikaisesti harvennettaisiin, kunnes uudet junat saadaan. Lehtinen tyrmää ajatuksen. Hän pitää mahdollisena, että länsimetro myöhästyy jopa vuodella.
Siemensin 21.3.2012 antaman ilmoituksen mukaan sillä ei ole teknisiä ongelmia automaattimetron tekemisessä. Helsingin tulisi kuitenkin yhtiön mukaan vastata vanhaan metrokalustoon tarvittavista turvallisuuteen liittyvistä muutoksista. Helsinki katsoo, että vastuu kuuluu Siemensille. Kenen vika se on, jos Siemens tulkitsee sopimusta eri lailla kuin me, sanoo johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu (virh).
HKL:n johtokunta aikoo tänään 22.3.2012 hylätä aiesopimuksen puoliautomaattisesta metrosta. Sopimuksen kohtalo ratkeaa tulevien kuukausien aikana.
HS ei tavoittanut 21.3. HKL:n metroliikennejohtaja Tapio Hölttää tai Siemensin johtajia kommentoimaan metrosuunnitelmia.
©Esmerk
Helsingin metron puoliautomatisointi ei toteudu
Hufvudstadsbladet, 21 maa 2012, 1, 6:-
Helsingin ja Siemensin neuvottelut puoliautomaattisen metron toimittamisesta ovat katkenneet. Päättäjillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin palata alkuperäiseen sopimukseen metron automatisoinnista. Sitä ei kuitenkaan pystytä toteuttamaan vanhoihin metrojuniin, joten on todennäköistä, että HKL:n johtokunta irtisanoo sopimuksen. Se tapahtuu muodollisesti huhtikuun 2012 puolivälissä.
Molempien osapuolten oikeusoppineet selvittävät jo korvausvaatimuksia, joiden sanotaan nousevan kymmeniin miljooniin euroihin. HKL:n johtokunta joutuu puolestaan pohtimaan edelleen vaihtoehtoja metron modernisoimiseksi. Johtokunnan varapuheenjohtajan Ari Lehtisen mukaan puoliautomaattista ratkaisua ei voida missään nimessä hyväksyä. Todennäköistä on, että ainoastaan automaattinen kulunvalvonta kilpailutetaan. Lehtinen ei tiedä, paljonko kiusallinen sotku on jo maksanut Helsingin veronmaksajille, kuka on vastuussa ja miten kritiikki huomioidaan.
On ymmärrettävää, että Helsingin ja Espoon kannattaa tehdä metrohankinnat yhdessä. Monet helsinkiläiset ihmettelevät kuitenkin, miksi osa Helsingin päättäjistä on niin tarkkoja siitä, että rakentamisen aikataulut pitävät Espoon puolella. Lehtisen mukaan tästäkin keskustellaan johtokunnassa. Asia on toki monimutkainen, koska HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta on myös länsimetroyhtiön hallituksessa.
Länsimetron on määrä aloittaa liikennöinti vuoden 2015 lopulla. Lehtisen mielestä se on toiveajattelua. Hän arvioi startin viivästyvän ainakin puoli vuotta.
©Esmerk
HKL:n ja Siemensin neuvottelut puoliautomaattimetrosta katkesivat
Metro, 21 maa 2012, 4:-
Helsingin ja Siemensin neuvottelut puoliautomaattisen metron toimittamisesta ovat katkenneet. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ei esitä solmitun metrosopimuksen uudistamista. Hänen mukaansa sopimusmuutos ei kaatunut HKL:n edellyttämiin hinnanalennuksiin. HKL:n teettämän riskianalyysin perusteella esim. tiettyjen huoltotoimien siirto tuottaisi HKL:lle vaikeasti laskettavan riskin.
Täysautomaattisopimus Siemensin kanssa on yhä voimassa, mutta sen toteutumisesta ei ole takeita. Varsin pian on löydyttävä ratkaisu, joka takaa länsimetron aloittamisen vuonna 2015, Lahdenranta sanoo. HKL on varoittanut Siemensiä kahdesti sopimuksen purkamisesta. Edessä voi olla myös käräjöintiä.
HKL:n johtokunta sai 20.3.2012 lisätietoa eri vaihtoehdoista. Puheenjohtaja Jessica Karhun mukaan lyhyillä junilla, vanhalla tekniikalla ja nykyisillä vuoroväleillä vaunut täyttyvät vuoteen 2020 mennessä. Kalasataman ja Sörnäisten metroasemien välissä on todellinen pullonkaula. Länsimetron asemien pidentäminen ei olisi vaikeaa, mutta liki kahden vuoden viivästys nostaisi lisälaskun 140-180 milj. euroon.
©Esmerk
Helsingin metron puoliautomatisointi ei toteudu
TV YLE TV2, 20 maa 2012, online:-
Helsinkiin ei tule puoliautomaattimetroa, sillä HKL:n ja Siemensin väliset neuvottelut kariutuivat 20.3.2012. Osapuolet ovat kuitenkin päättäneet jatkaa neuvotteluja alkuperäisestä sopimuksesta, jossa selvitetään koko metron automatisointia.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, ettei HKL löytänyt Siemensin kanssa yhteisymmärrystä juuri mistään. Epäselväksi jäivät mm. puoliautomatisoinnin tekninen sisältö, osapuolten välinen vastuunjako sekä kustannukset. Lahdenranta myöntää, että neuvottelujen jatkaminen kokonaan automatisoidusta metrosta tulee olemaan vaikeaa. Muun muassa aikataulu asettaa kovat haasteet, sillä Länsimetro avataan liikenteelle vuoden 2015 lopulla.
HKL ja Siemens olivat hyvin erimielisiä metron automatisoinnin hinnasta. Helsinki on varannut vanhan metron automatisointiin 115 milj. euroa ja Länsimetro kulunvalvontaansa vajaat 60 milj. euroa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että nämä rahat eivät riitä. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen korostaa, että metron kulunvalvonta on pakko uusia.
HKL-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu toteaa, että yksi vaihtoehto on, että täysautomatisoituun metroon siirrytään vasta siinä vaiheessa, kun nykyiset junat tulevat käyttöikänsä päähän. Tähän menee vielä n. 20-30 vuotta.
©Esmerk
Lahdenranta: Metron kulunvalvontaan löydettävä kiireesti ratkaisu
RADIO YLE Ylen Aikainen, 20 maa 2012, online:-
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, ettei Siemensin kanssa päästy yhteisymmärrykseen puoliautomaattisen metron kustannuksista, työnjaosta eikä tekniikastakaan. Kun neuvottelut karahtivat kiville, oli HKL:n ja Siemensin palattava alkuperäiseen sopimukseen metron täysautomatisoinnista. Edellytykset sen toteutumiselle ovat Lahdenrannan mukaan heikot kireän aikataulun takia.
Länsimetron täytyy päästä aloittamaan liikennöinti vuoden 2015 lopulla. Länsimetroon tulee aikataulun takia näillä näkymin manuaalinen kulunvalvontajärjestelmä. Lahdenrannan mukaan nykyinen metron kulunvalvonta on joka tapauksessa uusittava. Jos nyt uusitaan vain kulunvalvonta, metron automatisointi siirtyy 2020-luvulle.
Lahdenranta kertoo, että uuden sopimuskumppanin etsiminen voi vielä tulla eteen, mikä tarkoittaisi uutta tarjouskilpailua. Lahdenranta arvioi, että kaupunginhallituksen ja Länsimetron antamissa kustannusraameissa täysautomatisointi ei ainakaan toteudu. Kaupungin kipuraja on asetettu 115 milj. euroon. Länsimetron kulunvalvonnan ja automatisoinnin budjetti on 56 milj. euroa.
Lahdenrannan mukaan tilanne, jossa Länsimetro ei aloittaisi ajallaan olisi katastrofaalinen, joten kulunvalvonnasta on saatava ratkaisu nopeasti. Jos ratkaisu Siemensin kanssa ei onnistu, on Helsinki Lahdenrannan mielestä vahvoilla mahdollisessa sopimuskiistassa.
©Esmerk
Helsingin metron puoliautomatisointi ei toteudu
RADIO YLE Ylen Aikainen, 20 maa 2012, online:-
Helsinkiin ei tule puoliautomaattimetroa, sillä HKL:n ja Siemensin väliset neuvottelut kariutuivat. Osapuolet ovat kuitenkin päättäneet jatkaa neuvotteluja alkuperäisestä sopimuksesta, jossa selvitetään koko metron automatisointia. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, ettei HKL löytänyt Siemensin kanssa yhteisymmärrystä hinnasta ja työn teknisestä toteutuksesta.
Lahdenranta arvelee, että automatisointi toteutuu vasta, kun metrojunakalustoa uusitan 2020-luvulla. Vuonna 2015 valmistuvan Länsimetron junien kulkua valvottaneen ainakin alkuun manuaalisesti.
Aiemmin on arvioitu, että puoliautomaattimetro maksaisi n. 70 milj. euroa. Täysin autmatisoidun metron hinnaksi on kerrottu n. 100 milj. euroa.
©Esmerk
Luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa
Hufvudstadsbladet, 19 maa 2012, 3:-
Lehden haastattelemat kolme pk-seudun päättäjää kertovat, että kuntien luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa. Heidän mielestään pk-seudun mahdollinen kuntaliitos edellyttää, että poliitikot voivat työskennellä kokoaikaisesti.
Yksi haastatelluista on Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Länsimetron hallituksen jäsen Martti Merra (kok.). Hänen mielestään luottamustehtävät vaativat jo nykyisin liikaa aikaa eikä kokopäivätyötä ehdi tehdä.
©Esmerk
Tapiolaan suunniteltuja kerrostaloja madallettiin
Helsingin Sanomat, 16 maa 2012, A13:-
Espoon Tapiolan keskuksen alueelle suunniteltuja 18-kerroksisia kerrostaloja on madallettu uudessa asemakaavaehdotuksessa 12-kerroksisiksi. Aiempaa suunnitelmaa arvosteltiin siitä, että uudet liian korkeat kerrostalot veisivät maamerkin aseman vanhalta Keskustornilta.
Alueella on jo käynnissä Sokoksen talon remontti ja pysäköintilaitoksen rakentaminen. Metro on määrä ottaa käyttöön vuonna 2015.
©Esmerk
Uudenmaan maakuntakaavaehdotus: Kasvu raiteiden varsille
Hufvudstadsbladet, 16 maa 2012, 12:-
Uudenmaan liitto esitteli 15.3.2012 uuden maakuntakaavaehdotuksen, jossa painotetaan raideliikenteen ja asuntoalueiden samanaikaista rakentamista. Kaavassa Itä-Uusimaa nähdään kasvualueena, jonne ehdotetaan uutta junayhteyttä Heli-radan sijaan. Sen reitti kulkisi lentoaseman, Keravan ja Nikkilän kautta Porvooseen. Samalla metroa jatkettaisiin edelleen Sipoon Söderkullaan ja tulevaisuudessa ehkä Porvooseen.
Lännessä kaavaan sisältyy länsimetro, joka kulkisi Kivenlahdesta Saunalahden kautta Kirkkonummelle.
©Esmerk
Barometri: Tapiolan suosio kasvanut toimistotilojen paikkavalinnoissa
Kauppalehti, 16 maa 2012, 7:-
Länsimetro nostaa Espoon Tapiolan alueen suosiota pääkaupunkiseudun yritysten tulevissa toimistotilojen paikkavalinnoissa. Tapiola ympäristöineen on noussut Helsingin ydinkeskustan rinnalle suosituimpana toimistotilojen tulevana sijaintipaikkana. Seuraavaksi suosituimmat ovat läntinen Helsinki, pohjoinen Helsinki ja Ruoholahti.
Suosiotiedot käyvät ilmi Skanskan ja KTI Kiinteistötiedon Tulevaisuuden työympäristö -barometrista. Sitä varten on haastateltu yli 50 hengen yritysten talous-, henkilöstö- ja yleisjohtoa. Mukana on 58 yritystä.
Tapiolaan luetaan mukaan Otaniemen ja Keilaniemen alueet. Vastaajat mainitsevat kulkuyhteydet ja metron alueen suosion syyksi.
Pohjoiseen Helsinkiin on barometrissa mahdutettu Pasila, Ilmala, Vallila, Sörnäinen ja jopa Hakaniemi. Tämänkin alueen suosiota selittävät hyvät kulkuyhteydet eri suuntiin.
Kolmannes vastanneista yrityksistä on melko varmasti muuttamassa seuraavan kolmen vuoden aikana. Puolet ei melko varmasti muuta ja loput ei tiedä. Yrityksissä kustannustietoisuus on nousussa, ja tarvetta alentaa vuokramenoja ja nostaa tilojen käytön tehokkuutta pidetään tärkeimpinä muuton syinä.
Avo- ja yhdistelmäkonttoreista huolimatta 56 % vastaajista aikoo lisätä tiimi- ja ryhmätyötiloja sekä hiljaisia huoneita.
©Esmerk
Lauttasaaren kevätmarkkinat tulevat taas
Lauttasaari, 15 maa 2012, 2:-
Lauttasaaren kevätmarkkinat pidetään 21.-22.4.2012.
Paikkana on tällä kertaa Pajalahden puiston kenttä, sillä Länsimetron aseman rakennustyöt jatkuvat.
©Esmerk
Kolumni: Päätösten salassapito ongelmallista
Hufvudstadsbladet, 15 maa 2012, 11:-
Tommy Pohjola kirjoittaa I huvudstadsregionen -palstan kolumnissaan, että kaupungit perustavat säästöinnossaan liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä, joissa kourallinen avainhenkilöitä on perillä aiemmin avoimesta toiminnasta. Länsimetroyhtiö on hyvä esimerkki. Espoon valtuusto, joka kuitenkin on kaupungin korkein päättävä elin, saa tyytyä muutamiin papereihin vuodessa. Keskustelut ja sopimukset, joissa on kyse sadoista miljoonista euroista, salataan liikesalaisuuksien perusteella. Nehän ovat verorahoja, kirjoittaja huomauttaa. HKL:n metroasia on toinen surullinen esimerkki, josta Hufvudstadsbladet on kirjoittanut.
©Esmerk
Niittykummun asemakaavaa muutetaan rinnakkain metron kanssa
Länsiväylä, 14 maa 2012, 18:-
Jutussa käsitellään Niittykummun alueen liikenne- ja rakentamissuunnitelmia. Suunnitelmien volyymia on hieman pienennetty, mutta asuinrakentamista aiotaan uusienkin suunnitelmien mukaan lisätä tulevan metroaseman lähelle.
Kokonaisuudessaan alueen asemakaavan muutostyö olisi tarkoitus saada valmiiksi niin, että rakentaminen käy yksiin metrotunnelin louhinnan kanssa.
©Esmerk
Suurpellosta hyvät liikenneyhteydet
Helsingin Uutiset, 10 maa 2012, Asuntomedia 3:-
Artikkelissa käsitellään Helsingin, Espoon ja Vantaan uusia asuinalueita. Espoon Suurpellossa asui vuodenvaihteessa 2011-2012 n. 1 000 asukasta, ja määrä tuplaantuu vuoden 2012 aikana. Bussivuorot alkoivat kulkea alueella heti, kun ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin taloihin. Kun Länsimetro valmistuu, liityntäliikenne vie metroasemalle. Tulevaisuudessa Suurpellon asukkaita voi palvella myös pikaraitiotie.
©Esmerk
Suurpellosta hyvät liikenneyhteydet
Länsiväylä, 10 maa 2012, Asuntomedia 3:-
Artikkelissa käsitellään Helsingin, Espoon ja Vantaan uusia asuinalueita. Espoon Suurpellossa asui vuodenvaihteessa 2011-2012 n. 1 000 asukasta, ja määrä tuplaantuu vuoden 2012 aikana. Bussivuorot alkoivat kulkea alueella heti, kun ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin taloihin. Kun Länsimetro valmistuu, liityntäliikenne vie metroasemalle. Tulevaisuudessa Suurpellon asukkaita voi palvella myös pikaraitiotie.
©Esmerk
Kolumni: Olisiko pienempi sittenkin tehokkaampaa?
Helsingin Sanomat, 09 maa 2012, A2:-
Toimittaja Kalle Silfverberg käsittelee lehden Merkintöjä-palstalla länsimetron tuloa ja sitä, kuinka matkanteko monilla Espoossa hidastuu kun suora bussiliikenne muuttuukin liityntäliikenteeksi. Etelä-Espoossa on kymmeniä tuhansia asukkaita, joiden matka-aika pitenee metron vuoksi.
Silfverberg huomauttaa, että lähes miljardin euron hintalappuun nähden on yllättävää, että vasta metron rakennustöiden ollessa jo pitkällä pohditaan, miten matkustajien kuljettaminen asemille itse asiassa toimii. Hän myöntää, että metrosta on toki hyötyä monelle - monien matka-ajat lyhenevät, rakennusliikkeet pääsevät rakentamaan radanvarteen ja kauppakeskukset hyötyvät kanavoiduista ihmisvirroista.
Länsimetroa rakennettaessa on nostettu esiin raskaan rakentamisen estetiikkaa. Silfverberg kuitenkin huomauttaa, että louhittujen kivitonnien ihmettelemisen sijaan kannattaisi pohtia, onko hankkeiden suuruudessa mitään järkeä. Vai pääsisikö pienemmillä askelilla pidemmälle?
Silfverbeg muistuttaa, että esim. Viikissä on kehnot yhteydet, koska ihan kohta tai ainakin muutaman vuosikymmenen kuluttua sinnekin tulee metro. Ja Helsingin kävelykeskustaa ei voi laajentaa ennen kuin keskustatunneli on rakennettu.
Näitä suurprojekteja odotellessa pienemmistä parannuksista ehtisi nauttia kokonainen sukupolvi.
©Esmerk
Rakennusyritys Strabag aikoo kasvaa Suomen markkinoilla
Kauppalehti, 05 maa 2012, 1, 8:-
YIT:tä lähes kolme kertaa suurempi itävaltalainen Strabag toimii jo Suomen maanrakennusalan markkinoilla ja lähivuosina se siirtynee myös talonrakennukseen. Strabag Oy:n maajohtajan Bjarne Liljestrandin mukaan yhtiötä kiinnostaa talonrakennuspuoli jollakin aikavälillä myös Suomessa ja tavoitteena on laajentaa toimintaa. Yritystä kiinnostavat mm. väylärakentamisen elinkaarihankkeet. Strabagin hallituksen puheenjohtaja Lars Nihlen sanoo, että yritys haluaa kasvaa Suomessa aluksi orgaanisesti ja tutkia markkinoita. Yritysostoja ei suunnitella. Strabagin Skandinavian toimintaa johdetaan Ruotsista käsin ja Nihlen on Strabagin Skandinavian yhtiön varatoimitusjohtaja.
Strabag Oy työllistää Suomessa 20 henkilöä ja etsii parhaillaan maanalaisen rakentamisen asiantuntijoita. Stabagin omistama ruotsalainen Oden voitti Suomesta osan Länsimetron rakentamisurakasta. Strabag on mukana kilpailemassa Tampereen rantaväylän tunnelihankkeesta työyhteenliittymässä. Strabag on myös liittynyt Rakennusteollisuus ry:n infraryhmän jäseneksi.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Avoimuus rapistumassa huolestuttavaa vauhtia
Hufvudstadsbladet, 03 maa 2012, 18:-
Hufvudstadsbladet pohtii 3.3.2012 pääkirjoituksessaan avoimuuden rapistumista nyky-Suomessa. Lehden mukaan esim. VR kamppailee parhaillaan yhtiötä koskevaa tietoa julkaisevaa VR-leaks-blogia vastaan. Käynnissä on myös mm. Acta-lainsäädäntöä sekä EU:ssa tehtävien talouspäätösten demokraattisuutta koskevia väittelyitä.
Myös yksityisten yritysten toiminta julkisen sektorin reviirillä herättää keskustelua, lehti toteaa. Eräs esimerkki on osakeyhtiö Länsimetro, jonka toteuttaman projektin kustannukset saattavat kohota peräti 800 milj. euroon. Projektia ei kuitenkaan tarkkailla yhtä tiiviisti kuin julkisen sektorin toimijoiden aktiviteetteja, Hufvudstadsbladet toteaa.
©Esmerk
Helsingin valtuustolta kritiikkiä metron automatisoinnista
Hufvudstadsbladet, 01 maa 2012, 10:-
Helsingin kaupunginvaltuusto sanoi suorat sanat apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille ja HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenrannalle metron automatisoinnista 29.2.2012. Useissa puheenvuoroissa kritisoitiin hankkeen hoitamisen tapaa ja huonoa tiedonkulkua.
Saurin mukaan kaupunki pitää kiinni alkuperäisestä sopimuksesta ja uusi sopimus on työn alla. Hän sanoo, että HKL:n johtokunta ja kaupunginvaltuusto saavat ottaa kantaa kaikkiin uusiin sopimuksiin maaliskuun 2012 lopussa.
Asialla on kiire, koska Länsimetron rakentaminen on yhteydessä Helsingin metron uudistamiseen. Länsimetron on määrä olla liikenteessä alle kahden vuoden kuluttua. Rataa on valmiina kahdeksan kilometrin verran.
©Esmerk
Kommentti: Metron automatisointi ja avoimuus
Hufvudstadsbladet, 27 hel 2012, 3:-
Tommy Pohjola kommentoi HKL:n olevan arvostelun kohteena metron automatisoinnin takia. Neuvotteluja Siemensin kanssa on pitkään käyty suljettujen ovien takana liikesalaisuuksiin viitaten, mutta HKL:n johtokunta on nyt laittanut sille stopin ja haluaa asiakirjat esille.
Espoossa tilanne on avoimuuden osalta vielä huonompi. Ainoastaan muutamat poliitikot, jotka ovat Länsimetro Oy:n hallituksessa, voivat sanoa olevansa täysin perillä yrityksestä, jonka on määrä rakentaa asemat ja metrorata 800-900 milj. eurolla. Osakeyhtiöiden ei tarvitse tiedottaa kovin paljon.
Helsingin edustajat Länsimetro Oy:n hallituksessa ovat HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ja Tuula Saxholm talous- ja suunnittelukeskuksesta. HKL:n ja Länsimetro Oy:n välisen yhteyden perusteella olisi mahdollista siirtää hankalat asiat liikelaitokselta osakeyhtiölle. Käytännössä se voisi toimia niin, että HKL keskeyttää neuvottelut Siemensin kanssa ja Länsimetro Oy jatkaa niitä julkisuudelta piilossa. Teoria on toki niin tärähtänyt, ettei siihen halua uskoa.
©Esmerk
Metrohanke ahdistaa päättäjiä
Hufvudstadsbladet, 27 hel 2012, 1, 2-3:-
Tunnelma HKL:n johtokunnassa on tulehtunut, ja monet jäsenet kokevat, että heitä on hämätty automaattimetron ongelmien kasaantuessa. Päättäjien on määrä hyväksyä tai hylätä HKL:n ja Siemensin välillä solmittu uusi sopimus muutaman viikon kuluttua, mutta he kokevat, että heidät on pidetty prosessin ulkopuolella. Johtokunnan jäsenet ovat jopa alkaneet selvittää oikeudellista vastuutaan, mikäli asia päätyy oikeuteen.
Lokakuulta 2011 lähtien johtokunta on saanut metrohankkeesta pelkästään suullisen tilanneraportin toimitusjohtaja Matti Lahdenrannalta. Johtokunnan jäsen Ari Järvinen (kok.) katsoo, että kirjallisen aineiston määrä on tarkoituksella pidetty mahdollisimman pienenä. Eräs nimettömänä pysyvä johtokunnan jäsen toteaa, että automatisointia on koko ajan ajettu ainoana vaihtoehtona, vaikka eriäviä asiantuntijalausuntoja on esitetty.
Länsimetron rakentamispäätös kytkeytyi Helsingin metron modernisointiin. Sen jälkeen kustannukset ovat nousseet pilviin, ja nyt puhutaan miljardihankkeesta. HKL:n johtokunnan puheenjohtajan Jessica Karhun (vihr.) mukaan julkishallinnon avoimuusvaatimuksen sekä yritysten ja liikelaitosten välisten liikesalaisuuksien välillä on perustavanlaatuinen ristiriita. Hänen käsityksensä mukaan johtokunta on saanut kaikki pyytämänsä tiedot.
©Esmerk
Länsimetro vaikuttanee asuntojen hintoihin
Metro, 24 hel 2012, 1, 6:-
Vuonna 2015 valmistuva länsimetro voi asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa myönteisesti asuntojen kysyntään. Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola ennustaa, että paremmat liikenneyhteydet nostavat asuntojen hintoja ja vuokria Itä-Helsingissä asti. Metsola uskoo nimenomaan isojen asuntojen hintojen nousevan.
Kiinteistömaailman Erkki Heikkinen puolestaan uskoo, että metroradan jatkumisella idän suuntaan olisi huomattavasti suurempi vaikutus Itä-Helsingin asuntojen hintoihin. Länsimetron vaikutuksia hintoihin on vaikea ennustaa Länsi-Helsingissäkään esim. Lauttasaaressa. Heikkinen uskoo metron vaikuttavan kysyntään myönteisesti, mutta vaikutuksen dramaattisuutta on vaikea arvioida.
Lauttasaari-seuran puheenjohtaja Ville Elomaa ei usko länsimetron nostavan Lauttasaaren asuntojen hintoja, sillä hinnat ovat jo ennestään korkealla. Elomaa uskoo työmatkaliikenteen helpottuvan ainakin Espoon suuntaan.
Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan mukaan toimisto- ja liiketilojen kysyntä on kasvanut selvästi Espooseen tulevien metroasemien ympärillä. Varsinkin Matinkylän metroaseman ympäristössä kysyntä on lisääntynyt.
©Esmerk
Lauttasaari-Seura vuonna 2012
Lauttasaari, 23 hel 2012, 3:-
Lauttasaari-Seura on sitoutumaton kaupunginosayhdistys, jolla on edessä 50. toimintavuosi.
Seuralla on erilaisia työryhmiä. Kaavoitus- ja liikennetyöryhmä pitää vuonna 2012 silmällä mm. Länsimetron rakennustöiden aiheuttamaa raskasta työmaaliikennettä.
©Esmerk
Länsimetron tunneleista Helsingissä louhittu yli 60 %
Lauttasaari, 23 hel 2012, 2:-
Länsimetron tunneleista Helsingin puolella on louhittu reilut 60 %. Lauttasaarentieltä lähtevän työtunnelin louhinta on valmis.
Metron rakentamiseen liittyy myös poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä Lauttasaaressa. Esim. Otavantien läpikulku Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä on poikki Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksessä.
©Esmerk
Länsimetro vaikuttanee asuntojen hintoihin
Taloussanomat, 22 hel 2012, online:-
Lähivuosina valmistuva länsimetro voi asiantuntijoiden mukaan lisätä myös Itä-Helsingin arvostusta. Asuntohintoihin saattaa tulla jopa 20 % lisää. Myös Espoota metro auttaa, vaikka siellä metroasema voi vähentää lähinaapuruston asuntojen arvoa.
Näillä näkymin metro valmistuu vuonna 2015. Metro jatkuu nykyiseltä päätepysäkiltä Ruoholahdesta noin 14 kilometriä länteen ja käsittää kahdeksan uutta asemaa, päätepysäkkinä Matinkylä. Metroa suunnitellaan jatkettavan myöhemmin Kivenlahteen asti.
Vuokraturvan Timo Metsolan mukaan länsimetron yksi merkittävimmistä vaikutuksista voi olla se, että Itä-Helsingin asuntojen hinnat lähtevät nousuun. Kun Espooseen pääsee idästä helposti metron avulla, voi moni Espoossa työssä käyvä haluta muuttaa halvemman asumisen perässä Itä-Helsinkiin.
Asuntoalan ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että länsimetro on Espoolle kokonaisuudessaan hyvin positiivinen asia. Kulkuyhteydet pääkaupungin läntiseen naapuriin päivitetään kertaheitolla uuden ajan vaatimuksiin.
©Esmerk
Kolumni: Helsinki ja Espoo innostuivat puurakentamisesta
Metro, 22 hel 2012, 2:-
Marja Salomaa kirjoittaa kolumnissaan, että Helsinki ja Espoo kilpailevat tällä kertaa puurakentamisessa. Espoo kertoi viikolla 7/2012 Suomen suurimmasta puurakennushankkeesta, johon osallistuvat Aalto-yliopisto sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Seuraavana päivänä rakennusyhtiö SRV ja Stora Enso puolestaan ilmoittivat arkkitehtuurikilpailusta, jolla haetaan Helsingin Jätkäsaareen maailmanluokan puutalokorttelia.
Espoossa yhteistyösopimusta vielä hiotaan. Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen tulevien liikenne- ja rakennushankkeiden kustannuksiksi on arvioitu 5 mrd. euroa, länsimetro ja Kehä I:n remontti mukaan luettuna. Jätkäsaaren kilpailu puolestaan päättyy jo elokuussa 2012, ja rakentamaan voidaan päästä jo vuodenvaihteessa 2012-2013. Espoossa työmaalle pääsy kestää pidempään.
Molemmat kaupungit vannovat innovatiivisen puunkäytön nimiin. Kun puusta on rakennettu jo tuhansia vuosia, on haastavaa kehittää täysin uutta ilmettä tai käyttötapaa, Salomaa toteaa.
©Esmerk
Lauantairäjäytykset alkaneet Matinkylässä
Länsiväylä, 22 hel 2012, 4:-
Strabag Sverige Ab on käynnistänyt lauantaisin tehtävät räjäytykset Matinkylän metrotyömaalla. Parhaillaan louhitaan Matinkylän aseman lisäksi kahta rinnakkaista tunnelia sekä työtunnelia. Lisäksi yhtiö tekee rakennustöitä tulevan metroaseman päällä.
Matinkylän louhinnat jatkuvat vuoden 2013 loppupuolelle asti.
©Esmerk
Metro vauhdittaa tornitalohankkeita Espoon Keilaniemessä
Helsingin Sanomat, 21 hel 2012, s.A11:-
Länsimetro vauhdittaa Espoon rakentamista mm. Keilaniemessä, johon on suunniteltu Suomen korkeimpia asuintaloja. Tornitalot sisältyvät Keilaniemen asemakaavan muutokseen, joka tulee maaliskuussa 2012 Espoon kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tavoitteena on, että metro ja ensimmäinen tornitalo valmistuisivat yhtä aikaa vuonna 2015. Alueen suunnitteluvaraus on rakennusyhtiö SRV:llä.
Suunnitelmaan sisältyy myös Kehä I:n vieminen tunneliin noin 0,5 km:n matkalta. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Espoon pyrkii kohentamaan Tapiolaa, Keilaniemeä ja Otaniemeä kestävän kehityksen mukaisesti raideliikenteeseen tukeutuen.
Vaikka Keilaniemen asemakaavan muutosta ei ole vielä hyväksytty, SRV:n nettisivuilta voi jo pyytää esitteen kohteesta. SRV:n viestintä- ja markkinointijohtaja Taneli Hassinen kertoo yhtiöllä olevan jo parisataa kiinnostunutta, vaikka aluetta ei ole sen enempää mainostettu. Ostajakandidaatit ovat yksityishenkilöitä, ja kiinnostuneiden joukossa on etenkin pariskuntia.
Hassisen mukaan alueelta toivotaan vähän isompia asuntoja kuin esimerkiksi Kalasataman korkeista taloista. Hän toteaa, että jos alueelle rakennetaan on 40-kerroksinen torni, tarjolle tulee erilaisia segmenttejä - ylempiin isompia asuntoja ja siihen välimatkalle sitten asuntoja keskiluokan ansiotason ihmiselle.
©Esmerk
HKL:n johtokunta haluaa kartoituksen metrohankkeen vaihtoehdoista
Helsingin Sanomat, 17 hel 2012, A9:-
HKL:n johtokunta haluaa Helsingin kaupungin ja Siemensin automaattimetroa koskevista neuvotteluista tarkkoja lisäselvityksiä. Johtokunta perää selvityksiä ennen kuin se on valmis tekemään päätöksiä uudesta puoliautomaattista metroa koskevasta sopimuksesta maaliskuun 2012 lopulla.
HKL:n johtokunta haluaa arvion sopimuksen muuttumisen kokonaiskustannuksista. Sitä kiinnostaa myös riskikartoitus eri vaihtoehtojen välillä ja HKL:lle maksettavaksi tulevat mahdolliset lisäkustannukset. Selvityksen piiriin kuuluu myös Siemens-sopimuksen vaikutus länsimetron aikatauluun ja kustannuksiin.
©Esmerk
HKL:n johtokunta haluaa kartoituksen metrohankkeen vaihtoehdoista
Metro, 17 hel 2012, 6:-
HKL:n johtokunta haluaa automaattimetroa koskevista neuvotteluista tarkkoja lisäselvityksiä. HKL:n ja Siemensin neuvotteluiden takarajaksi asetettiin 22.3.2012.
HKL:n johtokunta haluaa arvion sopimuksen muuttumisen kokonaiskustannuksista. Sitä kiinnostaa myös riskikartoitus eri vaihtoehtojen välillä ja HKL:lle maksettavaksi tulevat mahdolliset lisäkustannukset. Johtokunta haluaa myös arvion siitä, mitä Länsimetron asemien pidentäminen maksaisi, jos kulunvalvontaa uusitaan nykyisellä manuaalitekniikalla.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta lupaa, että vertailu kaupunginvaltuuston hyväksymään täysautomaattisen metroon on tulossa. Vanhan kulunvalvonnan uusimisesta samalla tekniikalla voi olla vaikea tehdä vertailuja.
©Esmerk
Kolumni: HKL:n ja Siemensin erikoinen sopimus
Metro, 17 hel 2012, 2:-
Sanna Jompero sanoo kolumnissaan, että sana "sopimus" sai uudenlaisen merkityksen HKL:n ja Siemensin sopiessa automaattisesta metron ohjausjärjestelmästä ja laituriovien asentamisesta. Ongelmien ratkaisemisen sijaan on ajauduttu neuvottelemaan rahasta.
Helsingin metro on toki ensimmäinen, missä uutta ohjausjärjestelmää yritetään sovittaa vanhaan kalustoon. Siemens on tiennyt ongelman etukäteen mutta allekirjoittanut sopimuksen ja luvannut toteuttaa hankkeen. Tammikuussa 2012 osapuolet allekirjoittivat pitkän väännön jälkeen aiesopimukseen, jonka mukaan Helsingin metro toteutetaan ensi alkuun puoliautomaattisena, mikä on ilmaisuna harhaanjohtava.
Täysin automaattisesta järjestelmästä saataneen kokemusta vuonna 2015, kun Länsimetro aloittaa liikennöintinsä. Kauppaan kuuluvat ohjausjärjestelmän lisäksi mm. laituriovet, joiden käyttöönottaminen venyi reilulla vuodella suunnitellusta.
Uuden järjestelmän myötä metrot liikkunevat parhaimmillaan puolentoista minuutin välein - sitten joskus, Jompero toteaa.
©Esmerk
Automatiikka aiheutti reistailua Vuosaaren metron laituriovissa
Helsingin Sanomat, 16 hel 2012, A3, A12:-
Vuosaaren metroaseman laiturilla olevat lisäovet otettiin testikäyttöön 15.2.2012. Automaattiovien on tarkoitus estää vaaratilanteita niin, ettei matkustaja voi joutua raiteilla ajavan metron alle.
Vaikka laituriovia oli ensimmäisenä testipäivänä tarkoitus käyttää vain ohjaamosta, niiden automatiikka sotki järjestelmää. Välillä ovet avautuivat ja sulkeutuivat junan seistessä laiturilla.
Laituriovet liittyvät suunnitelmiin automatisoida Helsingin metro liikenteen nopeuttamiseksi, mutta nyt metro näyttää jäävän turvallisuussyistä puoliautomaattiseksi.
Puoliautomaattisessa metrossa laituriovet eivät olisi välttämättä tarpeen, ja ne aiotaan nyt tehdä vain metron kääntöpaikoille Vuosaareen ja Mellunmäkeen sekä tulevaisuudessa rakennettavaan länsimetroon.
©Esmerk
SRV:n tornitalohankkeet etenevät vakaasti Espoossa ja Helsingissä
Kauppalehti, 15 hel 2012, 1, 4-5:-
SRV kaavailee kymmenen korkean asuinkerrostalon rakentamista Helsingin Kalasatamaan ja Espoon Keilaniemeen. Yhtiön hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoo projektien etenevän vakaasti. Espoon ja Helsingin virkamiehet ja luottamushenkilöt suhtautuvat hankkeisiin myönteisesti. Investoinnit ovat yhteensä noin 1,5 mrd. euroa.
SRV:n arvion mukaan torneista ensimmäiset ovat valmiita vuoden 2015 lopulla. Kalasataman kaikki tornit ovat pystyssä vuonna 2021. Keilaniemessä valmista pitäisi olla suunnilleen samaan aikaan. Niemisen mukaan hankkeet ovat nyt kaavaehdotusvaiheessa. Kaavat voivat olla valmiita vuonna 2013.
Keilaniemen tornien valmistuminen on kytköksissä Länsimetron etenemiseen. Asema valmistuu todennäköisesti samaan aikaan ensimmäisen asuintornin kanssa.
Niemisen mukaan tornitalot ovat herättäneet jo kiinnostusta jonoksi asti. SRV on teettänyt ihmisten toiveista reportaasin, joka on sisäisessä käytössä, kertoo viestintäjohtaja Taneli Hassinen.
©Esmerk
Metron laituriovien koekäyttö alkaa Vuosaaressa
Helsingin Sanomat, 15 hel 2012, A13:-
Automaattimetroa varten rakennetut laituriovet otetaan koekäyttöön Vuosaaren asemalla 15.2.2012. Aluksi niitä käytetään vain ruuhka-aikoina, ja kokeilun on määrä kestää yli vuosi.
HKL ja Siemens neuvottelevat parhaillaan puoliautomaattisesta metrosta, jossa junassa oleva kuljettaja valvoisi turvallisuutta. Projektin jatkosta sovitaan maaliskuun 2012 loppuun mennessä. Mikäli neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen ja HKL:n johtokunta hyväksyy neuvottelutuloksen, laituriovet otetaan käyttöön vain Vuosaaressa ja Mellunmäessä sekä Länsimetrossa.
©Esmerk
Espoolaiset epäilevät Helsingin seudun kuntaliitosta
Hufvudstadsbladet, 09 hel 2012, 2-3:-
Lehden haastattelemat espoolaiset eivät puolla työryhmän esitystä Helsingin seudun kuntien yhdistämisestä mutta eivät myöskään vastusta sitä jyrkästi. Haukilahdessa asuva Henrik Sarjo ei usko kuntaliitoksen toteutuvan pitkään aikaan. Hän arvelee, että se on mahdollista tulevaisuudessa, kun metroa on laajennettu.
Kauppakeskus Ison Omenan pappi Juha Virta toteaa, että seurakuntavaaleissa saattoi äänestää kauppakeskuksessa riippumatta siitä, mihin seurakuntaan kuului. Sen johdosta Iso Omena oli koko maan toiseksi suosituin äänestyspaikka. Sama kehitys voimistuu tulevaisuudessa. Kun Länsimetro valmistuu, Matinkylä ja Iso Omena siirtyvät henkisesti askeleen lähemmäs Helsingin keskustaa. Helsingistä on sinne yhtä helppo tulla kuin nyt Itäkeskukseen. Hallinnollisten rajojen merkitys vähenee.
©Esmerk
Realian Kyhälä: Tsunami asuntomarkkinoille
Hufvudstadsbladet, 08 hel 2012, 1, 2-3:-
Realian toimitusjohtaja Risto Kyhälä varoittaa, että asuntomarkkinoille on muodostumassa kysynnän "tsunami". Realian omistukseen kuuluvat kiinteistönvälittäjät Huoneistokeskus, SKV ja Huom!. Kyhälän mukaan asuntoja rakennetaan liian vähän, ja monet asuvat huonokuntoisissa vanhoissa taloissa. Kun talous kääntyy parempaan, kysyntä ja hinnat karkaavat pilviin.
Kyhälän mukaan epätasapaino johtuu tonttien vähyydestä ja rakentamisen säätelystä. Tietyistä vaatimuksista pitäisi voida joustaa, jotta edullisempi rakentaminen olisi tarvittaessa mahdollista.
Kyhälän mukaan Helsingin keskustan asunnot päätyvät yhä useammin sijoittajille. Se lisää työmatkaliikennettä, mikä näkyy asuntojen hintakehityksessä radanvarsilla. Espoossa taas metro muuttaa hintakarttaa.
Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Ville-Veikko Laukkanen on huomannut ihmisten harkitsevan asunnonostoa entistä pidempään ja tyytyvän useammin edullisempaan asuntoon kauempana keskustasta. Nordea on nostanut marginaaliaan 0,6:sta 0,9 %:iin. Laukkasen mukaan ei ole mahdotonta, että marginaali ylittää yhden prosentin.
©Esmerk
Metron automatisointi epäonnistui
Hufvudstadsbladet, 08 hel 2012, 1, 16-17:-
Artikkeliin on koottu metron automatisointihankkeen vaiheita. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta tiedotti 13.1.2012, että metron täysautomatisoinnista luovutaan. HKL:n johdon odotetaan muutaman viikon kuluttua esittelevän uuden sopimuksen metron modernisoinnista Siemensin kanssa. Haasteena on välttää uusi tarjouskilpailu.
Länsimetron, miljardiluokan hankkeen koko olemassaolo pohjautuu lyhyisiin metrojuniin, jotka ajavat tihein vuorovälein. Helsingin metro perustuu kuitenkin 1960-luvun tekniikkaan, ja vanhojen vaunujen ja asemien automatisointi on osoittautunut ylivoimaiseksi.
Automatisointia jatkettiin pitkällisestä ja kriittisestä keskustelusta huolimatta. Ongelmien kasaantuessa kaupunkilaisten mahdollisuus valvoa päätöksentekoa on vähentynyt. HKL:n johtokunta on keskustellut kriittisestä tilanteesta seitsemässä viime kokouksessa lokakuun 2011 lopun jälkeen, mutta kokouspöytäkirjoja ei ole julkaistu.
Artikkelin kainalojutussa pohditaan, ovatko virkamiehet toimineet hyvän hallintotavan mukaisesti sekä pitäisikö virheistä ja erehdyksistä aiheutua seurauksia. Länsimetron toimitusjohtajan Matti Kokkisen mainitaan todenneen, että viivästymisestä aiheutuu kuukausittain miljoonien eurojen korkokulut. Espoon valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi sanoo, että jos automaattinen nopeudenvalvonta ei toimi, siihen perustuvaa Länsimetroakaan ei voida ottaa käyttöön. Isku olisi kova sekä taloudellisesti että poliittisesti, sillä radan ja asemien rakentaminen on jo käynnissä.
HKL:n johtokunnan jäsen Mirva Haltia-Holmberg pahoittelee niukkaa tiedottamista mutta sanoo, että osittain kyse on ollut arkaluontoisista neuvotteluista. Hänen mukaansa tietoa ei ole salattu tahallaan, ja jatkossa tiedottamista parannetaan. Hän epäilee, voidaanko virkamiehiä syyttää siitä, että vastapuoli ei pidä lupaustaan.
©Esmerk
Geologipiireissä uskotaan yhä Helsinki-Tallinna-rautatietunneliin
Helsingin Sanomat, 06 hel 2012, s.A14:-
Ajatus rautatietunnelista Helsingin ja Tallinnan välille elää yhä suunnitelmissa. Geologipiireissä uskotaan, että ratayhteys Helsingin ja Tallinnan välillä on valmis joskus vuosina 2030-2050. Sama kova kallioperä, johon länsimetroa nyt louhitaan, jatkuu Tallinnan edustalle Naissaareen asti.
Geologian tutkimuskeskuksen aluejohtaja Keijo Nenonen toteaa, että louhintatekniikka on kehittynyt. Käyttöön voisi ottaa jyrsintätekniikan, jossa jättimäinen täysprofiilikone murentaa kallion soraksi, joka viedään hintakuljettimella pois tunnelista. Jos työtä tekisi useita täysprofiilikoneita, työhön menisi kymmenen vuotta. Tunneli olisi turvallisuussyistä tarkoitettu vain junaliikenteelle.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ei pidä hanketta realistisena, koska tunnelin rakentaminen maksaisi vähintään kolme miljardia euroa. Myös satamilla ja varustamoilla on omat syynsä vastustaa tunnelia.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Ruoholahdenkadun liikennekaaokselle on vaihtoehto
Lauttasaari, 02 hel 2012, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie kirjoittaa lehden pääkirjoituksessa, että Ruoholahdenkadulla on ollut jo vuosia poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä. Taustalla on ilmeisesti uuden raitiotielinjan rakentaminen Kampista Jätkäsaareen, jonne tulee asuntoja ja yrityksiä.
Palotien mielestä raitiotielinjaa 6 olisi voitu jatkaa Jätkäsaareen. Rahaakin olisi säästynyt.
Liikennesuunnitteluosasto on vaikeuttamassa liikennettä ohjaamalla länteen suuntautuvan liikenteen Hietalahdenrantaan. Linja-autoliikenteen oli määrä vähentyä alueella Länsimetron valmistuttua, Palotie muistuttaa.
©Esmerk
Pekka Haavisto vastasi lukijoille verkkokeskustelussa
Hufvudstadsbladet, 02 hel 2012, 3, 10:-
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto vastasi lukijoiden kysymyksiin lehden verkkokeskustelussa 1.2.2012. Häneltä kysyttiin muun muassa, pitäisikö pk-seudun kaupungit yhdistää. Haavisto sanoi kannattavansa kuntien välisen yhteistyön syventämistä ja totesi olevansa tyytyväinen siihen, että Espooseen pääsee pian metrolla.
©Esmerk
Jätkäsaarta rakennetaan länsimetron maamassojen päälle
Helsingin Sanomat, 01 hel 2012, A11:-
Jätkäsaareen muuttava asukas voikin saada kodin Espoon maaperältä, sillä Helsinki täyttää Jätkäsaaren rantoja Länsimetron uumenista kaivetuilla maamassoilla. Länsimetron tieltä nousee maata noin 32 umpikivisen Eduskuntatalon verran.
©Esmerk
Espoo kiirehtii kaupunkirataa
Vartti, 01 hel 2012, 5:-
Espoolaispäättäjät pelkäävät Espoon kaupunkiradan jäävän Helsingin Pisara-radan jalkoihin. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoo, että kaupunkiradan noin puolen miljoonan euron kuluista kaupunki maksaa puolet ja valtio toisen puolen. Loukon mukaan siihen voitaisiin suostua, että kaupungin rahoilla lähdetään liikkeille. Sama voisi päteä myös Länsimetron jatkoon. Loukon mielestä molempien hankkeiden kanssa olisi hyvä lähteä liikkeelle nyt.
©Esmerk
Kaupunginhallitus vaati selitykset metroneuvottelijoilta
Helsingin Sanomat, 31 tam 2012, A9:-
Helsingin kaupunginhallituksen kokouksesta 30.1.2012 valtaosa kului selvyyden saamiseen automaattimetroa koskevista neuvotteluista. Kaupunginhallitus halusi kuulla noin 170 milj. euron arvoisen hankkeen tilanteesta, sillä metro on sopimusneuvotteluiden tuloksena vaihtumassa täysautomaattisesta puoliautomaattiseksi.
Pitkässä keskustelussa selittävällä puolella olivat apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) ja HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta, jotka toimivat kaupungin pääneuvottelijoina automaattimetroa toimittavan Siemensin kanssa.
HS kertoi viikolla 4/2012 HKL:n tilaamasta muistiosta, jossa arvioitiin neuvottelutuloksen olevan kaupungin kannalta monin tavoin epäedullinen. Hallituksen varapuheenjohtaja Arto Bryggare (sd) myös huomautti, että alkuperäinen 170 milj. euron kustannusarvio saattaa jopa ylittyä. Neuvotteluita on haitannut se, että järjestelmän täytyy olla valmis länsimetron aikataulujen mukaisesti.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan (kok) mukaan lopputulos oli kuitenkin se, että neuvottelijoilla on hallituksen tuki.
©Esmerk
Kaupunginhallitus vaati selitykset metroneuvottelijoilta
Hufvudstadsbladet, 31 tam 2012, 3:-
Helsingin kaupunginhallituksen kokouksessa 30.1.2012 käsiteltiin automaattimetron sopimusneuvotteluja. Kaupunginhallitus sai tilanteesta selvityksen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta ja toimitusjohtaja Matti Lahdenrannalta.
Ville Ylikahrin (vihr.) mukaan selvitys oli perusteellinen ja Siemensin kanssa jatketaan neuvotteluja hinnasta. Tavoitteena on, että puoliautomaattinen metro on toiminnassa vuonna 2015, jolloin Länsimetron on määrä aloittaa liikennöinti.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan mukaan on sekä kaupungin että Siemensin edun mukaista, että neuvotteluja jatketaan. Hän arvioi, että neuvottelut saadaan päätökseen maaliskuun 2012 loppuun mennessä.
©Esmerk
Helsingin kaupunginhallitus haluaa selonteon metroneuvotteluista
Helsingin Sanomat, 27 tam 2012, A14:-
Helsingin kaupunginhallitus haluaa selonteon apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin ja HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan Siemensin kanssa käymistä neuvotteluista, jotka koskevat automaattimetroa.
HS kertoi 23.1.2012 muistiosta, jossa arvioitiin Helsingin kaupungin kontolle siirtyvän merkittäviä riskejä Siemensin kanssa tehtyjen neuvottelujen tuloksena. Sauri ja Lahdenranta ovat myöntäneet länsimetron rakennusaikataulujen vaikuttaneen automaattimetroneuvotteluihin merkittävästi.
Länsimetron on määrä valmistua vuonna 2015. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen on kertonut, että viivästys aikatauluissa maksaisi useita miljoonia euroja kuukaudessa.
HKL:n johtokunta käsitteli metron automatisointia 26.1. ja totesi, että Saurilla ja Lahdenrannalla on edelleen johtokunnan tuki.
©Esmerk
Karhu: Metroneuvottelijoilla HKL:n johtokunnan luottamus
Hufvudstadsbladet, 27 tam 2012, 7:-
Helsingin ja Espoon johtavat poliitikot ovat reagoineet voimakkaasti metron automatisoinnin ongelmiin, kuten HBL uutisoi 26.1.2012. Samana päivänä HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta antoi asiasta tilanneraportin liikennelaitoksen johtokunnalle. Johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu pitää mahdollisena, että helmikuussa 2012 allekirjoitetaan Siemensin kanssa uusi sopimus, josta ei aiheudu kaupunkien veronmaksajille ylimääräisiä kuluja ja joka mahdollistaa Länsimetron aloittamisen vuonna 2015. Karhun mukaan Lahdenrannalla ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilla on johtokunnan luottamus.
On myös mahdollista, että uusi tarjouskilpailu tulee ajankohtaiseksi. Jos Helsingin kaupunginvaltuusto joutuu tekemään uuden metropäätöksen, se tapahtuu maalis-huhtikuussa 2012.
Länsimetroyhtiön toimitusjohtaja Matti Kokkinen muistutti Helsingin Sanomissa 26.1., että Länsimetro rahoitetaan lainarahalla ja mahdollinen viivästyminen maksaisi espoolaisille korkoina miljoonia euroja kuukaudessa.
Helsingin kaupunginhallitus käsittelee metroasiaa 30.1.2012.
©Esmerk
HKL:n johtokunta tukee puoliautomaattisen metron hankintaa
Metro, 27 tam 2012, 8:-
HKL:n johtokunta asettui 26.1.2012 tukemaan toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin neuvottelulinjaa puoliautomaattisen metron hankinnasta Siemensin kanssa. Neuvottelijoille annetaan näin mahdollisuus vielä helmikuun 2012 ajaksi. Johtokunta voi halutessaan myös hylätä sopimusmuutokset.
Neuvotteluiden lähtökohta on, että hinta halpenee, kun teknistä huoltoa tai toimintariskiä siirtyy Siemensiltä HKL:lle. Sopimuksen kokonaisarvo on nyt 170 milj. euroa. Kaupunginhallitus saa perusteellisen selvityksen tilanteesta 30.1.2012.
Jos uusi sopimus hylätään, pysyy alkuperäinen täysautomatisointisopimus voimassa. Jos kauppa purkautuu, on ratkaistava Helsingin metron kulunvalvonnan uusinta ja Länsimetron kulunvalvonta.
©Esmerk
Helsinki joutui ahtaalle metroneuvotteluissa Siemensin kanssa
Helsingin Sanomat, 26 tam 2012, s.A3, A11:-
HKL:n johtokunta arvostelee Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Saurin (vihr) ja HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan toimintaa automaattimetroon liittyvissä neuvotteluissa. Johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen (sd) on närkästynyt, sillä Sauri ja Lahdenranta allekirjoittivat automaattimetroa toimittavan Siemensin kanssa projektia ohjaavan aiesopimuksen ilman, että toimittivat sitä johtokunnalle hyväksyttäväksi. Helsingin Sanomat kertoi 25.1.2012, että aiesopimuksessa Helsingille tulee merkittäviä taloudellisia riskejä ja osa Siemensille aiemmin kuuluneista tehtävistä aiotaan sälyttää HKL:lle.
Sauri sanoo, että HKL:n johtokuntaa informoitiin neuvotteluiden aikana ja lupaa, että lopullinen Siemensin kanssa tehtävä hankesopimus tulee käymään läpi koko poliittisen päätöksentekoprosessin.
Mika Ebeling (kd) johtokunnasta toteaa, että alkuperäisestä suunnitelmasta luopumiseen tarvitaan lupa johtokunnalta. Saurin mukaan mahdollisuus alkuperäissopimuksessa pysymiseen on enää teoreettinen, sillä Siemens ei pysty noudattamaan sen toimitusaikataulua, ja sopimuksesta kiinni pitäminen tarkoittaisi ehkä pitkää oikeusprosessia. Alkuperäisestä sopimuksesta joudutaan nyt Helsingin kustannuksella tinkimään, jotta länsimetron aloittaminen voidaan turvata. Tämä siitäkin huolimatta, että sopimuksesta lipeäjä on Siemens, Sauri sanoo.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että aikatauluviivästysten kustannukset olisivat miljoonia euroja kuukaudessa. Lisäksi viivästyminen aiheuttaisi kuluja siinä, että satojen päivittäisten bussien liikennöintiä Kamppiin asti pitäisi jatkaa. Länsimetron liikenteen on määrä alkaa v. 2015.
©Esmerk
Lauttasaaren ostoskeskuksen kaava kaupunkisuunnittelulautakunnassa
Lauttasaari, 26 tam 2012, 2:-
Lehden mennessä painoon 24.1.2012 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltiin Lauttasaareen suunnitteilla olevan ostoskeskuksen asemakaavaa. Ostos- ja asuinrakennukseen tulisi Länsimetron aseman sisäänkäynti.
Kaavan muutoksen toteuttajina ovat Länsimetro, Helsingin kaupunki ja Lauttasaaren Liikekeskus Oy.
©Esmerk
Salainen muistio: HKL:n aiesopimuksessa vain huononnuksia
Hufvudstadsbladet, 26 tam 2012, 7:-
Helsingin Sanomille vuodetun muistion mukaan HKL:n ja Siemensin uusi sopimus metron automatisoinnista voi tulla veronmaksajille hyvin kalliiksi, sillä HKL ottaa itselleen alunperin Siemensille kuuluneita vastuita.
HKL:n johtokunta kokoontuu 26.1.2012. Toimitusjohtaja Matti Lahdenranta on luvannut antaa viimeisimmistä käänteistä suullisen selonteon. Lahdenranta ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri astuvat 30.1. kaupunginhallituksen eteen. Sen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) on vaatinut täydellistä selvitystä asiasta.
Kaupunginhallituksen jäsen Jan D. Oker-Blom (r.) on valmis unohtamaan koko sopimuksen ja luopumaan myös puoliautomaattisesta ratkaisusta. Hänen mukaansa kaupunki tuskin joutuisi maksamaan sakkoa sopimusrikkomuksesta, koska Siemens valittiin tarjouskilpailun kautta.
Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi (vihr.) katsoo, että nyt alkaa olla aika keskustella siitä, mitä Helsingin ongelmat merkitsevät Länsimetrolle. Hän ihmettelee, millainen Helsingin alkuperäinen sopimus Siemensin kanssa oikein oli. Hänen mukaansa siitä tuntuu puuttuneen riittäviä sanktioita, jotka olisivat antaneet Helsingille tilaa toimia muuttuneessa tilanteessa.
Espoossa kenelläkään ei ole suoraan selvyyttä Helsingin ja Siemensin välisistä neuvotteluista, mutta kaupungeilla on yhteinen metroyhtiö, jonka kautta Espoon on määrä saada tietoa, Kasvi sanoo.
©Esmerk
Salainen muistio: HKL:n aiesopimuksessa vain huononnuksia
Helsingin Sanomat, 25 tam 2012, s.A3, A9:-
Lehti on saanut käyttöönsä salaisen muistion, joka analysoi Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ja Siemensin käymiä neuvotteluja automaattimetrojärjestelmästä. Muistion aiesopimuksesta on kirjoittanut asianajotoimisto Peltonen ja se on osoitettu HKL:n hallintojohtajalle. Muistion mukaan uusi neuvottelutulos on Helsingille selvästi aiempaa huonompi. Helsinki on suostunut siirtämään suoritusvastuita Siemensiltä HKL:lle ja taloudellisia vastuita Helsingin kaupungille. Muistion mukaan kaikki hankintasopimuksen muutokset ovat huononnuksia HKL:lle.
Suuri ongelma on se, että junien huoltotyöt ja junien muuttaminen automaattijärjestelmään sopiviksi siirretään HKL:n vastuulle. Muutosten hintaa kaupungille on mahdotonta arvioida.
Tehty aiesopimus sitoo Helsinkiä, kun Siemensin kanssa neuvotellaan lopullisesta sopimuksesta. Länsimetron tiukka valmistumisaikataulu oli suurin syy neuvottelutulokseen, sanovat Helsingin neuvottelijat, HKL:n toimitusjohtaja Matti Lähderanta ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
©Esmerk
Kunnat pohtivat HSL:n esittämiä vyöhykerajoja
Helsingin Sanomat, 24 tam 2012, A12:-
HSL on tehnyt selvityksensä tulevasta joukkoliikenteen lippujen hintajärjestelmästä. Hinnoittelussa on tarkoitus siirtyä vuonna 2016 vyöhykejärjestelmään, joka jakaa pääkaupunkiseudun kehämäisiin A-, B- ja C-vyöhykkeisiin kuntarajoista riippumatta.
Ehdotetussa perusmallissa B-vyöhyke seuraisi Espoossa ja Vantaalla Kehä II:ta ja Helsingissä Kehä III:a, laajennetussa mallissa mukaan tulisi koko länsimetro Matinkylään asti. Laajimmassa mallissa raja ulottuisi myös Vantaalla Kehä III:lle asti.
HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen mukaan kuntien osuus on nykyään yhteensä 250 milj. euron luokkaa, ja lisäsatsausta tarvittaisiin noin 10 %. Laajempi malli maksaisi muutamia miljoonia enemmän.
Uusista vyöhykerajoista on määrä päättää vielä kevään 2012 aikana.
©Esmerk
Kolumni: Helsinkiläisvaltuutetuilla valtava rakentamisvimma
Helsingin Uutiset, 21 tam 2012, 11/13:-
Johannes Koroma ihmettelee kolumnissaan helsinkiläisvaltuutettujen loputonta rakentamisvimmaa. Tuorein osoitus valtuutettujen innosta upottaa rahaa betoniin on Guggenheim-museo. Myös Keskustakirjaston suunnittelukilpailu on jo käynnissä. Länsimetron rakentaminen jatkuu Helsingin ja Espoon yhteishankkeena, ja uudesta Vuosaaren biovoimalastakin on jo päätetty. Voimalan hinta on liki 1,5 mrd. euroa, ja se supistaisi energialaitoksen [Helsingin Energian] tuloja 300 milj. eurolla vuodessa.
Koroma muistuttaa kokemuksen osoittaneen, että kunnallisten ja valtiollisten rakennushankkeiden kustannukset karkaavat aina arvioitua suuremmiksi.
©Esmerk
Karhusaaren metrotunnelissa pidettiin pelastusharjoitus
TV FST5, 20 tam 2012, online:-
Pelastuslaitos ja Länsimetro Oy pitivät 20.1.2012 pelastusharjoituksen Länsimetron tunnelissa Espoon Karhusaaressa. Harjoituksesta selvittiin kiitettävästi.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Koskinen sanoo, että tunnelilouhinnat päättyvät vuoden 2013 loppupuolella.
©Esmerk
Automaattimetrosta luopuminen ei tuo lisäkuluja helsinkiläisille
Helsingin Sanomat, 18 tam 2012, s.A13:-
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta vakuuttaa, ettei automaattimetrosta luopuminen tarkoita lisäkuluja helsinkiläisille. Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko arvioi, että Länsimetron rakentamisesta saatetaan saada jopa säästöjä. Rakentaminen ei myöskään viivästy, vaan länsimetro aloittaa marraskuussa 2015.
Lisäkuluja tulee siitä, että länsimetron aloittaessa tarvitaan 80 uutta metrokuskia nykyisten 80:n lisäksi.
Lahdenrannan mukaan nyt toteutettava Siemensin puoliautomatisoitu ratkaisu sisältää lähes kaikki ne ominaisuudet, jotka täysautomaattisessa metrossakin olivat.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Metro tuo Matinkylään uuden vaiheen
Länsiväylä, 18 tam 2012, 4:-
Matinkylä on nousemassa Espoossa Leppävaaran ja Tapiolan kaltaiseksi liikenteen ja palvelujen solmukohdaksi, toteaa Klaus Nurmi Länsiväylän pääkirjoituksessa. Matinkylän uuden aikakauden aloitti kauppakeskus Ison Omenan tulo kymmenen vuotta sitten, ja jatkoa kehitykselle saadaan länsimetron myötä. Ennusteiden mukaan Matinkylästä tulee länsimetron ensimmäisen vaiheen päätepisteenä linjan vilkkain asema. Päivittäiseksi matkustajamääräksi arvioidaan 30 000.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
Metro, 16 tam 2012, 6:-
Helsingin metroliikennettä ei muuteta täysin automatisoiduksi. Ohjaaminen automatisoidaan, mutta kuljettajat jäävät vaunuihin valvomaan toimintoja. HKL ja Siemens pääsivät 13.1.2012 sopimukseen asiasta.
HKL rakentaa laituriovet vain Vuosaaren ja Mellunmäen pääteasemille. Länsimetron Espoon puoleisille asemille ovet asennetaan suunnitelmien mukaisesti.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
Helsingin Sanomat, 14 tam 2012, s.A16:-
Helsinkiin ja myöhemmin länsimetron kiskoille suunniteltu automaattimetrohanke ottaa takapakkia. HKL:n johto ja järjestelmän toimittamisesta vastaava Siemens ovat sopineet, ettei metrosta tule täysin automaattista. Osapuolet myöntävät, ettei Siemens pysty sovitussa aikataulussa toimittamaan täysin automaattista metroa, vaan metrojunat vaativat tulevaisuudessakin kuljettajan.
Metron liikkuminen automatisoidaan, mutta kuljettajien täytyy pysyä junassa turvallisuussyistä. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta summaa, että junat kulkevat automaattisesti eli pääosin hanke toteutuu, mutta vanhojen junien täysautomatisointi on kohtuuttoman vaikeaa. Lahdenrannan mukaan Siemens suostuu antamaan kaupungille hinnanalennusta. Pitkällä aikavälillä Helsinki jää kuitenkin tappiolle, eli se joutuu käyttämään puoliautomaattiseen metroon enemmän rahaa kuin suunniteltuun täysautomaattiin. Toisaalta rahaa säästyykin. Siemensin antaman hinnanalennuksen lisäksi säästöä tulee siitä, ettei asemille tarvitse palkata lisää henkilökuntaa.
Lahdenrannan mukaan länsimetron rakentamisen aikataulut olivat yksi suurimmista syistä, että puoliautomaattiseen ratkaisuun päädyttiin. Espoon länsimetrossa ja Helsingissä on tarkoitus käyttää samaa junakalustoa, eikä sitä olisi saatu automatisoitua siihen mennessä, kun länsimetron on määrä aloittaa vuonna 2015.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
Hufvudstadsbladet, 14 tam 2012, 14:-
HKL ja Siemens ovat sopineet, ettei metrosta tule täysin automaattista. Metron liikkuminen automatisoidaan, mutta kuljettajat pysyvät junissa turvallisuussyistä. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa, että vanhojen junien täysautomatisointi on teknisesti ja taloudellisesti vaikeaa.
Metronkuljettajia on tällä hetkellä noin 80. Määrän arvioidaan kasvavan 160:een, kun Länsimetron on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 lopulla. Nykyisille metroasemille ei tule laituriovia, mutta Länsimetron asemille kyllä.
©Esmerk
Suomen Kuvalehti paljasti ministeriön kuntasuunnitelmat
Hufvudstadsbladet, 14 tam 2012, 3, 4-5:-
Suomen Kuvalehti julkisti valtiovarainministeriön kuntakartan, jonka mukaan Suomen kuntamäärä pienenisi nykyisestä reiluun viidesosaan eli 70 kuntaan. VM:n mukaan kartta ei ole valmis esitys, vaan valmistelua jatketaan.
Hallituspuolueet eivät kannata kuntaliitosasiassa suoranaista pakkoa. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, presidenttiehdokas Pekka Haavisto toteaa Länsimetro-päätöksen osoittavan, että yhteinen suunnittelu on mahdollista.
Vasemmistoliiton Annika Lapintie katsoo, että kaupunkien kehyskuntiin olisi pyrittävä vaikuttamaan pakottamisen sijaan vakuuttamalla. Riippumattomien sovittelijoiden avulla voidaan välttää kaupunkien ja kehyskuntien välien tulehtuminen. Lapintien mielestä Espoo ja vastaavat kehyskaupungit voidaan lähettää tutustumismatkalle Ouluun ja Saloon.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
Iltalehti, 14 tam 2012, 13:-
Helsingin metroliikennettä ei muuteta täysin automatisoiduksi. Ohjaaminen automatisoidaan, mutta kuljettajat jäävät vaunuihin valvomaan toimintoja. HKL ja Siemens pääsivät 13.1.2012 sopimukseen asiasta.
HKL:n mukaan liikenteen vuoroväli on muutoksen ansiosta mahdollista lyhentää 2,5 minuuttiin. Kyseisen myötä siirryttäisiin myös lyhyempiin juniin.
Muutosprojektiin sisältyy myös Länsimetron automaattinen kulunvalvontajärjestelmä. Länsimetro on määrä avata vuoden 2015 loppupuolella.
©Esmerk
Ministeri Kyllönen: Metron jatkaminen Espoon Kivenlahteen kannatettavaa
Länsiväylä, 14 tam 2012, 4:-
Liikenneministeri Merja Kyllönen katsoo, että Espoon Kivenlahteen ulottuva metro ja Espoon keskukseen kulkeva kaupunkijuna istuvat hyvin tavoitteeseen pääkaupunkiseudun toimivasta joukkoliikenteestä. Otaniemessä metrotöihin tutustunut Kyllönen kertoi kannattavansa länsimetron jatkoa Kivenlahteen heti, kun se on mahdollista.
Länsimetron jatkon rakentaminen Matinkylästä olisi teknisesti mahdollista aloittaa 2013. Kustannukset ovat n. 600 milj. euroa, josta valtiolle lankeaisi kolmasosa. Jos rataa jatketaan Saunalahteen, hinta kasvaisi 100 milj. eurolla, sanoo Länsimetro Oy:n toiminnanjohtaja Matti Kokkinen. Hänen mukaansa myös Kirkkonummelle lähtevän haaran rakentaminen Kivenlahdesta olisi mahdollista.
Länsimetron jatkon hankesuunnitelma valmistuu toukokuussa 2012.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
TV YLE TV2, 13 tam 2012, online:-
Helsinkiin ei tulekaan täysautomaattimetroa. HKL ja Siemens sopivat 13.1.2012, että metro alkaa kulkea automatisoituna, mutta kuljettajat jäävät juniin. Kyseessä on siis ns. puoliautomatisoitu metro. Myös sillä vuoroväli on mahdollista lyhentää 2,5 minuuttiin.
Puoliautomaattinen metro saadaan liikenteeseen alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Projekti valmistuu Helsingin alueella vuonna 2014. Länsimetroon uusi suunnitelma ei juuri vaikuta.
©Esmerk
Länsimetrosta poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä Lauttasaaressa
Lauttasaari, 12 tam 2012, 2:-
Lauttasaaren Gyldenintie on katkaistu Länsimetron tulevan aseman kohdalta, minkä takia läpiajo Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä ei onnistu.
Niin ikään Lauttasaaren Otavantien läpikulku Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä keskeytyy viikolla 2/2012, kun liikenne katkaistaan Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksessä.
Järjestelyt ovat voimassa vuoden 2013 loppupuolelle.
©Esmerk
Länsimetrosta poikkeuksellisia bussireittejä Lauttasaaressa
Lauttasaari, 12 tam 2012, 2:-
Bussit 20 ja 501 sekä Jouko-linjat J20 ja J21 alkoivat ajaa Särkiniementien kautta 11.1.2012. Gyldenintien pysäkit poistuivat käytöstä, sillä Länsimetron rakennustyöt katkaisevat tien läpikulkuliikenteeltä.
Järjestely on voimassa vuoden 2013 loppuun asti.
©Esmerk
Länsimetrosta poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä Lauttasaaressa
Vartti, 11 tam 2012, 2:-
Lauttasaaren Gyldenintie on katkaistu Länsimetron tulevan aseman kohdalta, minkä takia läpiajo Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä ei onnistu.
Niin ikään Lauttasaaren Otavantien läpikulku Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä keskeytyy viikolla 2/2012, kun liikenne katkaistaan Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksessä.
Järjestelyt ovat voimassa vuoden 2013 loppupuolelle.
©Esmerk
Tapiolan kokoomus haluaa puuttua metrotyömaan ulkoasuun
Länsiväylä, 11 tam 2012, 4:-
Tapiolan kokoomus vaatii Tapiolan metrotyömaan ympärille uutta aitaa ja moittii lisäksi työmaan siisteystasoa.
Julkilausumassaan ryhmä vaatii nykyisen umpiaidan tilalle vankkaa verkkoaitaa, joka ei kaadu yhtä herkästi tuulessa ja jonka läpi voi seurata työn edistymistä. Puheenjohtaja Pirjo Kemppi-Virtasen mukaan mahdollisuus nähdä työn eteneminen edistäisi positiivista mielikuvaa rakentamisesta.
Myös nykyiset opasteet ja liikennemerkit ovat hyvin sekalaisia ja luovat epäsiistin yleiskuvan koko Tapiolan keskustaan, ryhmä toteaa.
©Esmerk
Metrotyöt aiheuttavat muutoksia Lauttasaaren bussilinjoihin
Helsingin Sanomat, 08 tam 2012, A13:-
Bussit 20 ja 501 sekä Jouko-linjat J20 ja J21 siirtyvät Lauttasaaressa ajamaan Särkiniementien kautta 11.1.2012 alkaen. Gyldenintien pysäkit jäävät pois käytöstä, koska länsimetron rakennustyöt sulkevat Gyldenintien läpikulkuliikenteeltä.
Poikkeusjärjestely jatkuu vuoden 2013 loppupuolelle saakka.
©Esmerk
Länsimetron tunneleista louhittu yli neljännes
Lauttasaari, 05 tam 2012, 2:-
Reilu neljännes Länsimetron tunneleista on louhittu. Sivutuotteena syntyvä louhe viedään Jätkäsaareen.
Louhinnat päättyvät vuoden 2013 lopussa.
©Esmerk
Tapiolan maisemaa myllerretään vuonna 2012
Helsingin Sanomat, 05 tam 2012, A3, A10:-
Metron rakentaminen vauhdittaa Espoon Tapiolan uudistamista. Tammikuussa 2012 käynnistyikin Tapiolassa myllerrysten vuoden, ja jo nyt metron sekä keskuspysäköinnin ajotunneleiden teko ja maanalaisen pysäköintitilan rakentaminen näkyvät asukkaiden arjessa.
Muutokset jatkuvat, kun Sokoksen talon remontti alkaa tammikuussa ja henkilöautoliikenne loppuu Merituulentien tunnelissa syksyllä. Merituulentien kohdalle ja lähiympäristöön on suunniteltu paljon uudisrakennuksia, mutta ne vaativat asemakaavan muutosta. Lausuntokierroksella ollut kaavamuutos palaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn helmikuussa ja valtuustoon se ehtii arviolta maalishuhtikuussa.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toteaa, että Tapiolalla oli sen rakennusaikana 1950-luvulla hienot tavoitteet. Nyt kun aluetta päivitetään kestävän kehityksen mukaiseksi raideliikenteen avulla, on tavoitteet asetettava korkealle. Mäkelä toivookin, että uudistuksella palautettaisiin Tapiolan elinvoima.
©Esmerk
Metron läheisyys näkyy selvästi asuntojen hinnoissa
Länsiväylä, 04 tam 2012, 3:-
Metron tulo tarkoittaa maankäytön tiivistämistä ja tehostamista, mikä nostaa maan ja siten myös asuntojen hintoja metrolinjan läheisyydessä. Kaupunkitutkijoiden mukaan helpolla kulkemisella on positiivinen vaikutus hintoihin, vahvistaa Tilastokeskuksen tilastonlaatija Petri Kettunen.
Helsingissä asuntojen hintapyynnöt ja keskihinta ovat nousseet metron alueilla. Espoon Tapiolassa metrolisä alkoi tuntua asuntojen hinnoissa jo 2009. Myös Matinkylässä Ison Omenan ja tulevan metrokeskuksen lähistön uudistuotannon neliöhinta on jo lähellä 6 000 euroa.
Kaupunkitutkimuksen selvityksen mukaan 250 metrin päässä metrosta sijaitsevan asunnon hinta on 4 % kalliimpi kuin 1 250 metrin päässä sijaitsevan.
©Esmerk
Kolumni: Hyvä joulupukki, anna Länsimetron valmistua ajallaan
Lauttasaari, 22 jou 2011, 3:-
Risto Simonen esittää kolumnissaan toiveita joulupukille. Osa toiveista koskee Länsimetroa.
Simonen toivoo, että metro valmistuisi ajallaan, että metroasemalla ei roikkuisi epämääräisiä ihmisiä ja että metro olisi yhteydessä Lauttasaaren hyvin toimivaan syöttöliikenteeseen.
©Esmerk
Metrotunnelin räjäytykset tärisyttävät Lauttasaaren Saunataloa
Helsingin Uutiset, 21 jou 2011, 1, 4:-
Artikkelissa vieraillaan Suomen Saunaseuran Saunatalossa Helsingin Lauttasaaressa. Saunanlämmittäjä Seppo Pukkila kertoo, että Länsimetron tunnelia louhitaan aivan Saunatalon alapuolella. Tunnelin räjäytykset tuntuvat talossa selvinä tärähdyksinä. Haastattelupäivänä räjähti ensimmäisen kerran jo klo 4.56, vaikka räjäytyksiä ei pitäisi olla niin aikaisin. Tuli turhan aikainen herätys, Saunatalon päädyssä asuva Pukkila harmittelee.
©Esmerk
Länsimetro panostaa hätäpoistumisteihin
Tekniikka Talous, 16 jou 2011, 14-15:-
Länsimetron rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota hätäpoistumisteihin. Oppia poistumisteiden rakentamisessa on haettu mm. Keski-Euroopan pitkistä tunneleista. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että Helsingin metrossa turvallisuus on jo nykyisin huippuluokkaa, mutta Länsimetrossa pannaan vielä paremmaksi.
Länsimetroon rakennetaan pystykuiluja 600 metrin välein, joiden kautta hoidetaan ilmanvaihto, savunpoisto ja paineentasaus. Keskelle kuilua tulee palo-osastoitu porraskäytävä hätäpoistumista varten. Kiskojen viereen tehdään kulkukäytävät, joita pitkin pääsee hätätilanteessa lähimmälle pystykuilulle.
Länsimetroon tulee seitsemän uutta asemaa, kaksi Helsingin ja loput Espoon puolelle. Ratatunnelista on nyt louhittu 22 % eli 6,7 km.
©Esmerk
Tapiolaan kaukokylmäverkosto ja kattopuutarhoja
Länsiväylä, 14 jou 2011, 4:-
Espoon ensimmäinen kaukokylmäverkosto rakennetaan Tapiolaan, jonne on myös suunnitteilla ensimmäinen kattopuutarha-alue. Kiinteistö-Tapiolan kiinteistörahastohoitaja Kim Särsin mukaan kaukokylmällä parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Fortum alkaa tuottaa kaukokylmää vuonna 2013, kun nykyisen Sokoksen talon remontti valmistuu.
Kiinteistö-Tapiola sijoittaa Tapiolan keskustan muutostöihin yli puoli mrd. euroa. Kiinteistö-Tapiola on koonnut Tapiolan keskeiset kiinteistöt eli Sokoksen, Stockmannin ja K-marketin omistukseensa. Kumppaniksi kehitys- ja suunnittelutyöhön tuli SRV, jonka varatoimitusjohtaja Timo Nieminen kehuu Tapiolasta tulevan Suomen suurimman kävelykeskustan. Tapiolan kautta kulkeva länsimetro tuo myös kestävän kehityksen mahdollisuuksia, Nieminen sanoo.
©Esmerk
SRV kumppaniksi Kiinteistö Oy Tapiolalle
Kauppalehti, 13 jou 2011, 9:-
Kiinteistö Oy Tapiola on valinnut kumppanikseen SRV:n. SRV vastaa Espoon Tapiolan uudistamishankkeen kehitys- ja suunnittelutyöstä ja toteuttamisesta. SRV:n osuuden arvo voi kohota yli 200 milj. euroon. Hanke on osa kokonaiskehittämistä, jossa varaudutaan Länsimetron tuloon.
Suunnitelma koskee K-Market-kiinteistön tilalle Merituulentien yläpuolelle suunniteltavia liiketiloja ja asuntoja. SRV jatkaa projektinjohtourakoitsijana Kiinteistö-Tapiolan hakkeessa, jos asemakaavamuutos saa lainvoiman.
Uudisrakentamista tulee yli 60 000 kerrosneliömetriä. Suunnittelutyö kestää noin vuoden ja rakentaminen alkaa vuoden 2013 puolivälissä.
©Esmerk
Länsimetron jatkoa Matinkylästä aletaan rakentaa vuonna 2014
Tekniikka Talous, 09 jou 2011, 13:-
Länsimetron rakentaminen Matinkylästä eteenpäin voi alkaa vuonna 2014. Suunnitelmat metron jatkosta valmistuvat toukokuussa 2012. Espoon kaupungin rakennuttajapäällikkö Reijo Rossi sanoo, että metro voisi olla valmis vuonna 2018. Päätöstä ei ole tehty siitä, kulkeeko metro Kivenlahteen vai Saunalahteen.
Espoon kaupungin suunnittelupäällikkö Petri Suominen kertoo, ettei metroa rakenneta maan päälle. Syynä tähän on pehmeä maaperä ja asukkaiden vastustus. Matinkylän jälkeen metro kulkee 40-60 metrissä, ja myös osa asemista jää syvälle.
Matinkylästä Kivenlahteen kulkevan metron kustannusarvio on 609 milj. euroa ja Matinkylästä saunalahteen kulkevan 722 milj. euroa.
©Esmerk
Helsinki luopumassa haaveesta täysautomaattisesta metrosta
RADIO YLE Ylen Aikainen, 02 jou 2011, online:-
Helsingin metron vanhan kaluston automatisointi on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Helsinki ja Siemens neuvottelevat mallista, jossa kuljettaja valvoisi automaattisesti liikkuvan junan kulkua. Takaraja ratkaisun löytymiselle on HKL:n mukaan alkuvuosi 2012.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta painottaa, ettei HKL ole tilannut jotain sellaista, mitä on mahdotonta toteuttaa. Lahdenrannan mukaan puoliautomaattinen metro olisi vain välietappi täydelliseen automaatioon.
Helsingin metron aikataulu on venynyt alkuperäisestä jo yli kahdeksan kuukautta. Automatisoinnin on valmistuttava ennen Länsimetron liikenteen käynnistymistä. Joukkoliikennelautakunnassa on jo ehdotettu koko automatisoinnista luopumista. Lahdenranta ehdotukselle lämpene.
©Esmerk
Kommentti: Metro tapetilla
Hufvudstadsbladet, 01 jou 2011, 2:-
Marianne Sundholm kirjoittaa kommentissaan, että Soukassa järjestetään 1.12.2011 asukastilaisuus, jossa espoolaiset voivat esittää kysymyksiä Länsimetron jatkeesta Matinkylästä Kivenlahteen. Alustavat suunnitelmat valmistuivat keväällä 2011, ja selvitystyö jatkuu nyt, jotta asiasta voidaan tehdä poliittinen päätös.
Myös HKL:n johtokunta kokoustaa 1.12. ja käsittelee mm. automaattimetroa. Neuvottelut Siemensin kanssa jatkuvat, ja määräaika vaihtoehtoisista ratkaisuista päättämiselle on asetettu maaliskuulle 2012.
Metro täyttää 30 vuotta elokuussa 2012. Kolmekymppiseltä odotetaan yleensä vakaata aikuisuutta ja selvyyttä tulevaisuudesta. Metron tulevaisuudensuunnitelma näyttää juuri nyt hieman epäselvältä. Toivottavasti sen osalta päästään selvyyteen ennen juhlallisuuksien aloittamista.
©Esmerk
Kauppaneuvoksentien liikennejärjestelyt jälleen ennallaan
Lauttasaari, 01 jou 2011, 2:-
Länsimetron putkisto- ja kaapelisiirtojen aiheuttamat poikkeukselliset liikennejärjestelyt ovat päättyneet Kauppaneuvoksen-, Otavan- ja Gyldenintiellä Lauttasaaressa.
Kauppaneuvoksen- ja Otavantien kulmassa tehdään kolme Länsimetron tilaamaa kallionäytekairausta.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen etenee vauhdilla
Lauttasaari, 01 jou 2011, 2:-
Länsimetron rakennustyöt etenevät vauhdilla Lauttasaaressa. Gyldenintiellä suoritetaan johtosiirtoja ja noin 20 metrin päässä louhitaan metrotunnelia.
Metron Helsingin-osuudesta on louhittu liki puolet.
Kallioräjäytyksistä aiheutuu melua.
©Esmerk
Espoo valmis aloittamaan Länsimetron jatkon vaikka omilla rahoillaan
RADIO YLE Ylen Aikainen, 01 jou 2011, online:-
Espoo suostuu tarvittaessa aloittamaan Länsimetron rakentamisen Matinkylästä Kivenlahteen omilla rahoillaan. Näin hanke voitaisiin kilpailuttaa jo vuonna 2013 ja rakentaminen voisi alkaa vuonna 2015. Länsimetron jatkaminen maksaa arviolta noin 600 miljoonaa euroa.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martti Merra painottaa, että ratahankkeet ovat metropolialueella maankäytön, liikenteen ja asumisen näkökulmista ykkösasioita. Länsimetron jatkeen yleissuunnitelma on jo valmis ja hankesuunnitelma valmistunee keväällä 2012.
Mahdollista on myös metron jatkaminen Saunalahteen. Siinä tapauksessa kustannusarvio olisi noin 700 miljoonaa euroa. Merra ei sulje sitäkään vaihtoehtoa täysin pois, että metroa jatkettaisiin Kivenlahdesta Kirkkonummelle.
©Esmerk
Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma käyntiin
Rakennuslehti, 01 jou 2011, 8:-
Espoon kaupunki on käynnistänyt hankesuunnitelman laatimisen Länsimetron jatkeelle eli välille Matinkylä-Kivenlahti-Saunalahti. Hankesuunnitelmaan sisältyy kuusi asemaa. Tutkittavana on myös kaksi vaihtoehtoista metron kalliovarikkoa. Hankesuunnitelman on tarkoitus valmistua toukokuussa 2012.
©Esmerk
Lauri Helke: Ratikka on Tampereelle kannattava investointi
Aamulehti, 30 mar 2011, A8:-
VR-Yhtymä Oy:ssä lähijunaliikenteen suunnittelusta vastannut Lauri Helke siirtyy Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän liikennejärjestelmäinsinööriksi. Helken mukaan selvitykset osoittavat, että ratikka on Tampereelle kannattava investointi. Helsinki ja Espoo joutuivat lobbaamaan pitkään saadakseen valtion 30 %:n tuen länsimetrolle. Helke toteaa, että valtio on vakiintuneen käytännön mukaan osallistunut tämänkaltaisten hankkeiden kustannuksiin. Valtio on mukana myös Tampereen rantaväylän tunnelin kustannuksissa, Helke muistuttaa.
©Esmerk
Tapiolan Sokos lopettaa vuoden 2011 lopussa
Länsiväylä, 30 mar 2011, 4:-
Tapiolan Sokoksen ja S-marketin toiminta päätyy vuoden 2011 lopussa. HOK-Elannon sopimus kiinteistö Tapiolan kanssa olisi päättynyt jo lokakuussa, mutta sopimusta jatkettiin.
Länsimetron rakentamisella on vaikutuksia koko Tapiolan keskukseen. Sokos joutuu lähtemään kiinteistöremontin vuoksi. Sokoksen ja S-marketin työntekijöistä halukkaat voivat jatkaa työskentelyä HOK-Elannon muissa toimipaikoissa.
©Esmerk
Espoolaisille keskustelutilaisuuksia Länsimetrosta
Helsingin Sanomat, 28 mar 2011, A10:-
Espoolaiset voivat tutustua Länsimetron jatkeen suunnitelmiin yleisötilaisuuksissa 29.11. Kaitaan koululla ja 1.12.2011. Soukan koulun väistötiloissa. Länsimetron jatkeesta laadittiin yleissuunnitelma keväällä 2011. Nyt tehdään sitä tarkentavaa hankesuunnitelmaa.
Tällä hetkellä metroa rakennetaan Ruoholahdesta Matinkylään. Myöhemmin ratkaistaan, jatketaanko metroa edelleen Kivenlahteen asti.
©Esmerk
Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma esittelyssä
Länsiväylä, 26 mar 2011, 4:-
Espoon kaupunki on aloittanut Länsimetron jatkeen suunnittelun MatinkyläKivenlahti/Saunalahti-välille, ja esittelee hankesuunnitelmaansa kahdessa asukastilaisuudessa, jotka järjestetään 29.11. ja 1.12.2011. Paikalla on kaupungin ja suunnittelusta vastaavien asiantuntijoiden edustajia.
©Esmerk
Lemminkäiselle länsimetron Urheilupuiston louhintaurakka
Rakennuslehti, 24 mar 2011, 8:-
Lemminkäinen on voittanut länsimetron Urheilupuiston louhintaurakan. Urakan arvo on 14 miljoonaa euroa. Työt Tapiolassa käynnistyvät tammikuussa 2012. Urakka valmistuu viimeistään syyskuussa 2013.
©Esmerk
Kolumni: Automaattimetro epäilyttää
Hufvudstadsbladet, 22 mar 2011, 22:-
Lehden pakinoitsija Hedda kirjoittaa Helsingin metron automatisoinnista. Hänen mielestään ajatus on mieletön. Entä jos sattuu onnettomuus? Kirjoittaja veikkaakin, että useimmat suhtautuvat uudenaikaisuuteen yhtä epäluuloisesti kuin hän itse. Miljoonat olisi kai järkevämpää käyttää vaikkapa metroverkon laajentamiseen.
Rakenteilla olevan länsimetron suunnittelussa on lähdetty siitä, että automatisointia tarvitaan. Varmasti moni tekniikasta kiinnostunut on innoissaan automaattimetrosta, mutta kirjoittaja arvelee, että he ovat enimmäkseen autoilevia miehiä, jotka käyttävät joukkoliikennettä harvoin.
Auto edustaa uskoa itsenäiseen liikkumisen vapauteen. Auto on yksityinen tila, kun taas joukkoliikenne on sosiaalinen. Helsingissä tehdään parhaillaan koko lailla toimia joukkoliikenteen parantamiseksi. Uusia ratikkalinjoja rakennetaan ja muunlaista raideliikennettä pohditaan. Kirjoittaja osoittaa suosiota kaikille toimille, joiden seurauksena joukkoliikenne saavuttaa lisää alaa.
©Esmerk
Metroautomatisoinnin ongelmat selvitetään
Hufvudstadsbladet, 17 mar 2011, s.7:-
Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt esityksen, jonka mukaan metron automatisointiin liittyvät ongelmat on selvitettävä. Selvitys on tarpeen etenkin laituriovien tekniikan osalta.
Valtuutettu Jyrki Lohi (sd.) pitää huolestuttavana, että automatisoinnin ensimmäinen vaihe on vienyt näin kauan. Länsimetroa on suunniteltu automaattimetron pohjalta, joten automatisoinnin viivästykset saattavat lykätä Länsimetron aloittamista, Lohi sanoo.
Harry Bogomoloff (kok.) katsoo, että kuljettajaohjaus olisi matkustajille turvallisempi ja sillä vältyttäisiin sekasotkulta. Hän ei usko automatisoinnin tuovan erityisiä säästöjä.
Jan D. Oker-Blom (r.) panostaisi mieluummin metroverkon laajentamiseen ja epäilee, olisiko automatisointi hintansa arvoinen. Hänen mielestään automaattimetroa ei oikein voi perustella turvallisuusnäkökohdilla.
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri tekee selvityksen. Saurin mukaan tilanne on akuutti. Hän kertoo, että neuvottelut Siemensin kanssa ovat meneillään.
©Esmerk
Espoon valtuuston varapuheenjohtaja vastustaa yhä Länsimetroa
Helsingin Sanomat, 17 mar 2011, A16:-
Espoon valtuusto päätti vuonna 2008, että metrorataa jatketaan Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. Työtunneleiden louhiminen on käynnissä jokaisella asemalla.
Valtuuston varapuheenjohtaja Kurt Byman (ps/sit) haluaisi kuitenkin edelleen keskeyttää metron rakentamisen. HS kysyi Bymanilta, miksi tämä vastustaa metrohanketta.
Valtuutetun mielestä on tärkeää keskustella vaihtoehdosta nyt, kun louhitaan vasta työtunneleita. Työt keskeyttämällä voitaisiin säästää 500 milj. euroa, vaikka rahaa on jo kulunut. Nykyisessä taloustilanteessa metron rakentamiseen ei hänen mukaansa ole varaa.
Byman väittää, että kun rahat menevät metroon, muuhun liikenteeseen ei panosteta. Myös turvallisuusnäkökulma on hänen mielestään sivuutettu. Suurkatastrofin mahdollisuus on tunneleiden vuoksi suurempi.
©Esmerk
Tampereen kaupunkiratikka halutaan liikennepoliittiseen selontekoon
Aamulehti, 12 mar 2011, A9:-
Tampere ajaa kaupunkiin suunniteltua ratikkaa hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon, jotta sille saataisiin valtion tukea. Selonteossa lyödään lukkoon vaalikauden väyläinvestoinnit ja otetaan kantaa myöhemmin tulevaisuudessa toteutettaviin hankkeisiin.
Valtio tukee pääkaupunkiseudun länsimetroa Helsingin ja Espoon pitkällisen lobbauksen jälkeen 30 %:lla kustannuksista.
©Esmerk
Metron louhintatyöt alkavat Niittykummussa
Länsiväylä, 12 mar 2011, 3:-
Länsimetron louhinta alkaa Niittykummussa viikolla 46/2011. Urakan on määrä olla päätöksessä vuoden 2013 lopulla ja siitä vastaa YIT Rakennus.
©Esmerk
Länsimetroa louhitaan Niittykummussa
Metro, 11 mar 2011, 4:-
Metroaseman ja -tunnelien louhintatyöt alkavat 14.11.2011 Espoon Niittykummussa. Louhintatöiden arvioidaan päättyvän vuoden 2013 lopussa. Tunneliräjäytyksiä voidaan tehdä maanantaista lauantaihin klo 7-22 ja avolouhintaa klo 7-18.
©Esmerk
Tunneliolosuhteissa pelastamista harjoiteltiin Otaniemessä
Metro, 11 mar 2011, 2:-
Otaniemessä harjoiteltiin 10.11.2011 pelastamista tunneliolosuhteissa. Samalla testattiin pelastuslaitosten, länsimetron ja urakoitsijan yhteistoimintaa.
©Esmerk
Länsimetron asemia rakennetaan jo
Rakennuslehti, 10 mar 2011, 16-17:-
Länsimetron rakentaminen on edennyt asemien rakennusvaiheeseen. Espoossa asemien perustamisolosuhteet ovat hyvin vaikeat, sillä pehmeikköpaksuus on paikoin kymmeniä metrejä. Kesäkuussa 2011 käynnistynyttä Urheilupuiston metroasemaurakkaa Espoon Tapiolassa toteuttaa Peab Infra Oy. Toimitusjohtaja Juha Helin selvittelee työmaan vaiheita. Ensimmäisenä tehtävänä oli varmistaa, ettei viereinen Esport Center -halli ala painua työmaan kaivantotöiden vuoksi.
Rakennuslupien aikataulut ovat yksi kriittisimmistä tekijöistä Länsimetron kokonaisaikataulussa. Lisäaikaa on tarvittu urakoitsijan ehdottamien suunnitelmamuutosten vuoksi. Länsimetron geotekninen pääsuunnittelija Markku Tuhola A-Insinööreistä kertoo hyväksyneensä suihkuinjektointiin liittyvät urakoitsijan muutosehdotukset Ruotsissa saatujen kokemusten sekä urakoitsijan omien asiantuntijoiden suositusten pohjalta.
©Esmerk
Metron automatisoinnille ei vielä uutta aikataulua
Hufvudstadsbladet, 04 mar 2011, 13:-
Siemensin ja HKL:n välisissä neuvotteluissa ei ole vielä päädytty uuteen aikatauluun metron automatisoinnissa. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoi tilanteesta liikennelaitoksen johtokunnalle 3.11.2011.
Metron automatisointi viivästyy suurella todennäköisyydellä. HKL:n tavoitteena on edelleen viedä hanke päätökseen ennen kuin Länsimetro alkaa liikennöidä vuonna 2015. Siemens ja HKL jatkavat neuvotteluja.
©Esmerk
Espoon Iso Omena saa laajennuksen länsimetron myötä
Helsingin Sanomat, 01 mar 2011, A12:-
Länsimetron tulo Espoon Matinkylään muuttaa lähivuosina huomattavasti Ison Omenan ostoskeskuksen kulmia. Metroasema ja linja-autoterminaali tulevat uuteen Metrokeskukseen, joka muodostaa samalla Ison Omenan laajennuksen.
©Esmerk
Espoo käynnistää suuren investointiohjelman
Länsiväylä, 29 lok 2011, 3:-
Espoo käynnistää yhden suurimmista investoinneistaan Otaniemi-Tapiola-Keilaniemi-kultakolmiossa, josta Aalto-kampuksen ja metron voimalla on mahdollisuus kehittyä uudenlainen innovaatiokeskus Espoon seudun kehityksen moottoriksi.
©Esmerk
Espoon rakentaminen painottuu peruskorjauksiin
Länsiväylä, 29 lok 2011, 4:-
Espoon tekninen toimi painottaa rakentamisessa toimitilojen peruskorjauksia ja kosteusvaurioiden ehkäisyä. Mm. Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin kouluissa alkavat elinkaarimallin mukaiset peruskorjaukset. Isot suunnittelu- ja kaavoitushankkeet jatkuvat tulevien metroasemien lähellä.
©Esmerk
Niittykummun muutostyö etenee pala palalta
Länsiväylä, 29 lok 2011, 6:-
Espoon kaupungin kehittämisarkkitehti Risto Linkovuori kertoo, että Niittykummun ydinalueen kaavaehdotus menee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn maaliskuussa 2012, jonka jälkeen suunnitelmat etenevät pala palalta noin puolen vuoden välein.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) sanoo, että marraskuun lopulla päätetään liikennesuunnittelun perusteista. Yksi vaihtoehdoista on kiertoliittymä, jonka alla kevyt liikenne kulkee metroasemalle. Tulevan metroaseman ympärille sijoittuu asuntoja ja liiketiloja. Metrotunnelin kaivaminen etenee omaan tahtiinsa. Räjäytykset alkavat lähiviikkoina ja louhinta jatkuu seuraavat pari vuotta.
©Esmerk
Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2012
Hufvudstadsbladet, 28 lok 2011, 1, 8-9:-
Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän ensimmäinen talousarvioehdotus ei ole millään lailla dramaattinen. Toimintamenot kasvavat 4,7 %, mikä vastaa kuntien keskiarvoa, ja lainataakka on huomattavasti alhaisempi kuin naapurikunnissa.
Taloudellinen tilanne aiheuttaa kuitenkin huolta, varsinkin kun Espoo rahoittaa toimintansa lähinnä verotuloilla. Mäkelän mukaan erityisen suureen kriisiin ei ole varauduttu, mutta kaupunki on tarvittaessa valmis reagoimaan nopeasti.
Lähivuosien suuri haaste ovat investoinnit etenkin Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostamalla T3-alueella. Lapsiperheet, vanhukset ja maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat paljon palveluja. Mäkelä haluaa lisäksi asukkaat mukaan Espoon uuden strategian laadintaan.
Artikkelin yhteyteen on koottu Espoon investointeja, joihin kuuluvat mm. Tapiolan ja Suurpellon asuinalueet sekä Länsimetro.
Kainalojuttuun haastateltu tapiolalainen Siv Pesonen lähettää päättäjille terveisiä, että lapsista ja vanhuksista pitäisi huolehtia paremmin. Hän ei vastusta Tapiolan rakennushankkeita mutta kylläkin Länsimetroa, jota hän pitää tarpeettomana.
©Esmerk
Metro vie valtaosan liikenteen budjetista Espoossa
Helsingin Sanomat, 28 lok 2011, s.A3, A13:-
Espoon kaupunki julkisti budjettiarvionsa 27.10.2011. Helsingin ja Vantaan budjetteihin verrattuna Espoon talous on merkittävästi terveemmällä pohjalla. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kuvaa kuitenkin vuoden 2012 budjettia tiukaksi.
Jutun yhteydessä käydään tarkemmin läpi liikenteen, kulttuuri- ja sivistystoimen, varhaisopetuksen ja opetuksen, terveyspalveluiden, rakentamisen sekä vanhushoidon osuutta Espoon vuoden 2012 budjetissa. Liikenteessä suurin menoerä on länsimetron rakentaminen. Metron rakentamiseen satsataan 115 milj. euroa.
©Esmerk
Lauttasaaressa enää yksi bensa-asema
Lauttasaari, 27 lok 2011, 2:-
Lauttasaaressa on enää yksi bensa-asema, Shell Heikkiläntiellä. St1 ja Esso joutuivat väistymään Länsimetron tieltä.
Toivoa sopii, että palvelut säilyvät Shellillä.
©Esmerk
Metron automatisointi odotettua vaikeampaa
Helsingin Uutiset, 26 lok 2011, 4:-
Metron automatisointihanke uhkaa viivästyä, sillä laituriovien ja metrojunien yhteensovittaminen on osoittautunut oletettua hankalammaksi.
HKL-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu kertoo HKL:n tehneen sopimuksen Siemensin kanssa nykymetron automatisoinnista sekä Länsimetron ohjausjärjestelmästä. Nyt Siemens on kuitenkin kohdannut odottamattomia vaikeuksia. Karhun mukaan tässä tilanteessa tärkeintä on varmistaa, ettei Länsimetron käyttöönotto viivästy.
HKL neuvottelee parhaillaan Siemensin kanssa. Ratkaisun on löydyttävä muutaman viikon sisällä. Julkisuudessa on väläytelty jopa koko automaattimetrosta luopumista. Myös ns. puoliautomaattimetrosta on ollut puhetta.
©Esmerk
Kolumni: Verorahoja myös Länsimetroon
Savon Sanomat, 24 lok 2011, 2:-
Pasi Ahtiainen kertoo kolumnissaan selvittäneensä www.verokuitti.fi -palvelun avulla, miten valtio käyttää juuri hänen verorahojaan. Palveluun tarvitsee syöttää ainoastaan omat kuukausitulot. Niiden perusteella kone laskee, mihin verorahat menevät ja miten ne jakaantuvat.
Esimerkiksi Länsimetron rakentamista Ahtiainen avustaa vuodessa 4,66 eurolla. Täytyypä muistaa käydä edes kerran ajamassa pummilla koko matka Ruoholahdesta Matinkylään, kun metro on valmis, Ahtiainen toteaa.
©Esmerk
Helsingin kalliiden asuntojen taustalla hidas kaavoitus ja monopolit
Helsingin Sanomat, 23 lok 2011, s.A3, A15:-
Keskituloisilla ei ole enää varaa ostaa asuntoa Helsingin keskustasta. Henrik Lönnqvistin ja Seppo Laakson kaupunkisuunnitteluvirastolle laatima raportti valottaa syitä asuntojen huimiin hintoihin. Vaikka muuttoliike pääkaupunkiseudulle kasvaa, asuntoja rakennetaan koko ajan vähemmän. Asuntotuotanto vähentyi Helsingissä koko 2000-luvun. Myös asunnoille kaavoitettua maata on kaupungissa niukasti, ja esim. vuonna 2010 vain 5 % siitä täytettiin asuintalolla.
Asuntomaasta suurin osa koostuu vajaista tonteista, joilla seisoo jo pientaloja. Lisää tilaa olisi, mutta tonttien yksityiset omistajat haluavat pitää laajat nurmikkonsa. Toisekseen peltomaan kaavoittaminen on hankalaa ja kallista, kun lisäksi täytyy rakentaa kadut, viemärit, bussipysäkit ja päiväkodit. Kolmanneksi kaupunki on kankea päätöksentekijä.
Kaupunkisuunnittelua johtava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä myöntää, että on syytä katsoa peiliin. Kerrostalojen kaavoittaminen ja kaavojen hyväksyntä on liian hidasta. Kaavoitus ruuhkautui 2000-luvun alussa, koska sellaiset projektit kuin Vuosaaren satama-alue, Espoon metro ja kehärata pitkittyivät ja siirsivät asuinalueiden suunnittelua vuosia.
Penttilän mukaan kaavoitusta pitää sujuvoittaa. Kunnallistekniikkaa ja rakennuksia voisi suunnitella jo kaavoituksen aikana eikä vasta sen jälkeen.
Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Christer Bengs syyttää asuntotuotantoa monopoleista. Markkinoita hallitsee kolme suurta rakennusfirmaa, ja kaupunki kaavoittaa maata juuri niille, koska rakennusurakat ovat isoja. Projekteja pitäisi pilkkoa, jotta pienemmätkin firmat pääsisivät mukaan kilpailuun. Rakentamisen kalleus ei kuitenkaan ole syy asuntojen kalleuteen, vaan seurausta siitä.
©Esmerk
HKL allekirjoitti lainasopimuksen EIP:n kanssa
Helsingin Sanomat, 22 lok 2011, s.A17:-
Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on allekirjoittanut Euroopan investointipankin EIP:n kanssa sopimuksen 250 milj. euron arvoisesta lainasta. Rahaa on tarkoitus nostaa vuosina 20112016. Lainalla HKL mm. korjaa metroverkkoa ja -varikkoa, ostaa uusia metrojunia sekä louhii Jokeri 2:n bussilinjaa Keskuspuiston alla. HKL on saanut päättäjiltä luvan käyttää lainasta vajaat puolet eli reilut 100 milj. euroa uusiin juniin.
Lainan hinta on noin 12 kuukauden euribor ja jonkinlainen marginaali päälle, Lahdenranta sanoo. Takaisinmaksuaika on 30 vuotta.
Myös Länsimetro Oy, joka on Espoon ja Helsingin yhteisyritys, sai aiemmin vuonna 2011 EIP:ltä 450 milj. euron lainan 30 vuoden takaisinmaksuajalla.
©Esmerk
Länsiväylälle uusia joukkoliikennekaistoja
Länsiväylä, 22 lok 2011, 4:-
Länsiväylälle suunnitellaan metroliikenteen sujuvoittamista silmällä pitäen uusia bussikaistoja Espoonlahden ja Matinkylän välille. Lisäksi Matinkylän kohdalla tehdään uusia ramppeja. Uusien kaistojen on määrä olla käytössä ennen vuotta 2015, jolloin metroliikenne alkaa.
Länsimetro muuttaa eteläisen Espoon joukkoliikennejärjestelmää, sillä järjestelmässä tullaan panostamaan Matinkylään ja Tapiolaan suuntautuvaan liityntäliikenteeseen. Tiesuunnitelmia tekevät Ely-keskus ja Espoon kaupunki.
©Esmerk
Länsimetron tunnelilouhinnat edistyvät
Lauttasaari, 20 lok 2011, 3:-
Länsimetron tunnelilouhinnat Lauttasaaressa edistyvät vauhdilla. Louhintoja tehdään kahdelta suunnalta kohti tulevaa metroasemaa.
Räjäytysten lähialueille laadittiin riskianalyysi, jossa talojen tai rakenteen tärinän sietokyky selvitettiin. Räjäytysten vaikutuksia seurataan tärinämittauksilla.
©Esmerk
Kolumni: Toivottavasti automaattimetrosta ei tule arvovaltakysymystä
Hufvudstadsbladet, 20 lok 2011, 7:-
Marianne Sundholm kirjoittaa kolumnissaan HKL:n neuvottelevan Siemensin kanssa eri puoliautomaattisista vaihtoehdoista metron täysautomatisoinnille. Tieto ei ole aivan odottamaton, sillä HKL on jo aiemmin viestittänyt, että projekti uhkaa viivästyä ja käydä kalliiksi.
Nykyisin metro ajaa ruuhka-aikaan kuuden vaunun pituisena joka neljäs minuutti, jolloin vaunuja on tunnissa 90. Automaattimetro ajaisi 2,5 minuutin vuorovälein neljän vaunun pituisena, jolloin vaunujen määrä olisi tunnissa 96. Siis pitäisikö kuuden vaunun lisäykseen käyttää miljoonia euroja?
Vanhojen aikataulujen mukaan metro ajoi 3 minuutin välein vuonna 2000. Sekä netronkuljettajat että HKL:n virkamiehet vahvistavat, että metro voi ajaa 2,5 minuutin välein ilman automatisointia.
Metrovaunut ovat 30 vuotta vanhoja, ja niillä on käyttöikää vielä arviolta 15 vuotta. Miksi automatisointia ja laituriovien asennusta ei voisi lykätä siihen asti, kun junat joudutaan viimein vaihtamaan?
Jo tehtyjä päätöksiä on yleensä vaikea perua. Toivottavasti asiasta ei tule HKL:lle ja Helsingille arvovaltakysymystä, kun länsimetro painaa päälle. Rehellisesti sanoen on yhä vaikeampaa ymmärtää, miksi automatisointia tarvitaan juuri nyt. Se ei näytä säästävän aikaa eikä rahaa.
©Esmerk
Länsimetron Urheilupuiston asema kaivetaan saveen
Metro, 19 lok 2011, 2, 8:-
Länsimetron Urheilupuiston aseman työmaa Espoossa on kalliorakentamisen Suomessa erikoinen. Asemaa rakennetaan liki 10-metrisen savipatjan peittämälle alueelle. Kolmen jalkapallokentän suuruinen avokaivanto on työpäällikkö Erkki Virtasen mukaan harvinainen rakennustyömaa.
Peab Infran työmaapäällikkö Toni Keski-Lusa kuvailee savea muovailuvahaakin löysemmäksi. Virtanen toteaa saven olevan niin pehmeää, että kaivantoon on jouduttu tekemään ajoreittejä tilapäisten sementtipilareiden varaan. Kaivuutöiden pitäisi olla valmiina vuoden 2012 alkupuolella, jolloin louhintafirma lähtee räjäyttämään savesta paljastuneita kallionnyppylöitä.
Länsimetron tunnelia louhitaan 11 paikassa, ja valmista tunnelia syntyy kilometrin verran kuukaudessa. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen lupaa, että avoimien ovien päivää vietetään tunneleissa vuonna 2012, kun ensimmäinen asematila eli joko Otaniemi, Keilaniemi tai Koivusaari saadaan louhittua.
©Esmerk
HKL selvittää vaihtoehtoja metron täysautomatisoinnille
Hufvudstadsbladet, 19 lok 2011, 5:-
HKL selvittää vaihtoehtoja metron täysautomatisoinnille. Toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa koko hankkeen uhkaavan viivästyä, koska vanhojen metrovaunujen mukauttaminen automaattimetroon on osoittautunut vaikeaksi.
HKL ei ilmoita tässä vaiheessa hankkeelle uutta aikataulua vaan jatkaa neuvotteluja eri puoliautomaattiratkaisuista Siemensin kanssa. Siemens on toistaiseksi kertonut projektin valmistuvan siihen mennessä, kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2015.
Automatisointia perustellaan vuorovälien lyhentämisellä. Budjetti on 115 milj. euroa, mutta summaan eivät sisälly esimerkiksi Helsingin asemien muutostyöt.
©Esmerk
HKL selvittää vaihtoehtoja metron täysautomatisoinnille
Helsingin Sanomat, 19 lok 2011, A14:-
Automaattimetron sijasta pääkaupunkiseudulle saattaa tulla puoliautomaattinen metro, jolloin junissa olisi edelleen kuljettajat valvomassa metron turvallista kulkua. HKL:n johtokunta keskusteli automaattimetron aikatauluongelmista ylimääräisessä kokouksessa 18.10.2011 HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan katsauksen antaman katsauksen jälkeen.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti automaattimetroprojektista toukokuussa 2006. Tarjouskilpailun voitti saksalainen Siemens ja järjestelmien piti valmistua 2014 eli hyvissä ajoin ennen Länsimetron liikennöinnin alkamista.
Projekti ei kuitenkaan ole pysynyt aikataulussa, sillä Lahdenrannan mukaan vanhan ja uuden metrokaluston tekninen yhteensovittaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi Siemensille. Puoliautomaattinen metro on tämän vuoksi yksi harkittava ratkaisu.
HKL:n johtokunta on puolestaan kyllästynyt Siemensin selittelyihin. Lahdenrannan mukaan Siemens-sopimuksen purusta ei tosin ole keskusteltu, mutta sekin on mahdollista.
©Esmerk
Paras vuokratuotto hyvien liikenneyhteyksien ääreltä
Länsiväylä, 19 lok 2011, 9:-
Omistusasuntojen hinnat ovat nousseet vuokratuottoja nopeammin. Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-kanerva sanoo, että sijoitusasunnon osto hyvältä paikalta oikeaan hintaan on kuitenkin aina järkevää. Avainasemassa ovat hyvät liikenneyhteydet.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola mainitsee hyvinä alueina Helsingin Malmin, Espoon, Perkkaan, Olarin sekä tulevan länsimetron varrella sijaitsevat asuinalueet. Näillä alueilla vuokrien ja asuntojen hintojen suhde on hyvä. Arvonnousua ajatellen taas Tapiola on hyvä kohde, Metsola jatkaa.
©Esmerk
Martti Merra yllättäen Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi
Helsingin Sanomat, 18 lok 2011, A3, A9:-
Viidennen kauden valtuutettu Martti Merra (kok) valittiin yllättäen Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi 44 äänellä 17.10.2011. Merra syrjäytti kokoomusryhmän valitseman ehdokkaan Tommi Laakson, jota pidettiin varmana valintana puheenjohtajaksi. Merran valinta kielii kokoomusryhmän sisäisistä ristiriidoista.
Merra on ollut Espoon valtuuston jäsen vuodesta 1993. Hänen päätyönsä on lakimiehenä Sampo Pankin Espoon yrityskonttorissa. Lisäksi hän toimii useissa luottamustehtävissä, mm. Länsimetro Oy:n hallituksessa.
©Esmerk
Helsingin automaattimetro kaatuu teknisiin ongelmiin?
YLE.fi, 18 lok 2011, online:-
Automaattimetrosta saatetaan joutua luopumaan Helsingissä kokonaan teknisten ongelmien vuoksi. Yhtenä vaihtoehtona esitetään nyt puoliautomaattiratkaisua, jolloin junassa olisi edelleen kuljettaja valvomassa kulkua.
Ainakaan HKL:n joukkoliikennejohtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen ei jaksa enää uskoa hankkeen toteutumiseen. Saatujen selvitysten perusteella automaattimetroa ei saada toimitettua kaavaillulla tekniikalla Helsinkiin sillä aikataululla, mitä Siemens on luvannut. Nyt pitää lähteä siitä, että metro saadaan joka tapauksessa toimivaksi. Valitettavasti ongelmat saattavat heijastua myös Länsimetron valmistumiseen.
Neuvottelut Siemensin kanssa automatisoinnin toteutuksesta ovat edelleen kesken. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta myöntää, että puoliautomaattinen ratkaisu on ollut esillä käydyissä keskusteluissa.
©Esmerk
Helsingin automaattimetro kaatuu teknisiin ongelmiin?
RADIO YLE Ylen Aikainen, 18 lok 2011, online:-
Automaattimetrosta saatetaan joutua luopumaan Helsingissä kokonaan teknisten ongelmien vuoksi. Yhtenä vaihtoehtona esitetään nyt puoliautomaattiratkaisua, jolloin junassa olisi edelleen kuljettaja valvomassa kulkua.
Ainakaan HKL:n joukkoliikennejohtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen ei jaksa enää uskoa hankkeen toteutumiseen. Saatujen selvitysten perusteella automaattimetroa ei saada toimitettua kaavaillulla tekniikalla Helsinkiin sillä aikataululla, mitä Siemens on luvannut. Nyt pitää lähteä siitä, että metro saadaan joka tapauksessa toimivaksi. Valitettavasti ongelmat saattavat heijastua myös Länsimetron valmistumiseen.
Neuvottelut Siemensin kanssa automatisoinnin toteutuksesta ovat edelleen kesken. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta myöntää, että puoliautomaattinen ratkaisu on ollut esillä käydyissä keskusteluissa.
©Esmerk
Helsingin automaattimetroa uhkaa viivästys
Iltasanomat.fi, 18 lok 2011, online:-
Helsingin automaattimetrohanke uhkaa viivästyä, koska vanhojen metrojen automatisointi on osoittautunut odotettua hankalammaksi. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta sanoo, että vanhojen junien ajaminen ilman kuljettajaa on noussut kynnyskysymykseksi. HKL pyrkii aloittamaan Länsimetron liikenteen joka tapauksessa marraskuussa 2015.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Uusi, autoton Otaniemi
Hufvudstadsbladet, 17 lok 2011, 12:-
Lehden pääkirjoituksessa todetaan, että Espoon Otaniemi ja Tapiola muuttuvat lähivuosina enemmän kuin koskaan aiemmin. Kunnianhimoisena tavoitteena on luoda opetuksen, tutkimuksen, tekniikan, uusien yritysten ja arkkitehtuurin keskittymä, joka lyö koko maailman ällikällä.
Otaniemen kaavoitukseen haettiin aikoinaan innoitusta amerikkalaishenkisestä yksityisautoilusta. Nyt halutaan sen sijaan lisätä jalankulkua ja pyöräilyä. Vuonna 2015 avattavan Otaniemen metroaseman on periaatteessa määrä tehdä autoilusta työ- tai opiskelupaikalle tarpeetonta. Jotkut uskovat kuitenkin autoilun päinvastoin lisääntyvän, koska alueen ihmismäärä kasvaa jyrkästi.
Nykyisin Otaniemi vaikuttaa perinteisen miesvaltaiselta insinöörimiljööltä, jossa ei ole kulttuuritarjontaa ja jonka ravintolat ovat Amica- ja Sodexo-kategoriaa. Ei ole vaikea ymmärtää, että pakkosiirto Otaniemeen kauhistuttaa Aalto-yliopiston taideopiskelijoita. Otaniemellä on kuitenkin hyvät edellytykset tulla yhdeksi maailman suurimmista tieteen ja yrittäjyyden keskuksista. Tuntuu siltä, että yksityisautoilun asema on testi, joka osapuolilla on vielä edessään, vaikka Aalto-yliopiston johdon tavoitteena onkin suurelta osin autoton Otaniemi.
©Esmerk
Hagalund kutistui suurtilasta pihapiiriksi Tapiolan kasvun myötä
Helsingin Sanomat, 16 lok 2011, A14:-
Hagalundin kartano Otaniemen ja Tapiolan välimaastossa on kutistunut suurtilasta pieneksi pihapiiriksi Tapiolan ja Espoon kasvaessa sen ympärillä. Arkkitehti Karl Gustav Grahn muutti Hagalundiin yli sata vuotta sitten. Viime aikoina suku on joutunut miettimään, kuinka kartano pysyy yksityiskotina.
Huolia tuottaa Espoo, joka haluaisi yhdistää Otaniemen ja Tapiolan viherkannella ja tiivistää entisestään lähistön rakennuskantaa. Kartanoon aikoinaan kuuluneet tiilirakenteiset talli ja autotalli saisivat silloin lähtöpassit. Tallin purkamisen myötä katoisi tilan viimeinenkin yhteys maatalouteen.
Artikkelin ohessa kerrataan Hagalundin historiaa perustamisvuodesta 1812 alkaen ja mainitaan tulevaisuudesta sen verran, että vuonna 2015 länsimetron pitäisi hurauttaa Helsingistä Otaniemen kautta Tapiolaan.
©Esmerk
Automaattimetro osoittautui odotettua vaikeammaksi hankkeeksi
Tekniikka Talous, 14 lok 2011, 6:-
Kirjoittaja kertoo Jälkiviisas-palstalla, että Helsingin metron piti siirtyä automaattiajoon länsimetron valmistuessa vuonna 2015. HKL ilmoitti muutama viikko sitten, että automatisointiprojekti viivästyy alkuperäisestä aikataulusta. Syyksi ilmoitettiin automaatiohankkeen vaativuus.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan mukaan olemassaolevan linjan ja vanhojen vaunujen muuttaminen automaatioajoon sopiviksi on osoittautunut arvioitua hankalammaksi. Automatisoimispäätöksen peruminen ei hänen mukaansa ole vaihtoehto. Lahdenranta sanoo, että automaattimetron etu on mahdollisuus junavälien tihentämiseen.
©Esmerk
Kuparikaapelia varastettiin Länsimetron työmaalta
Vartti, 12 lok 2011, 4:-
Länsimetron työmaalta Lauttasaaressa on viety kaksi 100 metrin kuparikaapelia. Poliisin mukaan varkaus on tapahtunut 30.9.-3.10.2011.
©Esmerk
Espoon asuntokaupassa rauhoittumisen merkkejä
Länsiväylä, 12 lok 2011, 4:-
Espoon asuntokauppa on rauhoittumaan päin. Ostopäätösten teko pitkittyy epävarmassa taloustilanteessa, arvioi Kiinteistömaailman aluejohtaja Erkki Heikkinen. Tavallisesti syksyisin nähtävää kaupan piristymistä ei ole tapahtunut. Tilanteen kehittymistä on tällä hetkellä vaikea arvioida, toteaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Harri Korpilaakso. Mm. junaradan ympäristö ja metron myötä muuttuva Tapiola ovat kysytyimpiä alueita, arvioi Korpilaakso Espoon tilannetta. Pirjo Sirkelä Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta ennustaa rakenteilla olevan Länsimetron nostavan tasaisesti radan ympäristön myyntihintoja Espoossa.
©Esmerk
Rossilahti: Ara-asuntoja tulisi ottaa työsuhdeasuntokäyttöön
Helsingin Sanomat, 11 lok 2011, s.A10:-
Aran ylijohtajan Hannu Rossilahden mukaan Ara-vuokra-asuntoja tulisi vuokrata enemmän työsuhdeasunnoiksi, sillä pääkaupunkiseudulla ei ole tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja. Aamulehti uutisoi 10.10.2011, että jopa satoja Ara-asuntoja on vuokrattu yrityksille, jotka ovat ottaneet ne työsuhdeasunnoiksi. Rossilahden mukaan järjestelmää pitäisikin kehittää tähän suuntaan.
Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole juurikaan antaneet vuokrata Ara-asuntoja yrityksille. Esim. Espoon kaupunki on elinkeinopoliittisista syistä rakennuttanut neljä vapaarahoitteista vuokrataloa. Espoonkruunun toimitusjohtaja Seppo Kallio toteaa, että työvoiman on päästävä liikkumaan. Espoo neuvotteleekin parhaillaan metroa rakentavien yritysten kanssa muutamien asuntojen vuokraamisesta työsuhdeasunnoiksi.
Kaupunkien lisäksi Ara-asuntoja on Avaralla, Satolla, VVO:lla ja TA-yhtymällä. Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila kertoo, että yrityksille on vuokrattu poikkeusluvalla yksittäisiä asuntoja, joista on tullut pienipalkkaisten työntekijöiden työsuhdeasuntoja. Myös TA-yhtymästä kerrotaan, että pitkään tyhjillään olleita asuntoja on vuokrattu yrityksille.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Helsinki epävarmojen aikojen edessä
Hufvudstadsbladet, 08 lok 2011, 14:-
Lehden pääkirjoituksen mukaan Helsinki on epävarmojen aikojen edessä niin taloudellisesti, poliittisesti, sosiaalisesti kuin teknologisestikin. Epävarmoja seikkoja ovat mm. metrotekniikka sekä Helsingin Energian panostukset uusiutuviin raaka-aineisiin. Todella suuria hankkeita kuten Jätkäsaaren, Kalasataman ja Itä-Pasilan uusia asuin- ja toimistoalueita sekä metron laajentamista ja teknistä uudistamista ei pystytä lykkäämään.
©Esmerk
Helsingin talousarvioehdotus 2012
Hufvudstadsbladet, 08 lok 2011, 1, 2-3:-
Helsingin lainakanta kasvaa edelleen vuonna 2012, kun taas verotulot lisääntyvät vain marginaalisesti ja maailmantalous on lievästi sanottuna epävarma. Kaupungin menojen kasvu ei kuitenkaan ole yhtä suurta kuin aiemmin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen viittaa valtion sekä naapurikuntien Espoon ja Vantaan velkataakan kehitykseen osoittaakseen, että Helsinki ei ole velkaantumisen suhteen yksin.
Helsinki investoi 660 milj. eurolla vuonna 2012. Eniten kasvavat joukkoliikenneinvestoinnit, joihin sisältyvät Jokeri 2 -linja, metron automatisointi ja uusien vaunujen hankinta Länsimetrolle.
Helsingin uusien asuinalueiden, mm. Kalasataman ja Jätkäsaaren, rakentamiseen varataan 77 milj. euroa vuodelle 2012. Tulevaisuudessa rahaa tarvitaan myös Helsingin Energian Salmisaaren-voimalaa varten.
©Esmerk
Länsimetron syksyn 2011 tiedotuslehti ilmestynyt
Lauttasaari, 06 lok 2011, 2:-
Länsimetron syksyn tiedotuslehti ilmestyi 6.10.2011. Lehden mukaan metron rakennustyöt ovat aikataulussa.
Lehden ilmestymispäivänä järjestettiin Länsimetron kolmas pelastusharjoitus työmaalla, tällä kertaa Koivusaaressa. Mukana olivat Lemminkäinen Infra Oy, Helsingin pelastuslaitos ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.
©Esmerk
Länsimetron työmaalta varastettu kuparikaapelia
Metro, 05 lok 2011, 8:-
Länsimetron työmaalta Lauttasaaresta on varastettu kaksi sadan metrin kuparikaapelia päineen. Poliisin mukaan kaapelit on anastettu 30.9.-3.10.2011 välisenä aikana. Tekijät pääsivät kaapeliin käsiksi rikkomalla työmaan vaneriaidan.
©Esmerk
Pelastusharjoitus Länsimetron työmaalla 6.10.2011
Vartti, 05 lok 2011, 5:-
Länsimetron työmaalla Vaskisalmenkuja 1:ssä järjestetään pelastusharjoitus 6.10.2011. Harjoitus on parin tunnin mittainen.
©Esmerk
Viivästyykö automaattimetron valmistuminen?
TV YLE TV2, 05 lok 2011, online:-
Helsinkiläispäättäjät vaativat HKL:ltä ja laitevalmistaja Siemensiltä tarkempia tietoja automaattimetron valmistumisesta. Metron automatisoinnin pitäisi olla valmis yhtä aikaa Länsimetron kanssa marraskuussa 2015.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa vanhojen junien automatisoinnin olevan vaikeampaa kuin alunperin kuviteltiin. Hankkeessa on tullut vastaan uusia, ennalta arvaamattomia ongelmia.
HKL:n joukkoliikennejohtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen kertoo, että automaattimetron laituriovien testaus Vuosaaren metroasemalla on kestänyt jo vuoden. Testauksen venyminen tulee viivästyttämään kaikkien laituriovien rakentamista. Lehtinen pelkää, että automaattimetron kustannukset kasvavat vielä huomattavasti.
Divisioonan johtaja Juha Lehtonen Siemensiltä myöntää, että projekti ei todennäköisesti valmistu aikataulussaan.
©Esmerk
Mies loukkaantui pahoin Länsimetron työmaalla
Helsingin Sanomat, 03 lok 2011, A9:-
Virolaismies loukkaantui pahoin nostokoriauton kaaduttua Länsimetron huoltotunnelissa Espoon Keilaniemessä sunnuntain 2.10.2011 vastaisena yönä. Onnettomuuden syy oli hämärän peitossa vielä sunnuntai-iltana.
©Esmerk
Niukasti hakijoita Helsingin liikennesuunnittelupäällikön virkaan
Helsingin Sanomat, 01 lok 2011, A18:-
Vain seitsemän ihmistä jätti hakemuksen Helsingin liikennesuunnittelupäällikön virkaan määräaikaan mennessä. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä arvelee vähyyden johtuvan siitä, että vain harvassa toimessa voi hankkia virkaan vaadittavat kannukset.
Hakijoista nimekkäimmät olivat HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Ville Lehmuskoski ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimistopäällikkö Leena Silfverberg.
Nykyinen liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen on toiminut virassaan 12 vuotta. Hänen kaudellaan ryhdyttiin rakentamaan länsimetroa ja Kehärataa, ja Penttilä muistuttaa myös raitiovaunuliikenteen renessanssi olevan Poutasen aikakauden satoa.
Valinnan uudesta liikennesuunnittelupäälliköstä tekee lopulta kaupunginhallitus. Päätös tehtäneen jouluun 2011 mennessä.
©Esmerk
Elinkeinojohtajat haluavat tehdä työtä kaupunkikulttuurin puolesta
Helsingin Sanomat, 01 lok 2011, A16:-
Artikkelissa on haastateltu Helsingin tuoretta elinkeinojohtajaa Marja-Leena Rinkinevaa ja Espoon elinkeinojohtajana 1.10.2011 aloittavaa Tuula Antolaa. He molemmat uskovat kaupunkien yhteistyöhön, ja itse asiassa myös ovat tunteneet toisensa jo vuosien ajan. Heidän työuransa ovat tosin olleet erilaiset, mutta näkemykset osuvat yhteen monissa kohdin ja molemmat haluavat tehdä töitä elävän kaupunkikulttuurin sekä urbaanin elämänmenon puolesta.
Antolan mielestä Espoo kaipaa mm. hyviä ruokapaikkoja, ja länsimetron myötä hänen haaveissaan olisi vilkas kaupunkimiljöö Tapiolan ja näyttelykeskus WeeGeen välillä. Hän itse aikoo keskittyä Espoon T3-hankkeeseen, jonka kautta Keilaniemestä, Otaniemestä ja Tapiolasta pyritään rakentamaan maailmanluokan yritysaluetta.
Kaksikon joukkueet ovat tosin verrattain erilaiset. Rinkinnevalla on 60 alaista matkailu- ja kongressitoimistossa, tapahtumayksikössä sekä aloittelevia yrittäjiä auttavassa Yritys Helsingissä, kun taas Antolalla on tiimissään kaksi alaista.
©Esmerk
Metro tuo uudet runkolinjat Espooseen
Länsiväylä, 01 lok 2011, 3:-
HSL arvioi tuoreimmissa suunnitelmissaan seuraavalle kymmenelle vuodelle, että pääkaupunkiseudun liikenne kasvaa voimakkaimmin poikittaissuunnassa. HSL:n mukaan
joukkoliikenteen kivijalka on raideliikenne, jota täydentää busseilla liikennöitävä runkolinjasto.
Espoossa metron liityntäliikenne ja poikittaiset linjat painottuvat lähivuosina. HSL suunnittelee Jokeri 2 -linjan aloittamista 2014. Linja liikennöi aluksi Vuosaaresta Myyrmäkeen ja myöhemmin Matinkylään asti. Kun länsimetro valmistuu, Espoon linjastorakenne muuttuu liityntälinjapainotteiseksi. Espoon teknisen keskuksen joukkoliikennekoordinaattori Sinikka Ahtiainen sanoo, että tarkoituksena on saada joukkoliikenteeseen lisää palveluita, nopeampia yhteyksiä ja enemmän matkustajia. Linjaston suunnittelun lähtökohta on metrossa, joka alkaa liikennöidä Espoossa vasta vuosien päästä. Siksi reittien suunnittelu on vielä yleisellä tasolla.
©Esmerk
Ykkösdivisioonan maalitykki luottaa julkiseen liikenteeseen
Helsingin Sanomat, 30 syy 2011, B10:-
Viikinkien jalkapallojoukkueen 19-vuotias hyökkääjä Ville Salmikivi on loistavaa mainosta Helsingin julkiselle liikenteelle. Ykkösdivisioonan paras maalintekijä matkustaa harjoituksiin ja peleihin metrolla. Hän huomauttaa, että on hänellä autokin, mutta sitä on hänestä turha käyttää, kun kaupungissa on niin hyvät julkiset yhteydet.
Viikingit nappasi Salmikiven heti kolmikautiselle sopimukselle, ja sopimusta on jäljellä vielä kaksi täyttä kautta. Salmikiven maalitehtailu on silti varmasti herättänyt liigajoukkueiden kiinnostuksen.
Liigaan siirtymisessä olisi tosin se ongelma, että yhdenkään pääsarjajoukkueen kotistadionille ei pääse metrokyydillä. Salmikivi vitsaileekin, että ellei hän pääse Viikinkien kanssa liigaan, hänen on ehkä odoteltava muutama vuosi länsimetron valmistumista ja siirtyä sitten Hongan joukkueeseen Tapiolaan.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen muuttaa pysäköintijärjestelyjä
Lauttasaari, 29 syy 2011, 3:-
Länsimetron rakentaminen jatkuu Lauttasaaressa. Myllykalliolle rakennetaan pystykuilua. Länsimetro Oy:n vuorovaikutusinsinöörin Reijo Jokelan mukaan sitä tarvitaan metron ilmastoinnissa, savunpoistossa ja paineen tasaamisessa sekä hätäpoistumistienä.
Pystykuilu tulee myös Isokaaren ja Lauttasaarentien risteykseen. Länsimetroon tulee kaikkiaan 16 pystykuilua.
Metroaseman sisäänkäynti rakennetaan ostoskeskuksen St1-huoltoaseman paikalle. Putkisto- ja kaapelisiirrot ovat muuttaneet liikennejärjestelyjä Otavan-, Kauppaneuvoksen- ja Gyldenintiellä.
Lisäksi kyseisiltä teiltä poistuu yleisiä pysäköintipaikkoja tilapäisesti. Myös osa asuinkiinteistöistä menettää parkkipaikkoja. Kadunvarsipysäköinti on sallittua Tallbergin puistotien pohjoisreunalla, ja asukkaille tulee pysäköintialue Lahnalahden puistoon.
Länsimetron rakentamisesta seuraa 3 milj. kuutiota louhetta, joka kuljetetaan Länsimetron viestintäpäällikön Satu Linkolan mukaan Jätkäsaareen.
Lauttasaaressa louhittava kallio on hyvälaatuista, mikä nopeuttaa työtä, mutta aiheuttaa myös melua.
Lauttasaaren työtunneli valmistuu pian.
©Esmerk
Tapiolalainen taloyhtiö epäilee räjäytysvauriota ulkoseinässä
Länsiväylä, 28 syy 2011, 4:-
Espoon Tykkitiellä sijaitseva taloyhtiö väittää n. 100 metrin päässä tehtyjen metrotunneliräjäytysten irrottaneen rappausta rakennuksen seinästä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Mylly toteaa, että metrotyömaan vastaavat eivät myönnä vahinkojen yhteyttä räjäytyksiin, vaikka hän on hankkinut asiaan ulkopuolisen varmistuksen. Rappauksen halkeamista ei Myllyn mukaan mainita katselmuksessa, joka taloon tehtiin ennen metron louhinnan aloittamista. Hän haluaa Espoon kaupungin ja Länsimetron vastuuseen tapahtuneesta. Taloyhtiö aikoo uuden rappauksen jälkeen hakea korvauksia.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että räjäytysten raja-arvoja seurataan jatkuvasti. 150 metrin katselmointivyöhykkeellä tapahtuneet vahingot korjataan, hän sanoo. Kokkinen arvelee myös, että räjäytykset saavat asukkaat tarkastelemaan rakennuksia tavallista tarkemmalla suurennuslasilla.
©Esmerk
Skanska louhii Tapiolan aseman
Länsiväylä, 28 syy 2011, 11:-
Länsimetron Tapiolan aseman louhintatyöt tekee Skanska. Urakan arvo on n. 22 milj. euroa ja sen on määrä valmistua kesällä 2013.
©Esmerk
HKL:n johtokunnan jäsen: Länsimetron suunnittelussa tehtiin virheitä
Hufvudstadsbladet, 26 syy 2011, 1, 2-3:-
HKL:n johtokunnan jäsen Kari Kälviä pitää riskialttiina sitä, että Etelä-Euroopassa kehitettyjä metron automatisointiratkaisuja tuodaan kylmään ja lumiseen Suomeen. Hänen mielestään Länsimetron suunnittelussa tehtiin virheitä, jotka korostuvat nyt, kun automatisointi kohtaa ongelmia. Oli harkitsematonta rakentaa laitureista vain neljän metrovaunun mittaisia, kun Helsingissä asemille mahtuu kuusi vaunua. Kälviä katsoo, että suunnitelmia pitäisi muuttaa ja louhia asemista pitempiä, jotta kuljettajat voivat ajaa täysimittaisia metrojunia kuten Helsingissä.
Automaattimetron on sanottu vähentävän henkilöstökuluja ja mahdollistavan useammat vuorot. Joukkoliikennetutkija Antero Alku sanoo, että muilta automaattimetrolinjoilta saadut kokemukset osoittavat, että automaattimetroihin tarvitaan itse asiassa enemmän henkilökuntaa kuin kuljettajan ajamiin. Vuorovälien tiheys ei riipu asemien välisestä ajosta vaan siitä, kuinka kauan matkustajilta kestää nousta juniin ja niistä pois asemilla. Automaattimetro voi olla siltä osin hitaampi kuin manuaalinen.
HKL käy Kälviän aloitteesta läpi eri vaihtoehtoja metron modernisoinnin eteenpäin viemiseksi. Johtokunnan jäsen Ari Järvinen toteaa, että johtokunnassa kannetaan huolta automatisoinnista ja halutaan varasuunnitelma, jotta Länsimetroakin voidaan ohjata manuaalisesti niin kauan kuin on tarvis.
Automatisoinnin projektipäällikkö Kimmo Reiman kertoo, että metroissa tarvitaan joka tapauksessa kuljettajia vielä pitkään. Siirtymäaikana kuljettajat ajavat automaattimetrossa mukana.
©Esmerk
HKL:n johtokunta teki selvityspyynnön automaattimetron myöhästymisestä
Helsingin Sanomat, 25 syy 2011, A12:-
HKL:n johtokunta teki selvityspyynnön automaattimetron myöhästymisen taustasyistä. HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu kertoo, että virkamiehiltä halutaan laajempi katsaus toimenpiteistä, aikataulusta ja kustannuksista.
Automatisointi koskee koko metrolinjastoa, joka länsimetron valmistumisen jälkeen käsittää myös Espoon rataosuuden. Automatisointi maksaa yhteensä 115 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetro etenee nyt yli kilometrin kuukausivauhtia
Helsingin Sanomat, 23 syy 2011, A3, A14:-
Länsimetron louhinta on saavuttanut metrolinjan syvimmän kohdan, joka sijaitsee Lauttasaaren salmessa 5557 metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan rakentaminen on päässyt nyt vauhtiin, ja varsinaista tunnelia on louhittu n. 4 km. Nyt tunnelia syntyy yli kilometri kuukaudessa, mutta Kokkisen mukaan kuukausivauhti kiihtyy vielä noin 1,5 kilometriin.
Kokkisen huolena oli aiemmin löytää riittävästi louhijoita, mutta nyt urakoitsijat on hankittu 92-prosenttisesti. Ainoastaan Tapiolan Urheilupuiston urakoiden kilpailutus on vielä kesken.
Niittykummun aseman seutu kaipaa vielä uutta asemakaavaa, jotta sitä päästään rakentamaan muun metron tahdissa. Se ei aluksi kuulunut ensiksi rakennettavien asemien joukkoon, mutta nyt asemakaavan muutos on käynnissä.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että asioiden mennessä hyvin kaava valmistuu ajoissa ja metrotyöt saadaan sovitettua muuhun aikatauluun. Hän huomauttaa, että ideanahan on maksaa metro rakennusoikeuden arvolla. Rakentamisen tiivistäminen Niittykummun aseman alueella olisi järkevää, sillä nyt siellä on aika tyhjää.
©Esmerk
Itävaltalainen rakennusyhtiö Strabag perusti tytäryhtiön Suomeen
Rakennuslehti, 22 syy 2011, 6:-
Itävaltalainen Strabag on perustanut tytäryhtiön Suomeen. Strabag Oy:n perustamiseen vaikutti maajohtaja Bjarne Liljestrandin mukaan Strabagin omistaman ruotsalaisen Oden Anläggningsentreprenadin voittama Länsimetro-urakka.
Liljestrandin mukaan Strabag keskittyy Suomessa erikoisurakointiin, muun muassa tunnelirakentamiseen. Yritys aikoo käyttää paikallista työvoimaa ja aliurakoitsijoita sekä tekee mahdollisesti yritysostoja.
©Esmerk
Mielenosoitus Länsiväylän muuttamiseksi kaduksi
Lauttasaari, 22 syy 2011, 2:-
Kriittinen pyöräretki valtasi Länsiväylän 20.9.2011. Noin 260 mielenosoittajaa polkypyörineen toivoi, että Länsiväylä olisi moottoritien sijaan katu välillä Ruoholahti-Keilaniemi.
Arkkitehti Carlos Lamuelan opinnäytetyössä oletetaan, että vuonna 2015 valmistuva Länsimetro vähentää autojen määrää Länsiväylällä.
©Esmerk
Luvallinen katutaide kukoistaa työmailla
Vartti, 21 syy 2011, Etelä-Helsinki 6:-
Värikkäät rakennustyömaa-aidat ympäri pääkaupunkiseutua kertovat, että luvallinen katutaide elää ja voi hyvin. Mm. Länsimetron työmailla on koristeltuja aitoja. Viestintäpäällikkö Satu Linkola Länsimetrosta kertoo, että taiteilijat ovat päättäneet, mille asemille teoksia tulee. Kriteerinä on ollut mm. turvallisuus.
Koristelluista aidoista on tullut myönteistä palautetta, Linkola kertoo. Aitoja pidetään piristävinä sekä hyvinä paikkoina taiteelle.
©Esmerk
Espoon Tapiolan uudistussuunnitelmat etenevät
Helsingin Sanomat, 21 syy 2011, s.A12:-
Espoon Tapiolan keskuksen kokonaisuudistus on liikahtanut eteenpäin, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi toisen asemakaavan muutoksen nähtäville. Länsimetron myötä tehtävät uudistukset mullistavat koko alueen.
Hyväksyttyjen lisäysten mukaan Tapiolan keskusallas muutetaan talvikaudella tekojääradaksi ja teatteritalon toteuttamista kiirehditään. Lautakunta suosittaa, että Stockmannin kauppa- ja ravintolapalveluiden päälle rakennettavien asuntojen toteuttamisesta järjestetään arkkitehtikilpailu.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Nuoret kaipaavat Tapiolaan sykettä
Länsiväylä, 21 syy 2011, 4:-
Lehden pääkirjoitus käsittelee Espoon nuorisovaltuuston virkistäviä näkökulmia. Valtuustosta muistutetaan, että Länsimetro sitoo Tapiolan ennennäkemättömällä tavalla Helsingin keskustaan. Siksi palvelujenkin pitää jatkossa olla entistä parempia. Nuoret muistuttavat, että nykyisin vapaa-ajanvietto on keskittynyt Helsinkiin, siksi nuorisokulttuurin tarjontaa kaivataan Espooseen. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja toivoo Tapiolasta metropolialueen kulttuurikeskusta, jossa olisi runsaasti tarjontaa kaikille ikäluokille. Lehden mukaan haave ei ole ollenkaan hassumpi.
©Esmerk
Metron automatisoinnin myöhästymisestä ehkä miljoonakulut
Hufvudstadsbladet, 19 syy 2011, s.1, 2-3:-
Helsingin metron automatisointiprojekti on kuukausia myöhässä, koska nykyisten metrojunien tekniikka on liian vanhaa automatisointia ajatellen. Toistaiseksi kuluista on vastannut automaation toimittava Siemens. Automaattimetron on arvioitu säästävän 2 milj. euroa henkilöstökuluissa joka vuosi. Jos automatisointi myöhästyy edelleen, kuluja tulee saman verran, koska metroa on ajettava kuljettajavoimin aiottua pidempään.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta pitää edelleen kiinni siitä, että automatisointi valmistuu vuonna 2014. Länsimetro aloittaa liikennöinnin marraskuussa 2015, joten pelivaraa on siihen saakka. Länsimetron asemille mahtuu enimmillään neljä vaunua, sillä ne on mitoitettu lyhyin vuorovälein ajavaa automaattimetroa varten.
HKL:n automaattimetron projektipäällikkö Kimmo Reiman kertoo lukuisten ongelmien tulleen yllätyksenä. Hänen mukaansa laituriovia rakennetaan nyt ensimmäistä kertaa vanhalle metrolinjalle.
Lehden haastattelemat matkustajat suhtautuvat automaattimetroon epäillen ja pitävät kuljettajaa turvallisempana vaihtoehtona. Paula Vilén pohtii, pystyvätkö myös hitaasti liikkuvat matkustajat käyttämään automaattimetroa. Pia Hopeavirta kysyy, onko työpaikkojen vähentäminen oikea tapa säästää.
©Esmerk
Raideliikenteen hankkeet lisääntyvät
Rakennuslehti, 15 syy 2011, 6:-
Tampereen teknillinen yliopisto TTY ja Liikenneviraston Raideakatemia täydennyskouluttavat 120 uutta alan asiantuntijaa rautateiden rakentamiseen ja suunnitteluun. Raideliikennehankkeiden lisääntymisen myötä yrityksiltä odotetaan entistä enemmän myös raideliikenteeseeen liittyvää osaamista. Uusia ratahankkeita on käynnissä paljon, esimerkiksi Länsimetro ja Kehärata. Kehitteillä ovat mm. pk-seudun metron jatko ja Helsingin Pisararata.
©Esmerk
Länsiväylästä halutaan kaupunkibulevardi
Metro, 14 syy 2011, 1, 8:-
Länsimetron tulevat liikennejärjestelyt Lauttasaaressa ovat saaneet aikaan selvityspyynnön Länsiväylän muuttamisesta moottoritiestä kaupunkibulevardiksi. Aloite jätetään valmisteluun Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.9.2011. Valtuutettu Ville Ylikahri (vihr) kertoo, että idea tuli uudestaan esille Lauttasaaren Katajanharjun alueen kaavoituksen yhteydessä ja Kriittisen pyöräretken suuntautuessa Lauttasaareen päin 13.9.
Aloitetta puoltaa usean valtuustoryhmän edustajia. Taustalla on arkkitehti Carlos Lamuela Ortan vuonna 2010 Aalto-yliopistossa valmistunut diplomityö, jossa hän hahmotteli vihreää katunäkymää Ruoholahdesta Karhusaareen.
©Esmerk
Aktivistit haluavat Länsiväylästä kaupunkibulevardin Helsinkiin
Hufvudstadsbladet, 14 syy 2011, 1, 8:-
Helsingissä järjestettiin 13.9.2011 pyörämarssi, jonka osanottajat haluavat muuttaa Länsiväylän Helsingin-pään kaupunkibulevardiksi, jolla olisi asuntoja, puita ja pyöräteitä. Ajatus on peräisin arkkitehti Carlos Lamuelan Teknilliselle korkeakoululle tekemästä diplomityöstä.
Lamuela itse sai idean soveltaa maailmalla toteutettua ajatusta Helsinkiin, kun hän osallistui Koivusaarta koskevaan arkkitehtikilpailuun. Koivusaareen rakennetaan Länsimetron asema. Hänen mukaansa kaupunki pyysi arkkitehteja käytännössä suunnittelemaan uuden asuinalueen aivan moottoritien viereen, mikä on järjetöntä.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Ville Ylikahri pitää ajatusta mahdollisena ja toteaa, että ajoitus olisi hyvä nyt, kun Länsimetroa rakennetaan ja bussikaistoja voidaan poistaa.
©Esmerk
Länsimetron viestintäpäälliköksi on nimitetty Satu Linkola
Helsingin Sanomat, 11 syy 2011, E3:-
Länsimetron viestintäpäälliköksi on nimitetty Satu Linkola. Varsinaisen metroyhteyden on arvioitu vasta valmistuvan vuoden 2015 lopulla, mutta suuri hanke tarvitsee nyt jo viestintäpäällikköä esim. asukastiedottamista varten.
Linkola kertoo, että hän ei enää ole törmännyt työssään länsimetron aiemmin herättämään vastustukseen oikeastaan ollenkaan. Hänen itsensä mukaan länsimetro tarjoaa näppärän tavan liikkua, joka on nopea, turvallinen ja ympäristöystävällinen.
©Esmerk
Länsimetron työmaa-aidoissa taidetta
Lauttasaari, 08 syy 2011, 2:-
Taiteilija Hans-Peter Schüttin maalaus koristaa nyt Länsimetron työmaa-aitaa, joka on vastapäätä Lauttasaaren ostoskeskusta.
Hankkeessa Schütt ja kolme muuta nuorta taiteilijaa maalaavat Länsimetron työmaa-aidat.
©Esmerk
Martti Sainio kritisoi puoluepoliittisia nimityksiä
Hufvudstadsbladet, 03 syy 2011, 1, 6:-
Diplomi-insinööri Martti Sainio on valittanut Helsingin apulaiskaupunginjohtajavalinnasta hallinto-oikeuteen. Hänen mielestään puolueiden salaiset sopimukset ja puoluepoliittiset nimitykset eivät ole äänestäjien edun mukaisia.
Artikkelin ohessa mainitaan, että Sainio on tullut monelle tunnetuksi arvosteltuaan ensin Helsingin metrohanketta ja myöhemmin Länsimetroa.
©Esmerk
Pelastuslaitosten harjoitus Länsimetron työmaalla
Helsingin Uutiset, 03 syy 2011, 3:-
Pelastuslaitokset harjoittelevat Länsimetron työmaalla Lauttasaaressa 5.9.2011 klo 13-15. Kuvitteellisessa onnettomuudessa harjoitellaan pelastustöiden tekemistä maanalaisissa ratatunneleissa.
©Esmerk
Kommentti: Kehärata etenee Länsimetroa sujuvammin
Tekniikka Talous, 02 syy 2011, 5:-
Kirjoittaja toteaa uutiskommentissaan, että Kehärata-projektilla on mahdollisuus jäädä historiaan hankkeena, jossa sekä aikataulu että budjetti pitävät kutinsa. Kehärataa on mukava verrata Länsimetroon, jonka taival on ollut näistä kahdesta selvästi takkuisempi. Sen valmistumisajankohtaa siirrettiin jo kerran vuoteen 2015. Nyt lisälykkäystä tulee automaatioon liittyvien ongelmien takia.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Katu- ja puisto-osaston julkaisu kaiken kaikkiaan hyvä
Lauttasaari, 01 syy 2011, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie pitää lehden pääkirjoituksessa Helsingin kaupungin Rakennusviraston 2010:7 / Katu- ja puisto-osasto -julkaisua päällisin puolin kattavana ja oivaltavana.
Länsimetron vaikutusta Lauttasaaressa tehtäviin muutoksiin olisi kuitenkin voinut käsitellä enemmän. Tavoitteiden toteuttaminen saattaa tehdä tiukkaa, sillä kunnossapitoa vaivaa rahapula.
©Esmerk
Länsiväylän varren kauppakeskukset laajenevat ja uusia rakennetaan
Länsiväylä, 31 elo 2011, 8:-
Merituulen ja Martinsillan kauppakeskukset laajenevat ja Suomalaistentielle rakennetaan Motor Center. Länsiväylän varrella Suomenojalta länteen on alkamassa monia kaavamuutoksia, jotka mahdollistamat liiketilojen rakentamisen. Espoon kaupungin toimistoarkkitehti Marja Axelsson kertoo, että alueelle on tulossa auto-, vene- ja rautakauppoja.
Kaupungin arkkitehti Patrik Otranen kuvailee Suomenojan aluetta tärkeäksi tulevaisuuden kannalta. Alueelle on hakenut rakentamislupaa vasta Kesko ja Tallberg. Otranen uskoo, että esim. 10 vuoden päästä tarve alueen kehittämiseen on kovempi, kun liikenneyhteydet paranevat ja metro jatkunee Matinkylästä eteenpäin.
Finnoon tontit omistaa pääasiassa Espoon kaupunki.
©Esmerk
Espoon Finnoosta suunnitellaan ekologista asuinaluetta
Länsiväylä, 31 elo 2011, 10:-
Finnoo-projektin projektinjohtaja Torsti Hokkanen kertoo, että Finnooseen rakennettavaa asuinaluetta markkinoidaan ympäristöystävällisenä. Liikenteellisesti Finnoon asuinalue nojaa vahvasti metroon. Jos länsimetro jatkuu Matinkylästä eteenpäin, Finnoo saa oman asemansa.
Syksyllä 2011 Espoon kaupunki ja Fortum pohtivat keinoja, joilla Finnoon alue saataisiin ekologisemmaksi. Matinkylän ja Espoonlahden välisen asuinalueen suunnittelusta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, joka käsittää mm. tulevan metroaseman. Kilpailun tulokset ovat valmiita toukokuussa 2012.
©Esmerk
Ruotsalaisurakoitsija alkaa louhia metroa Matinkylään
Länsiväylä, 31 elo 2011, 10:-
Länsimetron toinen ulkomainen urakoitsija, ruotsalainen Oden alkanee jo viikolla 35/2011 louhia Matinkylän metrotunnelia ja asemaa. Matinkylän n. 27 milj. euron urakan voittaneen Odenin pääomistaja on itävaltalainen Starbag.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen katsoo, että ulkomaiset urakoitsijat virkistävät markkinatilannetta ja louhintaurakoiden hinnat pysyvät raameissaan. Toinen ulkomaalainen metrotyömaiden urakoitsija on tsekkiläinen Metrostav, joka tekee yhteistyötä Destian kanssa.
Espoossa ja Helsingissä on käynnissä 13 metrotyömaata. Louhintaurakoista on sopimatta enää alle 10 %, Kokkinen sanoo. Tunnelia valmistuu n. 1 km/vrk. Kokkisen mukaan tavoitevauhti on 1,5 km/vrk. Tunnelilouhinnat valmistuvat v. 2013, jonka jälkeen käynnistyvät ensimmäiset asemaurakat.
Kokkisen mukaan metron lähiasukkaat ovat yhä kiinnostuneita metron rakentamisesta. Myös metron jatkon hankesuunnittelu on käynnistymässä. Kokkisen mukaan louhintakapasiteettia alkaa vapautua v. 2014, jonka jälkeen louhimista voisi jatkaa suoraan.
©Esmerk
Keilaniemen suuryhtiöt avasivat ovensa yleisölle Espoo-päivänä
Helsingin Sanomat, 28 elo 2011, A3, A14:-
Lauantaina 27.8.2011 vietettiin Espoo-päivää. Kaupungin 553. juhlavuoden kunniaksi Keilaniemen suuryhtiöt avasivat ovensa yleisölle. Lintuvaaralaisen Erno Viitasen mielestä Länsimetro auttaa tekemään Keilaniemestä enemmän oikean kaupunginosan.
©Esmerk
Vihreät ja kokoomus eri linjoilla HSL:n hinnankorotuksista
Hufvudstadsbladet, 27 elo 2011, s.3, 7:-
Helsinki ja Espoo käsittelevät pian HSL:n budjettiesitystä. Kaupungit ottavat kantaa mm. ehdotukseen nostaa HSL:n lippujen hintoja keskimäärin 4,5 prosentilla. Kasvavat investointikulut ja noussut dieselvero tarkoittavat, että HSL tarvitsee lisää rahaa.
Helsingin, Espoon ja Vantaan vihreät ovat julkaisseet lausunnon, jonka mukaan vihreät ei kannata hintojen korotuksia. Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja konsernijaoston puheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr.) totea, että matkustajien tyytymättömyyteen ei ole varaa, kun Länsimetroa rakennetaan ja matkustajia tarvitaan lisää.
Vihreät toivoo sen sijaan hintojen alennuksia. Toisaalta vihreät haluaisi myös parannettua palvelua. Ainoa keino on kuntien osuuksien korottaminen. Vihreiden mukaan kunnilla olisi korotukseen varaa.
Kokoomus on eri linjoilla. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava toteaa, että kuntien talous on jo tiukilla, eikä niillä ole varaa kuntaosuuksien nostoon.
©Esmerk
YLE: Länsimetron louhintatyöt pian syvimmällä kohdalla
Kauppalehti, 25 elo 2011, 5:-
Yle Uutisten mukaan Länsimetron louhintatöissä saavutetaan viikolla 35/2011 metrotunnelin syvin kohta, joka on 57 m. meren pinnan alapuolella. Ruoholahdesta Matinkylään kulkevan Länsimetron on määrä aloittaa liikenne vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Tapiolan ja Niittykummun louhintaurakat sovittu
Rakennuslehti, 25 elo 2011, 8:-
Lähes kaikki Länsimetron louhintaurakat on saatu sovittua. Tapiolan aseman, metro- ja yhdystunnelien ja yhden kuilun louhintaurakan voitti Skanska Infra Oy. Urakka on arvoltaan noin 22 milj. euroa. Niittykummun louhintaurakan voitti puolestaan YIT Rakennus.
©Esmerk
Automaattimetron käyttöönotto viivästyy
Metro, 19 elo 2011, 1, 6:-
Helsingin kaupungin liikennelaitos ja Siemens etsivät parhaillaan ratkaisuja metron automatisoinnin ongelmiin. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ei uskalla arvioida, kuinka pitkälle tulevaisuuteen automatisoinnin käyttöönotto siirtyy. Käytännössä aikaa on aina länsimetron liikennöinnin alkuun, viimeisimmän arvion mukaan loppuvuoteen 2015.
©Esmerk
Automaattimetron käyttöönotto viivästyy
Helsingin Sanomat, 19 elo 2011, A10:-
Metron automatisointi myöhästyy alkuperäisestä aikataulustaan eli vuoden 2014 alusta. Myöhästymisen pituus ei ole vielä varmaa, mutta HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan mukaan lähtökohtana on mahdollisimman pieni viivästys. Hän arvelee, että käsillä olevat ongelmat saattavat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa myös länsimetron valmistumiseen. Länsimetron valmistumisajaksi on ilmoitettu vuoden 2015 loppupuoli, mutta aikataulun pitävyydestä on esitetty epäilyjä.
Myöhästyminen ei Lahdenrannan mukaan ainakaan tässä vaiheessa vaikuta budjettiin.
©Esmerk
Länsimetrosta louhittu kymmenesosa
Hufvudstadsbladet, 18 elo 2011, 9:-
Espoon Matinkylään rakennettavan Länsimetron louhintatöistä 10 % on tehty. Samalla rakennetaan metroasemia, joista ensimmäiset valmistuvat vuonna 2012. Metroliikenne alkaa kuitenkin vasta vuoden 2015 lopulla.
Länsimetron arvioidaan kuljettavan 100 000 matkustajaa päivittäin. Metro ajaa Ruoholahdesta Matinkylään 16 minuutissa. Metrohanke maksaa ainakin 713 milj. euroa.
©Esmerk
Espoo: Länsimetron rakentamista ei jarruteta
TV YLE TV2, 09 elo 2011, online:-
Uudenmaan kunnat pyrkivät pitämään kiinni investoinneistaan, vaikka maailman taloustilanne näyttääkin synkältä.
Esimerkiksi Espoo kieltää kaavailevansa minkäänlaisia leikkauksia. Muun muassa Länsimetron rakentaminen jatkuu suunnitellusti. Espoon rahoitusjohtaja Reijo Tuori painottaa, ettei palvelujen supistaminen toimi Espoon kaltaisessa kaupungissa, jossa mm. oppilasmäärät ovat yhä kasvussa.
©Esmerk
Vanhoja lehmuksia kaadetaan metrotyömaan takia
Helsingin Uutiset, 06 elo 2011, 3:-
Kymmenen vanhaa lehmusta joudutaan kaatamaan metrotyömaan tieltä Lauttasaaressa. Kaupunkikuvallisesti arvokkaat puut kaadetaan metroaseman rakentamiseen liittyvän johtosiirron takia.
Kaadettavien puiden tilalle aiotaan istuttaa myöhemmin uusia lehmuksia.
©Esmerk
Tapiolalainen toivoisi malttia kotialueensa rakentamiseen
Helsingin Sanomat, 23 hei 2011, A10:-
Artikkelissa on haastateltu pääkaupunkiseudun lähiöiden asukkaita. Artikkelissa herttoniemeläinen, tapiolalainen ja haagalainen kertovat, mikä on saanut heidät jäämään asuinalueilleen.
Tapiolasta on haastateltu Jussi Lainetta, joka on 28 vuoden ikäisenä Tapiolan Killan nuorimpia aktiiveja. Tällä hetkellä yhdistystä puhuttavat Tapiolan keskustan remontti sekä Länsimetro. Mikäli Laineelta kysytään, uutta olisi syytä rakentaa maltillisemmin, eikä metrokaan olisi ollut välttämätön. Hän muistuttaa, että puutarhakaupunki suunniteltiin lähtökohtanaan ihminen. Hän onkin melko huolestunut siitä, että metro tuo liikaa rakennuspaineita.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen etenee 40 metrin syvyydessä
Hufvudstadsbladet, 13 hei 2011, 1, 6-7:-
Lehti raportoi Länsimetron rakennustunnelista 40 metrin syvyydestä. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkisen mukaan metron rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa ja suuremmitta ongelmitta. Räjäytystöitä tehdään parhaillaan seitsemällä eri paikalla Espoossa ja Helsingissä.
Molemmat samansuuntaiset metrotunnelit ovat nyt n. 800 m pitkiä ja yltävät pian Lauttasaaren sillan kohdalle. Kokkisen mukaan kallion laatu vaikuttaa työn edistymiseen, sillä vaikeat kalliotyypit voivat vaatia useampia räjäytyksiä. Tunnelia voi räjäyttää kerrallaan lähes 100 m päivässä.
Tunnelin työnvalvoja Timo Kotineva esittelee lehdelle tunnelin työvälineitä. Vaikka työ tunnelissa on meluisaa, lähialueiden asukkaat ovat Kokkisen mukaan valittaneet melusta suhteellisen vähän.
Länsimetro työllistää yhteensä n. 450 henkilöä, joista suurin osa työskentelee pimeissä tunneleissa. Kokkinen myöntää, ettei työ sovi kaikille. Länsimetron työntekijät ovat välttyneet vakavimmilta onnettomuuksilta. Kokkisen mukaan tunnelin turvallisuussäädökset ovat tiukkoja. Tunneliin pitää mm. mennä aina pareittain.
Suhtautuminen Länsimetroon on muuttunut positiivisemmaksi suunnitteluvaiheen kriittisyyden jälkeen. Nyt ihmiset jo odottavat, että metro alkaa kulkea, Kokkinen sanoo. Länsimetro alkanee kulkea vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Huoltoasema lähtee Lauttasaaresta Länsimetron takia
Lauttasaari, 23 kes 2011, 3:-
Helsingin kaupunginvaltuusto on käsitellyt valtuutettujen aloitteita, joista lautakunnat antoivat lausunnot ja joihin kaupunginhallitus vastasi.
Otavantien St1-huoltoasemaa ei pystytä säilyttämään Lauttasaaressa, sillä Länsimetron aseman itäisen sisäänkäynnin koneportaat ulottuvat huoltamon piha-alueelle.
Lauttasaarentie 25:n polttoaineen jakeluasema väistyi jo Länsimetron tieltä. Lauttasaaressa ei ole vapaita tontteja huoltoasemille, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää maankäytön muutoksia.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin myös mm. pulaa lasten päivähoitopaikoista.
©Esmerk
Länsimetron Tero Palmu haastattelussa
Tekniikka Talous, 23 kes 2011, Uratie 2:-
Lehden Insinöörin töissä -palstalla haastatellaan diplomi-insinööri Tero Palmua, joka työskentelee projekti-insinöörinä Länsimetro Oy:ssa. Palmun vastuulle kuuluu metrotunneleiden rakennuttaminen, johon kuuluu mm. urakoitsijoiden kilpailuttaminen ja töiden valvonta. Yli puolet ajotunneleista on valmiina ja varsinaisista metrotunneleista noin 6 %. Louhintojen pitäisi olla valmiit loppuvuodesta 2013. Metro valmistuu vuonna 2015.
©Esmerk
HKL uusii ja laajentaa kameravalvontaansa
Helsingin Sanomat, 20 kes 2011, A11:-
HKL aikoo uusia valvontakamera- ja kuulutusjärjestelmänsä noin 3,3 milj. euron edestä. HKL:n johtokunta päättänee asiasta kokouksessaan 22.6.2011.
Yli 20 vuotta käytössä ollut järjestelmä uusitaan, sillä vanhaan järjestelmään on ollut vaikea löytää varaosia. Se myös halutaan saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen länsimetron valmistumista, jotta se voidaan liittää samaan järjestelmään. Samalla on tarkoitus lisätä metron rata- alueen kameravalvontaa.
Kameravalvonnan lisääminen liittyy automaattimetron käyttöönottoon, mutta HKL laskee säästävänsä myös vartijoiden palkkaamisessa.
Uudistustöiden on määrä valmistua vuoden 2012 aikana.
©Esmerk
Kommentti: Aalto-yliopiston sijaintipaikka ratkeaa
Hufvudstadsbladet, 17 kes 2011, 2:-
Jenny Jägerhorn kirjoittaa kommentissaan, että Aalto-yliopiston kampuksen sijaintipaikka ratkeaa 17.6.2011. Rehtori Tuula Teerin mukaan yliopiston toiminta sijoittuu Otaniemeen ja Töölöön. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden on määrä siirtyä Otaniemeen, kun uudet tilat valmistuvat aikaisintaan vuonna 2015.
Aikataulu tuntuu vähän liian optimistiselta. TaiKin opiskelijat eivät ole halukkaita muuttamaan "epäinspiroivaan esikaupunkiin" mutta voivat lohduttautua ainakin sillä, että Länsimetron odotetaan valmistuvan muutamassa vuodessa.
©Esmerk
Koivusaaren metrourakan sopimus allekirjoitettiin
Lauttasaari, 16 kes 2011, 2:-
Länsimetro Oy ja Lemminkäinen Infra Oy allekirjoittivat 16.6.2011 sopimuksen Koivusaaren metroaseman ja metrotunnelien louhinnasta. Urakan arvo on yli 21,6 milj. euroa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen luonnehtii urakkaa vaativaksi ja urakoitsijaa taitavaksi. Työt alkavat heinäkuussa 2011.
©Esmerk
Lauttasaaren ala-astelaisten maalauksia metrotyömaan seinillä
Lauttasaari, 16 kes 2011, 3:-
Lauttasaaren ala-asteen kuudesluokkalainen Peppi Kajoluoto kirjoittaa artikkelissa siitä, miten Länsimetron rakennustyöt ovat näkyneet koulussa. Lähes päivittäin on jyrissyt.
Neljäs- ja viidesluokkalaisten maalaukset ovat piristäneet rakennustyömaan seiniä helatorstailta asti. Kajoluoto kehottaa lukijoita käymään katsomassa luomuksia.
©Esmerk
Aalto-yliopisto harkitsee peruskoulutuksen keskittämistä Otaniemeen
Helsingin Sanomat, 15 kes 2011, A12:-
Aalto-yliopisto valmistelee parhaillaan päätöstään kampuksensa sijoittamisesta.
Aiemmin voitolla oli vaihtoehto, jossa Teknillisen korkeakoulun lisäksi Taideteollisen ja Kauppakorkeakoulun kaikki yksiköt keskitettäisiin yhdelle kampusalueelle Espoon Otaniemeen.
Nyt sen kilpailijaksi on noussut Helsingin kaupungin ja merkittävien talousvaikuttajien ajama kahden kampuksen malli. Siinä perustutkinto-opiskelijat keskitettäisiin Otaniemeen ja Töölön kampukselle jäisivät kauppatieteen maisteriopiskelijat ja alan tutkijat.
Teknillisen korkeakoulun päärakennuksesta tulisi perusopetuksen kotipesä. Rakennus on tarkoitus kunnostaa, ja parin sadan metrin päähän siitä tulee Otaniemen metroasema.
Töölön kampus muodostuisi Kauppakorkeakoulun rakennuksista. Teeri korostaa myös, että länsimetrolla kauppakorkean opettajat pääsevät liikkumaan nopeasti opetustehtäviin Otaniemeen.
©Esmerk
Vantaa vastahankaan Östersundomin kehittämisessä
Helsingin Sanomat, 15 kes 2011, s.A3, A15:-
Vantaan Östersundom-toimikunta on toimittanut alueen yleiskaavoitusta valmistelevalle toimikunnalle lausunnon, jonka mukaan Vantaa ei halua metroa tai muutakaan Östersundomiin ennen 2030-lukua. Vantaa keskittyy nyt Marja-Vantaan kaupunginosaan ja kehäradanvarteen. Lausunnossa korostetaan, ettei talous mahdollista uusien kasvusuuntien avaamista nopeasti. Lausunnon takana on vahvasti Vantaan uusi kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki.
Näkemys tulee täytenä yllätyksenä Helsingille. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei ole nähnyt dokumenttia, mutta toivoo, että neuvottelut edistyisivät. Helsingin valtuuston puheenjohtaja Risto Rautava toteaa asian vaikuttavan todella ihmeelliseltä.
Östersundomiin on kaavailtu jopa 70 000 asukasta, ja joukkoliikenteen rungoksi on ajateltu metroa. Kaavoitettavasta 45 neliömetristä Vantaan osuus on kuusi, Helsingin 30 ja loppu on Sipoota.
Yksi Vantaan lausunnon laatijoista on kokoomuksen valtuustoryhmän vetäjä Heikki Heinimäki, joka pitää Pajusen näkemystä itämetron nopeasta rakentamisesta "utopistisena". Hänen mukaansa kestää 1520 vuotta, ennen kuin valtiolta saadaan siihen rahat ja kaava kaikkine valituksineen on valmis. Arvionsa hän perustaa siihen, kuinka kauan on kestänyt saada kehärata tai Espoon länsimetro vauhtiin.
Vantaan vihreiden Anna Kostilainen puolestaan toteaa, ettei metro ole Vantaan kannalta tärkeä vaan perustuu Helsingin tarpeisiin. Sille puuhattava kaava ei myöskään huomio Sipoonkorven luontoarvoja.
©Esmerk
Louko on ajanut voimakkaasti visiotaan Espoosta
Helsingin Sanomat, 12 kes 2011, A13:-
Olavi Loukon työtoverit ja Espoon päättäjät eivät tuomitse teknisen toimen johtajaa hänen saamansa lahjusrikkomustuomion perusteella, vaan arvioivat sen johtuneen huolimattomuutta, varomattomuutta, ajattelemattomuutta, suurpiirteisyyttä ja luottamista "ajan henkeen".
Espoon valtuusto käsittelee Loukon asemaa 13.6.2011. Äänekkäimmät vastustajat vaativat hänen päätään pölkylle, mutta valtaosalle riittäisi huomautus, kun virkarikossyytteet hylättiin.
Loukon entinen alainen sanoo, että matkojen jälkeen virisi projekteja. Osan mielestä verkostoitumisen tarkoitus on houkutella investointeja, mutta toiset katsovat, että virkamiehen pitää hoitaa kaupungin asioita työpöydän ääressä, ei tunturimökissä.
Korkean päättäjä arvioi, että Loukon ei ole väitetty suosineen ketään, vaan pitäneen yhteyttä joka suuntaan. Päättäjistä ja työtovereista suurin osa pitää Loukoa suorana, rehtinä ja avoimena miehenä. Häntä puolustetaan sanomalla, että rapatessa roiskuu - Helsingin kaupungilta vuonna 2001 Espooseen tullut Louko on ajanut eteenpäin jättiprojekteja: metro, Keilaniemen toimistopalatsit, Leppävaaran elävöittäminen. Loukolla on vahva visio siitä, miten Espoota tulisi kehittää.
Soittokierros paljastaa myös, että vain harva epäilee Loukon hyötyneen itse suhteista yrityksiin. Eräs valtuutettu salin vasemmalta laidalta toteaa Loukon puolustaneen aina Espoon kaupungin etua ja ansainneen palkkansa moninkertaisesti palkkansa.
©Esmerk
Suomenlahdentie on tarkoitus ottaa käyttöön 2015
Länsiväylä, 11 kes 2011, 3:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakenteilla olevan Suomenlahdentien tulisi olla käytössä 2015 eli viimeistään, kun metroliikenne Matinkylään alkaa.
Tien viivästyminen vaikeuttaa liikennettä erityisesti mm. Suomenojan eritasoliittymässä ja lisää häiriöriskejä metron syöttöliikenteessä.
©Esmerk
Länsimetron louhintaurakat kilpailutettiin osissa
Rakennuslehti, 09 kes 2011, 3, 10-12:-
Laajassa artikkelissa kerrotaan Länsimetron rakennushankkesta. Länsimetron rakentaminen käynnistyi v. 2009 ja hanke on näillä näkymin valmis v. 2015.
Espoon ja Helsingin kaupunkien omistama Länsimetro Oy toimii hankkeen tilaajaorganisaationa. Länsimetron Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että suunnitelmia on jouduttu hankkeen myötä hieman tarkentamaan. Kaikki hankinnat on tehty julkisten hankintojen sääntöjen mukaan. Esimerkiksi louhintoja ei kilpailutettu yhtenä urakkana. Urakoiden koko pidetään kohtuullisena, jotta kilpailuun saataisiin tarpeeksi monta tarjoajaa. Ainoa työyhteenliittymä on Destian ja tsekkiläisen Metrostavin. Yhteistyölle on järkevät perusteet, sillä Destia hallitsee projektin johtamisen ja Metrostavilla on louhintahankkeista 40 vuoden kokemus.
Länsimetro Oy:n Kokkinen ja Destian projektipäällikkö Sami Korhonen kiittelevät tsekkiläisten toimintaa järjestelmälliseksi ja täsmälliseksi. Työturvallisuuteen on panostettu.
Länsimetron toteutuksessa onkin paneuduttu erityisen tarkkaan riskien hallintaan, kertoo projektinjohtaja Kari Auranen hankkeen rakennuttajakonsulttina toimivasta Sweco PM:stä. Ympäristöriskeistä konkreettisin on melu. Myös kaavavalituksiin varauduttiin.
©Esmerk
Metron liityntäliikenne uhkaa lintuja Espoossa
Helsingin Sanomat, 09 kes 2011, A15:-
Espoo on korkeinta johtoa myöten vakuuttanut, että Finnoon rakentaminen ei vaaranna Suomenojan lintukosteikkoa. Nyt lintuja uhkaa kuitenkin kosteikon pohjoispäähän suunniteltu Suomenlahdentie.
Vastakkain ovat lintujen rauha ja metron toimiva liityntäliikenne. Espoo ehdotti linjausta, jossa tie kulkee lähes kosteikon keskeltä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 8.6.2011, että myös kosteikon reunalla kulkevat linjaus tutkitaan. Sen ongelmana on kuitenkin asemakaavan mahdollistama valitusoikeus.
Tiellä on kiire, sillä suurin osa länsimetron liityntäbussiliikenteestä kulkisi Suomenlahdentietä Matinkylän asemalle. Lautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo sanoo, että tielinjaus on hyvä indikaattori siitä, mitkä asiat todella painavat.
Puheenjohtaja Markku Markkula kertoo, että vähemmän lintuja häiritsevää linjausta on tarkoitus viedä eteenpäin yhteisymmärryksessä asukkaiden kanssa. Hän toivoo, ettei valituksia tule, jotta aikataulussa pysytään.
©Esmerk
Länsimetron jatke kulkee Espoon lähiöissä
Helsingin Sanomat, 08 kes 2011, A14:-
Espoon suunnittelema länsimetron jatke Matinkylästä länteen kulkee lähiöissä. Ensin rakennettava länsimetron itäpää kulkee Keilaniemen ja Otaniemen kautta Tapiolaan ja Matinkylään. Finnoon asema muuttuu metron varren alueista eniten, kun alueelle rakennetaan merellinen kaupunki tornitaloineen ja kanavineen. Kaitaan asemaa suunnitellaan Iivisniemen vanhan ostoskeskuksen takapihalle. Soukan asema tulee ostoskeskuksen viereen ja Espoonlahden asema kauppakeskus Lippulaivan länsipuolelle. Kivenlahden aseman sisäänkäynti tulee Meriusvan koulun pihamaalle. Jos Saunalahti saa oman aseman, se tulee rakenteilla olevan koulun viereen. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee alustavaa yleissuunnitelmaa 8.6.2011.
©Esmerk
Metro vienee tulevaisuudessa Kivenlahteen ja Etelä-Sipooseen
RADIO YLE Radio Suomi, 08 kes 2011, :-
Helsingin seudun metrolinjaa on määrä jatkaa 2010-luvulla länteen eli Espooseen ja itään eli Sipooseen.
Metron on tarkoitus ulottua Espoon Matinkylään vuonna 2015. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 8.6.2011 Länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että metrolla voisi päästä Kivenlahteen ja ehkä jopa Saunalahteen ennen vuotta 2020.
Suunnitelmissa on myös, että metro kulkisi Etelä-Sipooseen. Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen sanoo rakennustöiden alkavan vuoden 2015 jälkeen.
©Esmerk
Finnoosta arkkitehtikilpailu
Helsingin Sanomat, 08 kes 2011, A14:-
Espoo järjestää uudesta Finnoon kaupunginosasta arkkitehtikilpailun. Kaupunki haluaa Finnoosta länsimetron jatkeen varrelle merellisen ja korkeatasoisen ekokaupunginosan. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kilpailun järjestämisestä 6.6.2011.
Espoon arkkitehti- ja ideakilpailut eivät aina ole päättyneet toivotulla tavalla. Joskus ideat eivät ole olleet toteuttamiskelpoisia tai palkintoraati ei ole päässyt yksimielisyyteen voittajasta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä puolustaa arkkitehtikilpailua. Hänen mukaansa tässä ei saa epäonnistua, sillä Finnoon kaltaisia paikkoja ei juuri ole.
©Esmerk
Espoo valmis jatkamaan metroa
Länsiväylä, 08 kes 2011, 3:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 15.6.2011 yleissuunnitelmaa, jossa länsimetro jatkuisi Matinkylästä Kivenlahteen. Nyt rakenteilla olevan länsimetron louhinnat päättyvät 2014. Matinkylästä jatkettu metroliikenne alkaisi ennen vuotta 2020. Rakennustöiden jatkaminen Matinkylästä eteenpäin riippuu valtion rahoituksesta.
©Esmerk
Espoo kaavailee Länsimetron jatkoa jopa Saunalahteen asti
Hufvudstadsbladet, 07 kes 2011, s.8:-
Espoo kaavailee länsimetron jatkoa Kivenlahteen heti Matinkylä-osuuden valmistuttua. Kivenlahti-osuudelle suunnitellaan kuutta maanalaista asemaa, jotka ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti.
Uuden metro-osuuden kustannusarvio on noin 700 milj. euroa. Työn arvioidaan alkavan vuonna 2014, ja liikenne käynnistyisi uudella linjalla vuonna 2020.
©Esmerk
Espoon Finnoon alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu
Hufvudstadsbladet, 07 kes 2011, s.8:-
Espoon Finnoon alueen suunnittelusta järjestetään arkkitehtikilpailu. Kisa käynnistyy joulukuussa 2011 ja ehdotukset tulee jättää toukokuuhun 2012 mennessä. Mahdollisesti voittajaehdotus jalostetaan koko alueen asemakaavaksi.
Finnoossa pitäisi olla Espoon suunnitelmien mukaan noin 25 000 asukasta vuoden 2035 paikkeilla. Alueesta kaavaillaan merellistä kaupunginosaa, jonne olisi metroyhteys.
©Esmerk
Espoo kaavailee Länsimetron jatkoa jopa Saunalahteen asti
Helsingin Sanomat, 07 kes 2011, A3, .A11:-
Espoo kaavailee Länsimetron jatkoa Matinkylän jälkeen Kivenlahteen ja jopa Saunalahteen. Kun metro aloittaa liikennöinnin Ruoholahdesta Matinkylään, suorat bussiyhteydet Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan katkeavat. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että syöttöliikenne kohdistuu länsipuolelta Matinkylään, joka käy liikenteellisesti ahtaaksi.
Louko ja Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanovat, että kun suunnittelu alkaa nyt, kaavoituksen ja niistä tehtyjen valitustenkin jälkeen metron jatkeen louhintatyöt voisivat alkaa 2014. Matinkylään ulottuvan tunnelin arvioidaan olevan louhittu vuoden 2013 lopulla. Metrolla pääsisi Kivenlahteen ennen vuotta 2020. Metron jatke Matinkylästä eteenpäin toisi mukanaan ainakin viisi asemaa: Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden.
Espoon laskelmien mukaan metron jatke Kivenlahteen maksaa 610 milj. euroa, Saunalahteen 723 milj. euroa. Matinkylään ulottuvan metron kustannusarvio on 800 milj. euroa. Metron suunnitellaan kulkevan tunnelissa myös Matinkylästä eteenpäin.
©Esmerk
Herttoniemeen nousee uusi metrovalvomo
Helsingin Uutiset, 04 kes 2011, 1, 5:-
HKL:n uutta metrovalvomoa rakennetaan Herttoniemeen. Rakennukseen tulee viisi kerrosta ja tiloja yhteensä 3 800 kerrosneliömetriä. HKL:n rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi kertoo isojen tilojen tulevan tarpeeseen, sillä tarkoituksena on keskittää koko valvomotoiminta Herttoniemeen. Lisäksi tilatarpeet kasvavat Länsimetron ja metron automatisoinnin vuoksi.
Uusi valvomorakennus valmistuu syyskuussa 2011. Sen jälkeen alkaa tilojen tekninen varustelu. HKL:n kiinteistöjen tekninen valvonta siirtyy rakennukseen vuoden 2011 loppuun mennessä, ja vuonna 2012 taloon siirretään koko metroliikenteen valvonta ja metron järjestyksenpitovalvomo. Lisäksi rakennukseen aiotaan sijoittaa liityntäbussien kuljettajien taukotiloja, metrovartijoiden työnjohdon tukikohta ja HKL:n toimistotiloja.
©Esmerk
Otavantieltä ei pääse kääntymään Kauppaneuvoksentielle
Lauttasaari, 03 kes 2011, 2:-
Postiin tai Gyldenintielle autolla ajava ei pääse toistaiseksi kääntymään Otavantieltä Kauppaneuvoksentielle. Länsimetron rakentamiseen liittyvät putkisto- ja kaapelisiirrot valmistuvat Lauttasaaressa heinäkuussa 2011.
©Esmerk
Pursiseura NJK harkitsee satamaa Espooseen
Helsingin Sanomat, 02 kes 2011, A14:-
Suomen vanhin pursiseura NJK suunnittelee muuttoa Espoon Karhusaareen. Länsimetron ja uuden kaupunginosan rakentaminen on saanut tällä hetkellä Helsingin Koivusaaressa majailevan NJK:n etsimään parempaa paikkaa.
Espoo toivottaa NJK:n tervetulleeksi. Teknisen toimen johtaja Olavi Loukon mukaan Karhusaaren satamassa olisi monia hyviä puolia. Ravintola palvelisi samalla lähialueen työväkeä, ja kulkuyhteys satamaan on jo rakenteilla Keilaniemen kohdalla.
©Esmerk
HSL suunnittelemaan Kirkkonummen joukkoliikennettä
Kirkkonummen Sanomat, 02 kes 2011, 3:-
HSL:n hallitus on hyväksynyt vuosille 2013-2017 tehdyn Kirkkonummen linjastosuunnitelman. Kirkkonummen sisäisen liikenteen osalta liikennesuunnittelu siirtyy HSL:lle v. 2013 ja Helsingin linjojen osalta v. 2014. Liityntälinjastoon siirrytään v. 2016, jolloin länsimetron liikennöinnin pitäisi tämänhetkisen arvion mukaan käynnistyä.
©Esmerk
Rakennusyhtiöiden ykkönen on Soraset
Talouselämä, 27 tou 2011, 79-80:-
Talouselämä on listannut Suomen 500 suurinta yritystä vuoden 2010 liikevaihtojen perusteella. Lehti kertoo myös suurimmat kasvajat toimialoittain.
Rakennusyhtiöiden ykkönen on Soraset. Rakennusalalla ei voi vielä puhua nousukaudesta. Vuoden 2010 menestyjät lähtivät ensimmäisten joukossa rakentamaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja. YIT sai voittoja Suomesta ja Venäjältä, NCC Rakennus Suomesta.
SRV:llä on mahdollisuus parantaa tulostaan nopeastikin. Lemminkäisen mahdollinen tulosparannus jää loppuvuoteen.
Vuokra-asunnot eivät nyt kiinnosta rakentajia. Toimitila- ja infrastruktuurirakentaminen ovat rakennusmarkkinoiden murheenkryynit. Infrassa käynnissä ovat länsimetron ja kehäradan tapaiset jättihankkeet. Toimiala on silti vaikeuksissa. Korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti.
©Esmerk
Länsimetro näkyy Espoon maisemassa
Metro, 26 tou 2011, 7:-
Vaikka Länsimetro rakennetaankin maan alle, vaikuttaa se Espoon maisemaan monin tavoin. Esimerkiksi Matinkylään ja Niittykumpuun tulee metroasemien ympäristöön runsaasti uusia taloja. Myös kulkureitit muuttuvat. Muutosten myötä vanhoja kiinteistöjä voidaan laajentaa tai korottaa.
Matinkylään ja Niittykumpuun on tulossa yhteensä lähes 300 000 neliömetriä uutta rakennusoikeutta asemien ympäristöön. Matinkylään varaudutaan rakentamaan myös uusi bussitunneli. Molempien asemien ympäristön muutostöitä rahoitetaan tonttimaata myymällä ja kaavoitusmaksuja perimällä. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli aihetta kokouksessaan 25.5.2011.
©Esmerk
Espoon Matinkylän metroaseman ja -tunnelin urakka Odenille
Rakennuslehti, 26 tou 2011, 8:-
Länsimetron Matinkylän aseman ja metrotunnelien sekä kahden kuilun louhintaurakan on voittanut ruotsalainen Oden. Urakan arvo on 27 milj. euroa.
Louhinta alkaa heinä-elokuussa 2011.
©Esmerk
Tapiolan Pohjantien ruuhkiin luvassa muutoksia v. 2020
Länsiväylä, 25 tou 2011, 4:-
Espoon kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Markku Antinojan mukaan Tapiolan Pohjantien liikenteen sujuvuuteen ei ole tulossa lähiaikoina muutoksia. Ahtinoja kuitenkin arvioi, että helpotusta on luvassa vuoden 2020 tienoilla jo rahoituksen saaneen pikaraitiotien myötä.
Espoon teknisen lautakunnan puheenjohtaja Marjo Matikka pitää pikaraitiotietä hyvänä ratkaisuna Tapiolalle. Matikan mielestä raitiotie olisi sopinut muuallekin, jos esim. Länsimetrosta olisi luovuttu.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Tapiola ja Otaniemi uudistuvat ja yhdistyvät
Helsingin Sanomat, 19 tou 2011, A2:-
Helsingin Sanomat kertoo pääkirjoituksessaan, että Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi 16.5.2011 suunnitelman Tapiolan ja Otaniemen uudistamisesta ja yhdistämisestä. Yritys modernisoida suomalaisen arkkitehtuurin lippulaiva-alueet on kunnianhimoinen ja uhkarohkea.
Tapiolan uudistamisessa on lähdetty viisaasti siitä, että puutarhakaupunkiin tai muihin Tapiolan perinteisiin tunnuspiirteisiin ei kosketa. Alueen uusin osa, 1980-luvulla rakennettu liikekeskus puretaan. Sen alle tulee metroasema ja bussiterminaali ja niiden päälle uusi kauppakeskus ja asuintaloja. Tavoitteena on vahvistaa Tapiolan keskustaa ja rakentaa siitä keskus, jossa on elämää aamusta iltaan. Otaniemen henkeä yliopistokampuksena pyritään vahvistamaan tekemällä siitä kävelykampus. Otaniemen tulevan metroaseman yhteyteen on mahdollisuus rakentaa päärakennus Aalto-yliopiston taideteolliselle korkeakoululle.
Tapiola ja Otaniemi yhdistyvät, jos suunnitelman ajatus Kehä I:n kattamisesta viherkannella toteutuu. Otaniemi ja Keilaniemi puolestaan aiotaan yhdistää muuttamalla Karhusaarentie kaupunkimaiseksi katuympäristöksi. Keilaniemestä, Tapiolasta ja Otaniemestä tulisi näin yhtenäinen laaja kaupunki, jossa yhdistyvät liike-elämä, opetus, kauppa ja asuminen. Toivottavasti alue rakennetaan hienoja perinteitä korostaen.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Liikenneturvallisuus mukaan suunnittelutyöhön
Lauttasaari, 19 tou 2011, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Glenn Potrykus uskoo lehden pääkirjoituksessa, että liikenneonnettomuudet lisääntyvät Lauttasaaressa. Länsimetron asema lisää liikennettä varsinkin Lauttasaarentiellä, ja Vattuniemeen tulee uusia asuntoja ja autoja metrosta huolimatta.
Liikennejärjestelyiden suunnittelussa olisi otettava huomioon liikenneturvallisuus sekä valtaväylillä että asuntoalueilla.
©Esmerk
Tapiolan liikekeskus uusiutuu täydellisesti metron myötä
Länsiväylä, 18 tou 2011, 1, 3:-
Espoon kaupunki jatkoi Tapiolan tennispuiston vuokrasopimusta n. neljällä vuodella. Alun perin tennispuiston sopimus piti päättyä v. 2016. Tenniskeskuksen alue aiotaan muuttaa asuinkäyttöön.
Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkisen mukaan Tapiolassa käy metron tulon myötä iso myllerrys, mutta tennispuiston suhteen ei ole kiire. Tennispuisto kuuluu Tapiolan ja Otaniemen kehittämisen uusiin linjauksiin, jotka Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi 16.5.2011. Länsimetron muassa Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostaman T3-alueen investoinnit nousevat 4-5 mrd. euroon jo lähivuosina. Tapiolan liikekeskuksen uudistuksen lisäksi Merituulen tien päällä uusitaan kaikki rakennukset metroaseman alueella, Mäkinen kertoo. Muun muassa SRV-yhtiölle varattavan Juva-talon tilalle suunnitellaan vanhusten asumis- ja palvelukeskusta.
©Esmerk
Tapiolan keskustan suuret muutokset etenemässä
Helsingin Sanomat, 17 tou 2011, s.A3, A15:-
Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on hyväksynyt uudet linjaukset Tapiolan ja Otaniemen kehittämisestä. Länsimetron mukana tehtävät uudistukset mullistavat toteutuessaan koko Tapiolan keskuksen.
Purettavaksi joutuu muiden asuin- ja liikerakennusten mukana esimerkiksi nykyinen Stockmann. Sitä ennen rakennetaan kuitenkin uusi, laajempi Stockmann purettavan K-marketin paikalle ja Merituulentien yläpuolelle.
Länsimetron aikaan vuonna 2015 valmistuvan uuden tavaratalon päällä olevalle viherkannelle suunnitellaan neljää, ainakin 10-kerroksista asuintornitaloa.
Tavoitteena on saada Tapiolan keskustaan tuhatkunta uutta asuntoa.
Asukasyhdistys Tapiola Killan mukaan keskuksen uudistamisessa ei ole otettu huomioon kaupunginosan asukkaiden mielipiteitä. Asukasyhdistys aikoo valittaa nykyisistä suunnitelmista, jos niistä ei luovuta.
©Esmerk
Tapiolan keskustan suuret muutokset etenemässä
Hufvudstadsbladet, 17 tou 2011, 7:-
Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on hyväksynyt uudet linjaukset Tapiolan, Keilaniemen ja Otaniemen kehittämisestä. Uudistukset merkitsevät suuria muutoksia Tapiolan keskustalle.
Metroaseman ja bussiterminaalin myötä Stockmannin tavarataloa ja sen ympärillä olevia liikkeitä laajennetaan Merituulentiellä. Tavaratalokompleksin päälle kaavaillaan neljää asuintornitaloa. Kauppa tarvitsee lisää asiakkaita, metro ja liityntäliikenne puolestaan lisää matkustajia.
Tapiolan keskusta varataan Tapiola-yhtiöille. Merituulentien ja Etelätuulentien risteyksessä oleva alue varataan rakennusyhtiö SRV:lle. Kortteleihin suunnitellaan asuntoja ja vanhusten palvelutaloa.
Tapiolan puutarhakaupungin keskustaa koskevat suunnitelmat ovat kiistanalaisia. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on huolissaan siitä, miten arvokkaiden alueiden käy, kun niiden suunnittelusta ei järjestetä arkkitehtikilpailuja.
©Esmerk
TaiKista valmistuneiden vinkkejä Helsingin designpääkaupunki-vuoteen
Helsingin Sanomat, 14 tou 2011, C2:-
Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun lopputyönäyttelyn arvion kainalojutussa kysytään Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuvien vinkkejä Helsingin designpääkaupunki-vuoteen 2012.
Arkkitehtuurista valmistuva 28-vuotias Carlos Lamuelan mielestä Länsiväylä pitäisi muuttaa bulevardiksi. Koska länsimetroa ollaan rakentamassa, riippuvuutta fossiilisista polttoaineista tulisi Lamuelan mielestä vähentää. Lamuel käsittelee aihetta lopputyössään.
Lamuelin mukaan maailmalla on jo menestyksekkäästi muutettu moottoriteistä bulevardeja. Tulevaisuudessa Kehä I:n sisäpuolella ei olisi moottoriteitä, vaan julkista liikennettä, Lamuel ehdottaa.
©Esmerk
Urheilupuiston urakka meni Peabille
Rakennuslehti, 12 tou 2011, 8:-
Länsimetro ja Peab Infra solmivat 3.5.2011 maanrakennusurakkasopimuksen koskien Urheilupuiston asemaa ja työtunnelia. Urakan arvo on 7,4 milj. euroa ja työt alkavat välittömästi.
©Esmerk
Länsimetron rakennustöistä aiheutuu katujärjestelyjä
Lauttasaari, 12 tou 2011, 2:-
Lauttasaaren Kauppaneuvoksentie sulkeutuu toukokuun 2011 puolivälissä Otavantien kohdalla ja muuttuu kaksisuuntaiseksi Otavantien ja Gyldenintien välillä.
Syynä ovat Länsimetron rakentamiseen liittyvät putkisto- ja kaapelisiirrot, jotka päättyvät heinäkuussa 2011.
©Esmerk
Lemminkäinen tekee Länsimetron Koivusaaren louhintaurakan
Lauttasaari, 12 tou 2011, 3:-
Lemminkäinen Infra Oy on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron Koivusaaren louhintaurakasta. Urakkaan sisältyy Koivusaaren aseman, Katajaharjun kuilun ja kahden kilometrin pituisen metrotunnelin louhinta. Urakka on arvoltaan yli 22 milj. euroa.
Työt aloitetaan kesäkuussa 2011, ja ne valmistuvat vuoden 2013 alussa.
Loput Länsimetron louhintaurakat kilpailutetaan vuoden 2011 aikana. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo kehäradan pian valmistuvien louhintojen vapauttavan kapasiteettia metrohankkeeseen.
©Esmerk
Espoon Finnooseen suunnitellaan uutta kaupunginosaa
Hufvudstadsbladet, 08 tou 2011, 10:-
Espoon Finnoon, entiseltä nimeltään Suomenojan, alueelle suunnitellaan asuntoja 20 000 asukkaalle sekä 6 000:tta työpaikkaa, kun jätevedenpuhdistamo siirtyy Blominmäkeen.
Finnoon aluetta suunnitellaan sen varaan, että länsimetroa jatketaan Kivenlahteen heti, kun rataosuus Matinkylään valmistuu vuonna 2015. Finnoon projektinjohtaja Torsti Hokkanen kertoo, että Espoon kaupunginvaltuuston on määrä päättää länsimetron jatkamisesta jo kuluvalla valtuustokaudella. Metropäätös tulee valtuustokäsittelyyn jo loppukesällä tai syksyllä 2011.
Metroasema rakennetaan alueen keskelle, joten liityntäbusseja ei tarvita. Tarkoituksena on mahdollisimman hiilineutraali kaupunginosa. Metroaseman läheisyyteen rakennetaan kerrostaloja, joista on merinäköala. Alueen lintuvesistä kaavaillaan vetonaulaa. Lähelle rantaa aiotaan rakentaa kanavia.
Kaupunki omistaa alueesta 75 %. Rakennusoikeuksien myynnin lasketaan tuottavan 500 milj. euroa. Osa summasta voidaan käyttää länsimetron jatkamista varten.
©Esmerk
Tapiolan urheilupuiston metroaseman kaivuutyöt alkavat
Helsingin Sanomat, 05 tou 2011, A17:-
Länsimetro ja Peab Infra allekirjoittivat 4.5.2011 noin 7,4 milj. euron arvoisen maanrakennusurakkasopimuksen Espoon Tapiolan urheilupuiston metroasemasta ja työtunnelista. Urakkaan tuli 12 tarjousta.
Työt alkavat välittömästi ja valmistuvat vuoden 2011 lopulla. Urheilupuiston asemaurakka toteutetaan poikkeuksellisesti avokaivantona, sillä se mahdollistaa aseman yhteyteen sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamisen.
©Esmerk
Lemminkäinen tekee Länsimetron Koivusaaren louhintaurakan
Rakennuslehti, 05 tou 2011, 8:-
Lemminkäinen on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron Koivusaaren louhintaurakasta. Urakkaan sisältyy Koivusaaren aseman, Katajaharjun kuilun ja kahden kilometrin pituisen metrotunnelin louhinta. Urakka on arvoltaan noin 22 milj. euroa. Työt aloitetaan kesäkuussa 2011 ja ne valmistuvat vuoden 2013 alussa.
©Esmerk
Lauttasaaressa päästään rakentamaan metroaseman sisäänkäyntiä
Lauttasaari, 05 tou 2011, 3:-
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.4.2011 Lauttasaaren Gyldénintien kortteliosan ja puistoalueen asemakaavamuutoksen. Tämä merkitsee vihreää valoa Länsimetron aseman sisäänkäynnin maanpäällisille rakenteille.
Osasta liiketonttia ja puistoaluetta tulee aukio. Sille tulevat metroaseman sisäänkäyntirakennus ja ilmanvaihtokuilut toteutetaan siten, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteys Gyldénintien ja Lahnalahden puiston välillä säilyy.
Aukion myötä pysäköintipaikat vähenevät kymmenellä, mutta osa niistä pystytään korvaamaan.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Taidekaava osaksi Lauttasaaren kaavasuunnittelua
Lauttasaari, 05 tou 2011, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen varapuheenjohtaja Juha Kotipelto toivoo lehden pääkirjoituksessa taidekaavaa osaksi Lauttasaaren asemakaavasuunnittelua. Taidekaavassa määritellään mm. taideteosten sijoituspaikat.
Helsingin kaupunki aikoo hankkia Lauttasaareen tulevalle Länsimetron asemalle taidetta prosenttiperiaatteella, mitä Kotipelto pitää hyvänä alkuna. Hänen mielestään metroaseman taiteen on kuvastettava Lauttasaarta.
©Esmerk
Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksesta tuli jatkosuunnittelun pohja
Lauttasaari, 05 tou 2011, 2:-
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 28.4.2011 Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.
Koivusaaresta on määrä tulla n. 4 000 asukkaan ja n. 1 500 työpaikan kaupunginosa, jonka perustana on tulevan Länsimetron asema.
©Esmerk
Espoon Urheilupuiston metroaseman yhteyteen iso pysäköintilaitos
Länsiväylä, 04 tou 2011, 3:-
Espoon kaupunki ja Länsimetro Oy ovat perustaneet yhtiön, joka toteuttaa Urheilupuiston metroaseman yhteyteen rakennettavan pysäköintilaitoksen.
Espoo rahoittaa 390 pysäköintipaikkaa ja Länsimetro Oy 60 paikkaa. Toisessa vaiheessa rakennetaan 320 paikkaa lisää.
Pysäköintiyhtiön rahoitustarve on 5,5 milj. euroa.
©Esmerk
Espoo suunnittelee kanavakaupunginosaa Suomenojan paikalle
Helsingin Sanomat, 03 tou 2011, A17:-
Suomenojan jätevedenpuhdistamon alue muuttuu merenrantakaupungiksi, jos Espoon visiot toteutuvat. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistuessa Blominmäkeen Suomenojassa alkaa mylläys. Alue muuttuu nimestä lähtien, sillä Suomenojan sijaan puhutaan Finnoosta.
Finnoon aluetta suunnitellaan sen varaan, että länsimetroa jatketaan Kivenlahteen, kun RuoholahtiMatinkylä-rata on valmis. Venesataman ja metroaseman läheisyyteen nousee kerrostaloja merinäköaloineen, ja merenranta onkin alueen myyntivaltti. Rantaviivaa aiotaan myös lisätä rakentamalla mahdollisimman paljon kanavia, kertoo Finnoon projektinjohtaja Torsti Hokkanen Espoon kaupungilta.
Asukkaiden on myös tarkoitus pärjätä ilman omaa autoa ja metroasema rakennetaan alueen keskelle, joten liityntäbusseja ei tarvita.
Rakennustyöt alkavat varsinaisesti noin vuonna 2015. Laajennettu venesatama ja mahdolliset maamerkeiksi suunnitellut 2030-kerroksiset tornitalot valmistunevat vuoden 2025 jälkeen.
Kaupunki omistaa muutaman sadan hehtaarin suunnittelualueesta 75 %, ja se odottaakin saavansa miljoonan kerrosneliömetrin kaavoittamisesta kassaansa puolisen miljardia euroa.
©Esmerk
Pysäköintihalli Jousenpuiston metroaseman yhteyteen
Hufvudstadsbladet, 03 tou 2011, 9:-
Jousenpuiston metroaseman läheisyyteen rakennetaan pysäköintihalli. Ensivaiheessa pysäköintiyhtiön muodostavat Espoon kaupunki ja Länsimetro Oy. Myöhemmin halli siirtyy alueen asuntoyhtiöille.
Pysäköintihalliin tulee aluksi 450 autopaikkaa ja myöhemmin vielä 320 lisäpaikkaa.
©Esmerk
Urheilupuiston urakka meni Peabille
Rakennuslehti.fi, 03 tou 2011, online:-
Länsimetro ja Peab Infra solmivat 3.5.2011 maanrakennusurakkasopimuksen koskien Urheilupuiston asemaa ja työtunnelia. Urakan arvo on 7,4 milj. euroa ja työt alkavat välittömästi. Länsimetron toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan urakka toteutetaan poikkeuksellisesti avokaivantona, koska työtapa mahdollistaa aseman yhteyteen sijoitettavan pysäköintilaitoksen rakentamisen.
Kaivanto sijoittuu tyhjälle tontille Merituulentien ja Esport Centerin väliseen maastoon. Tontin omistaa Espoo.
©Esmerk
Lemminkäinen tekee Länsimetron Koivusaaren louhintaurakan
Kauppalehti, 02 tou 2011, 6:-
Lemminkäinen on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron Koivusaaren louhintaurakasta. Urakkaan sisältyy Koivusaaren aseman, Katajaharjun kuilun ja kahden kilometrin pituisen metrotunnelin louhinta. Urakka on arvoltaan noin 22 milj. euroa. Tunneli ja asema sijoittuvat osittain meren alle, joten urakka on teknisesti haastava. Työt aloitetaan kesäkuussa 2011 ja ne valmistuvat vuoden 2013 alussa.
©Esmerk
Metro muuttaa Niittykumpua kaupunkimaisemmaksi
Länsiväylä, 30 huh 2011, 4:-
Niittykummun metroasema valmistuu Länsimetron aikataulussa eli v. 2015. Espoon kaupungin kehittämisarkkitehti Risto Linkovuori arvioi, että Niittykummun uudet asuntokorttelit olisi rakennettu vuoteen 2030 mennessä.
Linkovuoren mukaan uudet liikkeet sijoittuvat metroaseman lähelle Haukilahdenkadun molemmin puolin. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Loukon mukaan suunnitelmat saivat Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa 95-%:sti myönteisen vastaanoton. Loukon mukaan vielä kuitenkin tarvitaan lisäselvityksiä siten, että metron syöttöliikenne toimii sekä Suurpellosta että Haukilahdesta.
©Esmerk
Espoo investoi miljardeja Kehä I:n ympärille
Hufvudstadsbladet, 28 huh 2011, 1, 4:-
Nokian vaikeuksista huolimatta Espoo panostaa huomattavasti Keilaniemen, Tapiolan ja Otaniemen kehittämiseen. Investointien arvioidaan olevan arvoltaan 4-5 mrd. euroa. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Laakso toteaa, että paljon on oltava valmiina vuonna 2015, kun metroliikenne Ruoholahdesta Matinkylään alkaa. Hänen mukaansa panostukset tehdään Nokiasta ja Aalto-yliopiston kampuksen sijoituspaikasta riippumatta.
Tapiolassa suunnitteilla on mm. kaupungintalon lisärakennus ja hotelli, liikekompleksin kunnostus ja lisää asuntoja. Otaniemen suunnassa Kehä I ohjataan tunneliin tai katetaan, mikä avaa uusia mahdollisuuksia asuinrakentamiselle. Rannan läheisyyteen suunnitellaan neljää tornitaloa.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan investoinnit tehdään yhdessä Aalto-yliopiston, VTT:n ja alueen yritysten kanssa. Laakso toteaa puolestaan Espoon tukevan vientiä, työllisyyttä ja maan kilpailukykyä. Alueen halutaan houkuttelevan sekä yrityksiä, opiskelijoita, tutkijoita että asukkaita.
©Esmerk
Lauttasaaren metroasema saa ilmavan ilmeen
Metro, 28 huh 2011, 6:-
Lauttasaaren metroaseman eteläinen sisäänkäynti saa lastumaisen, ilmavan ilmeen kaavamääräysten mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi muutoksen kaavaan 27.4.2011. 200 neliön sisäänkäyntirakennus on yksi urakka monista Länsimetron työlistalla.
Toimitusjohtaja Matti Kokkinen laskee, että louhintaurakoista on ostettu 60 % ja tunnelista on louhittu valmiiksi 5,3 %. Vauhti on kuitenkin kiihtymässä, Kokkinen kertoo.
©Esmerk
Lemminkäinen tekee Länsimetron Koivusaaren louhintaurakan
Rakennuslehti.fi, 28 huh 2011, online:-
Lemminkäinen on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron Koivusaaren louhintaurakasta. Urakkaan sisältyy Koivusaaren aseman, Katajaharjun kuilun ja kahden kilometrin pituisen metrotunnelin louhinta. Urakka on arvoltaan noin 22 milj. euroa. Tunneli ja asema sijoittuvat osittain meren alle, joten urakka on teknisesti haastava. Työt aloitetaan kesäkuussa 2011 ja ne valmistuvat vuoden 2013 alussa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen toteaa, ettei turvallisuudesta tingitä vaativissa olosuhteissa. Urakka sisältääkin merkittäviä suojausrakenteita, joilla varmistetaan rakennuksen aikana vedenpitävyys.
©Esmerk
HSL uudistaa viikonloppujen yöbussiliikennettä
TV YLE TV2, 27 huh 2011, online:-
HSL aikoo keskittää viikonlopun yöbussiliikennettä Kampin terminaaliin. Siirtoa perustellaan mm. turvallisuuden lisäämisellä. HSL:n ryhmänjohtaja Sami Aherva sanoo, että terminaalissa on vartijoita ja aktiivinen kameravalvonta, mikä lisää turvallisuutta. Sisätila on muutoinkin viihtyisämpi kuin ulkotila.
Kampin katutason liikenne siirtyy Espoon terminaaliin jo viimeistään vuoden päästä syksyllä. Kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2015, vapautuu Kampin terminaalista tilaa Espoon-suunnan bussiliikenteeltä. HSL:n suunnitelmissa on ottaa silloin vapautuva tila etenkin yövuorojen käyttöön.
Ongelmana ovat Elielinaukion kaasubussit, joita ei voi ajaa Espoon terminaaliin ennen kuin sinne tehdään rakenteellisia uudistuksia. Terminaalien omistajat Helsinki ja Espoo tutkivat asiaa jo aiemmin. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri aikoo kutsua osapuolet taas pohtimaan tilannetta.
©Esmerk
Espoon Finnoosta haluutaan tehdä merellinen asuinalue
Länsiväylä, 27 huh 2011, 3:-
Espoon Finnooseen aiotaan kehittää 20 000 asukkaan merellinen ja urbaani kaupunginosa, jonne pääsee metrolla. Finnoo-projektin johtaja Torsti Hokkasen mukaan Finnooseen ei tule ostoskeskusta, vaan palvelut aiotaan toteuttaa pienliikeperiaatteella metroaseman ympäristöön.
Liikenteellisesti parin seuraavan vuosikymmenen aikana nouseva Finnoon asuinalue tukeutuu vahvasti metroon. Espoossa odotetaankin valtion päätöstä osallistua länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen.
Espoo ja valtio jakaisivat metron jatkon rakentamisen kustannukset puoliksi. Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tommi Laakson mukaan Espoo voi tehdä rahoituspäätöksensä hyvinkin nopeasti, jos valtion osallistuminen varmistuu.
©Esmerk
Espoon Niittykumpua suunnitellaan kaupunkimaisemmaksi
Länsiväylä, 27 huh 2011, 7:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta suunnittelee Niittykummun asemakaavan muutoksia. Niittykummun metroasema rakennetaan länsimetron aikataulussa ja metroaseman lähiympäristö muutetaan kaupunkimaisemmaksi. Alueen asukasmäärä lisääntyy 3700 asukkaalla.
©Esmerk
Espoon Keilaniemeen neljä asuintornitaloa
Iltalehti, 23 huh 2011, 23:-
Espoon Keilaniemen metroaseman viereen on määrä rakentaa neljä 32-40-kerroksista asuintornitaloa. Hanke toisi toteutuessaan Espooseen Suomen korkeimmat asuintalot. Alueen kehittäminen muodostaa osan Länsimetron yhteydessä toteutettavasta kaupunkiuudistuksesta.
©Esmerk
Espoon Keilaniemen tornitalojen rakentaminen voi alkaa jo 2013
Helsingin Sanomat, 22 huh 2011, s.A3, A11:-
Espoon Keilaniemen asemakaava uudistuu vuonna 2013. Rakennusliike SRV kaavailee alueelle neljää pyöreää tornitaloa, joista yhteen tulee 40 kerrosta ja matalimpiinkin 32. Ensimmäinen asuintorni pyritään saamaan valmiiksi vuonna 2015, samaan aikaan metron kanssa. Loput SRV aikoo rakentaa vuoteen 2020 mennessä.
Kehä I lasketaan Keilaniemen alueella 450 metrin pituiseen tunneliin, jonka päälle tulee puistokansi. Asuintornit rakennetaan kannen päälle ja niiden väliin tulee uusi metroasema. Projektijohtaja Tuomo Poutiainen SRV:stä kertoo, että alueelle tulee myös päivittäistavarakauppa, kahvila ja ravintola.
Ilmarinen puolestaan aikoo rakennuttaa Keilaniemeen 111 metriä korkean toimistotornin aivan rantaan. Rakennustyöt alkavat heti, kun vuokralaiset on löydetty.
Espoon "Manhattanin" tunneli ja liikenneympyrät maksavat 110 milj. euroa. Tapiolan projektijohtajan Antti Mäkisen mukaan raha otetaan kaupungin kassasta, mutta Espoo saa rakennusliikkeeltä korvausta tonttien myynnistä.
©Esmerk
Länsimetro nostaa asemien lähellä olevien asuntojen hintoja
Helsingin Sanomat, 22 huh 2011, s.A11:-
Länsimetro nostaa asuntojen hintojen asemien läheisyydessä. Kiinteistövälittäjät ennustavat, että eniten hinnat nousevat Tapiolassa ja Matinkylässä, joihin tulee myös uusia palveluja. Kiinteistömaailman Espoon aluejohtaja Marja Pusa arvioi, että pienet asunnot kallistuvat itäisessä Tapiolassa ja Otaniemessä. Huoneistokeskuksen kenttäjohtaja Mika Järvinen arvioi varjoon jääneen Tapiolan nousevan uuteen kukoistukseen. Jo nyt hinnat alueella ovat nousseet.
Itämetron vaikutusta asuntojen hintoihin on tutkittu. Kulosaaressa, Herttoniemessä, Itäkeskuksessa ja Puotilassa hinnat nousivat. Asemien tuntumassa nousu jäi niukemmaksi, koska mielikuvat häiriöistä haittasivat. Liityntäliikenteen varaan jääneillä alueilla hinnat laskivat, koska matka-ajat keskustaan pitenivät. Näin saattaa käydä myös Espoon Olarissa.
©Esmerk
Espoon Niittykumpu saaneekin heti oman metroaseman
Helsingin Sanomat, 22 huh 2011, s.A11:-
Espoon Niittykumpuun rakennetaankin metroasema siten, että se olisi valmis vuonna 2015, kun länsimetron junat alkavat kulkea. Jotta suunnitelma toteutuisi, Espoon tulisi muuttaa asemakaavaa nopeasti. Asia on esillä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 20.4.2011. Aseman ympärille pitäisi saada nykyistä paljon enemmän asukkaita, jotta asemalla olisi tarpeeksi käyttäjiä. Uuden Suurpellon asukkaat pääsevät Niittykummun asemalle liityntäbusseilla.
Espoo aikoo kaavoittaa asuntotontteja siten, että uusia asuntoja voitaisiin rakentaa 3 700 asukkaalle. Niittykumpuun varataan paikka myös kahdelle marketille. Asema maksaa 25-30 milj. euroa. Rahat rakentamiseen saadaan kaavoituksessa syntyvistä tonteista, kertoo Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko.
©Esmerk
Espoon Matinkylään sovitellaan uimahallia metroaseman naapuriksi
Helsingin Sanomat, 22 huh 2011, s.A11:-
Espoon Matinkylän metroasemasta tulee länsimetron vilkkain. Aseman kautta kulkee päivittäin noin 30 000 ihmistä. Metroasema ja bussiterminaali rakennetaan Ison Omenan eteläpuolelle. Liityntäbussiterminaali rakennetaan metroaseman päälle.
Terminaalin yläpuolelle rakennetaan tornitalo, johon kaavaillaan yksityisiä ja julkisia palveluja, mm. uusi terveysasema. Nykyinen terveysasema kaupaa pian peruskorjausta ja laajennusta, joten perusturvajohtaja Juha Metson mukaan olisi luontevaa sijoittaa uusi terveysasema metron naapuriin.Kaupunkisuunnittelulautakunta sovittaa myös uimahallia metroaseman ja vanhan ostokeskuksen väliin Kalapuistoon. Se rakennettaisiin osittain maan alle, jolloin se kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen mukaan veisi vähemmän puistoa ja varjostaisi vähemmän naapureitaan.
©Esmerk
Espoon Niittykumpu saaneekin heti oman metroaseman
Hufvudstadsbladet, 22 huh 2011, 10:-
Espoon Niittykumpuun rakennetaankin metroasema siten, että se olisi valmis vuonna 2015, kun länsimetron junat alkavat kulkea. Jotta suunnitelma toteutuisi, Espoon tulisi muuttaa asemakaavaa nopeasti. Asia on esillä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 27.4.2011.
Espoo aikoo kaavoittaa asuntotontteja siten, että uusia asuntoja voitaisiin rakentaa 3 700 asukkaalle. Niittykumpuun varataan paikka myös kahdelle marketille. Metroaseman alueen rahoitus hoidetaan uuden asemakaavan tuomilla rakennusoikeuksilla.
Koko alue ei ehdi valmistua vuoteen 2015 mennessä. Kehittämisarkkitehti Risto Linkovuori toteaa, että alueen ytimen tulee olla valmis metroliikenteen alkaessa. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoo, että perustyöt on halvinta tehdä samaan aikaan metron rakentamisen kanssa.
©Esmerk
Espoon Keilaniemeen neljä asuintornitaloa
Hufvudstadsbladet, 22 huh 2011, 10:-
Espoon Keilaniemen metroaseman viereen on määrä rakentaa neljä 32-40-kerroksista asuintornitaloa. Samalla Kehä I sijoitetaan alueella 500 metrin pituiseen tunneliin, jonka päälle tulee puistokansi.
Alueen rakennusoikeus sisältää 82 000 neliötä asuinpinta-alaa ja 9 000 neliötä toimistopinta-alaa. Talojen pysäköintihalleista on yhteys metroasemalle.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee suunnitelmia 27.4.2011.
©Esmerk
Automaattimetron laiturien ovet aiheuttavat ongelmia
Helsingin Sanomat, 21 huh 2011, s.A16:-
Automaattimetron laiturien ovien testaus ei ole edennyt Vuosaaren metroasemalla toivotulla tavalla. Ongelmat saattavat viivästyttää Vuosaaren toisen metroraiteen käyttöönottoa ja ehkä koko automaattimetroa. Ongelmana on se, että laiturille asennettavien ovien ja laiturille lipuvan junaan jää liian iso rako. Rako on vain noin viidentoista sentin levyinen, mutta koska sinne mahtuu pieni ihminen pujahtamaan, se on ongelma automaattimetrolle.
HKL pohtii, voidaanko tilanne korjata pienin toimenpitein vai vaatiiko ongelma ovien tai koko ovijärjestelmän vaihtoa. Ongelmaa vaikeuttaa se, että ovet ja laiturille metron kulkusuunnan mukaisesti asennettavat seinät ovat suoria, kun taas metro on pyöreä.
Ovet toimittaa Siemensin ranskalainen alihankkija Faiveley, kun koko automaattimetrohankkeen pääkumppani on Siemens. Pelkkä ovijärjestelmä maksaa noin parikymmentä miljoonaa euroa. Koko automaattimetro maksaa sata miljoonaa Helsingin ja 56 miljoonaa länsimetron osalta.
©Esmerk
Kuntarahoitukselta 100 milj. euron laina Länsimetrolle
Talouselämä, 21 huh 2011, 14:-
Kuntarahoitus on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron ensimmäisen 100 miljoonan euron lainaerästä. Lainan takaajina ovat Espoo ja Helsinki. Laina-aika on 30 vuotta.
©Esmerk
Espoon Keilaniemeen neljä asuintornitaloa
Taloussanomat, 21 huh 2011, online:-
Fortumin ja Koneen tornitalojen lähettyville Espoon Keilaniemeen on suunnitteilla Suomen korkeimmat asuinrakennukset. Keilaniemeen nousisi neljä 3240-kerroksista asuintaloa. Niihin tulisi noin 82 000 kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta ja 9 000 kerrosneliömetriä toimistorakennusoikeutta.
Talojen rakentaminen edellyttää Kehä I -tien kattamista puolen kilometrin matkalta Keilaniemen ja Tapiolan Itärannan välillä. Talot nousisivat metroaseman yhteyteen. Tornitalojen juureen rakennetaan pysäköintilaitos, jonne tulee myös metroliikenteen liityntäpysäköintiä.
Kehä I:n kattaminen laajentaa Espoon kaupungin mukaan nykyisiä virkistysalueita ja kevyen liikenteen yhteyksiä sekä vähentää liikennemelua alueella. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 27.4.2011 asemakaavaehdotuksen asettamista nähtäville.
©Esmerk
Kuntarahoitukselta 100 milj. euron laina Länsimetrolle
Hufvudstadsbladet, 20 huh 2011, 12:-
Kuntarahoitus on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron ensimmäisen 100 miljoonan euron lainaerästä. Lainan takaajina ovat Espoo ja Helsinki. Laina-aika on 30 vuotta. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin 30 %:n osuudella. Länsimetron jokainen lainaerä tullaan kilpailuttamaan erikseen.
©Esmerk
Matinkylän metrokeskuksen suunnittelu etenee
Länsiväylä, 20 huh 2011, 3:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi Matinkylän metrokeskuksen sisäänkäynnit, linja-autoaseman sekä palvelut yhteen Piispanportin asemakaavan muutoksessa. Kalapuistoon rakennettavasta Matinkylän uimahallista lähtee maanalainen yhteys metrokeskukseen ja Isoon Omenaan.
©Esmerk
Kuntarahoitukselta 100 milj. euron laina Länsimetrolle
Uutispäivä Demari, 20 huh 2011, 9:-
Kuntarahoitus on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron ensimmäisen 100 miljoonan euron lainaerästä. Lainan takaajina ovat Espoo ja Helsinki. Laina-aika on 30 vuotta. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin 30 %:n osuudella. Länsimetron jokainen lainaerä tullaan kilpailuttamaan erikseen.
©Esmerk
Uutisanalyysi: Pisara-radan oppositio loistaa poissaolollaan
Helsingin Sanomat, 20 huh 2011, A18:-
Esa Juntunen käsittelee lehden uutisanalyysissa Helsinkiin suunnitteilla olevaa Pisara-rataa ja sen herättämää huomiota. Hän muistuttaa, että länsimetro valmistuu Espoossa valitusvirsien saattelemana. Pisara-rata on puolestaan valtava hanke sekin, mutta sen oppositio loistaa poissaolollaan.
Poliitikot aina liikenneministeriä myöten kannustavat hanketta eikä vastustau löydy oikein mistään. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa hankkeen saaneen hyvän myötätuulen.
HS:n keräämien tietojen mukaan rataoppositiossa on pari pientä liittoa ja parisenkymmentä aktivistia. Heistä valtaosa on liikenteen ammattilaisia, jotka haluavat että ensin tutkittaisiin muita, halvempia vaihtoehtoja.
©Esmerk
Kuntarahoitukselta 100 milj. euron laina Länsimetrolle
Taloussanomat, 19 huh 2011, online:-
Kuntarahoitus on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron ensimmäisen 100 miljoonan euron lainaerästä. Lainan takaajina ovat Espoon kaupunki 72 %:n osuudella ja Helsingin kaupunki 28 %:n osuudella. Laina-aika on 30 vuotta. Länsimetron jokainen lainaerä tullaan kilpailuttamaan erikseen.
©Esmerk
Koivusaaren osayleiskaavaluonnosta käsitellään uudelleen
Lauttasaari, 14 huh 2011, 3:-
Helsingin kaupunkisuunnittelulauta käsitteli Koivusaaren osayleiskaavaluonnosta 7.4.2011, mutta jätti sen pöydälle kolmeksi viikoksi.
Koivusaareen halutaan mm. tehokas joukkoliikenne, jonka Länsimetro takaa. Työpaikkoja tulisi mm. Länsiväylän päälle, metroaseman ja keskustan tuntumaan.
©Esmerk
Kokkinen: Länsimetro valmistuu aikataulussaan
Rakennuslehti, 14 huh 2011, 3, 4:-
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen vakuuttaa, ettei Kehäradan rakentaminen vaikuta Länsimetron louhintaurakoiden aikatauluihin. Valmistumisessa tähdätään edelleen vuoden 2015 loppuun. Kehäradan pitäisi valmistua alkuvuodesta 2014, joten urakat eivät ole täysin päällekkäiset. Länsimetron tekijöistä SRV, YIT, Lemminkäinen ja Kalliorakennus ovat mukana myös Kehäradan tunnelilouhinnoissa.
Länsimetron louhintaurakat ovat tähän asti menneet keskeisille suomalaisrakentajlle. Esimerkiksi Tapiolan kahta työtunnelia louhivat Espoon kaupungin urakoina Peab ja YIT. Ruoholahdessa louhii Lemminkäinen ja Otaniemen ja Matinkylän tunneleissa YIT.
Länsimetron v. 2007 tehty kustannusarvio on pysynyt indeksikorotuksia lukuunottamatta muuttumattomana (713,6 milj.) euroa. Rahoitus varmistui kun EIB, NIB ja Espoon ja Helsingin kaupungit allekirjoittivat Länsimetro Oy:n kanssa puitesopimukset 1.4.2011.
Kainalojutussa kerrotaan Länsimetro Oy:n toimivan varsin pienellä organisaatiolla. Tarkoitus on pysyä pienenä tilaajaorganisaationa. Yhtiön johdossa on hallitus, jonka puheenjohtajana on Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko.
©Esmerk
Länsimetron räjäytykset kiusaavat Lauttasaaressa
Vartti, 13 huh 2011, 3:-
Länsimetron räjäytystyöt piinaavat lauttasaarelaisia. Ruukinlahdentiellä sijaitsevan kerrostalon asukkaat ovat valittaneet kovaäänisistä räjäytyksistä metron projektinjohdolle. Talon seiniin on syntynyt myös halkeamia, joiden epäilleen aiheutuneen metrotöistä.
Länsimetro-projektin vuorovaikutusinsinööri Reijo Jokelan mukaan räjäytykset kuuluvat voimakkaammin kallion päälle perustetuissa taloissa. Vaurioepäilyjä on tullut useita, ja kaikki tarkistetaan, Jokela toteaa.
Mikäli vaurioita syntyy, yksittäinen urakoitsija vastaa niiden korvaamisesta. Lopullinen vastuu on Länsimetrolla.
©Esmerk
Koivusaareen suunnitellaan 4 000 asukkaan kaupunginosaa
Vartti, 13 huh 2011, 5:-
Länsimetron varrella sijaitsevaan Koivusaareen suunnitellaan 4 000 asukkaan asuinaluetta. Kaavaluonnoksessa hahmotellaan alueelle myös noin 1 500 uutta työpaikkaa.
©Esmerk
Länsiväylän verkkosivuilla keskustellaan Suurpelto-hankkeesta
Länsiväylä, 13 huh 2011, 19:-
Netissä porisee -palstalla julkaistiin otteita lehden verkkosivuilla käytävästä Suurpelto-aiheisesta keskustelusta.
Nimimerkki "Raiteita olisi kaivattu" mm. sanoo, että Suurpellon joukkoliikenneyhteydet olisivat toista luokkaa jos Espoo olisi valinnut rantametron sijaan pikaratikkalinjaverkon.
Myös Tony Hagerlund kritisoi Suurpellon suunnitelmaa. Hänen mielestään niin rantarata kuin tuleva metro kulkevat usean kilometrin päästä Suurpellosta, joten uusi kaupunginosa tulee taas nojaamaan autoiluun.
©Esmerk
Helsingin automaattimetro on lajissaan maailman ensimmäinen
Tekniikka Talous, 08 huh 2011, 12-13:-
Lehteen on grafiikan avulla selvitetty, miten Helsingin metroon tuleva automaattimetro toimii. Automaattiajoon siirrytään jo ennen länsimetron valmistumista.
Ensimmäistä kertaa maailmassa jo olemassa olevat junat muutetaan automaattiseksi. Projekti maksaa 115 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetroa louhitaan Lauttasaaressa ja Koivusaaressa
Lauttasaari, 07 huh 2011, 3:-
Länsimetron louhintoja jatketaan jälleen Lauttasaaressa. Kalliorakennus-Yhtiöt louhii metrotunnelia Myllykallion työtunnelin kautta kohti Lauttasaaren ostoskeskusta ja Koivusaarta.
Työyhteenliittymä METRO aloittaa työtunnelin louhinnat ostoskeskuksen vieressä huhtikuun 2011 alussa. METROn Koivusaareen louhima työtunneli valmistuu kesäkuussa, jonka jälkeen alkavat metrotunnelin louhinnat.
©Esmerk
Länsimetrolle lainoittajia
Rakennuslehti, 07 huh 2011, 19:-
Ylös vs. alas -palstalla todetaan Länsimetron rahoituksen varmistuneen, kun kaksi investointipankkia lupautui hankkeen lainoittamiseen. Näin saadaan Espookin kytkettyä Helsingin hellään huomaan.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Rakennuslehti, 07 huh 2011, 5:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Kaksi investointipankkia ryhtyy rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Pankit, Länsimetro sekä Espoon ja Helsingin kaupungit allekirjoittivat puitesopimukset asiasta huhtikuun 2011 alussa.
©Esmerk
Kansanedustajaehdokkaat visioivat Lauttasaaren ostoskeskusta
Lauttasaari, 07 huh 2011, 10-11:-
Eduskuntaan pyrkii keväällä 2011 kuusi lauttasaarelaista: kokoomuksesta Sirpa Asko-Seljavaara ja Sakari Oka, keskustasta Sanna Lehtinen ja Juha Sarlund, perussuomalaisista Seppo Kanerva ja kristillisdemokraateista Arto Lahti.
Artikkelissa esitetään kullekin ehdokkaalle samat kymmenen kysymystä, joista yhdessä kysytään, millaisen ostoskeskuksen ehdokas haluaisi Lauttasaaren metroasemalle.
Asko-Seljavaara toivoo monipuolista ostaria, jonka yläkerroksiin tulisi asuntoja. Lahdelle riittäisi pienimuotoinen ostoskeskus.
Kanerva haluaisi metroasemalle huoltoaseman, Lehtinen kohtaamispaikkoja lauttasaarelaisille.
©Esmerk
Länsimetro valmistuu aikataulussa
Länsiväylä, 06 huh 2011, 6:-
Länsimetron aikataulu ei kevään 2011 kuluessa ole muuttunut. Metron on hahmoteltu valmistuvan syksyllä 2015, eivätkä esim. Kehäradan työt näytä vaikuttavan Länsimetron valmistumiseen.
Työn alla on parhaillaan useitakin työtunneleita, jotka valmistuvat nopeasti. Työvaiheet on aikaan kilpailutettu, ja nyt on se aika, kun urakoitsijat vaihtuvat. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että esimerkiksi Otaniemessä YIT:n urakkaa jatkaa SRV Rakennus.
©Esmerk
Siilitien metroasema aiotaan kunnostaan ekotehokkaaksi
Helsingin Sanomat, 06 huh 2011, A3, A17:-
Siilitien metroasema uusitaan ekotehokkaaseen kuntoon vuoteen 2013 mennessä. Asemasta aiotaan tehdä tiettävästi ensimmäinen aurinkovoimaa hyödyntävä julkisen liikenteen odotustila Suomessa.
Noin neljännes aseman energiantarpeesta tuotettaisiin sen kattorakenteisiin kiinnitetyillä aurinkopaneeleilla. Lisäksi materiaalivalinnoissa pyritään huomioimaan kierrätettävyys, ja esim. lippuhallin seiniin havitellaan länsimetron louhostöistä saatavaa kiviainesta.
Ekoilme liittyy aseman laajempaan kunnostusurakkaan, jonka on määrä valmistua vuoden 2013 alussa. Siinä pyritään myös ottamaan opiksi Kulosaaren asemaurakan kömmähdyksistä, joiden takia Kulosaaren metroasema on pysynyt vuoden ajan suljettuna. HKL:n rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi vahvistaa lähtökohtana olevan, että Siilitien asema on jatkuvasti matkustajien käytössä.
HKL:n johtokunta käsittelee Siilitien aseman kunnostusta 7.4.2011. Johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu (vihr) suhtautuu ekohankkeeseen myönteisesti ja sanoo johtokunnan olevan hyvin avoimia joukkoliikenteen hiilijalanjäljen pienentämiseen, kunhan pysytään järkevissä kustannuksissa.
Siilitien asemaremontti liittyy laajempaan itäisen Helsingin metroasemien kunnostusohjelmaan. Useampi asema on jo kunnostettu, ja Siilitien jälkeen vuorossa ovat Myllypuro vuonna 2013 sekä Herttoniemi 20132014.
©Esmerk
Laajasalon raitiotiesilta ei ole kiireellisimpien hankkeiden joukossa
Helsingin Uutiset, 06 huh 2011, 5:-
HSL:n hallitus on hyväksynyt uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman, johon on osallistunut kaikkiaan 14 lähialueen kuntaa.
Helsingin Laajasalon Kruununvuorenrannan ja kantakaupungin välinen raitiotiesilta on jäänyt suunnitelmassa pahnanpohjimmaiseksi. Esimerkiksi monet kehyskuntien tiehankkeet ovat ajaneet kiireellisyydessä raitiotiesillan ohi. Ennen Laajasalon ratikkasiltaa listalla ovat myös mm. Jokeri 2 -bussilinja, Pisara-rata, Leppävaara-Espoo-kaupunkirata, Länsimetron liityntäliikenne sekä metron jatkaminen Kivenlahteen ja Östersundomiin.
HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen mukaan Laajasalon ratikkasillan sijoitukseen listalla vaikuttaa se, että alueen rakentaminen on vasta lähtökuopissaan. HSL:n hallitus katsoi kiireellisemmiksi jo olemassa olevien yhteyksien parantamisen ja jo aloitettujen kalliiden investointien loppuunsaattamisen.
Rihtniemi muistuttaa, että jos jokin hanke ei saa rahoitusta tai sen toteutus lykkääntyy jostain muusta syystä, voivat muut hankkeet kiilata sen edelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tarkistetaan neljän vuoden välein.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Suomen talous tarvitsee sujuvaa liikennettä
Kauppalehti, 05 huh 2011, 3:-
Pääkirjoituksessa toivotaan, että liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ei jää jumiin rahoitusmallien loputtomaan setvimiseen. Pallottelu elinkaarimallin ja valtion suoran rahoituksen välillä on jatkunut ilman linjapäätöksiä. Korjausvelka on päässyt paisumaan.
Liikenteen sujuvuus on tärkeä asia taloudelle. Eri liikenneratkaisujen sovittaminen yhteen vaatii päätöksenteon keskittymistä. Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035-raportti kertoo, että liikenteeseen suunnatut varat ovat vähenemässä. Lisää rahaa on luvassa rautateille ja joukkoliikenteelle.
Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria on huolissaan liikenneinvestointien vähyydestä. Vuoria rahoittaisi valtion omistusten myynnillä väylähankkeita.
Pääkaupunkiseudun suuret hankkeet, kuten Länsimetro ja Kehärata sekä kansalliset tärkeät hankkeet vaativat rahaa. Elinkaarimallien käyttöä on jatkettava. Investointeja on pakko priorisoida todellisten liikennemäärien mukaan.
©Esmerk
Länsimetron rahoituksen varmistuminen ei vaikuta aikatauluun
Savon Sanomat, 03 huh 2011, 12:-
Kaksi investointipankkia ilmoitti 1.4.2011 lainaavansa yhteensä 570 milj. euroa Länsimetro Oy:lle.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, ettei rahoituksen varmistuminen vaikuta metron rakennusaikatauluihin. Jokainen lainaerän nosto kilpailutetaan erikseen ja voi olla, että muutkin rahoittajat kiinnostuvat vielä länsimetrosta, Kokkinen sanoo. Hänen mukaansa yhtiön intressinä on hakea rahaa sieltä, mistä sitä edullisimmin saa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Turun Sanomat, 02 huh 2011, 19:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla.
Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin.
Länsimetron pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Helsingin Sanomat, 02 huh 2011, A24:-
Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan länsimetron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. EIB lainaa yhtiölle 450 milj. ja NIB 120 milj. euroa 30 vuoden takaisinmaksuajalla. Lainojen takaajina toimivat Helsingin ja Espoon kaupungit.
Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Hufvudstadsbladet, 02 huh 2011, 3, 8:-
Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan länsimetron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. EIB lainaa yhtiölle 450 milj. ja NIB 120 milj. euroa 30 vuoden takaisinmaksuajalla. Osa lainoista maksetaan tuloilla, joita Länsimetro Oy saa vuokraamalla radan HKL:lle. Loppuosan maksavat Espoo ja Helsinki, jotka omistavat metroyhtiön.
Kyseessä on puitesopimus, joka tarkoittaa, että pankit ovat valmiita lainaamaan rahat Länsimetrolle. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen pitää mahdollisena, että yhtiö pyytää tarjouksia myös muualta saadakseen alhaisimman koron.
Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Keskisuomalainen, 02 huh 2011, 15:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron kustannuksiin.
Länsimetron pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa. Se liittää Etelä-Espoon pääkaupunkiseudun raideliikenteeseen.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
TV MTV3, 01 huh 2011, online:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Kaksi investointipankkia ryhtyy rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron kustannuksiin.
Länsimetron pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
TV YLE TV2, 01 huh 2011, :-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron rakentamiseen.
Länsimetron kokonaiskustannukset ovat 800 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
TV MTV3, 01 huh 2011, online:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Kaksi investointipankkia ryhtyy rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron kustannuksiin.
Länsimetron pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Taloussanomat, 01 huh 2011, Online:-
Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden Investointipankki, Espoo, Helsinki ja Länsimetro ovat allekirjoittaneet puitesopimukset lähimetron rakentamisen rahoittamisesta. Sopimukset varmistivat länsimetron rahoituksen.
EIB on varautunut lainaamaan Länsimetrolle 450 milj. euroa ja NIB 120 milji. euroa. Lainan takaisinmaksuaika on 30 vuotta.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että hankkeen kannalta rahoituksen turvaaminen kansainvälisten institutionaalisten rahoittajien kautta on tärkeää.
Länsimetro on Helsingin ja Espoon yhteishanke. Sen avulla Etelä-Espoo kytketään seudulliseen raideliikennejärjestelmään. Länsimetron arvioidaan kuljettavan yli 100 000 matkustajaa vuorokaudessa.
©Esmerk
Vehviläinen ei halua liikennehankkeita hallitusneuvotteluihin
Helsingin Sanomat, 31 maa 2011, s.A7:-
Liikenneministeri Anu Vehviläisen mielestä hallitusneuvotteluissa ei pidä puuttua suuriin liikennehankkeisiin. Hänestä niistä tulisi päättää vasta tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa, sillä asiaa on pohdittava tarkasti ja hallitusneuvottelut ovat tiiviit ja kiireiset. Uusi liikennepoliittinen selonteko tulisi hänen mielestään tehdä nopeasti vaalien jälkeen.
Valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt, että suurimat liikennehankkeet päätettäisiin jo hallitusohjelmassa.
Helsingin Sanomat kertoi helmikuussa 2011 Uudenmaan saaneen viiden viime vuoden aikana kolmanneksen valtion väylärahoista. Erityisesti länsimetron ja kehäradan investoinnit ovat näkyneet luvuissa.
©Esmerk
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi raidevisioselvityksen
Helsingin Sanomat, 31 maa 2011, A17:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 30.30.2011 puheenjohtajansa Markku Markkulan (kok) esittelemän raidevisioselvityksen. Visiossa nykyistä rautatietä jatketaan Leppävaarasta Espoon keskukseen, metroa jatketaan Matinkylästä Kivenlahteen ja Tapiolasta Viikkiin rakennetaan tiederaitiotie. Myös Histaan suunnitellaan rautatietä.
Esitys on tarkoitus ottaa ohjenuoraksi myös maankäytön tulevassa suunnittelussa, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy sen.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Hallintoviranomaisten kieltä vaikea ymmärtää
Lauttasaari, 31 maa 2011, 2:-
Lehti kertoo pääkirjoituksessaan, että Lauttasaari-Seura valitti Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginvaltuuston tekemästä hankepäätöksestä, joka koski Koivusaaren metroasemaa. Hallinto-oikeuden syyskuussa 2009 antama päätös oli vaikeaselkoinen, ja perustelut jäivät epäselviksi.
Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professorin Vesa Majamaan mukaan Lauttasaari-Seuran valitus oli aiheellinen.
Lehti arvostelee hallintoviranomaisia kielestä, jota tavallinen ihminen ei ymmärrä.
©Esmerk
Professori Majamaa Lauttasaari-Seuran puolella metroasiassa
Lauttasaari, 31 maa 2011, 3:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie viittaa artikkelissaan saman päivän lehden pääkirjoitukseen, jossa kerrottiin, että Lauttasaari-Seura valitti Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginvaltuuston tekemästä hankepäätöksestä koskien Koivusaaren metroasemaa. Hallinto-oikeuden syyskuussa 2009 antama päätös oli vaikeaselkoinen, ja perustelut jäivät epäselviksi.
Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professorin Vesa Majamaan mukaan Lauttasaari-Seuran valitus metroaseman päätöksentekoprosessin oikeellisuudesta oli aiheellinen.
©Esmerk
Espooseen suunnitellaan pikaraitioverkostoa
Hufvudstadsbladet, 30 maa 2011, 1, 6:-
Espoossa visioidaan 40 km:n mittaista poikittaista pikaraitioverkostoa täydentämään juna- ja metroverkkoa vuoteen 2050 mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee HSL:n visiota 30.3.2011. Siihen sisältyy Länsimetron jatkaminen Kivenlahteen, kaupunkirata Espoon keskukseen sekä raidejokeri Tapiolaan. Suunnittelupäällikkö Petri Suominen toteaa, että verkkoa laajennetaan niiden ympärille.
Pikaraitiotie olisi vision mukaan kevyempi kuin metro mutta sen vaunut olisivat suurempia kuin Helsingin raitioliikenteessä. Vision toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kehittämällä bussiverkkoa.
Lehden haastattelemat espoolaiset pitävät sisäiseen liikenteeseen satsaamista oikeana, sillä nykyiset sisäiset linjat ovat heidän mielestään liian hitaita ja hankalia.
©Esmerk
Helsinki ja Espoo: Länsimetron viivästyminen ei merkitse juuri mitään
Helsingin Sanomat, 27 maa 2011, A3, A12:-
Helsingin ja Espoon päättäjät eivät huolestu huhuista, joiden mukaan länsimetron valmistuminen myöhästyy kahdella vuodella. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpää-Heikkilä ja Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava yllättyivät tiedosta.
Rautava muistuttaa, että länsimetro on niin suuri rakennushanke, ettei pieni myöhästyminen Helsingin kannalta merkitse paljon. Äikäs-Idänpää-Heikkilä taas vakuuttaa, että rakentaminen etenee kaasu pohjassa. Näin aikataulua saadaan ehkä kurottua umpeen.
Espoo on suunnitellut metron varteen runsaasti työpaikkoja ja asuntoja. Äikäs-Idänpää-Heikkilä sanoo, ettei metro ole Espoolle vain kulkuväline, vaan kaupunkia kehitetään länsimetroon tukeutuen pitkäaikaisesti.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toteaa, että Länsimetro Oy:n hallitus on sitoutunut radan valmistumiseen vuoteen 2015 mennessä. Pajunen odottaa yhtiöltä lisätietoja, mikäli tilanne on muuttunut.
HKL:n toimitusjohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen Matti Lahdenranta vakuuttaa, että työt valmistuvat 2015. Länsimetron tavoitteesta pidetään yhä kiinni.
©Esmerk
Louko vakuuttaa Länsimetron pysyvän aikataulussaan
Helsingin Sanomat, 26 maa 2011, A3, A16:-
Helsingin Sanomat raportoi artikkelissaan länsimetron valmistumisen uhkaavan viivästyä aiemmin ilmoitetusta vuodesta 2015 jopa vuoteen 2017. Länsimetron hallitus pitää kuitenkin kiinni aiemmasta aikataulusta, vaikka puheenjohtaja Olavi Louko myöntää, että keskustelua aiheesta on käyty. Loukon mukaan kyse on kuitenkin tahtoasiasta, ja aikataulussa aiotaan pysyä.
Myös HKR-rakennuttajan infrastruktuurirakennuttamisesta vastaava Erkki Nurmi toteaa, että ainoa virallinen aikataulu on 2015. HS:n tietojen mukaan hanketta Helsingin osalta valvovassa HKR-rakennuttajassa on myös esitetty voimakasta arvostelua hanketta ja sen aikataulutuksen toteutettavuutta kohtaan.
Omalta osaltaan länsimetroa voi viivyttää Kehäradan rakentaminen, sillä sen louhintatyöt kuumentavat louhintamarkkinoita ja nostavat urakkahintoja. HS:n tietojen mukaan louhintakustannukset ovat karkaamassa käsistä ja myös vaikeimpien työkohteiden urakkahinnat ovat kovassa nousussa. Virallisesti urakoitsijoiden kanssa hinnoittelua ei ole vielä tarkistettu.
©Esmerk
Perheillä ryhmärakentamishanke Suurpellossa
Hufvudstadsbladet, 26 maa 2011, 1, 22-23:-
Artikkelissa kerrotaan kolmen perheen ryhmärakentamishankkeesta Espoon Suurpellossa. Rakennuttajina toimivat perheet ovat hankkineet arkkitehdin ja projektipäällikön suunnittelemaan talot, kilpailuttamaan eri rakennusvaiheet, vastaamaan logistiikasta ja valvomaan hanketta alusta loppuun.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa kerrotaan, että Suurpeltoon rakennetaan asuntoja 10 000 asukkaalle. Edustettuina ovat kaikenlaiset asumismuodot omistus- ja asumisoikeusasunnoista vuokra-asuntoihin. Yksi Länsimetron asemista on tulossa melko lähelle aluetta.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Länsirata on tervetullut yhteishanke
Helsingin Sanomat, 21 maa 2011, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa kerrotaan, että Espoo, Vihti ja Lohja perustavat yhteisen valtuuskunnan edistämään ratayhteyttä Espoon keskuksesta Lohjalle. Ratahanke kilpailee pääkaupunkiseudun muiden liikenneväylähankkeiden kanssa. Valtakunnallisestikin tärkeä on Helsingin ratapihan ylikuormittumista vähentävä Pisara-rata. Muita tärkeitä hankkeita ovat itämetron rakentaminen Östersundomiin, raideliikenteen jatkaminen edelleen itään sekä länsimetron jatkaminen Kivenlahteen.
Pääkirjoituksen mukaan kuntien yhteishanke on aiheellinen ja tervetullut, sillä Espoon keskukseen ja sieltä eteenpäin Lohjan suuntaan tarvitaan uusia raideyhteyksiä. Ne mahdollistavat tehokkaan yhdyskuntarakentamisen ja vähentävät yksityisautoilusta aiheutuvaa kuormitusta. Kolmen kunnan yhteistyö on hyvä tapa ajaa asiaa, mutta lisäapu on tarpeen. Hyvä työkalu olisi vaikkapa pk-seudun yhteinen seutukaava, jota Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on esittänyt.
©Esmerk
YIT:lle lisää kaksi Länsimetron urakkaa
Lauttasaari, 17 maa 2011, YIT 2:-
YIT Rakennus Oy ja Länsimetro Oy ovat sopineet kahdesta Länsimetron tunneliurakasta, joiden arvo on yhteensä n. 23 milj. euroa. YIT louhii Lauttasaaren salmen metrotunnelit sekä Keilaniemen aseman ja metrotunnelit.
Urakat ovat vaativia. Lauttasaaressa louhitaan syvällä merenpinnan alla, ja Keilaniemessä on lähellä herkkiä laitteita ja kiinteistöjä.
Lauttasaaren urakan on määrä valmistua huhtikuussa 2012 ja Keilaniemen urakan lokakuussa 2012.
YIT:n niin ikään tekemät Länsimetron louhintaurakat Otaniemessä ja Matinkylässä valmistuvat keväällä 2011 ja Tapiolan itäisen ajotunnelin maanrakennusurakka vuoden 2012 alussa.
©Esmerk
Kolumni: Lauttasaaressa liikaa uudisrakentamista
Lauttasaari, 17 maa 2011, 3:-
Risto Simonen kirjoittaa Paluumuuttajan mietteitä -kolumnipalstalla, että vanhat lauttasaarelaiset ovat saaneet tarpeekseen jatkuvasta uudisrakentamisesta.
Länsimetron myötä vanhan ostoskeskuksen tilalle on tulossa iso ja korkea ostari. Kahdesta asuintalosta tulee viisikerroksisia, Simonen kauhistelee.
©Esmerk
YIT sai lisäurakan Länsimetron rakennustöissä
Rakennuslehti, 17 maa 2011, 8:-
YIT ja Länsimetro ovat sopineet uudesta tunneliurakasta. YIT louhii Lauttasaaren salmen metrotunnelit sekä Keilaniemen aseman ja metrotunnelit. Sopimuksen arvo on n. 23 milj. euroa.
©Esmerk
OMXH: YIT:n kurssi laski uudesta urakkasopimuksesta huolimatta
Kauppalehti, 11 maa 2011, 32:-
Päivän pörssipalstalla mainitaan, että lisäurakan Länsimetron rakennusprojektista saanut YIT laski 2 % Helsingin pörssissä 10.3.2011.
©Esmerk
YIT sai lisäurakan Länsimetron rakennustöissä
Kauppalehti, 11 maa 2011, 10:-
YIT ja Länsimetro ovat sopineet uudesta tunneliurakasta. YIT louhii Lauttasaaren salmen metrotunnelit sekä Keilaniemen aseman ja metrotunnelit. Sopimuksen arvo on n. 23 milj. euroa.
YIT:llä on myös kolme muuta urakkaa Länsimetrossa.
©Esmerk
Ruoholahden metrotunneli valmistui
Lauttasaari, 10 maa 2011, 2:-
Länsimetron Ruoholahden-metrotunnelin louhinnat ovat päättyneet, mitä juhlittiin tervajaisissa 3.3.2011.
Tunnelin louhinta Lauttasaarensalmen alitse käynnistyy kesäkuussa 2011. Urakoitsija on YIT Rakennus Oy.
©Esmerk
Länsimetro vilkastaa Kirkkonummen bussiliikennettä
Länsiväylä, 09 maa 2011, 6:-
HSL aikoo merkittävästi lisätä bussivuoroja Etelä-Kirkkonummelta Helsinkiin jo syksyllä 2014. Vuorot lisääntyvät linjastosuunnitelman mukaan kolmanneksella nykyisestä. Ruuhka-aikoina Kirkkonummelta pääsee Kamppiin puolen tunnin välein.
Bussivuoroja lisätään entisestään, kun metro ulottuu Matinkylään. Vuoden 2016 alusta ruuhka-aikojen vuorot kulkevat vartin välein.
HSL:n liikennesuunnittelija Ville Lepistön mukaan linjasto yksinkertaistuu ja odotusajat puolittuvat uuden suunnitelman myötä.
Länsimetron aloitettua liikennöinnin Veikkolasta kulkee busseja viikonloppuisin puolen tunnin välein, Lepistö kertoo.
HSL:n laskelmien mukaan kustannukset eivät kasva juuri ollenkaan. Syynä Lepistön mukaan ovat koulukuljetusten väheneminen uuden linjaston ansiosta.
©Esmerk
Tapiolan Sokos ja S-market sulkeutuvat vuodenvaihteessa 2011-2012
Länsiväylä, 05 maa 2011, 5:-
Tapiolan Sokos ja S-market sulkeutuvat vuodenvaihteessa 2011-2012, mikä on Tapiolassa otettu hämmentyneenä vastaan. Syynä on Sokoksen tiloissa alkava kiinteistöremontti ja länsimetron keskuspysäköinnin rakentaminen.
Noin 100 hengen vakituinen henkilökunta sijoitetaan HOK-Elannon muihin toimipisteisiin. Määräaikaisista työsopimuksista päätetään tapauskohtaisesti. Yt-neuvottelut päättyvät 8.3.2011. Sopivien tilojen löydyttyä HOK-Elannon on tarkoitus jatkaa liiketoimintaa Tapiolassa.
©Esmerk
Länsimetron tunneli yltää jo Salmisaareen
Helsingin Uutiset, 05 maa 2011, 3:-
Länsimetron tunneli Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan on louhittu. Ruoholahti-Salmisaari-välille louhittiin kaksi 750 metrin pituista metrotunnelia. Tunnelin syvimmän kohdan tervajaisia juhlittiin vanhan tavan mukaan 3.3.2011.
Tunneliurakka oli teknisesti vaativa, sillä töitä jouduttiin tekemään myös toimivan metron vaikutusalueella. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että työt hoidettiin kuitenkin niin huolellisesti, ettei metroliikenne häiriintynyt.
Kesäkuussa 2011 käynnistyy metrotunnelin louhiminen Lauttasaarensalmen ali. Ruoholahdesta Matinkylään louhitaan kaksi 13,9 kilometrin pituista rinnakkaistunnelia, joiden on määrä valmistua vuonna 2013. Asemien rakentaminen alkaa heti louhintojen jälkeen.
©Esmerk
Länsimetron tunneli yltää jo Salmisaareen
Helsingin Sanomat, 04 maa 2011, A14:-
Länsimetron tunneli Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan on louhittu. Ruoholahti-Salmisaari-välille louhittiin kaksi 750 metrin pituista metrotunnelia. Tunnelin syvin kohta on 50 merenpinnan alapuolella.
Urakkaan kuuluu vielä pystykuilun louhinta ja tunnelien vahvistaminen. Louhinta jatkuu Lauttasaarensalmelle kesäkuussa 2011. Koko louhinta valmistuu vuonna 2013. Metrotunnelien kokonaispituus Ruoholahdesta Matinkylään on tuolloin liki 14 kilometriä.
©Esmerk
Länsimetron tunneli yltää jo Salmisaareen
Hufvudstadsbladet, 04 maa 2011, 1, 6:-
Länsimetron tunneli Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan on louhittu. Ruoholahti-Salmisaari-välille louhittiin kaksi 750 metrin pituista metrotunnelia. Tunnelin syvimmän kohdan tervajaisia juhlittiin vanhan tavan mukaan 3.3.2011.
Länsimetron louhinnassa joudutaan huomioimaan läheiset työpaikat ja asunnot. Länsimetroyhtiön toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että työtä olisi tehty kolmessa vuorossa, mutta se ei käy, koska yläpuolella asuu ja työskentelee ihmisiä.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko iloitsee työn etenemisestä. Hän on vakuuttunut, että hanke saadaan valmiiksi vuoteen 2015 mennessä. Sen jälkeen metron on määrä kasvaa sekä länteen Kivenlahteen että itään Sipooseen. Kaivamista jatketaan ainakin vuoteen 2025, ja siihen mennessä ehditään varmasti suunnitella useampia metrolinjoja, Louko uskoo.
©Esmerk
Kolumni: Suurilla hankkeilla suuret lobbarit
Maaseudun Tulevaisuus, 04 maa 2011, 1, 2:-
Petri P. Pentikäinen pohtii kolumnissaan poliittista päätöksentekoa, jossa hänen mielestään ei kuulu ihmisten ääni. Pentikäinen toteaa, että suuriin hankkeisiin riittää aina rahaa, koska isoilla rahoilla on isommat lobbarit.
Esimerkiksi Espooseen ja Östersundomiin suunnitelluissa metron laajennuksissa ei ole mitään merkitystä sillä, että tutkimuksen mukaan ne ovat tehottomia ja kalliita tapoja parantaa joukkoliikennettä. Kyse on valtapelistä. Kansa maksaa valtavan summan rahaa lehmänkaupoista, joilla Espoon valtuuston autoilusiipi ja koko maan politiikassa keskusta ostettiin metron taakse.
Pentikäinen ehdottaa, että kaikista päätöksistä tiedotettaessa pitäisi kertoa, millä muilla päätöksillä samanaikaisesti pelattiin.
©Esmerk
Koivusaaressa toimiva pursiseura NJK huolissaan tulevaisuudesta
Hufvudstadsbladet, 04 maa 2011, 20-21:-
Pursiseura Nyländska jaktklubben NJK täyttää 150 vuotta 4.3.2011. Koivusaaressa majaansa pitävä seura on huolissaan tulevaisuudesta, sillä Helsingin kaupunki suunnittelee saareen asuinaluetta ja työpaikkoja.
Kivenheiton päässä pursiseuran kerhorakennuksesta tehdään Espoon metron louhintoja. Tässä vaiheessa Koivusaareen ei vielä rakenneta metroasemaa mutta valmistelevia toimenpiteitä suoritetaan, jotta asema voidaan ottaa myöhemmin käyttöön.
©Esmerk
Lauttasaarelaisten tietokoneet suojataan tärinävaurioilta
Hufvudstadsbladet, 03 maa 2011, 7:-
Länsimetron louhintatöiden tärinäsuojauksesta Lauttasaaressa huolehtiva Finnrock jakaa lauttasaarelaiskoteihin eristepaketin, jolla voi suojata tietokoneen keskusyksikön räjäytystöiden aiheuttamalta tärinältä. Paketti jaetaan koteihin, jotka sijaitsevat 100-150 metrin säteellä räjäytysalueesta. Ongelma koskee lähinnä vanhempia keskusyksiköitä, joiden lukupää on herkkä vaurioille.
Metrotunneleiden räjäytykset alkavat Lauttasaaressa muutaman viikon kuluttua.
©Esmerk
Ruoholahden metrotunneli on louhittu valmiiksi
TV YLE TV2, 03 maa 2011, online:-
Ruoholahden metrotunnelin louhintatyöt on saatu päätökseen. Tunnelin tervajaisia vietettiin 3.3.2011.
Länsimetron ensimmäiset metroasemaurakat alkavat vuoden 2012 lopulla. Metron on määrä olla kokonaan valmis vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Tapiolan Sokos väistyy metron louhintatöiden tieltä
Kauppalehti, 02 maa 2011, 9:-
Osuuskauppa HOK-Elannon Sokos Tapiolassa suljetaan vuoden 2011 lopussa. Sokos suljetaan, koska kiinteistön alle louhitaan Länsimetron pysäköintialue.
HOK-Elannon liikepaikkapäällikkö Juha Eronen sanoo, että rakentamisen aikana tiloissa ei voi jatkaa liiketoimintaa. Uutta paikkaa Sokokselle etsitään.
©Esmerk
Lauttasaarelaisten tietokoneet suojataan tärinävaurioilta
Metro, 02 maa 2011, 1, 2, 6:-
Länsimetron louhintatöiden tärinäsuojauksesta Lauttasaaressa huolehtiva Oy Finnrock Ab on jakanut satoihin lauttasaarelaiskoteihin eristepaketin, jolla voi suojata tietokoneen keskusyksikön räjäytystöiden aiheuttamalta tärinältä. Paketti on jaettu koteihin, jotka sijaitsevat 100-150 metrin säteellä räjäytysalueesta. Ongelma koskee vain vanhempia pöytäkoneiden keskusyksiköitä, joiden lukupää on herkkä vaurioille.
©Esmerk
Länsimetron tulo vauhdittaa Lauttasaaren ostoskeskuksen uudistamista
Helsingin Sanomat, 02 maa 2011, A13:-
Länsimetron tulo antaa vauhtia koko Lauttasaaren ostoskeskuksen tienoon uudistamiselle. Vanha ostari on määrä purkaa uuden alta. Uuteen ostoskeskukseen on suunniteltu lähes kaksi kertaa niin paljon tilaa kuin nykyisessä on. Lauttasaarentien puolella toinen kerros varataan palveluyrittäjille. Metromatkustajat pääsisivät rullaportaita alas asemalle kahta reittiä.
Nykyisen ostoskeskuksen omistaja Lauttasaaren Liikekeskus Oy on valmis purkamaan ostarin. Tavoitteena on saada asemakaava voimaan jo vuonna 2012. Matalan ostoskeskuksen päälle suunnitellaan kahta pitkänomaista asuintaloa, joissa on viisi kerrosta. Taloihin tulee noin 120 asuntoa. Niiden arkkitehtuuri on viritetty sopimaan lähitalojen tyyliin. Pysäköinti järjestyy maanalaisessa parkkiluolassa, jonne autot ajavat Otavantieltä.
©Esmerk
Länsimetro vauhdittaa Lauttasaaren ostoskeskuksen uusimista
Helsingin Uutiset, 02 maa 2011, 4:-
Lauttasaaren ostoskeskuksen asemakaavatyö on aloitettu. Keskuksen uudistushanketta perustellaan mm. metron tulolla Lauttasaareen. Ostoskeskukselle halutaan uutta ilmettä, koska metron myötä paljon nykyistä isompi väkimäärä ohittaa sen päivittäin. Uuden liikekeskuksen yhteyteen suunnitellaan myös asuntoja. Metroaseman itäinen sisäänkäynti on tulossa ostarin tontille Otavantien ja Kauppaneuvoksentien kulmaan.
Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Anja Niera kertoo hankkeella olevan kiire, sillä uuden liikekeskuksen pysäköintiluolan louhintatyöt olisi hyvä tehdä samaan aikaan länsimetron louhintatöiden kanssa. Louhinnasta tulee huomattavasti hankalampaa, jos metro on jo toiminnassa.
©Esmerk
Aalto-yliopiston kampus perustettaneen Otaniemeen
Hufvudstadsbladet, 28 hel 2011, 8:-
Aalto-yliopiston kampus perustettaneen Otaniemeen. Yliopiston hallitus päättää asiasta lopullisesti kesäkuussa 2011. Viestintäjohtaja Tapio Hedman toteaa, että uuden kampuksen rakentaminen vie vuosia. Länsimetro ehtii valmistua ennen sitä.
©Esmerk
Soini pääkaupunkiseudun kehittämisestä
Hufvudstadsbladet, 28 hel 2011, 1, 2-3:-
Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Timo Soini kertoo artikkelissa näkemyksiään pääkaupunkiseudun kehittämisestä. Soini toteaa osallistuneensa kuluvalla vaalikaudella puoleen Espoon valtuuston kokouksista, vaikka hänen varsinainen työnsä on Brysselissä. Budjettityö on hänestä tärkeää, samoin kuin liikennekeskustelut. Soini sanoo vastustaneensa Länsimetroa mutta pysyvänsä hiljaa, koska päätös tehtiin demokraattisesti.
Perussuomalaiset ei Soinin mukaan kannata Espoon, Helsingin ja Vantaan yhdistämistä, vaikka asukkaiden olisi ehkä syytä antaa ilmaista mielipiteensä kunnallisvaalien yhteydessä.
Soini ei pidä seutuvaltuustoa ratkaisuna maankäytön ja asuntopolitiikan tehostamiseen mutta katsoo, että asukkaiden pitäisi saada valita vastuuhenkilöt HUS:n ja HSL:n kaltaisiin isoihin organisaatioihin.
Soinin mukaan keskittämisinto on saattanut mennä liian pitkälle, kun kukaan ei huomioi kustannuksia, joita asukkaille aiheutuu esimerkiksi esikaupunkien terveyspalvelujen siirtämisestä kymmenien kilometrien päähän kauppakeskukseen. Soini sanoo kyseenalaistaneensa tämän mutta jääneensä aina vaille kunnon vastausta.
©Esmerk
Lauttasaareen halutaan uusi ostoskeskus vanhan tilalle
Hufvudstadsbladet, 26 hel 2011, 7:-
Lauttasaaren liikekeskus Oy kaavailee Lauttasaareen uutta ostoskeskusta nykyisen tilalle. Seitsenkerroksiseen rakennukseen tulisi myymälä- ja toimitilaa kahteen kerrokseen, asuntoja viiteen kerrokseen sekä pysäköintilaitos, joka palvelisi mm. Länsimetron liityntäpysäköintiä. Ostoskeskuksesta olisi myös sisäänkäynti metroasemalle.
Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Anja Niera toteaa, että automaattimetron on tarkoitus alkaa kulkea syksyllä 2015. Metron tekniikka on niin herkkä, että poraamiset ja räjäytykset kannattaa tehdä nyt, jos uusi ostoskeskus halutaan rakentaa.
©Esmerk
Lauttasaareen halutaan uusi ostoskeskus vanhan tilalle
Lauttasaari, 24 hel 2011, 3:-
Lauttasaaren liikekeskus Oy kaavailee Lauttasaareen uutta ostoskeskusta nykyisen tilalle.
Enintään seitsenkerroksiseen rakennukseen tulisi myymälä- ja toimitilaa, asuntoja ja pysäköintilaitos, joka palvelisi mm. Länsimetron liityntäpysäköintiä. Ostoskeskuksesta olisi myös sisäänkäynti metroasemalle.
Uuden ostoskeskuksen toteutuminen vaatii asemakaavan muutoksen.
©Esmerk
Otaniemen metrourakka SRV Toimitiloille
Lauttasaari, 24 hel 2011, 2:-
SRV Toimitilat Oy on voittanut Länsimetron metrotunnelien ja -aseman louhintaurakan Otaniemessä. Urakan arvo on liki 30 milj. euroa.
Kahden yhteensä n. 1,6 kilometrin pituisen tunnelin louhinta alkaa toukokuussa 2011 työntunnelin valmistuttua.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo Otaniemen kuuluvan metron haastavimpiin kohteisiin alueella olevan herkän tutkimuskaluston takia. Urakka onkin tähän mennessä päätetyistä urakoista kallein.
Länsi-Metron hallitus on valinnut urakoitsijat yli puolelle louhintaurakoista.
©Esmerk
Länsimetron Otaniemen tunnelin louhinta SRV:lle
Rakennuslehti, 24 hel 2011, 6:-
SRV Toimitilat Oy on voittanut Länsimetron Otaniemen metrotunnelien sekä aseman louhintaurakan. Louhinta käynnistyy toukokuussa 2011. Urakka on arvoltaan liki 30 milj. euroa.
©Esmerk
Alustavia suunnitelmia Östersundomin asuinalueesta esitelty
Helsingin Uutiset, 23 hel 2011, 5/6:-
Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat esitelleet Östersundomin asuinalueen alustavan yleiskaavan. Alueelle aiotaan mahduttaa 72 000 asukasta, ja sen joukkoliikennettä suunnitellaan metron varaan. Östersundomia rakennetaan kuuden metroaseman ympärille, joista kolme tulee Helsinkiin, kaksi Vantaalle ja yksi Sipooseen.
Metroasemien läheisyyteen rakennetaan kerrostaloja ja hieman kauemmas ns. yhden perheen kaupunkitaloja. Asuinalueille pääsee metroasemilta linja-autoilla ja ehkä tulevaisuudessa myös raitiovaunulla.
Teoriassa on mahdollista, että metron korvaisi pikaraitiotie. Helsingin kaupunkisuunnittelun päällikkö Tuomas Rajajärvi toteaa, että Länsimetrosta opittiin, että pikaraitiotien mahdollisuus kannattaa tutkia samalla kertaa. Metroa pidetään kuitenkin tällä hetkellä parempana ratkaisuna.
©Esmerk
Ruoholahden metrolaiturilta tunneliyhteys kauppakeskukseen?
Helsingin Sanomat, 21 hel 2011, s.A10:-
Ruoholahden metrolaiturilta saattaa 2010-luvun lopulla päästä suoraan Ruoholahden kauppakeskukseen, jos maanalaista kävelytunnelia koskevat suunnitelmat toteutuvat. Noin 16 miljoonan euron tunneli kohentaisi merkittävästi kaupunginosan jalankulkuyhteyksiä.
Tarkoituksena on muokata jo valmiina oleva, noin 500 metrin pituinen ja kahdeksan metrin levyinen Alkon entinen huoltotunneli jalankulkukäyttöön. Nykyisin kauppakeskuksen kohdalle loppuvaa tunnelia jatkettaisiin Ruoholahden metroasemalle saakka. Suunnitelma on ajankohtaistunut ympäröivän Salmisaaren valmistumisen myötä. Erityisesti kauppakeskus, Salmisaaren uusi tornitaloalue ja oikeustalo olisivat luontevasti tunnelin varrella.
HSL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski toteaa, että Salmisaaren toimistoalueen käyttäjille joukkoliikenne ei nykyisin ole kantakaupunkitasoa. Esim. metroasemalle on melkein kilometrin kävely. Tunnelia koskeva esihanke käsiteltiin tammikuussa 2011 Helsingin kaupungin, HSL:n sekä kauppakeskuksen yksityisten omistajien kanssa. Tunnelin suurin kustannus syntyisi lentoasematyyppisten liukukuljettimien asentamisesta.
©Esmerk
Länsimetron louhinta Otaniemessä SRV:lle
Kauppalehti, 21 hel 2011, 6:-
SRV on voittanut Länsimetron Otaniemen metrotunnelin ja aseman louhintaurakan. Urakan arvo on lähes 30 milj. euroa. Otaniemen urakkaan kuuluu yhteensä noin 1,6 kilometrin rinnakkainen metrotunneli, raiteenvaihtohalli, asemahalli sekä kahden pystykuilun louhinta.
Metrotunnelin louhinta alkaa toukokuussa 2011. Töiden odotetaan valmistuvan syyskuussa 2013. Kokonaisuudessaan Länsimetron on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla.
SRV:n Juha Pekka Ojala sanoo, että Otaniemi on yksi haastavimmista Länsimetron kohteista.
©Esmerk
Väyläinvestoinneista suuri osa Uudellemaalle v. 2007-11
Helsingin Sanomat, 21 hel 2011, s.A3, A5:-
Viime vuosina kolmasosa valtion uusista väyläinvestoinneista on tehty Uudellamaalla. Etenkin pääkaupunkiseudun kehärataan ja länsimetroon uppoaa verorahaa.
Vuosina 2007-11 Uudenmaan osuus valtion väylärahoista on yli miljardi euroa. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat Kymenlaaksolla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalalla. Sen sijaan Varsinais-Suomi, Satakunta ja Kanta-Häme saivat kaikkiaan alle 1 %:n valtion uusista liikenneinvestoinneista. Pirkanmaa ei saanut rahaa lainkaan. Valtio on toisaalta varautunut lähivuosina rahoittamaan Tampereen rantaväylän rakentamista.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen arvioi, että investoinnit ovat jakautuneet varsin tasapainoisesti. Lounais-Suomessa ei ole ryhdytty rakentamaan uusia väyliä. Seutua hyödyttävä Lohja-Muurla-moottoritie on kuitenkin juuri saatu valmiiksi.
Aluepolitiikkaan erikoistunut professori Sami Moisio Oulun yliopistosta arvioi, että lista on melko neutraali alueellisesti. Liikennepolitiikan muutos näkyy listassa. Valtio rakensi aiemmin reittejä syrjäseuduille. Nyt sen sijaan panostetaan runkoverkkoon.
©Esmerk
Länsimetron louhinta Otaniemessä SRV:lle
Helsingin Sanomat, 19 hel 2011, s.A13:-
SRV on voittanut Länsimetron Otaniemen metrotunnelin ja aseman louhintaurakan. Urakan arvo on lähes 30 milj. euroa. Otaniemen urakkaan kuuluu yhteensä noin 1,6 kilometrin rinnakkainen metrotunneli, raiteenvaihtohalli, asemahalli sekä kahden pystykuilun louhinta.
Metrotunnelin louhinta alkaa toukokuussa 2011. Töiden odotetaan valmistuvan syyskuussa 2013.
Kaikkien Länsimetron louhintatöiden odotetaan valmistuvan vuonna 2013. Kokonaisuudessaan Länsimetron on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Uppotunnelitekniikka ei sovi länsimetron rakentamiseen
Rakennuslehti, 17 hel 2011, 23:-
Suomalaisrakentajat kävivät tutustumassa Istanbulin rautatietunnelihankkeeseen syksyllä 2010. Aasian ja Euroopan yhdistävän rautatietunnelin rakentaminen käynnistyi vuonna 2004. Pitkittyneen ja viivästyksiä kokeneen hankkeen valmistuminen siirtyy ainakin vuoteen 2014.
Hankkeen vaativin osuus on kaksoistunnelin betonielementtien upotus. Samanlaista uppotunnelitekniikkaa on harkittu Helsingin Kruununvuorenselän raitiotie- ja metroyhteyden rakentamisessa. Länsimetron rakentamiseen tekniikka ei sovi meren mataluuden vuoksi.
©Esmerk
Espoolaisabiturientti vangitsi Stadin fiiliksen novellikilpailussa
Helsingin Sanomat, 16 hel 2011, C5:-
Espoolaisabiturientti Aleksi Talsi voitti novellillaan "Tää on mun Stadi" Stadin Slangi -yhdistyksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämän Stadin mestat -kirjoituskilpailun. Kilpailussa oli mukana oppilaita Helsingin normaalilyseosta, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta, Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta, Helsingin yhteislyseosta ja Svenska normallyceumista.
Artikkelissa haastatellaan Talsia, ja sen ohessa häneltä kysytään, että stadilaistuuko Espoo, kun Länsimetro aikanaan valmistuu? Talsi arvelee, että kulttuurit varmaan sekoittuvat entisestään ja yhteinen identiteetti vahvistuu, mutta Espoon stadilaistuminen kuulostaa kuitenkin hieman ylivedetyltä.
©Esmerk
Östersundomiin kaavaillaan kuutta metroasemaa
TV FST5, 14 hel 2011, online:-
Östersundom siirtyi Sipoolta Helsingille vuonna 2009. Alueelle suunnitellaan kuutta metroasemaa ja 60 000 ihmisen asuinaluetta.
Östersundomin projektipäällikön Matti Visantin mukaan metro on pikaraitiovaunua kalliimpi mutta nopeampi. Yksi metroasemista tulisi Gamla Östersundomin keskukseen.
Visanti muistuttaa, että Östersundomissa on lintulahtia ja Natura-alueita. Kaikki maanomistajat eivät ole innostuneita myymään maitaan Helsingin kaupungille.
©Esmerk
Länsimetron tunnelityöt etenevät pätkä kerrallaan
Helsingin Sanomat, 13 hel 2011, A3, A12:-
Artikkelissa tutustutaan länsimetron tunnelin rakennustöihin ja esitellään tunnelitöiden vaiheita. Syvällä tehtävät tunnelityöt vaativat hämmästyttävän vähän väkeä. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertookin työn olevan hyvin konevaltaista, ja varsinaista porakonetta ajaa vain yksi työmies.
Hommansa luolamiehet osaavat, ja joukko on saanut paljon tuoretta kokemusta mm. Vuosaaren rautatietunnelin ja E18-tien tunneleiden tekemisestä. Samat ammattimiehet kiertävät louhintatyömaita ympäri Suomea. Länsimetrossa heille riittää vielä työtä, sillä ensimmäinen metrojuna Ruoholahdesta Matinkylään lähtee suunnitelmien mukaan vuonna 2015.
©Esmerk
Valtion Infra auttamaan suurten väylähankkeiden rahoituksessa?
Talouselämä, 11 hel 2011, 32-36:-
Jutussa pohditaan Suomen suurten tie- ja ratahankkeiden rahoitusta. Poliitikot kannattavat Valtion Infraa, joka rakentaisi isot hankkeet osamaksulla. Vahvimmin Valtion Infraa kannattaa keskusta.
Artikkelin yhteyteen on listattu Suomen suurimpia väylähankkeita. Länsimetron rakentaminen maksaa 710 milj. euroa, josta valtion osuus on 200 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetro Oy: Yöräjäytykset lopetettu Koivusaaressa
Lauttasaari, 10 hel 2011, 3:-
Länsimetro Oy:n vuorovaikutusinsinööri Reijo Jokela vastaa kirjoituksessaan lehdessä 3.2.2011 julkaistuun Jenni Savikon mielipidekirjoitukseen, joka koski Länsimetron räjäytyksiä aamuvarhaisella.
Koivusaaressa on tehty kaksi räjäytystä klo 22.35 ja 5.30. Edellisestä tuli Jokelan mukaan yksi valitus ja jälkimmäisestä kaksi valitusta. Yöräjäytyksiä ei enää jatketa niiden aiheuttamien häiriöiden takia.
Länsimetro Oy katselmoi talot ja rakenteet, jotka ovat korkeintaan 150 metrin päässä metrotunneleista. Tavoitteena on, että louhinnat eivät aiheuta laisinkaan vaurioita, Jokela kirjoittaa.
Hän lisää vielä, että räjäytysääni ei kerro tärinän voimakkuudesta.
©Esmerk
Tapionaukion alle kaivetaan pysäköintilaitos
Länsiväylä, 05 hel 2011, 10:-
Ennen kun länsimetron tunnelien ja aseman louhinta Tapiolassa alkaa, Tapionaukion alle ryhdytään kaivamaan 300 paikan pysäköintilaitosta kesällä 2011. Tapiolan kehittämisprojektin projektinjohtaja Antti Mäkisen mukaan valmista pitäisi olla vuoden 2012 lopussa.
Myös varaparkkipaikkoja tarvitaan, kun Merituulentien alla olevat paikat poistetaan tien uudistamisen ja metron tieltä.
Tapiolan keskustaan rakennetaan metron ohella kymmeniä tuhansia neliöitä lisää asuntoja ja liiketilaa. Asiointi tulee sujumaan jouhevasti, kun metroasemalta, bussiterminaalista ja pysäköintilaitoksesta pääsee suoraan liikkeisiin.
Metro aloittaa liikennöinnin 2015, johon mennessä valmistuu suurin osa Tapiolan keskustan kiinteistöistä.
©Esmerk
Espoon tulos oli tyydyttävä vuonna 2010
Uutispäivä Demari, 04 hel 2011, 6:-
Espoon kaupungin seurantaraportin mukaan kaupungin tulos vuonna 2010 oli tyydyttävä ja yli talousarvion. Investointimenot olivat lähes 319 milj. euroa. Lähivuosien investointikohteita ovat mm. Puolarmetsän sairaala, länsimetro sekä Kehä I:n perusparannus.
Henkilöstömenot vähenivät 1,3 %, ja yhteenlaskettujen henkilöstö- ja vuokratyömenojen kustannukset laskivat 0,3 %.
©Esmerk
Isot tie- ja ratahankkeet työllistävät hyvin
Tekniikka & Talous, 04 hel 2011, s.7:-
Isot tie- ja ratahankkeet pitävät nyt maarakentajia pystyssä. Tutkija Eero Nippala toteaa, isot hankkeet työllistävät hyvin. Esimerkkinä hän mainitsee Länsimetron, Kehäradan, Seinäjoki-Oulu -radan sekä Rovaniemen ja Kemijärven rautatien sähköistystyöt.
©Esmerk
YIT Rakennus louhii Lauttasaaren salmen metrotunnelit
Lauttasaari, 03 hel 2011, 3:-
YIT Rakennus Oy on voittanut kaksi Länsimetron tunnelien louhintaurakkaa, joiden yhteisarvo on liki 23 milj. euroa.
Urakat käsittävät Lauttasaaren salmen metrotunnelit sekä Keilaniemen metrotunnelit ja aseman. Louhinnat alkavat Lauttasaaressa touko-kesäkuussa 2011 ja Keilaniemessä maalis-huhtikuussa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen luonnehtii urakoita haastaviksi. Lauttasaaren salmen merenalaisella tunnelilla on pituutta n. 350 metriä, kun taas Keilaniemen tunnelin lähellä on herkkiä laitteita ja toimintoja.
©Esmerk
YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit
Rakennuslehti, 03 hel 2011, 7:-
YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit ja aseman. Urakoiden arvo on lähes 23 milj. euroa. Työt alkavat Keilaniemessä maalis-huhtikuussa 2011 ja Lauttasaarensalmessa touko-kesäkuussa 2011.
©Esmerk
Espoo rahoittaa Tapiolan pysäköintilaitosta
Länsiväylä, 02 hel 2011, 3:-
Espoon valtuusto on päättänyt taata Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:lle 15 milj. euron lainan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Pysäköintipaikkoja tulee kaikkiaan 451. Tapiolanaukion pysäköintilaitos on tarkoitus saada valmiiksi 2012. Hanketta rahoittavat kaupungin lisäksi Länsimetro Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö Tapiola Garden.
©Esmerk
YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit
Helsingin Sanomat, 27 tam 2011, A12:-
Länsimetron hallitus päätti, että YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit ja aseman. Urakoiden arvo on lähes 23 milj. euroa. Työt alkavat Keilaniemessä maalis-huhtikuussa 2011 ja Lauttasaarensalmessa touko-kesäkuussa 2011.
Metrotunneleita tulee yhteensä 28 kilometriä. Länsimetro valmistunee vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Räty ja Laakso vaativat miljardia pk-seudun liikennehankkeisiin
Rakennuslehti, 27 tam 2011, 5:-
Kokoomuksen Helsingin ja Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat Laura Räty ja Tommi Laakso vaativat valtiolta vähintään miljardin lisäpanostusta pk-seudun pitkään odottaneiden joukko- ja tieliikennehankkeiden tukemiseen tulevalla hallituskaudella. Rädyn ja Laakson hankelistalta löytyvät mm. Kaupunkirata Leppävaara-Kauklahti sekä itä- ja länsimetron jatkeet.
©Esmerk
Länsimetron tunnelielementtien toimittajiksi Rudus ja Parma
Rakennuslehti, 27 tam 2011, 8:-
Länsimetron tunnelielementtien toimittajiksi on valittu Rudus ja Parma. Sopimusten arvo on yhteensä liki 11 milj. euroa. Rudus Betonituotteen osuus on noin 7 milj. ja Parman 4 milj. euroa. Tunnelielementtitoimitukset käynnistyvät samanaikaisesti asemaurakoiden kanssa loppuvuodesta 2012.
©Esmerk
Tampereen ratikkahanke pitäisi saada seuraavaan selontekoon
Aamulehti, 26 tam 2011, A1, A5:-
Tampereen päättäjillä alkaa olla kiire, jos he aikovat saada pikaratikalle valtion rahoitusta seuraavalla vaalikaudella. Suunnitelmien pitäisi olla valmiina jo keväällä 2011, jotta hanke voitaisiin saada mukaan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Tähän saakka on ajateltu, että Tampereen valtuusto päättäisi asiasta vasta syksyllä 2011.
Tamperelaiset ovat vedonneet siihen, että valtio on luvannut maksaa länsimetrosta kolmanneksen. Jos rahoitusta ratikalle aiotaan saada, olisi hyvä ottaa oppia espoolaisten toiminnasta. Vuoden 2008 selonteossa oli mukana Espoon länsimetro, joka myös saa valtion tukea.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen pitää nykyisen hallituksen omaksumaa menettelytapaa hyvänä. Yksittäisiä hankkeita ei pidä listata hallitusohjelmaan, vaan siihen tulee kirjata myönteinen kanta siihen, että liikennehankkeita viedään eteenpäin. Vehviläinen muistuttaa, että liikennerahat ovat seuraavalla vaalikaudella tiukassa, koska etusijalle asetetaan jo meneillään olevat hankkeet.
©Esmerk
YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit
Taloussanomat, 26 tam 2011, Online:-
YIT Rakennus on voittanut kaksi länsimetron metrotunnelien louhintaurakkaa. Yhtiö louhii Lauttasaarensalmen metrotunnelit sekä Keilaniemen aseman ja metrotunnelit. Louhinnat meren alla alkavat touko-kesäkuussa 2011, kun Ruoholahden metrotunneliurakka valmistuu.
Metrotunnelia on valmiina noin 1,3 kilometriä. Kaikkiaan tunnelikilometrejä kertyy lähes 28. Länsimetron on tarkoitus valmistua vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Rudus Betonituotteelta tunnelielementit Länsimetroon
Kauppalehti, 24 tam 2011, s.9:-
Rudus Betonituote Oy toimittaa suurimman osan Länsimetron tunnelielementeistä. Sopimus on arvoltaan noin 7 milj. euroa. Toimitukseen sisältyvät tunnelien poistumistien tukimuurielementit, kaapelikourut ja kaapelikaivot. Elementit tehdään pääosin Nurmijärven tehtaalla, jonka työllisyys on turvattu nyt yli kahdeksi vuodeksi.
©Esmerk
Kolumni: Raitiovaunu herättää vastustusta tamperelaisissa
Helsingin Sanomat, 24 tam 2011, A9:-
Tamperelaisilla on mahdollisuus ehdottaa tulevaa reittiä mahdolliselle raitiovaunulle. Jukka Harjun kolumnin mukaan reitin luulisi kiinnostavan, sillä sen kanssa on elettävä suunnilleen 100 vuotta ja raitiovaunulinjan lähellä olevien asuntojen olevan muita kysytympiä. Siitä huolimatta raitiovaunuhanke herättää Tampereella vastustusta, sillä kaupunkia pidetään liian pienenä ja raitiovaunuja kalliina, meluisina ja epävarmoina. Päätös raitiolinjan rakentamisesta tehdään syksyllä 2011, kun sen hinta on tarkentunut. Tampere toivoo saavansa valtiolta tukea raitiovaunulinjaa varten, kuten Espookin saa länsimetroa varten. Kirjoittaja toteaa, että Helsingin sijasta mallia kannattaa ottaa Keski-Euroopasta ja varsinkin Sveitsistä, jonka raitiovaunuja hän kuvaa moderneiksi, nopeiksi ja aikataulussa kulkeviksi.
©Esmerk
Espoolainen kahvilayrittäjä väsyi kaupungin kohteluun
Länsiväylä, 22 tam 2011, 4:-
Tapiolassa torikahvilaa pitävä Hakan Coskun on kyllästynyt Espoon kaupungin huonoon kohtaluun ja siirtyy muualle yrittäjäksi. Sampotorilla sijaitsevan kahvilan väliaikainen rakennuslupa on rauennut. Kaupungin virkamiehet antoivat Coskunin ymmärtää, ettei uutta lupaa kannata hakea.
Yrittäjää on palloteltu virkamieheltä toiselle. Hänelle perusteltiin mm., että kahvila olisi metroon liittyvien suunnitelmien tiellä. Torilla ei kuitenkaan tapahdu mitään vielä vuosiin.
Rakennuslupapäällikkö Solja Mäkelä Espoon kaupunkikuvayksiköstä sanoo, että rakennuksen laatutason tule vastata ympäristöään. Myös Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen muistuttaa, että alueen arvokkaimmassa osassa väliaikaisten rakennelmien kanssa on oltava tarkkana. Hän kuitenkin ymmärtää elävöittävän torikahvilan tarpeen.
©Esmerk
Tampereen ratikan suunnittelusta päätetään syksyllä 2011
Aamulehti, 21 tam 2011, A1, A4:-
Tampereen valtuusto päättää syksyllä 2011, jatkaako kaupunki raitiotien suunnittelua. Päätöksenteossa vaikuttanevat eniten kustannukset suhteessa saatavaan hyötyyn ja se, miten ratikka pärjää vertailussa bussien kanssa. Suunnittelupäällikkö Ari Vandellin mukaan alustava kustannusarvio on n. 180 milj. euroa, ja lisäksi tulee 30 milj. euron varikko. Reittivaihtoehtojen valitsemisen jälkeen kustannuksia voidaan laskea tarkemmin.
Valtion toivotaan maksavan kolmanneksen kustannuksista. Pormestari Timo P. Nieminen sanoo, että valtio vaatii alustavat suunnitelmat, ennen kuin asiasta keskustellaan. Niemisen mielestä Tamperetta on kohdeltava samoin kuin Espoota. Valtio on luvannut maksaa Espoon länsimetrosta kolmasosan.
©Esmerk
Nyberg: Valtion tuki Tampereen ratikkahankkeelle olisi perusteltua
Aamulehti, 21 tam 2011, A5:-
Liikenne- ja viestintäministeriön liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikael Nyberg pitää perusteltuna, että valtio olisi mukana Tampereen raitiovaunuhankkeessa samoin kuin se on mukana Espoon länsimetron rakentamisessa. Valtio on luvannut maksaa länsimetrosta kolmasosan. Nybergin mielestä valtion tuki voisi olla samaa luokkaa myös Tampereen ratikkahankkeessa. Ongelmana on kuitenkin, että valtion liikenteelle myöntämät määrärahat on jo sidottu nykyisiin hankkeisiin. Suunnittelurahan myöntämiseen valmiuksia kuitenkin olisi.
©Esmerk
Espoo ja Helsinki kilpailevat metron jatkamisesta
Helsingin Sanomat, 21 tam 2011, s.A15:-
Helsinki ja Espoo kilpailevat siitä, mihin suuntaan metroa jatketaan länsimetron Matinkylän osuuden valmistuttua vuonna 2015. Pääkaupunkiseudun liikennehankkeita koskevassa lausunnossa Helsinki esittää Majvikiä ja Östersundomin suuntaa ja Espoo Kivenlahtea. Helsingin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen pitää itämetroa edellytyksenä seudun tasapainoiselle kaupunkirakenteelle. Espoon tekninen johtaja Olavi Louko taas näkee perusteltuna metron rakennustöiden jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen, koska kaupungilla olisi täydellinen valmius jatkaa rakennustöitä heti vuonna 2016.
Muuten Helsinki, Espoo ja myös Vantaa pitävät pääkaupunkiseudun kiireellisten liikennehankkeiden toteuttamisjärjestystä pääosin hyvänä. HSL:n 14 jäsenkuntaa Helsinkiä lukuun ottamatta on jättänyt lausuntonsa pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden kiireellisyydestä. Helsingin valtuusto käsitteli asiaa 19.1.2011.
©Esmerk
Länsimetron työtunneli Myllykalliossa valmis
Lauttasaari, 20 tam 2011, 3:-
METROn rakentama Länsimetron työtunneli Myllykallion vieressä on valmistunut.
Kalliorakennus-Yhtiöt aloittaa varsinaisen metrotunnelin louhimisen tammi-helmikuun 2011 vaihteessa.
©Esmerk
Länsimetron räjäytystöiden vauriot huolestuttivat asukasinfossa
Lauttasaari, 20 tam 2011, 3:-
Lauttasaaressa 11.1.2011 pidetyssä asukasinfossa kerrottiin Länsimetron rakennustöiden aikataulusta.
Asukkaita huolestuttivat mm. räjäytystöistä aiheutuneet vauriot, joita on jo taloissa. Melua syntyy myös kuilujen ja aseman avolouhinnasta sekä louheen kuljetuksesta.
©Esmerk
Ruuhkamaksuista lisäresursseja pk-seudun julkiselle liikenteelle
Hufvudstadsbladet, 18 tam 2011, 1, 6:-
HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtajan Ville Lehmuskosken mielestä ruuhkamaksujen aiheuttama neljän prosenttiyksikön lisäys joukkoliikenteen käyttäjämääriin on paljon. Hän muistuttaa, että joukkoliikennettä tulee lisätä ennen kuin ruuhkamaksut otetaan käyttöön, jotta matkustajilla olisi parempia vaihtoehtoja autolla kulkemiseen. Länsimetro ja Kehärata saadaan valmiiksi jo ennen ruuhkamaksujen käyttöönottoa, mutta myös raidejokeriin tulisi panostaa, sillä esimerkiksi Kehä I:llä tehtiin 96 % matkoista henkilöautolla ja vajaat 4 % julkisella liikenteellä vuonna 2009.
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikael Nyberg liikenneministeriöstä on samaa mieltä siinä, että joukkoliikennejärjestelmän tulee olla todellinen vaihtoehto ennen kuin ruuhkamaksut voidaan ottaa käyttöön, mutta toisaalta maksuista saadaan myös rahaa joukkoliikenteelle. Ruuhkamaksuista arvioidaan kertyvän vuosittain 210 milj. euroa.
HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen mielestä kilometritaksaan perustuva ruuhkamaksu on hyvä valinta, mutta hän pelkää, että aikataulu on epärealistinen, sillä satelliittipaikannukseen perustuvan järjestelmän käynnistäminen on iso ponnistus. Samaan aikaan vireillä on myös autoverouudistus. Nybergin mukaan autoveroa ja ruuhkamaksuja tulisi käsitellä kokonaisuutena. Hänen mukaansa ruuhkamaksut pitäisi ottaa mukaan hallitusohjelmaan jo vuonna 2015 ja asiasta tulisi keskustella ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja.
©Esmerk
Rakennusalan työpaikkailmoitukset tuplaantuivat v. 2010
Rakennuslehti, 13 tam 2011, 3, 10:-
Rakennusalan työpaikkailmoittelu kasvoi rahassa mitaten 48,5 % vuonna 2010. Rakentamisen piristymisen myötä yritykset etsivät työvoimaa laajalla rintamalla.
Rakennuslehti on markkinajohtaja alan työpaikkailmoittelussa. Kausivaihtelun vuoksi rekrytointi on ollut keväisin vilkkaampaa kuin syksyllä.
Konsulttitoimistot rekrytoivat etenkin rakenne- ja lvi-suunnittelijoita. Esimerkiksi Sweco PM Oy haki Länsimetro-hankkeeseen kahta suunnittelun ohjauksen projekti-insinööriä. Rakennusalan yritykset hakivat etenkin työnjohtajia ja projektipäälliköitä.
©Esmerk
Jukka Mäkelä: Länsimetro voi lieventää Espoon ongelmia
Helsingin Sanomat, 13 tam 2011, A13:-
Espoon uusi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä aloittaa kuntavierailusarjan vähävaraisten parista leipäjonossa. Uusi virka velvoittaa tutustumaan eri puoliin tutusta kaupungista.
Mäkelän mielestä kaupungin tarve olisi luoda edellytyksiä työlle. Mäkelä myöntää, että ongelmia on suuressa kaupungissa paljon. Hän uskoo, että Länsimetron myötä kaupunkirakennetta voidaan kehittää ratojen varsiin. Tämä vähentäisi alueellista eriarvoisuutta.
©Esmerk
Kalliorakennus-Yhtiöt louhii kaksi Lauttasaaren metrotunnelia
Lauttasaari, 13 tam 2011, 2:-
Länsimetro Oy ja Kalliorakennus-Yhtiöt allekirjoittivat 5.1.2011 sopimuksen metrotunnelilouhinnasta Lauttasaaressa. Urakan arvo on yli 21 milj. euroa.
Kalliorakennus-Yhtiöt louhii kaksi noin kahden kilometrin mittaista tunnelia sekä Lauttasaaren aseman sisäänkäynteineen.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kehuu Kalliorakennus-Yhtiöitä osaavaksi ja huolelliseksi louhijaksi.
©Esmerk
Lauttasaari-Seuran työryhmä seuraa Länsimetron rakennustöitä
Lauttasaari, 13 tam 2011, 3:-
Lauttasaari-Seurassa on n. 700 jäsentä. Toiminta on syyskokouksen valitseman hallituksen vastuulla. Seuran keskeisimpiä työryhmiä ovat kaavoitus- ja liikennetyöryhmä, perhetyöryhmä sekä kulttuurityöryhmä.
Vuonna 2011 kaavoitus- ja liikennetyöryhmä seuraa edelleen Koivusaaren ja Katajaharjun kannen suunnittelua sekä Länsimetron rakentamista. Työryhmä pitää silmällä metrotöiden myötä lisääntyvää raskasta työmaaliikennettä.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
Vartti, 12 tam 2011, 5:-
Lauttasaaren länsimetrotunnelin louhintatyöt alkavat tammi-helmikuun vaihteessa. Louhintaurakan hoitaa Kalliorakennus-Yhtiöt. Työt kestävät Lauttasaaressa v. 2012 loppuun asti.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
TV YLE TV2, 12 tam 2011, online:-
Länsimetron louhintatyöt käynnistyvät pian myös Lauttasaaressa. Myllykallion työtunneli on valmistunut, ja varsinaista metrotunnelia ryhdytään louhimaan tammi-helmikuun 2011 vaihteessa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että työtunnelin louhinta on edennyt noin 5 metrin päivävauhdilla. Varsinaisen metrotunnelin teko sujuu rivakammin, sillä sitä voidaan louhia sekä länsi- että itäsuuntaan kahdessa eri tunnelissa. Lisäksi louhintapaikkoja on neljä, kun työtunnelissa niitä on vain yksi.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
Länsiväylä, 08 tam 2011, 3:-
Lauttasaaren länsimetrotunnelin louhintatyöt alkavat tammi-helmikuun vaihteessa. Työt jatkuvat vuoden 2012 loppuun asti. Länsimetro-yhtiö ja Kalliorakennus-Yhtiöt allekirjoittivat urakkasopimuksen 5.1.2011.
Lauttasaaren alle tulee kaksi rinnakkaista n. 2 kilometrin pituista tunnelia. Hintaa urakalla on 21 milj. euroa.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Lauttasaaresta päästävä keskustaan myös bussilla
Lauttasaari, 07 tam 2011, 2:-
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa listaa lehden pääkirjoituksessa, mitä Lauttasaaressa on odotettavissa vuonna 2011.
Hän mainitsee, että Länsimetron rakentaminen on tuonut mukanaan räjäytykset ja maansiirtokoneet.
Lauttasaari-Seura tekee yhteistyötä liityntäliikenteessä ja muissa metroon liittyvissä palveluissa Länsimetro Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Seuran mielestä Lauttasaaresta on päästävä jatkossakin bussilla suoraan keskustaan.
©Esmerk
Säästökuuri sävyttänyt Espoon kaupunginvaltuuston arkea
Helsingin Sanomat, 07 tam 2011, A11:-
Välitilinpäätös-artikkelisarjassa on edetty kolmanteen osaan. Artikkelissa kerrataan, mitä Espoon kaupunginvaltuustossa on saatu kahdessa vuodessa aikaan. Espoon politiikassa tahdin on sanellut kokoomus. Artikkelissa on haastateltu kokoomuksen Tommi Laaksoa, vihreiden Johanna Karimäkeä ja sdp:n Markku Sistosta. Säästökuuri on sävyttänyt tuoreinta valtuustokautta.
Artikkelissa mainitaan, että Kurt Byman (sit) valitti keväällä 2009 kolmesta länsimetron maanalaisesta kaavasta.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
Helsingin Sanomat, 06 tam 2011, A12:-
Lauttasaaren länsimetrotunnelin louhintatyöt alkavat tammi-helmikuun vaihteessa. Länsimetro-yhtiö ja Kalliorakennus-Yhtiöt allekirjoittivat urakkasopimuksen 5.1.2011. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo tavoitteena olevan pari räjäytystä päivässä.
Lauttasaaren alle tulee kaksi rinnakkaista n. 2 kilometrin pituista tunnelia. Hintaa urakalla on 21 milj. euroa.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
Helsingin Sanomat, 06 tam 2011, A12:-
Lauttasaaren länsimetrotunnelin louhintatyöt alkavat tammi-helmikuun vaihteessa. Länsimetro-yhtiö ja Kalliorakennus-Yhtiöt allekirjoittivat urakkasopimuksen 5.1.2010. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo tavoitteena olevan pari räjäytystä päivässä.
Lauttasaaren alle tulee kaksi rinnakkaista n. 2 kilometrin pituista tunnelia. Hintaa urakalla on 21 milj. euroa.
©Esmerk
Espoonlahteen uusia kerrostaloja
Länsiväylä, 05 tam 2011, 3:-
Espoonlahden keskuksen ilmettä uusitaan. Entisen kauppakeskus Ulappatorin paikalle rakennetaan kolme kerrostaloa.
Länsimetroa jatkettaneen myöhemmin Matinkylästä Kivenlahteen. Asiasta ei ole vielä lopullista päätöstä, mutta alueen asemakaavoissa on varauduttu metron tuloon. Espoon apulaisasemakaavapäällikkö Marjut Huvisen mukaan on hyvä, että mahdollisen tulevan metroaseman lähellä on asuntoja.
©Esmerk
Kolumni: Kiinassa rakennetaan Eurooppaa nopeammin
Helsingin Sanomat, 03 tam 2011, A2:-
Helsingin Sanomien Pekingin-kirjeenvaihtaja Petteri Tuohinen kirjoittaa pekingiläisistä metrolinjoista. Vuoden 2010 lopulla avattiin 5 uutta linjaa, joiden rakentaminen aloitettiin kolme vuotta aiemmin.
Samaan aikaan Helsingissä on aloitettu länsimetron rakennustyöt. Hanketta on ennätetty suunnitella yli 20 vuotta. Kiinassa rakentaminen on nopeampaa, sillä Eurooppa on jo Kiinaan verrattuna valmis.
©Esmerk
Aloite: Itämetro laajennettava Vantaan Hakunilaan
Helsingin Sanomat, 02 tam 2011, s.A15:-
Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Kimmo Kiljusen aloitteen mukaan itämetro tulee laajentaa Vantaan Hakunilaan. Hän aikoo viedä aloitteensa vuoden 2011 ensimmäiseen valtuustoon.
Koukkaus Hakunilaan Helsingin Mellunmäen pääteasemalta olisi viiden kilometrin mittainen. Laskettuna länsimetron hinnoin sen kustannuksiksi tulisi noin 200 milj. euroa. Vaarala, Nissas ja Itä-Hakkila mukaan laskien alueella on noin 23 000 asukasta.
Metron asemesta Vantaan kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallituksen jäsen Petteri Niskanen tuo esiin idean Vantaan omasta pikaraitiotiestä. Se tulisi rakentaa Länsimäestä Tikkurilan kautta Marja-Vantaalle.
©Esmerk
Uudenmaan uutisvuosi 2010: Länsimetron rakentaminen alkoi
TV YLE TV2, 31 jou 2010, online:-
Uutisvuosi 2010 -katsauksessa kerrotaan muun muassa, että Länsimetron rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään käynnistyi kesällä 2010.
©Esmerk
Länsimetron työt alkoivat Tapiolassa kesäkuussa
Länsiväylä, 29 jou 2010, 4:-
Artikkelissa kerrataan Espoon uutisvuotta 2010. Länsimetron rakentaminen käynnistyi Tapiolassa 1.6.2010. Loppuvuodesta työmaita oli jo kymmenkunta.
Länsimetron rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy, josta Espoon kaupunki omistaa kaksi kolmasosaa ja Helsinki yhden kolmanneksen.
©Esmerk
Kirjailija Outi Pakkanen pitää Länsimetron tuloa hyvänä asiana
Lauttasaari, 23 jou 2010, 8:-
Lauttasaari on näkyvässä roolissa kirjailija Outi Pakkasen uudessa Seuralainen-romaanissa.
Lauttasaaressa asuva Pakkanen uskoo Länsimetron parantavan saaren liikenneyhteyksiä ja nostavan asuntojen hintoja. Hän ajattelee metron positiivisia puolia herätessään aamulla porakoneeseen.
©Esmerk
Helsinki joutuu vähentämään huomattavasti liikenteen typpipäästöjä
Helsingin Sanomat, 20 jou 2010, s.A15:-
Helsinki joutuu vähentämään liikenteen typpipäästöjä kaupungin keskustassa, jotta se saa päästöt alle EU:n typelle asettaman raja-arvon vuoden 2015 alkuun mennessä. Nyt raja-arvo ylittyy monessa paikassa, kertoo ympäristötarkastaja Outi Väkevä Helsingin ympäristökeskuksesta. Muut liikenteen päästöt ovat vähentyneet huomattavasti 1990-luvulta lähtien, mutta typpidioksidi on lisääntynyt dieselautojen yleistymisen takia. Väkevän mukaan joukkoliikenteen osuutta täytyy lisätä ja sen päästöjä vähentää, eikä henkilöautoliikenne saa ainakaan kasvaa nykyisestä.
Väkevä huomauttaa, että länsimetron valmistuminen vuonna 2014 on tärkeä askel joukkoliikenteen lisäämisessä. Muitakin metrolinjoja on suunnitteilla, mutta niiden mahdollinen toteutuminen on hidasta. Metrolinjojen rakentaminen on yksi tapa vähentää liikenteen päästöjä.
Pääkaupunkiseudun dieselbussien todelliset päästöt ylittävät moninkertaisesti viralliset päästöt, ilmenee VTT:n mittauksista. Professori Nils-Olof Nylundin mukaan hajonta eri autotyyppien välillä on melko suuri.
©Esmerk
Länsimetron työtunneli Otaniemessä valmis maaliskuussa 2011
Länsiväylä, 18 jou 2010, 1, 3, 5:-
Länsimetron rakennus etenee jo kymmenellä työmaalla työtunneleiden kaivuulla. Espoossa pisimmällä ollaan Otaniemessä, jossa työtunneli valmistuu maaliskuussa 2011, kertoo projektipäällikkö Visa Myllymäki YIT Rakennukselta.
Tunnelissa lämpötila pidetään plussalla, sillä räjäytysreikien poraamiseen käytetään vettä, joka ei saa jäätyä, toteaa Länsimetron valvoja Ville Poijärvi. Työtunnelien kautta alkaa varsinaisen metrotunnelin teko. Länsimetron viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara kertoo, että asukastilaisuuksissa kysytään aina, kulkeeko metro Espoossa koko matkan maan alla. Vastaus on kyllä.
Kaikki kiinteistöt, jotka sijaitsevat 150 metrin säteellä työmaista, tarkastetaan etukäteen räjäytysten aiheuttamien vaurioiden varalta. Otaniemessä on muita paikkoja kovemmat tärinärajoitukset alueen tutkimuslaitosten ja niiden herkkien mittalaitteiden vuoksi.
©Esmerk
Espoo nostaisi kaupunkiradan liikennehankkeiden kärkeen
Länsiväylä, 18 jou 2010, 6:-
Espoo haluaa kaupunkiradan jatkamisen Leppävaarasta Espoon keskukseen pääkaupunkiseudun lähivuosien ensimmäisenä toteutettavaksi liikennehankkeeksi. Lisäksi Espoo haluaa jatkaa länsimetroa Matinkylästä Kivenlahteen heti metron ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen. Kaupungin mielestä myös Kehä II:sen jatkon rakentaminen pitäisi saada käyntiin viimeistään vuonna 2020 ja Hista-rata nostaa mukaan suunnitelmiin.
Espoon linjaukset ovat osa kaupungin lausuntoa koskien HSL:n laatimaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2011). Pääkaupunkiseudun suunnittelussa varaudutaan 1,8 milj. asukkaaseen vuonna 2050.
©Esmerk
Marketta Kokkonen aikoo keskittyä kulttuuriin ja liikuntaan
Länsiväylä, 18 jou 2010, 1, 3, 4:-
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa 2010-2011. Hän suunnittelee mm. maalausharrastuksen elvyttämistä ja liikuntaan keskittymistä. Espoon kulttuuritarjonta on Kokkosen mielestä erinomaista, ja sitä hän aikoo hyödyntää. Eläkkeellä Kokkosella on enemmän aikaa hoitaa myös tärkeää mummin roolia.
Kokkonen pitää johtajauransa tärkeimpinä saavutuksina mm. metroa ja kaupunkirataa, peruspalvelujen pitämistä hyvällä tasolla ja Weegeen luomista. Myös kaupungin talouden säilyttäminen paljon naapureita paremmassa kunnossa Espoon valtavasta kasvusta ja investoinneista huolimatta on Kokkosen mielestä melkoinen uroteko. Hän ei suunnittele kunnallispolitiikkaan lähtemistä, vaan aikoo seurata Espoon asioita rivikuntalaisena.
©Esmerk
Vuosaaren metroaseman laituriovien suunnitteluvirhe korjataan
Hufvudstadsbladet, 17 jou 2010, 1, 10:-
Vuosaaren metroaseman uusissa laituriovissa on suunnitteluvirhe. HKL:n projektipäällikkö Kimmo Reiman kertoo, että ovet oli tarkoitus ottaa käyttöön marraskuussa 2010 mutta ovien ja metron välinen aukko osoittautui liian suureksi. Oli olemassa vaara, että joku saattaisi puristua metron ovien ja laituriovien väliin.
Reimanin mukaan laituriovet varustetaan paremmilla varoitussensoreilla ja palkeilla. Asennuksen on määrä olla valmis tammikuun 2011 toisella viikolla. Loppiaisen jälkeen ovia testataan ja metronkuljettajia koulutetaan, jotta laituriovet voidaan ottaa käyttöön tammikuun lopussa.
Helsingin muille metroasemille asennetaan laituriovet vasta vuonna 2013. Reimanin mukaan ovia halutaan testata talvioloissa. Automaattimetro otettaneen käyttöön vuonna 2014.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa kerrotaan, että myös Helsingin metro uudistetaan samalla kun metroa laajennetaan länteen.
©Esmerk
Kauppakeskukset Entresse ja Espoontori laajenevat
Länsiväylä, 11 jou 2010, 4:-
Espoossa suunnitellaan kauppakeskus Entressen ja Espoontorin yhdistämistä ja laajentamista. Aloitteen kauppakeskusten välisestä laajennusosasta teki Entressen omistavan Capmanin tytäryhtiö Realprojekti.
Hankkeelle haetaan suunnitteluvarausta. Espoon kaupunginhallitus käsitellee hakemusta vielä joulukuun 2010 aikana. Kaavamuutosten jälkeen rakentamiseen kuluu vähintään vuosi.
Espoon kaupunki ei vastusta lisärakennusta, kunhan lopputulos on laadukas. Espoon keskuksen projektijohtaja Torsti Hokkanen toteaa, että kauppakeskusten yhdistämisestä puhuttiin jo Etresseä suunniteltaessa.
Espoon keskus on uudistunut ripeästi viime vuosina. Uusia kerrostaloja on sekä rakenteilla että suunnitteilla ja asukasmäärä on kasvussa. Espoon kaupunki on nostanut kaupunkiradan jatkamisen Espoon keskukseen länsimetron jälkeen tärkeimmäksi raidehankkeeksi. Lommilaan rakennettavat hypermarketit saattavat joko tukea alueen kehitystä tai viedä siltä ostovoimaa.
©Esmerk
Verkkokeskustelua Helsingin ruuhkista
Helsingin Uutiset, 11 jou 2010, 9/11/13:-
Palstalle on poimittu Mikko Nummelinin kirjoittama kommentti lehden verkkokeskustelusta, jonka aiheena on Helsingin ruuhkat. Nummelinin mielestä suunnitelmien pk-seudun asukasluvun kehittämisestä ja liikenteen järjestämisestä on kuljettava käsi kädessä. Jos seudun asukasluvun kasvu hyväksytään, tarvitaan ilman muuta sekä Länsimetro että keskustatunneli. Ruuhkamaksutkaan eivät olisi pahitteeksi.
©Esmerk
Vattuniemen yhdyskuntarakenne haussa ja bussilinja auki
Lauttasaari, 09 jou 2010, 3:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie kaipaa artikkelissaan kokonaissuunnitelmaa Vattuniemen kehittämiseen ja tasapainoista yhdyskuntarakennetta alueelle.
Hän kertoo Lauttasaari-Seuran keskustelleen Lauttasaaren liikenteestä liikennesuunnitteluinsinööri Jouni Korhosen kanssa. Vielä on auki, säilyykö bussilinja Vattuniemen ja kantakaupungin välillä vai tuleeko ostoskeskuksen kohdalla olevalle Länsimetron asemalle asukkaille tarkoitettu "keräilyliikenne".
©Esmerk
Jätkäsaaren rakentamisesta aiheutuva melu huolettaa
Helsingin Uutiset, 08 jou 2010, Pohjoinen 13:-
Ruoholahtelaiset ovat jäämässä kahden jättityömaan väliin, kun Jätkäsaaren rakentaminen käynnistyy kunnolla vuonna 2011. Länsimetroa on rakennettu Ruoholahdessa vuoden ajan, ja vaikka metrotunnelin louhijat sukeltavatkin pian Salmisaaressa meren alle, jatkuu louheenajo Ruoholahden läpi Jätkäsaareen.
Asukkaat ovat huolissaan Jätkäsaaren rakentamisesta aiheutuvasta melusta ja liikenteestä. Hankkeen tiimoilta järjestetyssä asukasillassa pohdittiin mm. metrotyömaan louheenajon reittejä.
Länsimetro Oy:n projekti-insinööri Tero Palmu kertoi, että metrotunneleista syntyvä louhe on noin puolet siitä, minkä verran kiviainesta Jätkäsaaren rakentamiseen kaikkiaan tarvitaan. Tällä hetkellä Jätkäsaareen ajetaan vuorokaudessa n. 300 autokuormaa metrolouhetta. Kuormien määrä kolminkertaistuu vuoden päästä, jolloin työmaan tahti on huipussaan.
©Esmerk
Jätkäsaaren rakentamisesta aiheutuva melu huolettaa
Helsingin Uutiset, 04 jou 2010, Etelä, Länsi 8/25:-
Ruoholahtelaiset ovat jäämässä kahden jättityömaan väliin, kun Jätkäsaaren rakentaminen käynnistyy kunnolla vuonna 2011. Länsimetroa on rakennettu Ruoholahdessa vuoden ajan, ja vaikka metrotunnelin louhijat sukeltavatkin pian Salmisaaressa meren alle, jatkuu louheenajo Ruoholahden läpi Jätkäsaareen.
Asukkaat ovat huolissaan Jätkäsaaren rakentamisesta aiheutuvasta melusta ja liikenteestä. Hankkeen tiimoilta järjestetyssä asukasillassa pohdittiin mm. metrotyömaan louheenajon reittejä.
Länsimetro Oy:n projekti-insinööri Tero Palmu kertoi, että metrotunneleista syntyvä louhe on noin puolet siitä, minkä verran kiviainesta Jätkäsaaren rakentamiseen kaikkiaan tarvitaan. Tällä hetkellä Jätkäsaareen ajetaan vuorokaudessa n. 300 autokuormaa metrolouhetta. Kuormien määrä kolminkertaistuu vuoden päästä, jolloin työmaan tahti on huipussaan.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Otaniemeen voisi rakentaa Aalto-yliopiston kampuksen
Tekniikka Talous, 03 jou 2010, 4:-
Lehden pääkirjoituksessa käsitellään Aalto-yliopiston kampusta. Tällä hetkellä kampuksia on kolme, mutta esimerkiksi Otaniemeen voisi rakentaa kampusalueen koko yliopistolle.
Yksi kampusalueeseen liittyvä asia on liikkuminen. Vuonna 2015 valmistuva Länsimetro kulkee Otaniemen kautta Matinkylään asti. Metroaseman viereen voisi rakentaa maanalaisia pysäköintitiloja ja Otaniemen läpiajo sulkea.
©Esmerk
Lauttasaaren metrotunneliurakka Kalliorakennus-Yhtiöille
Lauttasaari, 02 jou 2010, 2:-
Kalliorakennus-Yhtiöt on voittanut Länsimetron urakan, jossa louhitaan kaksi noin kahden kilometrin mittaista metrotunnelia Lauttasaaressa. Urakka on arvoltaan yli 21 milj. euroa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo tarjouksia tulleen seitsemältä urakoitsijalta.
Metrotunneliurakka käynnistyy Lauttasaaressa vuoden 2011 alussa. Destian ja Metrostavin muodostama Metro louhii työtunneleita. Louhinnat päättyvät vuoden 2012 lopussa.
Kokkisen mukaan työtunneleissa kestää, sillä niiden louhinnassa pystytään etenemään vain yhteen suuntaan toisin kuin metrotunneleissa.
Kaikki Länsimetron louhinnat loppuvat vuoden 2013 aikana. Asemien rakentaminen alkaa vuoden 2012 puolella. Länsimetro valmistuu loppuvuodesta 2015.
©Esmerk
Länsimetroa valmiina jo yli kilometri
Vartti, 01 jou 2010, 6:-
Länsimetron metrotunnelia on Ruoholahdessa tehty jo yhteensä 1,5 km. Tapiolan ja Karhusaaren urakat ovat täydessä työvauhdissa ja Matinkylässä työt aloitetaan joulukuussa. Metron on tarkoitus valmistua v. 2015.
HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Laura Sundell kertoo, että Matinkylän itäpuolisia seutulinjoja tullaan ajamaan Tapiolan terminaaliin ja länsipuolisia Matinkylään. Suunnitelmia tarkennetaan v. 2012.
Helsingin sisäisiä bussilinjoja muutetaan vastaavasti syöttöliikenteeksi. Joukkoliikennesuunnittelija Arto Siitonen HSL:stä kertoo, että Lauttasaaren entiselle huoltoasemalle tulee bussien tulolaituri sekä 2-3 lähtölaituria.
©Esmerk
Asukasyhdistys ideoi Finnooseen Espoon kaupungintaloa
Länsiväylä, 27 mar 2010, 4:-
Suur-Espoonlahden kehitys ehdottaa Finnooseen mm. Espoon kaupungintaloa, luontokeskusta ja elävän taiteen keskusta. Asukasaktiivi Seppo Salo sanoo, että hallinnon keskittäminen Finnooseen nostaisi Suur-Espoonlahden työpaikkaomavaraisuutta. Suurespoonlahtelaiset katsovat myös, että Länsimetro on rakennettava pian Kivenlahteen asti ja Espoon poikittaisliikennettä parannettava.
Espoon apulaisyleiskaavapäällikkö Vuokko Rouhiainen toteaa, että kaupungintalo kuuluu Espoon keskukseen, mutta Finnoostakin tulee tehokas ja toimistovaltainen työpaikka-alue. Rouhiainen luottaa Finnoon vetovoimaan.
©Esmerk
Länsimetroa on louhittu kilometrin matka
Helsingin Sanomat, 25 mar 2010, A12:-
Länsimetron tunnelia on louhittu kilometrin matka louhintatöiden ensimmäisen vuoden aikana. Louhintatyöt lähtivät liikkeelle Helsingin Ruoholahdesta, metron nykyisestä päätepisteestä.
Länsimetron louhintatyöt saadaan valmiiksi vuonna 2013. Asemia ryhdytään rakentamaan vuoden 2012 puolella. Sitten ovat vuorossa rataurakka sekä automaattimetron asennus ja testaus. Espoon Matinkylään asti ulottuvan länsimetron on määrä olla valmis vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Espoosta kritiikkiä HLJ 2011:lle
Hufvudstadsbladet, 25 mar 2010, 2:-
Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen katsoo, että HLJ 2011 - liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää epärealistisia hankkeita. Hän toteaa sen lausunnossa, jota kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 25.11.2010.
Seudun liikenneinvestoinnit ovat olleet noin 185 milj. euroa vuodessa, eikä Moilasen mielestä ole erityisen realistista uskoa, että 370 milj. euron investointitaso saavutetaan HLJ:n ensimmäisessä vaiheessa jos koskaan.
Espoo haluaa aikaistaa omia hankkeitaan, joihin kuuluvat raidejokeri, Espoo-Hista-rata, Kehä I:n kunnostus, Kehä II sekä metron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen. Espoo esittää myös Pisara-radan korvaamista Pasilaan sijoitettavalla pääteasemalla.
©Esmerk
Länsimetroa on louhittu kilometrin matka
Hufvudstadsbladet, 25 mar 2010, 5:-
Länsimetron tunnelia on louhittu kilometrin matka louhintatöiden ensimmäisen vuoden aikana. Louhintatyöt lähtivät liikkeelle Helsingin Ruoholahdesta, metron nykyisestä päätepisteestä.
Länsimetron louhintatyöt saadaan valmiiksi vuonna 2013. Asemia ryhdytään rakentamaan vuoden 2012 puolella. Espoon Matinkylään asti ulottuvan länsimetron on määrä olla valmis vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Lauttasaari-Seura on vaikuttamiskanava
Lauttasaari, 25 mar 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Shama Österman kannustaa lehden pääkirjoituksessa lauttasaarelaisia osallistumaan Lauttasaari-Seuran toimintaan ja vaikuttamaan kaupunginosansa asioihin.
Östermanin mukaan Lauttasaari on murrosvaiheessa. Saarelle muuttaa lisää ihmisiä, ja Länsimetron rakennustyöt vaikuttavat ympäristöön, liikenteeseen ja turvallisuuteen.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen aloitettiin vuosi sitten
Helsingin Uutiset, 24 mar 2010, 8/11/14:-
Lehden Juuri tänään -palstalla kerrotaan, että tasan vuosi sitten 24.11.2009 vietettiin Ruoholahdessa virallisia Länsimetron rakentamisen aloitusjuhlia. Länsimetron ensimmäinen vaihe Matinkylään on 13,9 kilometriä pitkä. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppupuolella.
©Esmerk
Östersundom-projekti kattaa viisi uutta kaupunginosaa
Hufvudstadsbladet, 21 mar 2010, 6:-
Helsinki suunnittelee Sipoolta hankituille alueille viittä uutta kaupunginosaa. Projektipäällikkö Matti Visanti kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo, että tarkoitus on jatkaa metrolinjaa Mellunmäestä itään kuuden uuden aseman verran. Vaihtoehtona on myös pikaraitiotie, jonka kustannuksia selvitetään tarkemmin.
Sipoon metron hinnaksi on julkisuudessa esitetty 600 milj. euroa. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että länsimetron kustannukset ovat vähintään 800 milj. euroa, mutta länsimetrolla on asemia jonkin verran enemmän.
Visanti arvioi, että koko Östersundom-projekti on valmis noin 50 vuoden kuluttua.
©Esmerk
Tapiolan Merituulentien rakennussuunnitelmat herättävät huolta
Helsingin Sanomat, 21 mar 2010, A17:-
Tapiolan Merituulentien reunassa olevaa massiivista toimistotaloa odottaa purkaminen, jos Espoon päättäjät siunaavat Tapiolan keskustan uudistamissuunnitelmat. Tilalle on suunniteltu kaksi kertaa suurempaa liikekompleksia, jonka katolle sovitettaisiin myös kahdeksan viisikerroksista asuintaloa.
Tapiolan Kilta -asukasyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Pietilä arvostelee kokonaisuutta liian suureksi, ja hänen mukaansa rakennuksen siluetti nousisi liian korkealle, minkä seurauksena rakennukset varjostaisivat Leimuniittyä.
Tapiolan projektijohtaja Antti Mäkinen sen sijaan rauhoittelee, että uusi rakennus ei nouse juuri naapuritaloja korkeammalle eikä kilpaile Tapion tornin kanssa.
Monesta kaavaillusta muutoksesta asukasaktivisti ja projektinjohtaja ovat kuitenkin yhtä mieltä. Parhaana muutoksena he pitävät Merituulentien painamista syvälle maan alle niin, että nykyinen katutaso jää kävelyalueeksi. Merituulentie suljetaan vuonna 2013 pariksi kolmeksi vuodeksi. Muutoksen täytyy olla valmis, kun metroasema avautuu vuonna 2015.
©Esmerk
Espoonlahdessa liikenneilta asukkaille
Länsiväylä, 20 mar 2010, 3:-
Espoon liikenteen ongelmista, Länsimetrosta ja muista liikennehankkeista keskustellaan kaikille avoimessa liikenneillassa 24.11.2010 Mainingin koululla Espoonlahdessa. Tapahtuman järjestävät Suur-Espoonlahden asukasfoorumi ja kehitysyhdistys. Mukana on Espoon kaupungin päättäjiä ja asiantuntijoita.
©Esmerk
Espoo ryhtyy kaavoittamaan Finnoon aluetta
Hufvudstadsbladet, 19 mar 2010, 10:-
Espoo siirtää jätevedenpuhdistamon Suomenojalta Blominmäkeen ja ryhtyy kaavoittamaan Finnoon aluetta. Noin 300 hehtaarin alueelle on tulossa metroasema sekä miljoona asuinneliömetriä 20 000 asukkaalle.
Espoo haluaa alueesta ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueen. Finnoon lintualue liitetään kokonaisuuteen. Tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus.
©Esmerk
Kolumni: Helsingin hyvä kilpailukyky koko maan etu
Lauttasaari, 18 mar 2010, 3:-
Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara kertoo kolumnissaan eduskunnan käsitelleen hallituksen selvitystä metropolipolitiikasta 9.11.2010. Eduskunta oli yksimielinen siitä, että Helsingin seudun kilpailukyvyn parantaminen palvelee koko maata.
Asko-Seljavaaran mukaan Helsingin tavoitteena on rakentaa vuosittain 5 000 uutta asuntoa ja kohentaa joukkoliikennettä. Sipooseen on saatava metro ja Länsimetroa tulee jatkaa Kivenlahteen asti.
©Esmerk
Kolumni: Lauttasaaren liikenteessä ja palveluissa toivomisen varaa
Lauttasaari, 18 mar 2010, 6:-
Aalto-yliopiston professori Arto Lahti kertoo kolumnissaan asuneensa Lauttasaaressa perheineen vuodesta 1975.
Lahden mielestä Helsingin kaupungin päättäjät eivät ole perillä Lauttasaaren liikenteestä tai palveluista. Länsimetro tuskin hillitsee saaren läpi kulkevaa kovaa autoliikennettä. Kauppakeskuksessa ei ole puolestaan tarpeeksi pysäköintipaikkoja. Peruspalveluissakin on parantamisen varaa.
©Esmerk
HLJ 2011 -luonnos lausuntokierroksella
Hufvudstadsbladet, 16 mar 2010, 6:-
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:n luonnos odottaa lausuntoja 40 eri taholta, mm. pääkaupunkiseudun 14 kunnalta. HSL:n hallitus päättää HLJ 2011:n lopullisesta sisällöstä helmikuussa 2011. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa, että HLJ 2011:n on tarkoitus valmistua kevään hallitusneuvotteluihin mennessä ja toimia evästyksenä hallitusohjelman laatimisessa.
HLJ-luonnoksessa esitetään pyöräilylle ja jalankululle etusijaa, kun metropolin liikennettä kehitetään. HSL:n hallituksen jäsen Markku Weckman Vantaalta pitää kehitystä oikeana, vaikkakin asemien pyöräparkkeja täytyy kehittää.
Espoo haluaa HLJ:ssä priorisoida Leppävaaran ja Espoon keskuksen välistä kaupunkirataa. HSL:n espoolainen varapuheenjohtaja Nina Knaapila huomauttaa, että kaupunkiradan kaksi uutta raidetta olivat ainoat, joita ei koskaan rakennettu edellisen suunnitelman PLJ:n mukaisesti.
HSL:n hallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki sanoo, että metron laajentaminen itään on Helsingille iso asia. Hän arvelee Helsingin esittävän itämetron priorisointia HLJ:ssä, johon myös monet muut kunnat halunnevat tehdä muutoksia. Rauhamäen mukaan kompromisseja täytyy kuitenkin tehdä ja päättää asioista koko seutua ajatellen.
HLJ 2011:een sisältyy myös raideliikenteen kehittäminen, joka vaatii runsaan miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Projektipäällikkö Johanna Vilkunen [po. Vilkuna] myöntää haasteiden olevan suuria. Hän on selvittänyt, millaisia vaikutukset ovat, jos investointeja ei tehtäisi lainkaan ja verrattuna ruuhkamaksujen käyttöönottoon. Hänen mukaansa pienten investointien tekeminen merkitsee ruuhkien jatkumista ja seudun kilpailukyvyn heikkenemistä, kun liikkuminen on vaikeaa.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa mainitaan, että raidehankkeisiin sisältyy mm. metron [länsimetron] rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen, raidejokeri sekä junarata Pasilasta lentokentälle.
©Esmerk
Kiviniemi katsoo liikennehankkeiden jakautuvan melko tasapuolisesti
Helsingin Sanomat, 13 mar 2010, A17:-
Artikkelissa on haastateltu pääministeri Mari Kiviniemeä hänen roolissaan Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja kyselty häneltä mielipiteitä pääkaupunkiseudun ja maakuntien tyypillisistä vastakkainasetteluista Helsingin sisäpolitiikassa. Väitteeseen maakuntien suosimisesta liikennehankkeissa kehäratojen ja länsimetrojen kustannuksella Kiviniemi toteaa liikennehankkeiden menneen aika hyvin väestön ja talouden koon mukaan. Hän itse toteaa pitävänsä tärkeänä pisararataa, Kehä III:sta ja pitkällä tähtäimellä metron jatkamista.
©Esmerk
Länsimetro vaatii tuhansia tutkimuskairauksia
Länsiväylä, 13 mar 2010, 4:-
Johtava tutkija Ossi Ikävalko Geologisesta tutkimuskeskuksesta kertoo, että Länsimetro rakennetaan kallioperään, jossa kivilajit vaihtelevat ja jossa on rikkoutuneita kohtia. Espoossa metrolinjaa louhitaan monenlaisissa olosuhteissa.
Metrotunnelia varten on tehtävä tuhansia tutkimuskairauksia. Ikävalkon mukaan hankalat paikat pyritään paikallistamaan, sillä kivilaji vaikuttaa louhintaominaisuuksiin ja kustannuksiin. Espoon kallio on hänen mukaansa kovaa ja sopii metron rakentamiseen hyvin.
©Esmerk
Iso Omena laajenee Matinkylän metroaseman päälle?
Kirkkonummen Sanomat, 11 mar 2010, 5:-
Kauppakeskus Iso Omena saattaa laajentua Matinkylän tulevan metroaseman päälle. Metroaseman tuntumaan kaavaillaan myös asuntoja, julkisia palveluja, linja-autoterminaalia, parkkiluolaa ja uimahallia. Suunnitelmien toteutuminen tietäisi Ison Omenan nykyisen parkkitalon osittaista purkamista.
©Esmerk
Äikäs-Idänpään-Heikkilä: Espoon keskuksen kehittäminen kiihtyy
Länsiväylä, 06 mar 2010, 5:-
Kauppakeskus Espoontorin avajaisissa asiakkaat iloitsivat erityisesti Tarjoustalon paluusta. Kauppakeskuksen 9 000 neliön tiloissa toimii noin 30 liikettä.
Espoontorin avauspuheessaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä lupasi, että jo nyt voimakkaasti kehittyneen Espoon keskuksen kehittämistahti vain kiihtyy tulevaisuudessa. Espoontorin ja aseman väliin tulevan bussiterminaalin ja liityntäpysäköintilaitoksen rakentaminen aloitetaan kahden-kolmen vuoden kuluessa.
Äikäs-Idänpään-Heikkilän mukaan länsimetron rakentamisen käynnistyttyä kaupungin ykkösraidehanke on kaupunkiradan jatkaminen Espoon keskukseen.
©Esmerk
Iso Omena laajenee Matinkylän metroaseman päälle?
Länsiväylä, 06 mar 2010, 3:-
Kauppakeskus Iso Omena saattaa laajentua Matinkylän tulevan metroaseman päälle. Metroaseman tuntumaan kaavaillaan myös asuntoja, julkisia palveluja, linja-autoterminaalia, parkkiluolaa ja uimahallia. Suunnitelmien toteutuminen tietäisi Ison Omenan nykyisen parkkitalon osittaista purkamista. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsittelee asiaa 8.11.2010.
©Esmerk
Junabongaus kuuluu bongausharrastusten klassikoihin
Metro, 05 mar 2010, Live 2-3:-
Lehti esittelee kolme erikoista bongailuharrastusta: rekisterikilpien bongauksen, junabongauksen ja sähkötolppabongauksen. Junabongaus kuuluu bongausharrastusten klassikoihin. Bongausta harrastava Juhana Hietaranta kertoo olleensa oikorataa avattaessa aivan ensimmäisten junien kyydissä. Harrastajia näkyi sinä päivänä ratojen varsilla ja junissa. Nyt harrastajat odottelevat jo länsimetroa ja kehärataa.
©Esmerk
Iso Omena laajenee Matinkylän metroaseman päälle?
Helsingin Sanomat, 05 mar 2010, s.A13:-
Kauppakeskus Iso Omena saattaa laajentua Matinkylän tulevan metroaseman päälle. Metroaseman tuntumaan kaavaillaan myös asuntoja, julkisia palveluja, linja-autoterminaalia, parkkiluolaa ja uimahallia. Suunnitelmien toteutuminen tietäisi Ison Omenan nykyisen parkkitalon osittaista purkamista.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Länsimetron tiedottamisessa toivomisen varaa
Lauttasaari, 04 mar 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Matti Tanner kertoo lehden pääkirjoituksessa Länsimetron rakentamisen käynnistyneen Lauttasaaressa loppukesästä 2010. Avolouhinta on loppusuoralla Esson entisellä tontilla, ja Myllykallion työtunnelin on määrä valmistua tammikuussa 2011.
Metron rakentamisesta on aiheutunut melun lisäksi hämmennystä. Länsimetro Oy ei onnistunut asuntojen katselmuksista tiedottamisessa. Lisäksi työmaat ovat turhan korkeiden, oranssien vanereiden kätköissä.
Länsimetrolla on melko kattavat nettisivut, ja yhtiö myös kutsui lauttasaarelaisia tutustumaan Myllykallion työmaahan. Paikalle saapui kuitenkin vain vähän ihmisiä.
©Esmerk
Maanalaisiin louhintatöihin ennustetaan kasvua
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 9:-
YIT:n kalliorakennuksen yksikönjohtaja Ari Bergström uskoo, että maanalaisen infrarakentamisen louhintatyöt kääntyvät kasvuun vuoden 2010 notkahduksen jälkeen. Louhintatyöt olivat huipussaan v. 2009, kun Kehäradalla käynnistyi neljä suurta urakkaa. Vuoden 2011 kasvua siivittävät Länsimetron käynnistyvät urakat.
Suomalaisia alan toimijoita ovat YIT:n lisäksi Lemminkäinen, Kalliorakennus, SRV, Skanska, Destia ja SK-Kaivin.
©Esmerk
Länsimetron työmaat haittaavat liikenteen sujumista
Lauttasaari, 04 mar 2010, 2:-
Lauttasaarentie 50:n tietämillä Länsimetron työmaan kohdalla on 30:n nopeusrajoitus ja hidasteet.
Ostoskeskuksen luona louhitaan puolestaan metroaseman työtunnelia, minkä takia liikennevalot ovat punaisella aivan liian pitkään. Autoilijat ovat jo alkaneet ajaa päin punaisia.
©Esmerk
Länsimetron yhdyshenkilö on vuorovaikutusinsinööri Reijo Jokela
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 1, 7:-
Länsimetro Oy:n vuorovaikutusinsinööri Reijo Jokela toimii metrohankkeen yhdyshenkilönä asukkaisiin, rakentajiin, suunnittelijoihin sekä viranomaisiin päin. Hän informoi, vastaa kysymyksiin ja selvittelee asioita. Jokelan on paikallistettava etukäteen tilanteet, joista saattaa koitua ongelmia. Esimerkkinä mainitaan metrotöiden mahdollisesti ruuhkauttama työmatkaliikenne. Jokela uskoo, että ilman toimivaa vuorovaikutusta länsimetron kokoinen hanke ei onnistuisi.
Jokelan tehtäviin kuuluu myös ympäristöseurantojen valvonta. Hän vierailee kertomassa työmaasta herkiksi katsotuissa kohteissa, kuten päiväkodeissa ja kirkoissa.
©Esmerk
Kulkuväylien leveys Espoon metrotunnelissa kapeni 1,2 metriin
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 19:-
Palotarkastajat vaativat alun perin Espoon metrolinjoille 1,6 metrin levyisiä betonisia kulkuväyliä. Leveys perusteltiin sillä, että näin kaksi rullatuolia pääsisi onnettomuustilanteissa toistensa ohitse. Vaatimukset muuttuivat kohtuullisemmiksi sen jälkeen, kun palotarkastajat kiersivät tutustumassa Euroopan metrolinjoihin.
Vanhoissa Euroopan metroissa ei ole kulkurakoa metron ja tunnelin välissä. Joissain uusimmissa se on 70 senttiä, mutta niissäkin pohja on yleensä soraa ja sepeliä.
Matkailusta viisastuneina tarkastajat ovat suostuneet tinkimään Suomen vaatimukset 1,2 metriin. Louhintakustannuksiin tällä on huomattava vaikutus.
©Esmerk
Louhintarajoitukset jaksottavat metrourakan työrytmiä
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 9:-
Länsimetron aloituksen viivästymisellä on ollut myös positiiviset vaikutuksensa. Nyt Kehäradan aikataulu kulkee sopivasti metron rakentamisen edellä.
Lemminkäinen Infra on louhinut noin 700 metriä kilometrin mittaisesta pätkästä. Vastaava mestari Jarkko Hyytiäinen kertoo, että kääntöraideliikenteestä johtuen louhinta on sallittua vain ruuhkahuippujen ulkopuolella.
Louhintarajoitukset jaksottavat työrytmiä ja urakan aikataulua hankkeen muissakin kalliorakennusrakoissa. Pääasiallisin syy rajoituksiin on asutuksen tai työpaikkojen läheisyys.
Länsimetron kalliorakenteiden pääsuunnittelijana toimiva Rockplanin hankejohtaja Juha Salmelainen kertoo teknisen vaativuuden kasvavan länteen päin mennessä. Tunnusteluporauksia tehdään jatkuvasti, jotta tiivistämistarve osattaisiin mitoittaa oikein.
©Esmerk
Infrarakentamiseen 5D-mallinnusta
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 10:-
Länsimetro Oy kehittää Tekesin avustuksella Vianova Systems Oy:n kanssa sähköistä moniulotteista tietomallia, jonka ideana on sovittaa yhteen nykyiset ja tulevat rakennushankkeet länsimetron rakentamisen kanssa. Tavoitteena on malli, joka olisi sovellettavissa myös muissa rakennushankkeissa.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että mallintaminen on tavallisesti keskittynyt suunnitteluprosessin alkuun, vaikka mallilla olisi käyttöä myöhemminkin. Hankkeessa pyritään 5D-malliin, mikä merkitsee aika- ja kunnossapitovektorin lisäämistä 3D-malliin. Kokkinen painottaa kunnossapidon pitkää elinkaarta mallissa.
Länsimetromallissa tähdätään talojen ja infran suunnittelun yhdistämiseen. Parhaassa tapauksessa tuloksena on vientituotteeksi päätyvää uutta erityisosaamista.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Espoo satsaa liikenneyhteyksiin
Länsiväylä, 03 mar 2010, 4:-
Päivi Hahko toteaa pääkirjoituksessaan Espoon satsaavaan liikenteeseen merkittävästi vuonna 2011. Liikenneyhteyksiin panostus näkyy espoolaisten arjessa, kun nämä puikkelehtivat Kehä I:llä tai seuraavat länsimetron louhintatöitä.
Metro lisää tarvetta myös muiden liikenneväylien parantamiseen. Lisäksi jo olemassaolevia kulkuväyliä on pidettävä yllä.
©Esmerk
Suunniteltu korkea rakentaminen huolettaa tapiolalaisia
Hufvudstadsbladet, 03 mar 2010, 5:-
Keskustelutilaisuus Espoon Tapiolan rakennussuunnitelmista houkutteli paikalle 200 henkeä 2.11.2010. Kaupunkisuunnittelijat kuvailivat aluksi parkkihallien vapauttavan maanpintaa asukaspuistoille, kävelykaduille, terasseille ja pyöräteille. Suunnitelmiin sisältyy myös teatteri ja useita vesielementtejä.
Asukkaiden kysymysten ja kommenttien perusteella useimmat kannattavat Tapiolan keskustan laajentamista ja kohentamista, mutta korkeat talot, lukuisat parkkipaikat ja viheralueiden puute aiheuttavat huolta.
Tapiolan Kilta -asukasyhdistyksen puheenjohtajan Marja-Liisa Pietilän mukaan rakennuskorkeutta täytyy alentaa, sillä metron yläpuolelle ei voi rakentaa sekä asuntoja että liiketiloja vaan täytyy valita jompikumpi. Myös Peter Berglund kritisoi talojen korkeutta ja tiivistä rakentamista. Hänen mielestään hanke toteutetaan yrittäjien eikä asukkaiden ehdoilla. Rakentamisella rahoitetaan länsimetro, minkä huomaa, Berglund sanoo.
Satu Nurmiharju pitää hanketta liian massiivisena ja parkkihallien määrää liian suurena. Kun länsimetro kerran rakennetaan, kaikkia Tapiolassa asuvia tai työskenteleviä pitäisi hänen mielestään kehottaa käyttämään sitä.
Tilaisuudessa kyseltiin myös uusien asuntojen hintatasosta ja alueelle suunnitelluista palveluista. Asukkaat arvelevat kuitenkin, että mikä tahansa on parempi kuin Tapiolan nykyinen keskusta.
©Esmerk
Tapiolan suunnitelmista asukasilta 2.11.2010
Hufvudstadsbladet, 02 mar 2010, 2:-
Länsimetron rakentaminen aiheuttaa suuria muutoksia Tapiolan keskustaan. Uusien asuntojen, toimistojen ja liikerakennusten myötä Tapiolan puutarhakaupungin julkisivu muuttuu radikaalisti.
Tulevina vuosina asukkaat joutuvat sietämään koko joukon tie- ja rakennustöitä. Lehden toimitukseen on tullut yhteydenottoja huolestuneilta tapiolalaisilta, jotka pelkäävät muutosten olevan liian suuria. Myös asukasyhdistykset seuraavat tilannetta tarkkaan.
Espoon kaupunki järjestää Tapiolan tulevaisuudensuunnitelmista asukasillan 2.11.2010. Myös Hbl on mukana tilaisuudessa.
©Esmerk
Nokia-johtajat ovat tuoneet huomattavasti verotuloja Espoolle
Helsingin Sanomat, 31 lok 2010, A3, E2:-
Vuoden 2009 tulotietojen mukaan Suomen suurin kunnallisveron maksaja on Jorma Ollila. Espoossa asuvan Ollilan lisäksi Espoossa asuu myös muita varakkaita Nokia-johtajia, ja esim. vuosina 19992008 Suomen kaikki kymmenen parasta kunnallisveron maksajaa työskentelivät Nokiassa. Heistä moni asui Ollilan tavoin Espoossa.
Espoo onkin Suomen kunnista verotulojen saajana kolmen kärjessä heti Kauniaisten ja ydinvoimala-Eurajoen jälkeen.
Pääkaupunkiseudulla asuneet 17 Nokia-johtajaa ovat maksaneet 10 vuoden aikana niin paljon kunnallisveroja, että summa kattaisi 13 % länsimetron rakennuskustannuksista.
©Esmerk
Pk-seudun asuntorakentaminen elpynyt
Hufvudstadsbladet, 30 lok 2010, 1, 2-3:-
Asuntorakentaminen on pääkaupunkiseudulla elpynyt taantuman jälkeen. Pisimmälle on päästy Espoon Suurpellossa, missä ensimmäiset asukkaat ovat jo alkaneet muuttaa uusiin koteihinsa. Suurpellon projektinjohtaja Pekka Vikkula kertoo, että 150 asuntoa on määrä saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, 700 asuntoa on parhaillaan rakenteilla ja vuonna 2011 aloitetaan 300 uuden asunnon rakentaminen.
Pk-seudun kaikki kaupungit näyttävät yltävän valtion asuntotuotantotavoitteisiin. Espoon vuotuinen tavoite on 2 500 asuntoa, jotka keskitetään kaupunkiradan ja metron vaikutusalueille. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että haasteena on kyetä asemakaavoittamaan uusia tontteja riittävän ripeässä tahdissa, jotta tonttipulasta ei muodostu rakentamista jarruttavaa pullonkaulaa.
©Esmerk
Espoo investoi runsaasti vuonna 2011
Länsiväylä, 30 lok 2010, 1, 3, 4:-
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen esitteli viimeisen budjettiehdotuksensa tyytyväisin mielin. Eläkkeelle siirtyvä Kokkonen totesi luovuttavansa Espoon hyvässä kunnossa seuraajalleen.
Verotulojen odottamaton kohentuminen pelasti Espoon paljon pelätyiltä sosiaalimenojen leikkauksilta. Lapsiperheiden Espoo-lisää ja päivähoitopalveluita ei karsita.
Espoo investoi historiallisen paljon vuonna 2011. Kaupunki käyttää mm. metron ja uusien asuinalueiden rakentamiseen 190 milj. euroa. Investointitahdista huolimatta kaupungin lainamäärä pysyy kohtuullisena.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Naapurikunnilla on oppimista Espoon taloudenpidosta
Helsingin Sanomat, 29 lok 2010, A3, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa todetaan Espoon selvinneen kuntatalouden yleisestä kriisistä huomattavan vähin vaurioin, josta on pitkälti kiittäminen vuonna 2009 aloitettua tiukkaa tuottavuusohjelmaa. Nyt on jo varaa korjata ennusteita parempaan suuntaan.
Espoo on edessään lähivuosina mittavat investoinnit, joiden kärjessä on länsimetro. Tärkeää on myös hajanaisen kaupunkirakenteen tiivistäminen ja palvelujen keskittäminen liikenteen solmukohtiin.
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen budjettiehdotus tuo helpotukseen moniin huolenaiheisiin. Alkusyksystä pelkoa aiheuttaneet leikkaukset Espoo-lisässä ja koululaisten iltapäivähoidossa eivät ole ehdotuksessa mukana. Espoo joutuu ottamaan lisävelkaa, mutta maltillisesti.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunenkin ehdotti menojen jäädyttämiseen perustuvaa budjettia, mutta kaupunginhallitus pyyhki sillä pöytää. Espoon valtuustoryhmillä ei pitäisi olla paineita sotkea Kokkosen budjettiehdotusta.
Espoo on onnistuntu rakentamaan talouttaan vähintäänkin kohtalaisen vankan kivijalan varaan, toisin kuin sen naapurikunnat Helsinki ja Vantaa. Naapureilla olisikin opittavaa Espoon taloudenpidosta.
Naapurikuntien taloustilanteiden eriytymisessä on se haitta, että Espoota on yhä vaikeampi houkutella tiiviisti metropolialueeseen. Alueellista segregaatiota vauraaseen länteen ja köyhään itään olisi kuitenkin kyettävä jarruttamaan.
©Esmerk
Espoo rahoittaa metrohankkeen myymällä rakennusoikeutta
Hufvudstadsbladet, 29 lok 2010, 1, 8-9:-
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kuvailee Espoon vuoden 2011 ja lähivuosien investointeja historiallisen mittaviksi. Länsimetropäätös on ollut kehityksen kannalta ratkaiseva, sillä se käynnisti investointiaallon tulevia metroasemia ympäröivillä alueilla.
Länsimetro maksaa Espoolle kaikkiaan 300-350 milj. euroa. Vaikka metrohanke rahoitetaan lainalla, kaupunki laskee saavansa koko summan takaisin ja tekevänsä vielä voittoa myymällä rakennusoikeutta uusien metroasemien viereisille tonteille.
Lähivuosien suurin muutos näkyy Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueilla. Metro ja yrityskiinteistöt ovat riippuvaisia toisistaan, koska asemien yläpuolelle rakennetaan taloja sekä parkkihalleja niiden yhteyteen. Kehitys noudattaa HSL:n taannoisen tutkimuksen johtopäätöksiä. Tutkimuksen mukaan kallis raideliikenne hyödyttää kuntia ajan mittaan, koska se houkuttaa investoijia pysyvyydellään. HSL:n mukaan taloudellinen hyöty on suurin, jos joukkoliikenne ja kiinteistöt rakennetaan samanaikaisesti.
Maanmyyntitulot voisivat myös nopeuttaa Länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että Suomenojalle on mahdollisuudet rakentaa varsin iso asema vedenpuhdistamon poistumisen ansiosta. Hänen mukaansa Espoossa on vahva halu jatkaa metron rakentamista niin, että yhteys Kivenlahteen valmistuisi jo vuonna 2020. Loukon mukaan suunnitelma on Espoon osalta realistinen, mutta eduskuntavaalien jälkeen nähdään, millä tavalla liikennehankkeita priorisoidaan valtiontuen jakamisessa. Espoo pyrkii saamaan 30 %:n tuen myös metron jatkeelle.
Voidaan kuitenkin kysyä, olisiko kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen tärkeysjärjestyksessä edellä. Kokkosen mukaan se merkitsisi Espoon keskukselle yhtä suurta kehitystä kuin kaupunkirata on jo tuonut Leppävaaralle.
©Esmerk
Espoossa on käynnissä sen historian suurin investointiohjelma
Helsingin Sanomat, 29 lok 2010, A15:-
Espoon kaupunginjohtajan Marketta Kokkosen budjettiesitystä käsittelevän artikkelin kainalojutussa kerrotaan Espoossa olevan käynnissä sen historian suurin investointiohjelma. Vuonna 2011 keskeisimpiä rakennuskohteita ovat länsimetro, Tapiola ja Suurpelto.
©Esmerk
Espoossa on käynnissä sen historian suurin investointiohjelma
Metro, 29 lok 2010, 4:-
Espoossa on käynnissä kaupungin historian suurin investointiohjelma, jonka keskeisimpiä rakennuskohteita ovat länsimetro, Espoon sairaala ja Suurpelto. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen lupaa myös, että koululaisten iltapäivähoito jatkuu entisellään eikä Espoo-lisää leikata, vaikka palveluita uudistetaan.
Kokkosen vuoden 2011 talousarvioehdotuksen mukaan investointeihin kuluu rahaa 190 milj. euroa. Lisärahaa on luvassa erikoissairaanhoidolle ja toimeentulotuelle. Lainan määrää lisätään 43 milj. eurolla.
©Esmerk
Espoo investoi runsaasti rakentamiseen vuonna 2011
TV YLE TV2, 28 lok 2010, online:-
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen esitteli viimeisen budjettiehdotuksensa 28.10.2010 tyytyväisin mielin. Eläkkeelle siirtyvä Kokkonen totesi luovuttavansa Espoon hyvässä kunnossa seuraajalleen Jukka Mäkelälle.
Verotulojen odottamaton kohentuminen pelasti Espoon paljon pelätyiltä sosiaalimenojen leikkauksilta. Erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen löytyi jopa lisärahoitusta.
Espoo investoi rakentamiseen historiallisen paljon vuonna 2011. Kaupunki käyttää mm. uuden sairaalan, Suurpellon ja Länsimetron rakentamiseen 190 milj. euroa. Kaupungin yhtiöiden investoinnit tuplaavat summan. Kokkosen mukaan metropäätöksen tekemisen jälkeen investointitarpeita on syntynyt valtavasti esim. metroasemien läheisyyteen.
©Esmerk
Lauttasaarelaiset vierailivat Länsimetron työmaalla Myllykalliolla
Lauttasaari, 28 lok 2010, 4:-
N. 50 lauttasaarelaista tutustui Länsimetron työmaahan Myllykalliolla 23.10.2010. Heidät oli kutsunut paikalle työtunnelin urakoitsija Metro, jonka Destia ja tshekkiläinen Metrostav muodostavat.
Työmaan projektipäällikkö Vaclav Pavlovsky sanoi, että töiden edetessä nopeasti niiden aiheuttama haitta jää lyhytaikaisemmaksi.
Myllykallion työtunnelin louhinta päättyy tammikuussa 2011. Loputkin Länsimetron louhinnat ovat ohi vuonna 2013.
©Esmerk
Onko metron rakentaminen uskon asia?
Aamulehti, 24 lok 2010, A4:-
Mistä kysymys -palstalla kerrotaan Helsingin Lauttasaareen tulevan Länsimetron saaneen oman pyhimyksen, kun metron tunnelilouhintojen alkamisen kunniaksi siunattiin tunnelipyhimys Barbara. Tilaisuuden siunasi Helsingin roomalaiskatolisen seurakunnan pappi Fransisco Garcia.
Länsimetro-yhtiön viestintäpäällikön Hanna Malmivaaran mukaan tsekkiläinen Metrostav ja suomalainen Destia tekevät Lauttasaaren metron urakat yhdessä. Tunnelitöistä vastaavat tsekkiläiset työmiehet, joilla on tällainen katolinen perinne. Juhla järjestettiin erityisesti urakoitsijoille. Barbara-pyhimys suojelee tunneleissa työskenteleviä ja liikkuvia. Pyhimyksen patsas sijoitettiin tunnelin suulle avolouhokseen.
Malmivaara kiistää, että metron rakentaminen olisi uskon asia. Metroa tehdään tosissaan. Kyse on työmiesten perinteen kunnioittamisesta.
©Esmerk
Länsimetro suorittaa kiinteistöjen kuntokatselmuksia
Länsiväylä, 23 lok 2010, 1, 5:-
Länsimetro on suorittanut toukokuusta 2010 lähtien kiinteistöjen kuntoatselmuksia metrotunnelin lähistöllä Tapiolassa, Otaniemessä, Keilaniemessä ja Karhusaaressa. Viimeksi 20.10.2010 tarkastettiin Keilanimessä mm. Taina Lehtisen ja Marko Nenosen asunto. Pariskunta oli tyytyväinen, että heidänkin kodistaan huolehdittiin ennen louhintatöiden aloittamista.
Yksi katselmuksia suorittavista yrityksistä on Oy Finnrock Ab. Yrityksen projektipäällikkö Kari Saukkonen kertoo, että ennen töiden aloittamista rakennusten kunto kartoitetaan, ja töiden päätyttyä tarkastetaan, onko tapahtunut rakenteellisia muutoksia.
Tapiolassa on hiljattain liikkunut myös valekatselmuksia suorittava mies. Saukkonen muistuttaa, että tarkastajan mukana tulee aina myös taloyhtiön edustaja.
©Esmerk
Matinkylän työtunnelin louhintaurakka YIT:lle
Länsiväylä, 23 lok 2010, 3:-
YIT Rakennus Oy toteuttaa Länsimetron Matinkylän työtunnelin louhintaurakan, joka on arvoltaan vajaa 2 milj. euroa. Työt käynnistyvät marras-joulukuussa 2010.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen on tyytyväinen siihen, että kehäradan louhinnoista alkaa vapautua kapasiteettia Länsimetrolle nyt, kun isommat urakat alkavat. Kun nämä valmistuvat, työt jatkuvat heti ratatunneliurakoilla.
©Esmerk
Tunnelipyhimys varjelee Länsimetroa
TV MTV3, 23 lok 2010, online:-
Yleisö pääsi lauantaina 23.10.2010 tutustumaan Länsimetron työmaahan. Länsimetro kuljettaa valmistuttuaan yli 100 000 matkustajaa päivässä. Länsimetro on Suomen suurimpia rakennushankkeita.
Työmaalla siunattiin lauantaina myös tunnelipyhimys Pyhän Barbaran patsas.
©Esmerk
Metroväylän louhinnat edistyvät
Helsingin Uutiset, 23 lok 2010, Etelä, Länsi 5:-
Metroväylä saavuttaa pian merenrannan. Ruoholahdessa [Länsimetron] ratatunnelia on louhittu jo reilusti yli 700 metriä, ja Salmisaaren ranta saavutetaan vuodenvaihteessa 2010-2011.
Lauttasaaressa ratatunnelilouhinnat alkavat vuoden 2011 alkupuolella. Ostoskeskuksen viereen sijoittuvan työtunnelin avolouhinta on jo liki valmis.
©Esmerk
Tunnelipyhimys varjelee Länsimetroa
TV MTV3, 23 lok 2010, online:-
Yleisö pääsi lauantaina 23.10.2010 tutustumaan Länsimetron työmaahan. Länsimetro kuljettaa valmistuttuaan yli 100 000 matkustajaa päivässä. Länsimetro on Suomen suurimpia rakennushankkeita.
Työmaalla siunattiin lauantaina myös tunnelipyhimys Pyhän Barbaran patsas.
©Esmerk
Matinkylän laboratorio halutaan takaisin
Hufvudstadsbladet, 16 lok 2010, 1, 8:-
Matinkylän laboratorion sulkeminen ja laboratoriopalvelujen siirtäminen Puolarmetsän sairaalaan syyskuussa 2010 kismittää sekä asukkaita että päättäjiä Espoossa. Richard Järnefelt ja Kari Kosonen ovat ryhtyneet keräämään nimilistaa Matinkylän laboratorion avaamiseksi uudelleen. Järnefeltin mukaan Matinkylän palveluja pitäisi kehittää eikä karsia, sillä alueen väestömäärä kasvaa jatkuvasti ja metron tuloon on vain muutama vuosi. Lisäksi Espoon lähipalvelustrategiassa todetaan, että palvelujen tulee olla lähellä ihmisiä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä on yhdessä 26 muun valtuutetun kanssa pyytänyt asian ottamista uuteen käsittelyyn.
©Esmerk
Suomenojan metroaseman viereen halutaan kulttuurikeskus
Länsiväylä, 16 lok 2010, 3:-
Iivisniemi-Kaitaa-seura ehdottaa elävän taiteen keskuksen rakentamista Suomenojan tulevan metroaseman läheisyyteen. Jo kaavoitusvaiheessa voitaisiin tehdä suunnitelma kulttuuritalosta ja varata samalla pysäköintialueet, jotka palvelisivat mm. metron ja kulttuurikeskuksen käyttäjiä.
©Esmerk
Espoon valtuusto piirtää palveluverkon kehittämislinjat
Länsiväylä, 16 lok 2010, 3:-
Espoon kaupunginvaltuusto päättää 18.10.2010 palveluverkon kehityslinjoista vuoteen 2020. Tavoitteena on keskittää toimintoja suurempiin yksiköihin liikenneyhteyksien kuten junaradan ja tulevan metron läheisyyteen. Asukkaiden itsepalvelua ja sähköistä asiointia lisätään, ja tilasuunnittelussa aiotaan parantaa energiatehokkuutta.
©Esmerk
Espoo julkisti oman metropoliselvityksensä
Helsingin Sanomat, 13 lok 2010, A16:-
Espoo julkisti 12.10.2010 oman metropoliselvityksensä, Metropolin hyvinvointi -tutkimuksen. Puolitoista vuotta sitten kaupunki päätti teettää oman "yliopistotasoisen tieteellisen tutkimuksensa" Helsingin seudun kilpailukyvystä vastapainoksi erilaisille Helsinki-vetoisille selvityksille, joiden tarkoituksena oli Espoon näkökulmasta vain pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen.
Tutkimuksen tilanneessa Espoossa johtopäätökset ovat selvät, eli kuntia ei pidä yhdistää. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen mukaan pääkaupunkiseudun kilpailukykyä ei ratkaista mammuttikunnilla vaan verkostoituneella toiminnalla.
Kokkosen mukaan tutkimus on vaikuttanut valmisteilla olevaan palvelu-uudistukseen, minkä lisäksi metron myötä aiotaan soveltaa ajatusta kymmenen minuutin kaupungista eli siitä, että asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden tulisi olla enintään kymmenen minuutin matkan päässä toisistaan.
©Esmerk
Länsimetro aikoo välttää lakituvat
Talouselämä, 08 lok 2010, Yritysjuridiikka 30-31:-
Artikkelissa Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, miten yhtiö välttää lakituvat ja edeltäjänsä metrojupakat. Kokkisen mukaan yhtiö pyrkii avoimuuteen, mikä estää riitoja. Hankkeen valmisteluvaiheessa apuna olivat Espoon ja Helsingin kaupunkien juristit.
Hankinnat pidetään selkeinä. Sopimuskumppanien soveltuvuus ja laatutekijät arvioidaan karsintavaiheessa, eli hinta ei ratkaise. Myös aliurakointi kestää taatusti päivänvalon.
Yhtiö nojaa suunnittelu- ja urakkasopimuksissa yleissopimuksiin. Maanalainen kaava on kunnossa.
Yllättäviä juridisia kiemuroita ei ole sattunut Länsimetron tielle.
©Esmerk
Länsiväylän liikenteessä katkoksia 10/2010
Kirkkonummen Sanomat, 07 lok 2010, 20:-
Länsiväylän liikenteessä on katkoksia Espoossa lokakuun 2010 aikana länsimetron avolouhinnan vuoksi. Liikenne pysäytetään 6.10.2010 alkaen Karhusaaren kohdalla arkisin tarpeen mukaan klo 11-13 ja 20-22. Pysäytykset jatkuvat lokakuun 2010 loppuun.
©Esmerk
Länsimetron avolouhinnat pysäyttävät liikenteen Länsiväylällä
Lauttasaari, 07 lok 2010, 3:-
Liikenne pysäytetään Länsiväylällä Länsimetron avolouhintojen takia. Karhusaaressa tehtävät työt pysäyttävät liikenteen kerrallaan viideksi minuutiksi arkisin klo 11-13 ja 20-22.
Pysäytykset päättyvät lokakuun 2010 lopussa.
Lauttasaaren ostoskeskuksen vieressä louhitaan työtunnelia. Ratatunnelilouhinnat käynnistyvät alkuvuonna 2011.
Länsimetro on valmis vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Vastauksia Länsimetron rakentamiseen liittyvistä katselmuksista
Lauttasaari, 07 lok 2010, 3:-
Artikkelissa vastataan kysymyksiin kiinteistöjen katselmuksista, jotka liittyvät Länsimetron rakentamiseen Lauttasaaressa.
Katselmukset suorittaa Länsimetron valitsema asiantuntijayritys Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy. Asunnon asukkaille ilmoitetaan katselmuksesta kirjeellä n. 1-2 viikkoa etukäteen. Taloyhtiön edustaja on paikalla katselmuksen aikana. Sen sijaan asunnon omistajan ei tarvitse olla kotosalla.
Työtunnelien louhinta-aluetta lähellä olevat asunnot on katselmoitu Lauttasaaressa. Seuraavana ovat vuorossa kiinteistöt, jotka ovat ratatunnelilouhintojen läheisyydessä.
©Esmerk
Espoo haluaa aloittaa liikennehankkeita ilman valtion rahoitusta
Hufvudstadsbladet, 07 lok 2010, 1, 2-3:-
Espoo haluaa saada useita liikennehankkeita käyntiin mahdollisimman nopeasti. Niitä ovat Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen, kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen tai Kauklahteen sekä Kehä II:n pidentäminen Vanhalta Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä toteaa, että Espoo on valmis hoitamaan myös valtion rahoitusosuuden hankkeiden käynnistämiseksi, koska valtiota on vaikea saada mukaan rahoitukseen kaupungin toivomassa tahdissa. Espoo haluaa kuitenkin etukäteen tietää, milloin valtio voi maksaa osuutensa kustannuksista.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Laakso kertoo, että hankkeiden rahoitus hoidetaan myymällä tonttimaata ja laatimalla maankäyttösopimuksia, jotka kattavat koko investoinnit.
Kaupunkiradan ja Länsimetron jatkeen vaikutusalueella asuu yli 200 000 ihmistä. Laakson mukaan raidehankkeissa on kaikin tavoin mitattuna kyse maan tehokkaimmista ja parhaista liikennesatsauksista. Hän toteaa, että metron jatkaminen länteen halutaan saada käyntiin heti vuonna 2015, kun yhteys Matinkylään valmistuu.
HSL valmistelee parhaillaan yhteistä prioriteettilistaa seudun tärkeimmistä liikennehankkeista. Sen on määrä valmistua kevääksi 2011, jolloin uusi hallitus laatii uuden metropoliohjelman. Äikäs-Idänpään-Heikkilän mukaan Espoo haluaa toki vaikuttaa priorisointeihin mutta myös osoittaa, että kaupunki on tosissaan sille tärkeiden projektien suhteen.
©Esmerk
Länsimetro tuo uusia liityntäpysäköintipaikkoja
Vartti, 06 lok 2010, 6:-
Helsingin työssäkäyntialueelle tulee uusia liityntäpysäköintipaikkoja noin 5 000. Autoilijoiden toivotaan käyttävän julkista liikennettä ainakin osan työmatkastaan.
Länsimetron asemien yhteyteen suunnitellaan liityntäparkkipaikkoja mm. Lauttasaareen, Tapiolaan ja Matinkylään.
Tähän saakka liityntäpysäköinti on ollut lähes aina maksutonta. Keskeisimmille paikoille saattaa tulla joitain käyttöä ohjaavia maksuja, kertoo joukkoliikenneasiantuntija Matti Holopainen Liikennevirastosta.
©Esmerk
Länsiväylän liikenteessä katkoksia 10/2010
Länsiväylä, 06 lok 2010, 3:-
Länsiväylän liikenteessä on katkoksia Espoossa lokakuun 2010 aikana länsimetron avolouhinnan vuoksi. Liikenne pysäytetään 6.10.2010 alkaen Karhusaaren kohdalla arkisin tarpeen mukaan klo 11-13 ja 20-22. Pysäytykset jatkuvat lokakuun 2010 loppuun.
©Esmerk
Länsiväylän liikenteessä katkoksia 10/2010
Metro, 05 lok 2010, 6:-
Länsiväylän liikenteessä on katkoksia Espoossa lokakuun 2010 aikana länsimetron avolouhinnan vuoksi. Liikenne pysäytetään 6.10.2010 alkaen Karhusaaren kohdalla arkisin tarpeen mukaan klo 11-13 ja 20-22. Pysäytykset jatkuvat lokakuun 2010 loppuun.
©Esmerk
Länsiväylällä liikennekatkoksia metrotöiden takia
Hufvudstadsbladet, 05 lok 2010, 9:-
Liikennettä Länsiväylällä ryhdytään pysäyttämään ajoittain 6.10.2010 alkaen Länsimetron rakentamisen takia. Liikenne pysäytetään Karhusaaren kohdalla tarvittaessa arkisin klo 11-13 ja 20-22. Katkokset kestävät koko lokakuun 2010 ajan.
©Esmerk
Länsiväylällä liikennekatkoksia metrotöiden takia
Helsingin Sanomat, 05 lok 2010, A14:-
Liikennettä Länsiväylällä ryhdytään pysäyttämään ajoittain 6.10.2010 alkaen Länsimetron rakentamisen takia. Liikenne pysäytetään Karhusaaren kohdalla tarvittaessa arkisin klo 11-13 ja 20-22. Katkokset kestävät lokakuun 2010 ajan.
©Esmerk
Martti Tieaho: Etelän tiehankkeille vaikea saada valtiontukea
Hufvudstadsbladet, 04 lok 2010, 1, 2-3:-
Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho katsoo, että Etelä-Suomen liikennehankkeille on entistä vaikeampaa saada valtiontukea. Konkreettinen esimerkki on Kehä I:n kunnostus Keilaniemessä ja Otaniemessä. Hankkeen kustannukset ovat 275 milj. euroa. Kaupunginhallitus toivoi valtion osallistuvan projektin kustannuksiin 30 %:lla mutta jäi nuolemaan näppejään.
Kehä I on lähivuosien mittavin tiehanke Espoossa. Ensimmäisen vaiheen eli Keilaniemen kannen on määrä olla valmis vuonna 2015, kun metro aloittaa liikennöintinsä. Tarkoitus on rakentaa Kehä I:n yläpuolelle puisto ja asuntoja metroaseman läheisyyteen.
Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen on hieman varovaisempi kritiikissään. Hän ei halua mennä mukaan keskusteluun julkisuudessa, sillä se ei vie asioita eteenpäin.
Lehti ei saanut liikenneministeri Anu Vehviläiseen yhteyttä kommentteja varten.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa todetaan, että Helsingin seudun infrahankkeet ovat saaneet valtiolta 1,2 mrd. euroa vuodesta 2005 lähtien. Länsimetro saa 200 milj. euroa.
©Esmerk
Helsingin talousarvioesitys vuodelle 2011
Helsingin Sanomat, 02 lok 2010, A3, A16:-
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on esitellyt Helsingin talousarvion vuodelle 2011. Ennusteen mukaan Helsingin menot kasvavat 4,5 % vuonna 2010. Vuonna 2009 nousua oli 6,5 %.
Pajusen mukaan menojen pitäisi olla 4,1 mrd. euroa vuona 2011. Menojen vähentämiseksi Pajunen esittää mm. henkilöstön vähentämistä eläkkeelle lähtöjen myötä, tehokkaampaa tilojen käyttöä ja sähköisen asioinnin lisäämistä.
Pajusen mukaan kaupungin pitäisi tulla vuodet 2011-2013 toimeen samalla vuosittaisella rahasummalla. Menot saisivat kasvaa ainoastaan kustannustason nousun verran eli runsaan prosentin vuodessa. Pajunen laskee, että näilläkin toimenpiteillä kaupungin velka kolminkertaistuu vuosina 2009-2013 yhteensä 2 mrd. euroon.
Pajunen on ollut jo pidempään huolissaan siitä, että Helsingin tulot eivät kata menoja. Vain rahaa takova Helsingin Energia pitää kaupungin talouden pinnalla.
Esityksen mukaan Helsinki maksaa Helsingin seudun liikenteelle (HSL) 158,2 milj. euroa vuonna 2011. Keväällä 2010 luultiin, että Helsingin osuudeksi riittäisi 151 milj. euroa. HSL:n mukaan Helsingin sisäinen liikenne on kuitenkin ollut huomattavasti ennakoitua kalliimpaa.
Vuonna 2011 Helsinki käyttää remontteihin, rakentamiseen ja liikennevälineiden ostoon 680 milj. euroa eli 105 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Rahaa kuluu mm. länsimetroon sekä uusiin metro- ja raitiovaunuihin. Kruununvuorenselän sillan, Linnanrakentajantien ja Sörnäisten tunnelin sekä joidenkin puistojen rakentamista lykätään.
Esityksen mukaan Helsingin kunnallisveroa nostetaan vuonna 2011 yhdellä prosenttiyksiköllä 18,5 %:iin, mikä lisää verotuloja 117 milj. euroa. Kaikkiaan verotulot kasvavat 240 milj. euroa, koska myös yhteisö- ja kiinteistöverojen odotetaan tuottavan vuotta 2010 enemmän.
©Esmerk
Martti Tieaho on seurannut Espoon kehitystä tapahtumien keskeltä
Länsiväylä, 02 lok 2010, 7:-
Espoon eläkkeelle jäävä kaupungininsinööri Martti Tieaho on nähnyt kaupungin kasvun ja kehityksen sekä vaikuttanut siihen itse, ensin kunnallispoliitikkona ja sittemmin virkamiehenä. Tieaho nimeää uransa merkittävimmäksi päätökseksi Länsimetron rakentamispäätöksen. Tämä oli koko seudun kannalta merkittävä ratkaisu.
Espoossa Tieaho haluaisi kehittää edelleen lapsiperheiden asumista, mutta ei suostu kommentoimaan mahdollista paluutaan kunnallispolitiikkaan.
©Esmerk
Tapiolan keskustan uudistaminen jatkuu
Länsiväylä, 02 lok 2010, 4:-
Tapiolan keskustan uusia suunnitelmia julkistetaan pian. Vuonna 2015 valmistuvassa ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy mm. kalliopysäköintilaitos ja metroasema. Kaupunginhallituksen määräyksestä Tapiolan asemakaavaan sijoitettiin myös teatterihotellirakennus, vaikka sen sijainnista väännetään edelleen kättä.
Tapiolan uudistaminen jatkuu metron valmistumisen jälkeen vielä useita vuosia.
©Esmerk
HSL: Raideliikenteen myönteisiä vaikutuksia ei huomioida tarpeeksi
Hufvudstadsbladet, 01 lok 2010, 7:-
HSL:n selvityksen mukaan kaupunkien investointisuunnittelussa ei riittävästi huomioida raideliikenteen myönteisiä vaikutuksia. Uusien raideyhteyksien rakentaminen nostaa nimittäin kaupunkialueiden kilpailukykyä ja kiinteistöjen arvoa. Raideliikenne mahdollistaa myös tiiviimmän ja taloudellisemman rakentamisen.
Raideliikenne tarvitsee bussiverkkoa suurempia investointeja, mutta HSL:n mukaan myös edut ovat pitkällä aikavälillä suuremmat. Länsimetro on tutkimuksen mukaan nostanut kiinteistöjen hintoja Länsiväylän varrella 1,5 mrd. eurolla, kun metroinvestointi on 1,2 mrd. euroa.
Raideliikenne vaatii lisäksi vähemmän tilaa kuin henkilöautoilu. Ilman länsimetroa autoliikenteelle tarvittaisiin yksi tai kaksi ajokaistaa lisää, mutta maa-ala voidaan nyt käyttää muuhun.
©Esmerk
"Länsimetro" osallistui teekkarien Otatarhan ajoihin
Helsingin Sanomat, 01 lok 2010, A15:-
Otatarhan ajoihin 30.9.2010 osallistunut Vapaateekkareiden "Länsimetro" juuttui mäenpäällä puunoksaan, mutta saatiin liikkeelle ulkopuolsiten työntöavulla. Voitto jäi viivästyksen takia haaveeksi, mutta kunniamaininta sentään irtosi.
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarijaosto järjesti omat ajot lakinlaskijaispäivän kunniaksi.
©Esmerk
Tapiolan Vesiputoustalo remonttiin
Länsiväylä, 29 syy 2010, 4:-
Tapiolan Vesiputoustalo remontoidaan lähivuosina. Metron tulo on vauhdittanut talon saneeraussuunnitelmia. Nyt mietitään, miten rakennus parhaiten integroitaisiin metroon ja Tapiolan keskustaan, kertoo talon kehityshanketta vetävän Hartelan johtaja Janne Sipilä.
©Esmerk
Martti Tieaho on seurannut Espoon kehitystä tapahtumien keskeltä
Helsingin Sanomat, 29 syy 2010, A12:-
Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho on kerännyt yli 40 vuoden kokemuksen espoolaisuudesta ja hän onkin nähnyt kaupungin valtavan muutoksen sekä vaikuttanut siihen itse, ensin kunnallispoliitikkona ja sittemmin virkamiehenä.
Muutaman päivän päästä 65 vuotta täyttävän Tieahon espoolaisuus alkoi, kun hän tuli Otaniemeen opiskelemaan. Opiskelijapoliitikkona hän vaati jo vuonna 1972 liikennelaitoksen perustamista ja metron rakentamista Espooseen. Metron taakse ei tosin syntynyt enemmistöä ennen kuin 2000-luvulla, mutta nyt Tieaho uskoo, että metron jatkosta Kivenlahteen päätetään jo ennen kuin ensimmäinen osuus Matinkylään on valmistunut.
©Esmerk
Virkamiestyöryhmältä luonnos Hgin seudun liikenteen kehittämisestä
Helsingin Sanomat, 23 syy 2010, A15:-
Virkamiestyöryhmä on luonnostellut Helsingin seudun liikenteen kehittämistä ohjaavaa suunnitelmaa (HLJ). Luonnoksessa on laitettu vuoteen 2020 mennessä toteutettavat hankkeet kiireellisyysjärjestykseen.
Listan kärjessä ovat Jokeri 2 -linjan järjestelyt, jotka maksavat 50 milj. euroa. Seuraavina tulevat Kehä I:n pullonkaulojen poistamisen ykkösvaihe (150 milj. euroa), Länsimetron ja kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt (80 milj. euroa), Kehä III:n perusparannuksen jatko (215 milj. euroa), pääradan välityskyvyn kohentaminen (240 milj. euroa), Espoon kaupunkirata (190 milj. euroa), Klaukkalan ohikulkutie (35 milj. euroa), Hyrylän itäinen ohikulkutie (40 milj. euroa), Pisara-rata (500 milj. euroa), Länsimetron jatko (400 milj. euroa), Sipoon metro (640 milj. euroa), Ruskeasannan asema (60 milj. euroa) ja Raide-Jokeri (210 milj. euroa).
Kehä II:n jatko on siirretty vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Raidehankkeista kiireellisin on pääradan välityskyvyn nostaminen Pasilan ja Riihimäen välillä. Työryhmän puheenjohtaja, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo Pisara-radan olevan suunnilleen samalla tasolla metrohankkeiden kanssa. Sitä on kuitenkin korostettava, sillä se on Helsingin päärautatieaseman kannalta välttämätön. Pasila-Riihimäki-välin kohentaminen on ensiapu siihen. Jotta siitä saataisiin irti kaikki hyöty, myös Pisara-rata pitää rakentaa.
Ehdotuksen mukaan Pisara, Pasila-Riihimäki-väli ja Kehä III:n perusparannus ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Niiden rahoitus ei saa pienentää esimerkiksi metrohankkeiden valtionosuuksia.
Koska kysymyksessä on luonnos, siihen on odotettavissa suuriakin muutoksia.
©Esmerk
Honka ei haekaan stadionlainaa Espoolta
Hufvudstadsbladet, 23 syy 2010, 1, 32:-
Espoon Tapiolan jalkapallostadion rakennetaankin yksityisvaroin ja mahdollisesti opetusministeriön tuella. Stadionille ei haeta enää rahoitusta Espoon kaupungilta. Tapiolan Jalkapallostadion Oy:n puheenjohtaja Antti Peltoniemi kertoo, että asiasta ei haluta poliittista kysymystä. Yksityinen rahoitus nopeuttaa rakentamisen aloittamista.
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen pitää asiaa loppuunkäsiteltynä Espoon kaupungin osalta. Hän ei halua spekuloida, olisiko kaupunki myöntänyt FC Hongalle 10 milj. euron lainan, kuten alunperin suunniteltiin.
Pallohonka ry:n toimitusjohtaja Jouko Pakarinen toteaa, että mukana on kahdeksan rahoittajaa, jotka eivät halua esiintyä julkisuudessa. Hän kertoo, että rakennusluvan saaminen vaatii pysäköintikysymyksen ratkaisemista. Siihen liittyen on olemassa suunnitelma, joka esitellään kaupungille ja metroyhtiölle.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Lauttasaaressa kelpaa asua
Lauttasaari, 23 syy 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen ja kaavaryhmän jäsen Esko Ojanperä pitää lehden pääkirjoituksessa Lauttasaarta loistavana paikkana asua.
Palvelut ovat melko monipuolisia, bussit kulkevat ja autolla pääsee niin itään kuin länteenkin. Länsimetroakin rakennetaan.
©Esmerk
Espoon Matinkylän metrokeskuksen yhteyteen myös uimahalli?
Länsiväylä, 22 syy 2010, 1, 3:-
Espoon Matinkylän tulevan metrokeskuksen yhteyteen saatetaan rakentaa myös uimahalli. Metrokeskushanketta vetävän Cityconin mukaan uimahallin rakentaminen ei kuulu heille, mutta sijainti olisi hyvä päättää nyt, kun aluetta suunnitellaan. Uimahallin ja metrokeskuksen välillä voisi olla tiettyjä synergioita, kuten vaikkapa yhteiset pysäköintitilat.
Metrokeskuksen pitäisi valmistua vuoden 2015 lopulla hieman ennen kuin länsimetro alkaa liikennöidä.
Ennen aloittamista tarvitaan rakennuslupa. Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Marko Juhokas sanoo, että Espoossa valitetaan kaavoista melko usein. Hankkeella ei ole hänen mukaansa täysvastustusta, pikemminkin kovia odotuksia.
Suunnitteluvarauksen jatkamisesta päätetään kaupunginhallituksessa elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyn jälkeen.
©Esmerk
Helsingin seutu panostaa raideliikenteeseen
Helsingin Sanomat, 22 syy 2010, s.A15:-
Helsingin seudun kuluvan vuosikymmenen keskeisten liikennehankkeiden yhteinen nimittäjä on raideliikenne. Lehden tietojen mukaan seudullisia kärkihankkeita ovat ainakin Espoon kaupunkirata, Länsimetron jatkaminen Kivenlahteen, Sipoon metro, Pisararata ja Kruunuvuoren raitioyhteys. On kuitenkin eri asia, miten moni hanke pystytään toteuttamaan kuluvalla vuosikymmenellä. Raidehankkeiden kokonaiskustannukset nousisivat noin 2 mrd. euroon.
Myös Kehä III:n ja Kehä I:n parannustyöt on liitetty ennen vuotta 2020 tehtäviin hankkeisiin. HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen johtama virkamiestyöryhmä pohtii seudullista liikennejärjestelmää 22.9.2010.
Vuoden 2020 jälkeen toteutettavien hankkeiden listalla ovat esimerkiksi lentokenttämetro sekä kaukojunayhteys Helsingin keskustasta lentokentälle.
©Esmerk
Kolumni: Suur-Helsinkiin saatava kaikki neljä kuntaa
Kauppalehti, 21 syy 2010, 3:-
Janne Pöysti kirjoittaa kolumnissaan, että Suur-Helsinkiin tarvitaan kaikki neljä pk-seudun kuntaa. Tuoreen kyselyn mukaan 83 % Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksistä haluaisi liittää kunnat yhteen.
Aluksi yhdistyminen näyttää jäävän vain Helsingin ja Vantaan asiaksi. Mikäli Espoo ja Kauniainen jäävät myös jatkossa sivuun Suur-Helsingistä, on lopputulos Pöystin mukaan pahasti epäonnistunut. Kaikkien neljän yhdistyminen on hänen mielestään välttämätöntä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, vaikkei se helppoa olekaan.
Nykyinen kuntajako on tullut tiensä päähän, katsotaan asiaa sitten hallinnon, maankäytön tai liikennejärjestelyjen kannalta. Liikkeelle ollaan tosin lähdetty liian myöhään. Ilman Espoota länsimetro ulottuisi jo Matinkylään, ja ilman Vantaata lentokentälle pääsisi jo nyt junalla.
Kuntapäättäjät tutustuvat lokakuussa 2010 selvitykseen muiden maiden metropolimalleista. Papereihin on syytä suhtautua ennakkoluulottomasti. Etenkin Espoossa on aika katsoa peiliin. Pöystin mielestä ei ole uskottavaa vaatia Suomeen ensin sataa kuntaa ja sitten itsepäisesti vastustaa oman kunnan liittämistä metropolialueeseen.
©Esmerk
Kaupungeilla eri painotuksia Helsingin seudun liikennehankkeissa
Helsingin Sanomat, 19 syy 2010, A3, A14:-
Helsingin seudun kunnat valmistelevat parhaillaan ensimmäistä seudullista liikennesuunnitelmaa, jonka luonnos valmistuu pian. Helsingin Sanomien tekemien haastattelujen perusteella espoolaiset johtajat ja poliitikot pitävät tärkeänä länsimetron jatkamista Kivenlahteen saakka. Helsingissä painotetaan metron tai pikaraitiotien jatkamista Östersundomiin ja Vantaalla korostetaan tiehankkeita.
Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän mukaan itämetro tulee saada vuosina 2012-2018 toteutettavien hankkeiden joukkoon, mutta Vantaan apulaiskaupunginjohtajan Jukka Peltomäen mukaan tämä ei ole realistista. Espoon apulaiskaupunginjohtaja Olavi Louko arvioi, että Sipoon metron aika voisi olla vuodesta 2019 alkaen. Hän jatkaisi länsimetroa 2016-2019. Peltomäelle tärkeintä on Kehä III:n perusparannuksen jatko.
Pahiten jalkoihin on jäämässä Kehä II:n jatko Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle, jota puolustaa vain Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen.
Raide-Jokerin on suunniteltu kulkevan jo 2016, mutta espoolaiset lykkäisivät sen 2020-luvulle.
Kyselyyn vastanneista lähes kaikki haluaisivat esimerkiksi Espoon kaupunkiradan nopeasti alulle. Lisäksi valtion olisi huolehdittava omista hankkeistaan kuten Pisara-radasta.
©Esmerk
HTC Keilaniemi tarjoaa näkymiä ja palveluja
Helsingin Sanomat, 19 syy 2010, E3:-
Artikkelissa käydään tutustumassa HTC Keilaniemen tarjoamiin toimistotiloihin toimitilapäällikkö Santeri Kinnusen johdolla. Tarjolla on upea näköala, minkä lisäksi paikalle pääsee metrolla vuonna 2015.
Kinnusen esittelemässä, pari vuotta vanhassa HTC Keilaniemen D-talossa ovat myös palvelut valmiina: sen aulassa toimii parturi-kampaamo, autovuokraamo, hieroja, suutari ja pesula, minkä lisäksi alakerrassa on myös vuokrattavia neuvotteluhuoneita ja viereisessä talossa lounasravintola.
Keilalahtea pidetään Espoon kultahammasrannikkona, mutta vuokrat ovat parin vuoden aikana laskeneet. Nyt lasku on tosin pysähtynyt.
©Esmerk
Toimitiloja on tyhjillään ennätysmäärät, mutta uusiakin rakennetaan
Helsingin Sanomat, 19 syy 2010, A3, E1:-
Toimitiloja on tyhjillään enemmän kuin koskaan. Konsulttiyritys Catellan toimitusjohtaja Michael Schönach kertoo, että tyhjien toimistojen osuus myös kasvaa edelleen uudisrakentamisen myötä.
Vuonna 2009 pysähtynyt toimistorakentaminen on taas käynnistynyt. Esimerkiksi kesällä 2010 Kuntien eläkevakuutus alkoi rakennuttaa Espoon Keilaniemen tulevan metroaseman äärelle 10 000 neliön toimistotaloa. Hanke toteutetaan ilman valmiita vuokrasuhteita, mutta Eläkevakuutus luottaa tulevan länsimetron imuun ja pienkonttoreiden kysynnälle Keilaniemessä.
©Esmerk
Lauttasaarelainen Kim Englund odottaa metroa
Hufvudstadsbladet, 18 syy 2010, 1, 16-18:-
Artikkeli käsittelee Helsingin Lauttasaarta asuinalueena. Alueella viihtyvä Kim Englund mainitsee odottavansa metroa mutta toteaa, että jotkut pelkäävät sen tuovan mukanaan epätoivottua ainesta. Ihmiset pelkäävät myös, että bussilinjoja lakkautetaan tarpeettomina, kun metro alkaa liikennöidä.
©Esmerk
Tölli: Länsimetro ei ole vain paikallinen hanke
Helsingin Uutiset, 18 syy 2010, 2/7/8:-
Kuntaministeri Tapani Tölli ja oikeusministeri Tuija Brax ottivat kantaa metropolipolitiikkaan Kuntamarkkinoilla. He kertoivat, että hallituksen metropolipolitiikkaan saadaan selkoa marraskuussa 2010. Tölli kuitenkin muistutti, ettei valtio päätä metropolin asioista, vaan kuntien on tehtävä itse omat ratkaisunsa.
Sen sijaan Kehärata ja Länsimetro eivät Töllin mukaan ole vain paikallisia hankkeita, sillä niillä on myös valtakunnallista merkitystä. Braxin mielestä juuri kehärata- ja länsimetropäätökset ovat olleet tämän vaalikauden suurimpia saavutuksia. Seuraavia hankkeita ovat Pisararata ja itämetro.
©Esmerk
Herttoniemeen rakennetaan metrovalvomoa
Rakennuslehti, 16 syy 2010, 3, 11:-
Helsingin Herttoniemeen rakennetaan uutta metroliikenteen valvomoa. Valvomon rakentaminen etenee jopa hieman etuajassa länsimetroon ja sen valmistumisen myötä käyttöön otettavaan automaattimetroon nähden. Valvomorakennuksen on määrä tulla käyttöön v. 2012 loppuun mennessä.
Uudessa valvomossa tekniikan toimivuus on varmistettu jopa nelinkertaisin varajärjestelmin. HKL:n sähköjärjestelmäpäällikkö Juha Jussilan mukaan automaattimetro lisää jatkuvan tarkkailun merkitystä valvomossa.
©Esmerk
Helsingissä pohditaan taas keskustatunnelin rakentamista
Hufvudstadsbladet, 15 syy 2010, 1, 4-5:-
Keskustatunneli on jälleen noussut esille Helsingissä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) kertoo, että rahoitukselle etsitään toimivaa mallia. Yksi mahdollisuus on rahoittaa tunneli yksityisin varoin ja periä autoilijoilta käyttömaksua.
Tunnelin rakentamista pidetään kävelykeskustan laajentamisen edellytyksenä. Arvostelijoiden mielestä ei ole liikennepoliittisesti puolusteltavissa, että keskustaan houkutellaan vieläkin enemmän autoja. Vihreiden valtuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara epäilee, että kustannukset voivat nousta pilviin. Hän kysyy, miten käy, jos tunneli jää valmistuttuaan ilman käyttäjiä.
Keskustatunneli kilpailee pk-seudulla monien muiden isojen ja kalliiden liikennehankkeiden kanssa. Niitä ovat mm. itämetro, länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen, Pisara-rata, Espoon kaupunkirata, Kehä II:n laajennus ja joukko pikaraitiolinjoja.
©Esmerk
Espoon vetovoima kärsii asumisen kalleudesta
Helsingin Sanomat, 15 syy 2010, A3, A16:-
Tilastokeskuksen syyskuun 2010 alussa julkaiseman tilaston mukaan Espoo on menettänyt 2000-luvulla johtoasemansa vetovoimaisimpana kaupunkina maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Tilastoissa se on liukunut sijalle 11, ja sen muuttovoitto vuosina 2005-2010 oli vain 413 asukasta. Viime vuosina muuttoliike on kääntynyt sille peräti tappiolliseksi, mutta runsas syntyvyys ja muutto ulkomailta ovat kuitenkin pitäneet kaupungin väkiluvun nousussa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (kok) toteaa asumisen kalleuden olevan Espoon keskeinen ongelma. Tilannetta on koetettu parantaa, minkä seurauksena Suurpellon rakentaminen on alkamassa, Histan aluetta kaavoitetaan ja tulevien metroasemien ympäristöjä tiivistetään.
Äikäs-Idänpään-Heikkilän mukaan nykytilanne ei ole toivottu, vaan jatkuva kasvu on Espoolle parempi kuin pysähtyminen. Hän uskoo kuitenkin uusien alueiden vaikutuksen alkavan näkyä lähivuosina myös muuttovoitossa.
Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr) jakaa pääpiirteittäin Äikäs-Idänpään-Heikkilän näkemykset asiastsa, mutta hän painottaa palvelujen ja toimivan joukkoliikenteen merkitystä.
©Esmerk
Kysely: Moni lauttasaarelainen aikoo käyttää metroa päivittäin
Lauttasaari, 09 syy 2010, 2:-
Pääministeri Mari Kiviniemi kävi Lauttasaari-Päivillä 4.9.2010.
Lauttasaari-Päivillä tehtiin kysely metron käytöstä. Länsimetroa uskoi käyttävänsä päivittäin 11 vastaajaa 30:stä.
Vastaajien mielestä syöttöliikenteen järjestäminen metrolle ei riitä. Lauttasaari olisi yhdistettävä kantakaupungin maanpäälliseen joukkoliikenteeseen busseilla tai raitiovaunulla.
©Esmerk
Rakennusliiton Harjuniemi hoputtaa itämetron rakentamista
Rakennuslehti, 09 syy 2010, 5:-
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan ns. itämetro Helsingistä Sipooseen kannattaisi rakentaa mahdollisimman pian länsimetron perään. Itämetron tulo laittaisi varmasti vauhtia myös Siponm suunnan asuinrakentamiseen.
©Esmerk
Espoo linjasi toiveitaan raideliikenteen rakentamisesta
Länsiväylä, 08 syy 2010, 3:-
Espoo on linjannut Uudenmaan liitolle toiveitaan alueen vuoden 2035 rakennemallia varten. Ensimmäisenä Espoo haluaa tulevaan maakuntakaavaan merkinnän länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen. Jo ennen tätä pitäisi kuitenkin rakentaa rantarataan lisäraiteet Leppävaaran ja Kauklahden välille. Metron kakkosvaiheen jälkeen tulisi rakentaa raidejokerilinja ja jatkaa kaupunkirataa Lohjalle.
©Esmerk
Länsimetron Kokkinen: Metrohankkeessa ei ole rahoitusaukkoa
Kauppalehti, 07 syy 2010, s.1, 12:-
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen toteaa, että Länsimetron rahoitus on kunnossa eikä 40 milj. euron rahoitusaukkoa ole. Länsimetro valmistuu arviolta vuoden 2015 lopulla.
Kohu rahoitusvajeesta syntyi, kun valtiovarainministeriön elokuun 2010 budjettiesityksessä esitettiin, että valtion osuus Länsimetron rahoituksesta olisi 200 milj. euroa eli 30 %. Näin sovittiin vuonna 2007 tehdyssä 713 milj. euron hankesuunnitelmassa. Nyt Länsimetron arvellaan maksavan noin 755 milj. euroa.
Kokkinen tyrmää myös väitteet, joiden mukaan Länsimetrosta olisi kustannusten kasvun vuoksi suunniteltu jo vain Tapiolaan asti yltävää tynkävaihtoehtoa.
Metrohankkeen vetäjiä työllistää nyt automatisointihanke. Vuoteen 2013 mennessä metrojunakalusto siirretään automaattiohjaukseen. Länsimetro toimii automaattiohjauksella heti valmistuttuaan.
©Esmerk
Ensimmäiset asukkaat muuttavat pian Suurpeltoon
Hufvudstadsbladet, 06 syy 2010, 8:-
Lokakuussa 2010 muuttavat ensimmäiset asukkaat Espoon Suurpeltoon. Alueen läpi kulkee jo bussi, ja lisää vuoroja luvataan vuoden 2011 alussa. Sähköautot ja raitiovaunut vievät asukkaat kaupungin kaavailuissa kotiovelta metroasemalle Jousenpuistoon. Länsimetron suunniteltiin aluksi menevän Suurpellon kautta, mutta Niittykummun katsottiin lopulta tarvitsevan sitä enemmän.
Tuleva kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä arvioi, että infrastruktuuria pitäisi Espoossa tarkastella uudestaan. Realistiseen malliin kuuluvat hänen mukaansa niin joukkoliikenne kuin yksityisautoilukin. Liikenne Helsinkiin päin helpottuu, kun Kehä II saadaan laajennettua.
©Esmerk
Tapiola saa kunnianpalautuksen
Ilta-Sanomat, 02 syy 2010, 20:-
Espoon Tapiolaa on moitittu siitä, että liikerakennusten määrä pilasi unelmien puutarhakaupungin. Nyt Tapiola on saamassa kunnianpalautuksen. Ilta-Sanomien ja Taloussanomien julkaiseman selvityksen mukaan Tapiola on nousemassa yhdeksi halutuimmista asuinalueista.
Tapiolan suosio ei ole ihme. Se on Espoon kulttuurinen keskus, josta löytyvät kaikki palvelut. Lisäksi jo ennestään hyviä liikenneyhteyksiä parantaa valmistuva länsimetro.
©Esmerk
Pajunen: Helsinki tarvitsee uutta toimintatapaa
Kauppalehti, 02 syy 2010, 1, 8-9:-
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on huolissaan Helsingin velkaantumisesta. Verotulojen pitäisi Pajusen mielestä kattaa perustoiminnan menot.
Aiemmin Helsinki on saanut vetoapua energiatoiminnastaan. Helsingin Energiasta tuleva kassavirta vähenee tulevina vuosina. Samaan aikaan kaupungilla on suuria investointitarpeita, kuten länsi- ja itämetro, Pisararata sekä kehätiehankkeita.
Pääomiin ei kosketa ja tulopuoli töksähtelee, joten kaupungin toiminta on saatava tehokkaaseen muottiin. Pajusen mukaan kaupungin pitää keksiä uudelleen hyvinvoinnin toteuttamismalli.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Vaihtoehtoja myös autottomille ihmisille
Helsingin Sanomat, 02 syy 2010, s.A2:-
Lehden pääkirjoituksen mukaan Suomessa on eletty kauan siinä käsityksessä, että kaikki tahtovat omistaa henkilöauton. Kaupungit kaavoittavat kaikkiin uusiin kerros- ja rivitaloihin parhaimmillaan yhden autopaikan asuntoa kohden ja joskus jopa kaksi. Autopaikan rakentaminen maksaa kuitenkin paljon.
Näin toimitaan vuodesta toiseen, vaikka autottomien kotitalouksien määrä on noussut. Osa luopuu autosta ilmastonmuutoksen tai rahapulan takia tai siksi, ettei tarvitse sitä. Heille ei ole ollut tarjolla tähän mennessä yhtään autopaikatonta omistus- tai vuokrataloa.
Helsinki, Vantaa ja Kerava ovat viimein innostuneet kokeilemaan taloja, joihin tehdään autopaikkojen sijaan kunnon säilytyspaikat polkupyörille. Joihinkin taloihin tulee paikka yhteiskäyttöautolle. Tontit sijaitsevat metroaseman, rautatieaseman, raitiotien tai bussilinjojen läheisyydessä. Koska autopaikkojen rakentamisesta ei tule kuluja, kaupungit ovat vaatineet rakennuttajilta halvempia vuokria ja asuntojen hintoja. Tuleville asukkaille pitää tehdä selväksi, ettei autolle ole paikkaa, jotta kokeilu onnistuu.
Vantaa rakentaa kehärataa, Espoo länsimetroa ja Helsinki itämetron jatketta, joten olisi luonnollista, että asemien tuntumaan kaavoitettaisiin kortteleita, joissa ei ole autopaikkoja. Autottomillakin ihmisillä on oikeus vaihtoehtoihin.
©Esmerk
Helsingin itämetrointoa jarrutellaan naapurikunnissa
Helsingin Sanomat, 01 syy 2010, A13:-
Vantaan ja Sipoon keskeiset poliitikot eivät usko, että itämetroa aletaan rakentaa 2010-luvulla. Itämetron rakentamista vastaan useimmilla sipoolaisilla ja vantaalaisilla ei sinänsä tunnu olevaan mitään, vaikka aikataulua epäilläänkin.
Helsingin poliitikkojen keskuudesta tukea löytyy enemmän. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Arto Bryggare (sd) pitää kuitenkin "optimistisena" ja vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari "vaikeana" tavoitetta, että rakennustyöt alkaisivat ennen vuotta 2018. Sen sijaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) on luottavaisempi, ja hänen mukaansa itämetro olisi hyvä saada liikkeelle heti länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Näin hänestä puhutaan realistisesti vuodesta 2015.
Espoon poliitikot sen sijaan haluavat jatkaa kaupunkirataa ja länsimetroa ennen kuin itämetron ryhdytään rakentamaan.
©Esmerk
Metron laajeneminen tekee Lauttasaaresta houkuttelevan
Taloussanomat, 31 elo 2010, online:-
Lehti selvitti, mitkä ovat uudet suositut asuinalueet. Metron laajeneminen lisää kiinnostusta Lauttasaarelle. Vaikka Lauttasaaren hinnat ovat jo korkeita, ei metron vaikutus vielä näy alueen neliöhinnoissa.
©Esmerk
Metron laajeneminen tekee Lauttasaaresta houkuttelevan
Ilta-Sanomat, 31 elo 2010, 18-19:-
Lehti selvitti, mitkä ovat uudet suositut asuinalueet. Metron laajeneminen lisää kiinnostusta Lauttasaarelle. Vaikka Lauttasaaren hinnat ovat jo korkeita, ei metron vaikutus vielä näy alueen neliöhinnoissa.
©Esmerk
Helsingin seudun tuotanto nousi 2 % alkuvuonna 2010
Kauppalehti, 31 elo 2010, s.5:-
Helsingin seudun kauppakamarin mukaan tuotanto kääntyi Helsingin seudulla kahden prosentin nousuun alkuvuonna 2010. Työllisten ja työpaikkojen määrä kasvoi Helsingin seudulla 0,5 %. Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä sanoo, että suhdannekehityksen taustalla vaikuttaa seudun palveluvaltainen toimialarakenne. Viimeisen 10 vuoden aikana Vantaan työpaikat ovat kasvaneet viidenneksen ja Espoon 13 %.
Helsingin seudulla oli 41 500 työpaikkaa enemmän kuin työllisiä. Helsingissä työpaikkojen määrä on 100 000 suurempi kuin työllisten määrä. Nyrhisen mielestä nämä luvut kertovat, miksi Kehäradan ja Länsimetron valmistumista pitää jouduttaa.
©Esmerk
Espooseen Suomen ensimmäinen Marriott-hotelli
Kauppalehti, 27 elo 2010, s.9:-
Espoon Westendiin Länsiväylän viereen rakennetaan Marriott-hotelli. Hotelliin tulee 300 huonetta, 1 000 neliötä konferenssitiloja sekä 300-paikkainen ravintola. Yhdysvaltalaista Marriott-ketjua Pohjoismaissa edustava Rune Firing kertoo, että kohteita etsitään Euroopassa intensiivisesti. Kyseessä on Suomen ensimmäinen Marriot-hotelli.
Marriott-ketjun sijoittumispäätökseen vaikutti Länsimetron rakentaminen hotellin läheisyyteen. Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko arvioi, että Länsimetro on tuonut jo päätettyjä sekä suunnitteilla olevia investointeja kolmen miljardin euron arvosta pelkästään Otaniemen, Tapiolan ja Keilalahden alueelle.
©Esmerk
Pohjanmaan ratahankkeen arvo noin 800 milj. euroa
Tekniikka Talous, 27 elo 2010, 8:-
Pohjanmaan ratatyöt käynnistyivät vuonna 2008. Ratahallintokeskuksen suunnitelmien mukaan Seinäjoen ja Oulun välisen radan parantamiseen aiotaan käyttää 800 milj. euroa vuoteen 2015 mennessä. Näillä näkymin matka-aika Helsingistä Ouluun ei ole putoamassa neljään ja puoleen tuntiin, sillä tätä varten tarvittaisiin lähes miljardin euron satsaukset.
Pohjanmaan ratahanke ja länsimetro kilpailevat maan suurimman käynnissä olevan infrahankkeen tittelistä. Nykyarvioiden mukaan länsimetrolle tulee myös hintaa noin 800 milj. euroa.
©Esmerk
Kiinalaiset kehittävät huippunopeaa magneettilevitaatiojunaa
Tekniikka Talous, 27 elo 2010, 28:-
Kiinalaisen Southwest Jiaotong Universityn tutkijat kehittelevät magneettilevitaatiojunan prototyyppiä, jonka keskinopeus on 500-600 km/h. Maailman ensimmäinen kaupalliseen käyttöön vihitty maglev-rata sijaitsee Shangaissa. Maglev-junat eivät fyysisesti kosketa kiskoja, vaan leijuvat niiden yllä magneettisesti.
Kiinalaiset seuraavat hankkeellaan sveitsiläisten jalanjälkiä. Sveitsissä suunniteltiin maan alla kulkevaa magneettilevitaatiojunaa vielä vuonna 2009, mutta hanke kaatui rahoituksen puutteeseen.
Sveitsin läpi kulkevan junan kustannusarvio vähän yli 10 vuotta sitten oli 25 mrd. Sveitsin frangia eli nykykurssilla vähän alle 19 mrd. euroa. Vertailun vuoksi noin 14 km pitkän länsimetron kustannusten arvioidaan olevan noin 800 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetron työmaalla Ruoholahdessa pidettiin pelastusharjoitus
Lauttasaari, 26 elo 2010, 2:-
Länsimetron tunnelityömaalla Ruoholahdessa pidettiin pelastusharjoitus 19.8.2010. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset harjoittelivat mm. savusukeltamista liittyen työkoneen paloon.
Harjoitus kesti n. kaksi tuntia. Salmisaarenkadun toinen ajokaista oli suljettu.
©Esmerk
Lippujen kallistuminen ja Länsimetron rahoitus HKL:n huolena
Lauttasaari, 26 elo 2010, 6:-
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Osku Pajamäki sanoi HKL:n kesäkodissa 19.8.2010 järjestetyssä kaikille avoimessa kesätapahtumassa, että vuoden 2011 budjettiin tulee varata tarpeeksi varoja työllisyydenhoitoon.
HKL:n johtokunta lisäsi HSL:n vuosien 2011-13 alustavaan taloussuunnitelmaan toteamuksen, että HKL ei suhtaudu myönteisesti lippujen hintojen korotuksiin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämisen kannalta.
HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen sanoi, että Länsimetron rahoituksesta uhkaa uupua 40 milj. euroa. Hän viittasi valtion lupaamaan 30 %:n osuuteen. Lehtinen toivoi hallituksen antavan enemmän tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle.
©Esmerk
Länsimetron räjäytystyöt alkoivat Espoossa
Länsiväylä, 25 elo 2010, 4:-
Länsimetron louhintatyömaan ensimmäiset räjäytykset Espoon puolella tehtiin 23.8.2010 Otaniemessä. Lähipäivinä louhinta aloitetaan Keilaniemessä, jossa kalliopinnan alta paljastui noin kuuden metrin syvyydestä sorakerros. Tämän takia räjäytystöitä tehdään tavallista varovaisemmin, kertoo Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara.
Tulevina viikkoina räjäytystyöt vaikuttavat jonkin verran liikenteeseen. Louhintatärinöitä mitataan koko ajan useilla tärinämittareilla, mikä on tärkeää erityisesti Otaniemen korkeakoulun laitteiden toiminnan turvaamisen takia. Metrolouhinnat jatkuvat kaikkiaan vuoteen 2013 asti.
Länsimetron on tarkoitus aueta liikenteelle loppuvuodesta 2015. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi metron rakentamisen vuonna 2009.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt käynnistyivät Espoossa
Metro, 24 elo 2010, 1, 7:-
Länsimetron louhintaräjäytykset käynnistyivät 23.8.2010 Espoon Otaniemessä. Avolouhintavaihe aiheuttaa räjäytysten aikana Tekniikantien liikenteeseen muutaman minuutin katkoksia. Otaniemen ajotunnelin louhintaurakoitsijan YIT Rakennus Oy:n mukaan syyskuussa edessä on tunnelilouhinta, jolloin häiriöitä liikenteeseen ei pitäisi enää tulla. Otaniemen louhintatyöt valmistuvat alustavan aikataulun mukaan ajotunnelin osalta helmikuussa 2011.
Espoossa seuraava louhintakohde on Keilaniemi, jossa työt alkavat jo lähipäivinä. Avolouhinnat aiheuttavat katkoksia Karhusaarentien ja Miestentien liikenteeseen.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Valtiovallan tuettava itämetron rakentamista
Helsingin Sanomat, 23 elo 2010, s.A2:-
Lehden pääkirjoituksen mukaan Östersundomin asuttaminen on yritys oikaista Helsingin seudun vääristynyttä kaupunkirakennetta. Alueelle on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä tehokas, raideliikenteeseen perustuva pientalokaupunki. Metro on paljon nopeampi liikenneratkaisu kuin sen vaihtoehdoksi ehdotettu pikaraitiotie. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista rakentaa pääkaupunkiseudulle uusia raideliikennejärjestelmiä.
Metron heikkous on sen kallis hinta. Myös osa luonnossuojelijoista vastustaa metroa, sillä he haluaisivat Sipoonkorvesta laajan kansallispuiston. Toisessa ääripäässä on Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, jonka uhkakuvissa vihervyöhykkeet estävät itämetron rakentamisen. Näiden ääripäiden välille on käytännössä löydettävä kompromissi.
Valtiovallan on tehtävä Östersundomin asuttaminen mahdolliseksi. Valtiolta tarvitaan myös rahaa. Länsimetrosta valtio maksaa 30 %. Vastaavaa sopimusta tarvitaan itämetron rakentamiseen.
©Esmerk
Joukkoliikenne tarvitsee lisää tukea
Uutispäivä Demari, 23 elo 2010, 9:-
Demareiden Helsingin kaupunginhallitusryhmän puheenjohtajalta, valtuutettu Osku Pajamäeltä kysyttiin HKL:n majalla, riittävätkö rahat yhteisiin palveluihin. Pajamäen mukaan kaupunginhallitukselle on esitelty menokehitys ja investointitaso. Seuraavaksi on tärkeää saada ajantasaista tietoa kaikista tunnusluvuista, jotta voidaan päättää, pitääkö joitain menoja lisätä.
HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen pelkää joukkoliikennelippujen hintojen nousevan, jos pääkaupunkiseudun kunnat eivät korota omaa avustustaan. Johtokunta antoi lausunnon HSL:n alustavasta taloussuunnitelmasta viikolla 33/2010. Se totesi, ettei lippujen hinnannousu ole joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen kannalta toivottavaa.
Lehtisen mukaan myös Länsimetron rahoituksesta uhkaa puuttua 40 milj. euroa valtion 30 % osuudesta. Vuoden metro- ja ratikkahankinnat ovat uhattuina, jos hankinnoista joudutaan karsimaan 100 milj. euroa. Lehtinen vetoaa hallitukseen joukkoliikennetuen nostamiseksi, kun johtavat ministerit ovat asettumassa eduskuntavaaliehdokkaiksi pääkaupunkiseudulle.
©Esmerk
Esport Centerin vuokrasopimus voi käydä kalliiksi Espoolle
Helsingin Sanomat, 21 elo 2010, A3, A14:-
Esport Centerin tennishalli saattaa lähitulevaisuudessa maksaa espoolaisille kymmeniä miljoonia euroja, jos kaupunki päätyy ostamaan sen vuokrasopimuksen tulevan metroaseman tieltä. Tapiolan urheilupuiston tulevan metroaseman vieressä sijaitsevan hallitontin vuokrasopimuksen oli aluksi voimassa vuoteen 2012 asti, mutta vuonna 2001 kiinteistölautakunta pidensi sitä vuoteen 2038 asti.
Espoo aikoo tiivistää kaupunkirakennettaan länsimetron tulevien asemien ympäristössä, joten se joutuu ostamaan Esport Centerin pois metroaseman kupeen paraatipaikalta, jos se haluaa siihen esim. asuntoja tai liiketilaa.
Espoon teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mukaan Tapiolan urheilupuiston alueen kaavoitus on alkamassa. Jos joku sen valmistuttua kiinnostuu tontista, tennishallin vuokrasopimus saatetaan ostaa ulos. Loukon mukaan tontista saadaan joka tapauksessa enemmän kuin sen lunastus maksaa. Kaavoitukseen menee 5-10 vuotta, minkä aikaa halli saanee olla rauhassa.
©Esmerk
Länsimetrosta tulee yksi maailman turvallisimmista metroista
Länsiväylä, 21 elo 2010, 1, 4:-
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että länsimetrosta tulee yksi maailman turvallisimmista metroista, ellei jopa turvallisin. Turvallisuus otetaan huomioon monella tavalla, mm. asemille kiskojen viereen sijoitettavien liukuovien avulla. Näin varmistetaan, ettei kukaan putoa raiteille.
Asemaovijärjestelmä maksaa hieman yli 10 milj. euroa. Lisäksi metroasemista tehdään esteettömiä ja avoimia tiloja, joita valvovat videokamerat. Turvallisuudesta huolehtimaan palkataan myös henkilökuntaa.
Metrojen yhteentörmäykset maan alla estetään kahden rinnakkaisen putken avulla. Poistumisreitteihin kiinnitetään erityishuomiota. Kokkinen kertoo, että suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Torstaina 19.8.2010 Helsingin ja Länsi-Uudenmaa pelastuslaitokset järjestivät länsimetron työmaalla Ruoholahdessa pelastusharjoituksen.
©Esmerk
Nettikeskusteluissa puhutaan Espoon vuoden 2011 budjetista
Länsiväylä, 21 elo 2010, 16:-
Länsiväylän nettisivujen keskusteluissa kommentteja on herättänyt Espoon kaupungin vuoden 2011 budjetti. Yksi kirjoittaja toivoo, että johtajiston juomabudjettia leikataan, ja toinen vaatii metron ja jalkapallostadionin laittamista jäihin, jos rahaa peruspalveluihin ei löydy.
Kommenteissa myös katsotaan, että kuntalaiset laitetaan maksamaan leikkaukset ja lainanotot sekä metron odotetusti ylittymään alkanut budjetti.
©Esmerk
Länsimetrosta tulee yksi maailman turvallisimmista metroista
Helsingin Uutiset, 21 elo 2010, 4:-
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että länsimetrosta tulee yksi maailman turvallisimmista metroista, ellei jopa turvallisin. Turvallisuus otetaan huomioon monella tavalla, mm. asemille kiskojen viereen sijoitettavien liukuovien avulla. Näin varmistetaan, ettei kukaan putoa raiteille.
Asemaovijärjestelmä maksaa hieman yli 10 milj. euroa. Lisäksi metroasemista tehdään esteettömiä ja avoimia tiloja, joita valvovat videokamerat. Turvallisuudesta huolehtimaan palkataan myös henkilökuntaa.
Metrojen yhteentörmäykset maan alla estetään kahden rinnakkaisen putken avulla. Poistumisreitteihin kiinnitetään erityishuomiota. Kokkinen kertoo, että suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Torstaina 19.8.2010 Helsingin ja Länsi-Uudenmaa pelastuslaitokset järjestivät länsimetron työmaalla Ruoholahdessa pelastusharjoituksen.
©Esmerk
Valtiolta 13 milj. euroa Länsimetrolle vuonna 2011
Helsingin Sanomat, 20 elo 2010, A5:-
Kiviniemen hallituksen budjettia vuodeksi 2011 käsittelevässä artikkelissa mainitaan, että valtio aikoo rahoittaa Länsimetroa 13 milj. eurolla vuonna 2010.
©Esmerk
Länsimetro liikennöi aluksi vain Tapiolaan saakka?
Tekniikka Talous, 20 elo 2010, 3:-
Länsimetro rakennetaan mahdollisesti aluksi vain Ruoholahdesta Tapiolaan. Metron jatko Matinkylään toteutettaisiin vasta myöhemmin. Ratkaisua harkitaan, jos kustannukset näyttävät karkaavan yli 800 miljoonan euron nykyarvion. Tapiola-ratkaisua puoltaa myös se, että koko linjan rakentamisaikataulu uhkaa venyä.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen myöntää, että metron avaamista aluksi lyhyemmällä pätkällä on tosiaan harkittu. Ratkaisu olisi kuitenkin ongelmallinen mm. siksi, ettei Tapiolasta löydy riittävästi tilaa liityntäbusseille.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaaressa
Lauttasaari, 19 elo 2010, 2:-
Länsimetron avolouhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaarentiellä parin viikon ajan arkisin klo 8-15 välillä. Liikennekatkokset kestävät pari minuuttia kerrallaan.
Liikennehäiriöt loppuvat syyskuussa louhintatöiden siirtyessä maan alle.
©Esmerk
Helsingin Hannu Penttilä ei kannata Kehä II:n jatkoa vaan itämetroa
Helsingin Sanomat, 19 elo 2010, s.A11:-
Helsingin seudun kunnat ja valtio neuvottelevat parhaillaan tulevista liikennehankkeista. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ei kannata Kehä II:n jatkamista Turunväylän ja Hämeenlinnantien väliin. Se tulisi maksamaan arviolta 565 milj. euroa.
Helsinki haluaa itämetron ns. ykköskoriin eli hankkeisiin, jotka toteutetaan vuosina 2012-2018. Penttilän mukaan itämetro on yhtä tärkeä kuin länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko ei pelkää itämetron ohittavan rahanjaossa länsimetron jatketta. Hänestä kahden metron rakentaminen samaan aikaan ei olisi ongelma.
Porvoossa pelätään, että itämetron rakentaminen lykkää Helsingin ja Porvoon välisen suoran junayhteyden toteuttamista.
©Esmerk
Valtiolta 13 milj. euroa Länsimetrolle vuonna 2011
TV YLE TV2, 19 elo 2010, online:-
Valtio osallistuu Länsimetron rakentamiseen 13 milj. eurolla vuonna 2011. Hallitus päätti asiasta budjettiriihessään 19.8.2010. Kaiken kaikkiaan valtio osallistuu Länsimetron kustannuksiin enintään 30 %:n osuudella.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaaressa
Helsingin Sanomat, 18 elo 2010, A13:-
Länsimetron avolouhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaarentiellä parin viikon ajan arkisin klo 8-15 välillä. Liikennekatkokset kestävät pari minuuttia kerrallaan.
Liikennehäiriöt loppuvat syyskuussa louhintatöiden siirtyessä maan alle.
©Esmerk
Länsimetron louhinta aiheuttaa katkoksia liikenteessä
Helsingin Uutiset, 18 elo 2010, Etelä 5:-
Länsimetron avolouhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaarentiellä parin viikon ajan arkisin klo 8-15 välillä. Liikennekatkokset kestävät pari minuuttia kerrallaan.
Liikennehäiriöt loppuvat syyskuussa louhintatöiden siirtyessä maan alle.
©Esmerk
Länsimetron avolouhinnat alkavat
Vartti, 18 elo 2010, 5:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Myllykalliossa ja Koivusaaressa, joissa avolouhinta kestää noin kolme viikkoa. Lauttasaaressa louhinnat vievät hieman kauemmin.
Tämän jälkeen aloitetaan tunnelilouhinnat. Länsimetron ensimmäinen pelastusharjoitus järjestetään 19.8.2010 klo 13 Ruoholahdessa.
©Esmerk
Kunnanvaltuutetut: Itämetron rakentaminen 2015 alkaen ei realistista
Hufvudstadsbladet, 18 elo 2010, 1, 8:-
Sipoon ja Vantaan valtuutetut eivät usko, että itämetron rakentamista voidaan aloittaa vielä vuonna 2015. Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christer Liljeström toteaa kaavoituksen kestävän niin kauan, ettei vuodesta 2015 voi edes unelmoida. Liljeström painottaa, että Sipoo on toistaiseksi osallistunut vain Östersundomin alueen kaavoituspalavereihin. Vasta kun koko alueen maankäytöstä on päätetty, voidaan miettiä joukkoliikenneratkaisuja, ovat ne sitten raide- bussi- tai liityntäliikenneratkaisuja.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman pitää vuotta 2015 optimistisena. Veromiehen hahmotelmassa keskitytään vain metroon, mitä Lindtman tukee. Myös Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otto Lehtipuu pitää metroa parhaana ratkaisuna. Sen kautta saadaan keskeyttämätön jatkoyhteys länsimetrosta.
Valtion toivotaan rahoittavan itämetrosta 30 %. Loppu jää Helsingin, Sipoon ja Vantaan maksettavaksi. Rahoituksesta ei valtuustoissa olla toistaiseksi huolissaan. Valtion rahoitus ei kuitenkaan ole taattua, minkä Espoo koki hiljattain valtiovarainministeriön ehdottaessa vähäisempää määrärahaa länsimetrolle. Espoon poliitikkojen mielestä länsimetron laajentaminen Kivenlahteen on etusijalla mahdolliseen itämetroon nähden.
©Esmerk
Itämetroa suunnitellaan Sipoon Majvikiin asti
Helsingin Sanomat, 17 elo 2010, A3, A9:-
Helsingin, Vantaan ja Sipoon virkamiehet ovat tehneet alustavan suunnitelman itämetron rakentamisesta. Suunnitelman mukaan Helsingin nykyistä metrolinjaa jatketaan Mellunmäestä itään Sipoon Majvikiin asti.
Uusia metroasemia on suunnitelmassa kuusi. Helsingin metrolinjalla on nyt 17 asemaa, johon vuonna 2015 valmistuva länsimetro tuo seitsemän asemaa lisää.
Kaupungit ovat päättäneet suunnitella yhdessä niin sanotun Östersundomin alueen ympäristöineen. Alueen ytimessä on Helsingin Sipoosta saama Östersundom, ja lisäksi mukaan otetaan Vantaan Länsimäen ja Länsisalmen kaupunginosat sekä Sipoosta Granö ja Majvik. Alueen kaavoittamisesta on jo piirretty alustava luonnos. Alustavien laskelmien mukaan alueen pientalovaltaisiin kaupunginosiin asutettaisiin 50 000-80 000 asukasta.
Alueen suunnittelu perustuu itämetroon. Pikaraitiotie olisi metroa edullisempi, mutta hitaampi vaihtoehto. Itämetron hinnaksi on arvioitu 400 milj. euroa.
Östersundomin yleiskaavan arvioidaan valmistuvan vuonna 2012. Helsinki lähettää vielä Vantaalle ja Sipoolle muodollisen yhteistyökutsun, johon valtuustojen on vastattava myönteisesti, jotta yhteinen suunnitelma voidaan tehdä.
©Esmerk
Länsimetron louhinta aiheuttaa katkoksia liikenteessä
Metro, 17 elo 2010, 4:-
Länsimetron louhinta aiheuttaa katkoksia liikenteessä Lauttasaaressa. Liikenne pysäytetään 17.8.2010 pariksi minuutiksi Lauttasaarentie 50:n kohdalla. Pysäytyksiä tehdään jatkossa maanantaista perjantaihin klo 8-15.
©Esmerk
Vehviläinen: Liikennehankkeiden rahoitusta korjataan
Uutispäivä Demari, 16 elo 2010, 11:-
Liikenneministeri Anu Vehviläinen uskoo, että valtiovarainministeriön ehdotusta Seinäjoki-Oulu-rataosuuden rahoituksen osalta korjataan budjettiriihessä. Vehviläinen luottaa eduskunnan käyttävän liikennehankkeiden rahoittamisessa budjettivaltaansa.
Vehviläinen lupaa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan hankkeiden rahoitus turvataan. Länsimetron rakentamisessa ongelma on kustannusten nouseminen. Ministeriö pysyy alkuperäisessä esityksessään, jonka mukaan valtio osallistuu 30 %:lla 80 milj. eurosta sekä indeksin mukaisilla korotuksilla. Kustannusarvio on kuitenkin noussut välillä reilusti yli miljardin euron.
©Esmerk
Länsimetron avolouhinnat alkavat
Helsingin Uutiset, 14 elo 2010, 3:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Myllykalliossa ja Koivusaaressa. Avolouhinta kestää noin kolme viikkoa. Sen jälkeen aloitetaan tunnelilouhinnat.
©Esmerk
Vehviläinen tukee Länsimetrohanketta
Hufvudstadsbladet, 12 elo 2010, 6:-
Liikenneministeri Anu Vehviläinen ilmaisee tukensa Länsimetrohankkeelle. Projekti on saavuttanut hallituksen yksimielisen tuen, Vehviläinen muistuttaa. Valtio tulee tukemaan hanketta 30 %:lla kokonaiskustannuksista, eli yhteensä 240 milj. eurolla, liikenneministeri vakuuttaa.
©Esmerk
Länsimetron tunnelien louhinta alkaa Lauttasaaressa ja Koivusaaressa
Lauttasaari, 12 elo 2010, 3:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Helsingin Lauttasaaressa ja Koivusaaressa elokuussa 2010. Avolouhinta kestää Lauttasaaren Myllykalliossa ja Koivusaaressa noin kolme viikkoa, ja hieman pidempään muualla Lauttasaaressa. Avolouhinnan jälkeen aloitettava tunnelilouhinta häiritsee liikennettä vähemmän. Lauttasaaren ja Koivusaaren louhinnat jatkuvat vuoteen 2012 asti.
Lauttasaaren louhintojen etenemistä voi seurata Länsimetron nettisivuilla. Urakoitsija merkitsee louhitun matkan seurantapalveluun päivittäin.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Kuorma-autoralli Lauttasaaressa käynnistyy
Lauttasaari, 12 elo 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen ja perhetyöryhmän jäsen Tuula Sundholm muistuttaa pääkirjoituksessa autoilijoita siitä, että koululaiset ovat palaamassa liikenteeseen. Hän viittaa myös metrolouhinnan kuorma-autoralliin, joka tulee jyrisemään Lauttasaaressa päivittäin. Louhintavaiheen arvioidaan kestävän vuoteen 2012. Koululaisille on syytä tähdentää varovaisuutta. Kuorma-auton kuljettaja ei näe joka suuntaan yhtä aikaa.
©Esmerk
Lehtomäki vaatii hallitusta turvaamaan ratahankkeiden rahoituksen
Savon Sanomat, 11 elo 2010, 8:-
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) vaatii hallitusta huolehtimaan, että ratahankkeiden rahoitus pysyy riittävänä, sillä radat ovat tärkeitä myös päästövähennystavoitteiden kannalta. Hänen mukaansa hallituksen on turvattava käynnissä olevien ratahankkeiden, länsimetron, kehäradan ja Pohjanmaan radan rahoitus.
©Esmerk
Lehtomäki vaatii hallitusta turvaamaan ratahankkeiden rahoituksen
Helsingin Sanomat, 11 elo 2010, A6:-
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) vaatii hallitusta huolehtimaan, että ratahankkeiden rahoitus pysyy riittävänä, sillä radat ovat tärkeitä myös päästövähennystavoitteiden kannalta. Hänen mukaansa hallituksen on turvattava käynnissä olevien ratahankkeiden, länsimetron, kehäradan ja Pohjanmaan radan rahoitus.
Lehtomäki muistuttaa hallituspuolueiden sitoutuneen hankkeiden toteuttamiseen.
©Esmerk
Länsimetron tunnelien louhinta alkaa Lauttasaaressa ja Koivusaaressa
Metro, 11 elo 2010, 4:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Lauttasaarentiellä, Myllykalliossa ja Koivusaaressa elokuussa 2010. Avolouhinta kestää Myllykalliossa ja Koivusaaressa noin kolme viikkoa, ja hieman pidempään Lauttasaaressa.
©Esmerk
Apulaiskaupunginjohtaja tyrmää ajatuksen Helsingin kävelykeskustasta
Helsingin Sanomat, 11 elo 2010, A12:-
Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän (sd) mukaan kävelykeskusta ei ole etusijalla Helsingin kehityssuunnitelmissa. Siihen ei ole yksinkertaisesti varaa.
Ajatuksella on kuitenkin vahva kannatuksensa, ja esim. kokoomus kannattaa Helsingin kävelykeskustan kehittämistä. Kokoomukselle sujuva autoliikenne tarkoittaisi Helsingin niemen alittavan keskustatunnelin rakentamista.
Penttilä sekä muiden valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät keskustatunnelille lämpene, vaan he näkevät sen liian kalliina ja turhana hankkeena. Penttilän mukaan sen kustannukset olisivat verrattavissa länsimetroon.
©Esmerk
Länsimetron tunnelien louhinta alkaa Lauttasaaressa ja Koivusaaressa
Helsingin Sanomat, 11 elo 2010, A12:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Helsingin Lauttasaaressa ja Koivusaaressa elokuussa 2010. Avolouhinta kestää Lauttasaaren Myllykalliossa ja Koivusaaressa noin kolme viikkoa, ja hieman pidempään muualla Lauttasaaressa. Avolouhinnan jälkeen aloitettava tunnelilouhinta häiritsee liikennettä vähemmän. Lauttasaaren ja Koivusaaren louhinnat jatkuvat vuoteen 2012 asti.
©Esmerk
Vehviläinen: Uudenmaan liikennehankkeiden rahoitus turvattu
TV YLE TV2, 11 elo 2010, online:-
Liikenneministeri Anu Vehviläinen vakuuttaa, että Uudenmaan liikennehankkeiden rahoitus on turvattu. Hänen mukaansa esim. Seinäjoki-Oulu-ratahankkeeseen laitettavat rahat eivät ole pois Uudenmaan rahoista.
LVM:n esityksen mukaan valtion osuus Länsimetron rakennuskustannuksista on 30 % eli 240 milj. euroa. Vehviläinen toivoo, että Länsimetron nykyinen kustannusarvio olisi oikea. Budjettiehdotuksen mukaan vuonna 2011 valtion osuus Länsimetrosta on 13 milj. euroa.
©Esmerk
Puolueet eripuraisia useammankin aiheen suhteen
Iltalehti, 10 elo 2010, 16-17:-
Iltalehti käsittelee 10.8.2010 artikkelissaan eri aiheita, joita eduskunta tulee syksyn 2010 aikana käsittelemään. Riitaisimpia puolueet ovat mm. uusiutuvan energian risupaketin sekä liikennerahojen suhteen. Myös Länsimetro on eräs käsiteltävistä aiheista.
Valtio on sitoutunut kustantamaan 30 % hankkeesta, vaikka nykyhallituksessa asiasta vaikuttaakin olevan epäselvyyttä.
©Esmerk
Kommentti: Epäonni murjoo länsimetroa
Helsingin Sanomat, 07 elo 2010, A13:-
Petri Manssila toteaa kommentissaan Länsimetron olevan todellinen epäonnen hanke. Ensin espoolainen kaupunginvaltuutettu saa lykättyä hanketta valituksillaan vuoden verran, ja nyt valtio pohtii rahoitustaan. Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja saattaa vaihtua virkarikosepäilyjen vuoksi, ja hankkeen ovat lytänneet Mari Kiviniemi, Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen. Lisäksi heidän puoluetoverinsa Anu Vehviläinen kaipaa lisärahaa Oulun ja Seinäjoen väliselle rataosuudelle, sattumalta saman verran kuin Länsimetrolta puuttuva 40 milj. euroa.
Manssila toivoo, ettei kyse ole eduskuntavaaleja edeltävästä politikoinnista, sillä länsimetro edistää pääkaupunkiseudun yrityselämää ja tuo myös rahaa kriisikunnille pääkaupunkiseudun yhteisöverotuottojen kautta.
©Esmerk
Länsimetron rahoituksessa 40 milj. euron aukko
Helsingin Sanomat, 07 elo 2010, A3, A13:-
Länsimetron rahoitukseen on jäämässä 40 milj. euron aukko. Valtiovarainministeriö esittää tuoreessa budjettiesityksessään, että valtion osuus metrohankkeen kustannuksista olisi korkeintaan 200 milj. euroa. Espoon mukaan valtio on aiemmin luvannut maksaa maanrakennusindeksiin sidotuista kustannuksista 30 % eli 240 milj. euroa.
Espoolaispäättäjät eivät budjettiesitystä hyväksy. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä sanoo, että valtio ei voi tässä vaiheessa luistella aiesopimuksesta. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell pohtii, onko liikenneministeri Anu Vehviläinen viemässä metrorahoja maakuntien liikennehankkeisiin.
Vehviläisen mukaan valtiovarainministeriön esitys ei ole liikenne- ja viestintäministeriön toiveiden mukainen. Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski sanoo, että rahoitus järjestyy ja 240 milj. euroa kirjataan talousarvioesitykseen.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen muistuttaa, että kyseessä on merkittävä summa. Summa vastaa yhtä metroasemaa.
©Esmerk
Länsimetroa louhitaan vinhaa vauhtia
Tekniikka Talous, 06 elo 2010, 17:-
Länsimetron louhintatyöt etenevät hyvää vauhtia. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että louhintakiveä kertyy kaikkiaan yli 3 milj. kuutiometriä. Ruoholahdessa urakkaa tekevän Lemminkäinen Infran vastaava johtaja Risto Kupila toteaa, että työt etenevät tyypillisesti 30 metrin viikkovauhtia.
Tunnelityö vie länsimetron 750 milj. euron kustannuksista noin 20 %. Ratatunnelin louhimista varten rakennetaan yhdeksän työtunnelia. Eniten rahaa kuuluu asemien rakentamiseen. Asemat ovat myös rakentamisen haasteellisin osuus niiden ahtaudesta johtuen.
©Esmerk
Kolumni: Lentoyhteyksien tukeminen halpaa liikennepolitiikkaa
Tekniikka Talous, 06 elo 2010, 4:-
Toimittaja Harri Repo kehottaa kolumnissaan liikenneministeri Anu Vehviläistä aloittamaan maakuntien lentoyhteyksien tukemisen. Asia on noussut esille Finncommin ilmoitettua aikeistaan lopettaa lennot Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään.
Revon mukaan junat voivat korvata lentoyhteydet vasta, kun Helsinki-Vantaalle saadaan suora junayhteys. Lentoyhteyksien tukeminen on valtiolle halpaa liikennepolitiikkaa, sillä esimerkiksi länsimetron rakentamisen hinnalla maakuntalentoja tukisi 250 vuotta. Tie- ja ratayhteyksien kehittämistä ei silti saa myöskään unohtaa.
©Esmerk
Lauttasaaressa urakoidaan Länsimetron ajotunneleita
Lauttasaari, 05 elo 2010, 3:-
Kolmen Länsimetron ajotunnelin urakat ovat käynnissä Lauttasaaressa ja Koivusaaressa. Lauttasaaren tunnelit ovat Myllykallion koulun vieressä ja ostoskeskusta vastapäätä.
Urakat päättyvät vuoden 2011 loppupuolella, minkä jälkeen louhitaan ratatunneli ja asemat. Tunnelin louhinta kilpailutetaan syksyllä 2010.
©Esmerk
Länsimetro ja kehittämisprojekti toivat rakennustyömaat Tapiolaan
Metro, 03 elo 2010, 2, 4:-
Espoon Tapiolaan on alkanut ilmestyä lukuisia Länsimetroon ja alueen kehittämisprojektiin liittyviä rakennustyömaita. Etenkin Merituulentien eteläpuolelle ilmestynyt työmaa-alue on hämmästyttänyt. Alue ei kuitenkaan liity Espoon kaupunginteatteriin, kuten jotkut asukkaat ovat luulleet. Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen kertoo alueen olevan osa Tapiolan keskustan uudistamista. Linja-autot siirtyvät 5 vuodeksi väliaikaiseen paikkaan, kunnes Merituulentien alle rakennettava bussiterminaali valmistuu.
Bussiparkin on määrä olla valmis 16.8.2010. Parkin lisäksi Tapiolassa on meneillään Länsimetron ja tulevan keskuspysäköintilaitoksen ajotunneleiden rakennustyöt. Mäkisen mukaan asiasta on tiedotettu mm. kesäkuussa 2010, mutta se on saattanut mennä monilta ohi. Merituulentien tienoon rakennustöiden pitäisi valmistua Länsimetron tavoin vuoden 2015 loppuun mennessä.
©Esmerk
Länsimetron metrotunnelia louhittu Ruoholahdessa 200 metriä
Metro, 03 elo 2010, 2, 4:-
Länsimetron rakennustyöt näkyvät vahvasti myös muualla kuin Espoon Tapiolassa. Heinäkuussa 2010 on aloitettu mm. Lauttasaaren ja Koivusaaren metrotunneleiden rakentaminen. Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara kertoo, että huoltotunneleiden lisäksi varsinaista metrotunneliakin on louhittu jo reilusti. Ruoholahdessa ratatunnelia on tehty n. 200 metrin pituinen pätkä.
Espoon puolella huoltotunneleita on ryhdytty valmistelemaan Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä. Malmivaara kertoo töiden edenneen suurimmaksi osaksi aikataulussa. Kesälomat ovat aiheuttaneet pientä viivästymistä, joka saadaan kirittyä umpeen.
©Esmerk
Länsimetron metrotunnelia louhittu Ruoholahdessa 200 metriä
Metro, 03 elo 2010, 4:-
Länsimetron rakennustyöt näkyvät vahvasti myös muualla kuin Espoon Tapiolassa. Heinäkuussa 2010 on aloitettu mm. Lauttasaaren ja Koivusaaren metrotunneleiden rakentaminen. Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara kertoo, että huoltotunneleiden lisäksi varsinaista metrotunneliakin on louhittu jo reilusti. Ruoholahdessa ratatunnelia on tehty n. 200 metrin pituinen pätkä.
Espoon puolella huoltotunneleita on ryhdytty valmistelemaan Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä. Malmivaara kertoo töiden edenneen suurimmaksi osaksi aikataulussa. Kesälomat ovat aiheuttaneet pientä viivästymistä, joka saadaan kirittyä umpeen.
©Esmerk
Valtiolta rahaa kuuteen väylähankkeeseen ja Länsimetroon
Helsingin Sanomat, 31 hei 2010, A5:-
Vuoden 2011 budjettiehdotuksessa esitetään rahaa kuuden uuden väylähankkeen aloittamiseen. Mukana on kolme uutta tiehanketta, kaksi ratahanketta ja yksi vesiväylä. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.
©Esmerk
Länsimetro mukana valtion budjettiesityksessä
Länsiväylä, 31 hei 2010, 3:-
Länsimetro on mukana valtion vuoden 2011 budjettiesityksessä. Valtio maksaa 30 % Länsimetron kokonaiskustannuksista, jotka nousevat arviolta n. 800 milj. euroon. Espoon kaupunki rahoittaa osuutensa takaamalla Länsimetro Oy:n lainan.
©Esmerk
Valtiovarainministeriön budjettiesityksen hankkeita
Helsingin Sanomat, 29 hei 2010, A5:-
Valtiovarainministeriön tulevaa budjettiesitystä käsittelevän artikkelin kainalojutussa on listattu eri sektoreiden hankkeita, joihin VM olisi valmis käyttämään rahaa. Liikennehankkeiden kohdalla mainitaan, että valtio osallistuu mm. Länsimetron kustannusten kattamiseen.
©Esmerk
Liikennehankkeisiin budjetoitu yhteensä 423 milj. euroa
Kaleva, 29 hei 2010, 3:-
Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2011 budjetiksi sisältää 90 milj. euron määrärahan Oulu-Seinäjoki-radan perusparannukseen. Kemijärven radan sähköistämiseen esitetään 24 milj. euroa.
Budjettiesityksessä esitetään rahoitusta myös Haminan ja Sepänkylän ohikulkuteille, Seinäjoen itäiselle ohikulkutielle ja Uudenkaupungin meriväylälle.
VM on budjetoinut liikennehankkeisiin kaikkiaan 423 milj. euroa. Valtio osallistuu myös Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.
©Esmerk
Tapiolan metro ja kaavoitus puhuttavat nettikeskusteluissa
Länsiväylä, 28 hei 2010, 12:-
Länsiväylän nettisivujen keskusteluissa on pohdittu Tapiolan kaavamuutoksia, tennispuiston kohtaloa ja metron tuloa. Kommenteissa todetaan, että koska metro ja palvelut on haluttu, on paikkaa pakko tiivistää. Tennispuistolle ei välttämättä jää tilaa.
Nimimerkki "Kurre" kuitenkin puolustaa tennishallin säilyttämistä paikassa, johon pääsee autolla. Kirjoittaja pitää päättäjien kannanottoja purkamisen syistä pöyristyttävinä.
©Esmerk
Länsimetro mukana valtion budjettiesityksessä
TV YLE TV2, 28 hei 2010, online:-
Länsimetro on mukana valtion vuoden 2011 budjettiesityksessä. Valtio maksaa 30 % Länsimetron kokonaiskustannuksista, jotka nousevat arviolta n. 800 milj. euroon.
©Esmerk
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä uusia liikennehankkeita
TV YLE TV1, 28 hei 2010, :-
Valtiovarainministeriön budjettiesitystä käsittelevässä jutussa kerrotaan hallituksen käynnistävän kuusi uutta liikennehanketta. Myös valtion osuus Länsimetron rakentamisesta sisältyy vuoden 2011 budjettiesitykseen.
©Esmerk
Tennispuistoa puolustavassa adressissa 700 nimeä
Länsiväylä, 21 hei 2010, 4:-
Espoon Tapiolassa on herätty vastustamaan kaupungin suunnitelmaa lopettaa Tapiolan tennispuiston toiminta. Tennispuiston säilyttämistä puoltavaan adressiin on kirjoitettu jo 700 nimeä.
Hallin vuokrasopimus umpeutuu vuonna 2016, eikä kaupunki aio uusia sitä. Pyrkimyksenä on rakentaa asuntoja ja hyötyä arvokkaista rakennusoikeuksista tulevan länsimetron aseman lähellä.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Vastakkainasetteluun liikennehankkeissa ei ole varaa
Länsiväylä, 14 hei 2010, 3, 4:-
Toimittaja Risto Hietanen ottaa lehden pääkirjoituksessa kantaa Pellervon taloustutkimuksen (PTT) esittämään arvioon, jonka mukaan Matti Vanhasen toisen hallituksen liikennehankepäätökset suosivat Uudenmaan kustannuksella hienoisesti muuta Suomea.
Hietasen mukaan vanhat puoluepoliittiset asenteet nousivat keskustan puheenjohtajakisan yhteydessä esiin, kun ministerit Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen syyttivät valtiota pääkaupunkiseudun hankkeiden suosimisesta. Väyrynen muun muassa nimitti kehärataa ja länsimetroa puhtaasti paikallisliikennehankkeiksi. Hietanen huomauttaa, ettei valtio edes maksa länsimetroa, eikä vastakkainasetteluun Uudenmaan ja muun Suomen välillä ole varaa.
©Esmerk
Lauttasaaren ostoskeskus uusiutuu?
Helsingin Sanomat, 11 hei 2010, s.A11:-
Lauttasaaren ostoskeskuksen yhtiökokous on päättänyt hakea asemakaavan muutosta, jossa nykyisen rakennuksen tilalle tulisi suurin piirtein 7 000 kerrosneliötä liiketilaa. Päälle rakennettaisiin lisäksi yksi toimistorakennus sekä 10 000 kerrosneliötä asuntoja.
Ostoskeskuksen uudistus on kiinteästi kytköksissä länsimetron rakentamiseen. Jos keskus uusitaan, sen sisään tulisi metroon vievät liukuportaat.
Liikekeskuksen hallituksen puheenjohtaja Timo Mäntylä kertoo, että uudistuksen toteutuminen riippuu taloudellisesta tilanteesta sekä siitä, hyväksyykö kaupunki kaavan.
©Esmerk
Kolumni: Elävä kaupunki kasvaa ja muuttuu jatkuvasti
Helsingin Sanomat, 09 hei 2010, A3, A12:-
Toimittaja Antti Manninen käsittelee lehden Kaupungin laita -palstalla Helsingin jatkuvia rakennus-, korjaus- ja laajennustöitä. Vaikka päärautatieaseman ympäristössä on nyt hiljaista, Musiikkitalon rakennustyöt ja Eduskuntatalon peruskorjaus kestävät vielä vuosia. Yhden jos toisenkin kulman takaa löytyy keskeneräinen tietyömaa.
Helsinki on sen verran vanha kaupunki, että töitä riittää jatkuvasti. Suuret työmaat ovat kuitenkin siirtyneet loitommaksi - Jätkänsaaressa on alkanut vähintään 15 vuotta kestävä mullistus, ja rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa myös Länsimetron, Kehäradan, Kehä I:n ja Kehä IIÌ:n rakennustyömailla.
©Esmerk
Kolumni: Onneksi metroa laajennetaan vihdoin
Hufvudstadsbladet, 06 hei 2010, 20:-
Nimimerkki Hedda kirjoittaa pakinassaan länsimetron rakentamisesta. Kirjoittaja asuu Lauttasaaressa, missä asukkaille on jaettu kaksikielinen tiedotuslehti hankkeesta. Ruotsinkielisestä tiedottamisesta kiitollisena pakinoitsija kaihtaa kritisoimasta käännöstä, joka ei ole virheetön.
Kirjoittajan mielestä on korkea aika, että Helsingin seutu saa kunnon suurkaupunkimetron, vaikkakin Lauttasaaressa projektia vastustetaan ankarasti. Lauttasaarelaiset suhtautuvat kielteisimmin ajatukseen siitä, että Koivusaaren metroaseman viereen nousee noin 4 000 asukkaan asuinalue.
Ilmeisesti länsimetrosta tulee arvioitua kalliimpi ja sen valmistuminen viivästyy. Isoissa rakennushankkeissa niin tuppaa käymään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirjoittajaa kiehtoo myös ajatus Laajasalon liittämisestä metroverkkoon, vaikka se nykyisessä taloustilanteessa ei liene realistista.
©Esmerk
PTT arvioi etelän liikennerahojen vähenevän
Helsingin Sanomat, 04 hei 2010, A3, A5:-
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) arvion mukaan läntisen ja itäisen Uudenmaan liikennehankkeisiin käytetyn rahan määrä pienenee seuraavan hallituskauden kuluessa. PTT:n laskelmista ilmenee, että Matti Vanhasen toisen hallituksen liikennehankepäätökset suosivat Uudenmaan kustannuksella hienoisesti muuta Suomea.
Laskelmien mukaan vuosina 20122015 Uudellemaalle suunnattuihin suuriin tie- ja liikennehankkeisiin käytetään enää 30 % valtion hankkeisiin suuntaamista 1 459 milj. eurosta. Vastaava osuus on 35 % 1 290 milj. eurosta vuosina 20082011. Näin ollen liikennehankkeisiin käytetyt rahamäärät kehittyvät päinvastaisesti kuin elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen väittivät keskustan puheenjohtajakiertueella. Ministerit syyttivät valtiota pääkaupunkiseudun hankkeiden suosimisesta ja Väyrynen muun muassa nimitti kehärataa ja länsimetroa puhtaasti paikallisliikennehankkeiksi.
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen näkee, että Uudellemaalle tulisi suunnata nykyistä enemmän rahaa, koska hänen mukaansa alue tuottaa reilun kolmasosan koko maan bruttokansantuotteesta. Kuntaliiton liikenneinsinööri Silja Siltala on osittain samaa mieltä. Hänen mielestään liikennemäärien perusteella Uuteenmaahan voisi panostaa nykyistä enemmän. Hän ei tosin näe liikenteeseen suunnattujen varojen käytössä suurta ristiriitaa.
Uudenmaan vaalipiiriä edustavat kansanedustajat Leena Harkimo ja Jyrki Kasvi vaativat nykyistä enemmän rahaa alueen liikennehankkeisiin. Edustajat näkevät liikennehankkeiden ohjautuvan aluepoliittisin perustein. Liikenneministeri Anu Vehviläinen toteaa kansanedustajien yrittävän vetää varoja omien vaalipiiriensä hankkeisiin. Päätöksiä ei kuitenkaan tehdä puhtaasti aluepoliittisin perustein. Käytössä on hyötykustannussuhde, jonka perusteella päätökset pääosin tehdään, ministeri sanoo.
©Esmerk
Tapiolan tennispuiston paikalle asuntoja Espoossa?
Helsingin Sanomat, 02 hei 2010, A3, A13:-
Espoon kaupunki haluaa Tapiolan tennispuiston paikalle asuntoja. Tennisväki on suunnitelmista näreissään, sillä kentät ja halli ovat hyvässä kunnossa. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että paikalle olisi saatavissa jopa 20 miljoonan euron edestä asuntorakennusoikeutta. Tapiolan tulevalla metroasemalle on paikalta parinsadan metrin matka, joten sijainti on Loukon mukaan liian hyvä tennishallille. Tontit omistaa kaupunki. Vuokrasopimus päättyy vuonna 2016, eikä kaupunki ole suostunut jatkamaan sitä. Espoon on luvannut osoittaa tenniskeskukselle uuden paikan, mutta rahaa kaupungilta tuskin heruu.
©Esmerk
Biodiversiteettiä uhkaavia hankkeita Suomessa
Hufvudstadsbladet, 01 hei 2010, 14-15:-
Luonnon monimuotoisuutta käsittelevän artikkelin ohessa olevaan karttaan on koottu esimerkkejä biodiversiteettiä uhkaavista hankkeista ja erilaisista suojelutoimista. Länsimetroon liittyvä tienrakennus uhkaa Suomenojan lintuallasta. Jos päättäjät noudattavat Espoon ympäristölautakunnan raporttia, tiehanke täytyy siirtää kauemmas pohjoiseen.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt alkavat Otaniemessä ja Keilaniemessä
Länsiväylä, 30 kes 2010, 4:-
Länsimetron rakennustyöt alkavat Otaniemessä, Keilaniemessä ja Karhusaaressa kesä-heinäkuun 2010 taitteessa. Työmaa-alueet rakennetaan kesällä, ja louhintaurakat valmistuvat vuoden lopussa.
Kaiken kaikkiaan metrolouhinnat jatkuvat Keilaniemessä sekä Karhusaaressa syksyyn 2012 ja Otaniemessä alkuvuoteen 2013.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt alkavat Otaniemessä ja Keilaniemessä
Helsingin Sanomat, 25 kes 2010, A14:-
Länsimetron rakennustyöt alkavat Otaniemessä, Keilaniemessä ja Karhuniemessä kesä-heinäkuun 2010 taitteessa. Työmaa-alueet rakennetaan kesällä, ja louhintaurakat valmistuvat vuoden lopussa. Tämän jälkeen louhitaan ratatunnelia ja asemia. Kaiken kaikkiaan metrolouhinnat jatkuvat Keilaniemessä sekä Karhusaaressa syksyyn 2012 ja Otaniemessä alkuvuoteen 2013.
©Esmerk
Keilaniemeen saatetaan rakentaa kelluva kahvila
Helsingin Sanomat, 25 kes 2010, A15:-
Espoon Keilaniemen rantaan saattaa ilmestyy vuonna 2012 kelluva kahvila ja tilausravintola. Marina Housingilla on Espoon kaupungin myöntämä suunnitteluvaraus kesäkuun 2011 loppuun. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa kaavan sallivan melko hyvin ravintolan rakentamisen, mutta hänen mukaansa rakentamisesta pitäisi päättää ajoissa.
Marina Housingin toimitusjohtaja Kimmo Anttalainen kertoo yhtiön neuvottelevan asiasta mahdollisen toimijan kanssa, ja hän uskoo kahvilan olevan auki asiakkaille vuonna 2012. Kelluvaa ravintolaa on suunniteltu jo pidempään, mutta taantuma on jarruttanut toteutusta. Anttalainen uskoo kuitenkin Keilaniemen metroaseman myötä paikan muuttuvan entistä houkuttelevammaksi.
Espoo torppasi aiemmin suunnitelmat kelluvien asuntojen rakentamisesta alueelle. Loukon mukaan kelluville asunnoille olisi kuitenkin paikkoja esim. nykyisissä venesatamissa.
©Esmerk
Liityntäpysäköintipaikkoja tarvitaan jopa tuplasti lisää
Helsingin Sanomat, 19 kes 2010, A14:-
Liikenneviraston mukaan Helsingin työssäkäyntialueelle tarvittaisiin runsaasti lisää liityntäpysäköintipaikkoja. Alueella on tällä hetkellä n. 10 000 autopaikkaa ja 11 000 pyöräpaikkaa, mutta tulevaisuudessa kysyntää olisi jopa kaksinkertaiselle paikkamäärälle.
Liikenneviraston joukkoliikenneinsinööri Matti Holopainen muistuttaa, että pelkästään Länsimetro tulee tarvitsemaan 1 500 uutta liityntäpysäköintipaikkaa.
HSL suunnittelee, että kahden vuoden sisällä autopaikkoja lisättäisiin yli 2 000:lla ja pyöräpaikkoja liki 4 000:lla. Uusia paikkoja aiotaan rakentaa lähes 80 eri asemalle tai pysäkille. Kustannusarvio on yli 18 milj. euroa.
HSL:n edeltäjän YTV:n tekemät suunnitelmat liityntäpysäköinnin laajentamisesta eivät ole toteutuneet. Nyt keskeiseksi toimijaksi onkin tulossa Liikennevirasto. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi pitää järjestelyä hyvänä. Rahoitusta voisi järjestyä esim. joukkoliikenteen valtionavustuksista. Liikennevirasto ehdottaa myös, että kuntien panostus kanavoitaisiin HSL:n kautta.
©Esmerk
Suomenojan luontokeskuksen viereen metrolla
Länsiväylä, 19 kes 2010, 1, 3, 5:-
Suomenojan alueen ja siihen sisältyvän lintukosteikon kehityssuunnitelmista on päästy yksimielisyyteen. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta kirjoitti 16.6.2010 Finnoon osayleiskaavan tavoitteet. Lintukosteikon suojelua edistämään rakennetaan länsilaidalle luontokeskus. Lautakunta päätti myös selvittää uuden Suomenlahdentien ja siihen rakennettavan sillan eri toteuttamisvaihtoehtoja.
Lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkulan vision mukaan luontokeskus tarjoaa mahdollisuuden katsella kosteikkoa lintuja häiritsemättä ja sen viereen pääsisi suoraan metrolla. Suomenlahdentietä tarvitaan myös Matinkylän metroaseman liityntäliikenteeseen.
©Esmerk
Tapiolaan tilapäinen bussien pysäköintikenttä
Länsiväylä, 19 kes 2010, 4:-
Tapiolaan rakennetaan kesällä 2010 väliaikainen pysäköintikenttä busseille. Kentälle ei kuitenkaan tule pysäkkejä matkustajille. HSL:n liikennesuunnittelija Laura Sundellin mukaan elokuun puolivälin jälkeen Espoon sisäisten linjojen viimeinen pysäkki on niin sanottu Sampokujan pysäkki.
Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen kertoo, että tilapäinen pysäköintialue on käytössä siihen asti, kunnes Merituulentien alle rakennettava bussiterminaali valmistuu. Tämän Mäkinen arvioi kestävän vähintään kolme vuotta.
Tapiolanaukiolla alkaa elokuussa metrotyömaan ja keskuspysäköintilaitoksen itäisen ajotunnelin maansiirtotyöt. Artikkelin yhteydessä olevassa faktalaatikossa kerrotaan, että Tapiolan keskuksen uudistaminen liittyy länsimetron rakentamiseen.
©Esmerk
Kommentti: Pääkaupunkiseutu ansaitsee raiteensa
Vartti, 16 kes 2010, 5:-
Uutispäällikkö Marju Järvinen kommentoi keskustan konkariministerien kritiikkiä, jota nämä ovat esittäneet länsimetroa ja kehärataa kohtaan. Järvisen mielestä rahaa tokin tarvitaan maakuntiinkin, mutta pieni muistutus on paikallaan. Savonlinnan ja Huutokosken 8 junavuoroa kuljettava kiskohanke vei 42 milj. euroa. Pääkaupunkiseutu on raiteensa ansainnut, sillä matkanteko etenee usein etanavauhtia.
©Esmerk
Niittykummun asema rakennetaan yhtä aikaa muiden kanssa
Länsiväylä, 16 kes 2010, 7:-
Niittykummun metroasema rakennetaan suunnitelmista poiketen samanaikaisesti muiden länsimetron asemien kanssa. Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaos myönsi 14.6.2010 alueen suunnitteluvarauksen vakuutusyhtiö Varman ja rakentajien Saton ja SRV:n yhteenliittymälle.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen toteaa, että suunnitteluvaraus on erinomainen asia metron kannalta. Näin kaikki Espoon asemat saadaan kerralla valmiiksi.
©Esmerk
Lauttasaaressa pohditaan vielä metron tulemisen vaikutuksia
Helsingin Sanomat, 13 kes 2010, A15:-
Artikkelissa esitellään Lauttasaaren tulevan metroaseman aluetta. Länsimetron toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan Lauttasaaren aseman kautta tulee kulkemaan päivittäin jopa 25 000 ihmistä, kun liikennöinti alkaa vuonna 2015.
Aseman arkkitehtuurisuunnittelu on vielä kesken, mutta sisäänkäyntejä tiedetään tulevan kaksi. Arkkitehti Jutta Haarti-Katajainen arvelee myös meren läheisyyden näkyvän jollain tapaa aseman rakenteissa.
Yhä on kuitenkin arvoitus, miten metro muuttaa maanpäällistä maisemaa. Sisäänkäynneistä toinen tulee ostoskeskuksen yhteyteen, mutta keskuksen osakkaat eivät ole vielä päättäneet uusitaanko vuodelta 1970 oleva rakennus metron mukana vai ei. Suunnitteilla tosin on myymälätilan kaksinkertaistaminen ja asuinkerrosten rakentaminen ostoskeskuksen päälle.
Artikkeli on osa sarjaa, joka esittelee kaikki Espoon länsimetron tulevat asemat.
©Esmerk
Länsimetron työmaa-aitaa koristeltiin EMMAn inspiroimana
Länsiväylä, 12 kes 2010, 3, 9:-
Viikolla 23/2010 Espoon Tuuliniityn kohdalla ahkeroitiin seinämaalausta Länsimetron työmaa-aitaan. 29 metriä pitkästä maalauksesta vastasi runsaat parikymmentä nuorta ja senioria, jotka olivat aloittaneet suunnittelun jo maaliskuussa Espoon modernin taiteen museo EMMAssa.
Maalarit käyttivät EMMAn teoksia inspiraationa. Museolehtori Veera Jalava kertoo, että ennakkoluulot toista ikäpolvea kohtaan ovat karisseet matkan varrella. Maalaamiseen osallistunut Tuula Ollila toteaa, että on ollut mukavaa olla mukana projektissa, sillä metro on osa tulevaisuutta. Hän uskoo, että metroa tullaan käyttämään vilkkaasti.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Kaupungistumisen jarruttamisen päätyttävä
Iltalehti, 12 kes 2010, 5:-
Iltalehti syyttää 12.6.2010 pääkirjoituksessaan keskustajohtoa pääkaupunkiseudun kehityksen jarruttamisesta. Lehden mukaan useat alueen hankkeet kuten kehärata ja länsimetro ovat kuitenkin välttämättömiä, ja olisi pitänyt toteuttaa jo aikoja sitten.
©Esmerk
Väyrynen ja Pekkarinen teilasivat metropolipolitiikan
Helsingin Sanomat, 10 kes 2010, A3, A5:-
HS:n pääministeritentissä 9.6.2010 olleet keskustan puheenjohtajaehdokkaat Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen löysivät yhteisen sävelen puheen siirtyessä pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden rahoitukseen. Konkariministerit arvostelivat ankarasti länsimetron ja kehäradan rahoitusta ja liikennepolitiikan painopisteen keskittymistä etelään. Pekkarinen kyseli rahanjaon oikeutuksen perään, kun hänen omien sanojensa mukaan länsimetron ja Kehäradan rahoitukseen käytetään 1,2 mrd. euroa.
©Esmerk
Uusi betonitehdas tuottaa betonia Länsimetron työmaalle
TV YLE TV2, 10 kes 2010, online:-
Helsingin Jätkäsaaressa juhlittiin Ruduksen uuden betonitehtaan avajaisia 10.6.2010. Tehdas tuottaa betonia tulevina vuosina mm. Länsimetron työmaalle.
©Esmerk
Länsimetron louhinnat etenevät 30 metrin viikkovauhtia
Metro, 09 kes 2010, 6:-
Länsimetron ensimmäiset varsinaiset tunneliräjäytykset aloitettiin 8.6.2010. Toistaiseksi metrolle on kaivettu ainoastaan huoltotunneli Ruoholahteen. Metrotunneli etenee nyt Lauttasaarta kohti noin 30 metriä viikossa. Tunnelin kivimurskaa käytetään täytemassana Jätkäsaareen rakennettavalla asuinalueella.
Länsimetro voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 lopussa. Länsimetron hallitus on päättänyt lykätä aikataulua vuodella lähinnä kaavavalitusten takia.
©Esmerk
Länsimetron louhinnat etenevät 30 metrin viikkovauhtia
Hufvudstadsbladet, 09 kes 2010, 8:-
Länsimetron ensimmäiset varsinaiset tunneliräjäytykset aloitettiin 8.6.2010. Toistaiseksi metrolle on kaivettu ainoastaan huoltotunneli Ruoholahteen. Metrotunneli etenee nyt Lauttasaarta kohti noin 30 metriä viikossa. Tunnelin kivimurskaa käytetään täytemassana Jätkäsaareen rakennettavalla asuinalueella.
Länsimetro voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 lopussa. Länsimetron hallitus on päättänyt lykätä aikataulua vuodella lähinnä kaavavalitusten takia.
©Esmerk
Helsinki pohtii uudelleen Kruunuvuoren sillan kannattavuutta
Helsingin Sanomat, 09 kes 2010, s.A12:-
Helsingin kaupunki joutuu heikkojen talousnäkymien vuoksi harkitsemaan uudelleen, kannattaako Kruunuvuoren yli rakentaa 900-metrinen silta. Kaupunki kartoittaa vaihtoehtoja sillan rakentamiselle. Yksi mahdollisuus on se, voisiko Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan asuinalueen joukkoliikenteen hoitaa keskustasta lähtevillä lautoilla. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toteaa, ettei siltaa voida toteuttaa niin nopeasti kuin oli toivottu. Lisäksi vuoden 2008 arvio sillan hinnasta on liian alhainen. Tuolloin valtuustolle kerrottiin, että sillan rakentaminen maksaisi 125 milj. euroa. Nyt arvio on, että hinta olisi 190 milj. euroa. Kaupunki järjestää suunnittelukilpailun sillan muodosta syksyllä 2010.
Siltayhteys tulisi kevyen liikenteen ja raitiovaunujen käyttöön. Lisäksi Laajasalon liikenneyhteyksien toteuttaminen vaatisi 110 milj. euroa maksavia muutostöitä Herttoniemen liikenneympyrään.
Sen sijaan lauttayhteyttä Laajasaloon on ajanut jo vuosia kaupunginosayhdistysten ja kansalaisjärjestöjen muodostama Rantaryhmä. Kaupunki on arvioinut, että siltaa käyttäisi päivittäin jopa yli 20 000 matkustajaa, mutta Rantaryhmä pitää arviota liian suurena. Sen mukaan saattaisi olla jopa järkevämpää rakentaa metroyhteys Herttoniemestä Laajasaloon. Ryhmän arvion mukaan Länsimetron hintatasolla tällainen kolme asemaa käsittävä haara maksaisi 250 milj. euroa.
©Esmerk
Radio Vegassa käsitellään mm. länsimetron rakentamista
Hufvudstadsbladet, 09 kes 2010, 31:-
Radio Vegan Nyfiken på Svenskfinland -makasiiniohjelmassa käsitellään mm. länsimetroa, jonka rakentaminen on päässyt toden teolla käyntiin. Ohjelma lähetetään 9.6.2010 klo 10.05 ja klo 21.10.
©Esmerk
Kruunuvuoren silta uhkaa käydä Helsingille liian kalliiksi
Hufvudstadsbladet, 09 kes 2010, 1, 5:-
Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen arvioi, että Kruunuvuorenselän yli suunniteltua siltahanketta joudutaan lykkäämään. Hänen mukaansa sillan mielekkyyttä täytyy pohtia, sillä investointi on kooltaan noin 200 milj. euroa. Vaihtoehtona on selvitettävä lauttayhteyttä Kruunuvuorenrannan ja Katajanokan välille.
Kruunuvuorenselän siltaa on kaavailtu kevyelle liikenteelle ja raitiovaunuille. Sillan vastustajat kritisoivat investoinnin kustannuksia ja massiivisen rakennelman vaikutusta saaristomaisemaan. Stadin Rantaryhmä -liike on myös ottanut esille vaihtoehdon metroyhteyden rakentamisesta Herttoniemestä eteläiseen Laajasaloon. Länsimetron ansiosta ryhmä voi esittää perusteita metrotunnelin puolesta viittaamalla konkreettisiin kustannuslaskelmiin.
Yksi argumentti siltaa vastaan on se, että monet Kruunuvuorenrannan asukkaat työskentelevät tai opiskelevat idän ja pohjoisen suunnalla, joten he eivät halua kiertää keskustan kautta. Kun Espoon metro valmistuu, edes länteen matkaavat eivät halua kulkea keskustan läpi.
©Esmerk
Kaupunginosayhdistys taistelee ratikkasiltaa vastaan
Helsingin Uutiset, 09 kes 2010, 4:-
Kaupunginosayhdistys taistelee Laajasalon Kruunuvuorenrannan raitiotiesiltahanketta vastaan. Stadin rantaryhmän laatiman ehdotuksen mukaan Kruununvuorenrannan ja kantakaupungin välinen joukkoliikenne voitaisiin hoitaa merilautoilla. Ehdotus sisältää neljä eri lauttavaihtoehtoa. Kolme isointa lauttamallia pystyvät kuljettamaan busseja, joten niille ei tarvitsisi järjestää erillistä liityntäliikennettä.
Rantaryhmään kuuluva dosentti ja arkkitehti Heikki Kukkonen sanoo kaikkien lauttavaihtoehtojen olevan ylivoimaisia raitiotiesiltaan verrattuna. Niiden investointikustannukset olisivat hieman yli 10 milj. euroa, kun siltainvestointi maksaisi 320 milj. euroa.
Stadin rantaryhmä harkitsisi myös metroradan haaroittamista Herttoniemestä Laajasaloon ja Kruunuvuorenrantaan. Vuonna 2008 metrohaaran rakentamiskustannuksiksi arvioitiin 400 milj. euroa. Länsimetron perusteella kustannukset ovat tarkentuneet, ja niihin suhteutettuna olisikin realistista arvioida uudelleen, mitä metrohaara tulisi maksamaan. Rantaryhmä uskoo, että hintalappu olisi n. 250 milj. euroa.
©Esmerk
Espoo käynnistää sähköautohankkeen
Hufvudstadsbladet, 08 kes 2010, 8:-
Espoon kaupunki, Valmet Automotive, Fortum ja Nokia käynnistävät yhteistyöhankkeen Eco Urban Living, jonka tavoitteena on edistää sähköautoilua etenkin Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola-alueella. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kertoo, että osapuolet suunnittelevat yhdessä alueen infrastruktuuria sähköautoille sopivaksi.
Kyseinen alue on länsimetron rakentamisen myötä suurten muutosten edessä, joten sinne halutaan suunnitella ympäristöystävällisiä innovaatioita. Espoon kaupungin projektijohtaja Pekka Vilkkula kertoo, että alueella olemassa oleva kulttuurikokonaisuus halutaan säilyttää samalla kun alue sopeutetaan sähköautoja varten. Hän haaveilee, että 15 % alueen henkilöautokannasta olisi sähköautoja vuonna 2020.
Konkreettisia päätöksiä alueella tehtävistä toimenpiteistä ei vielä ole. Nähtäväksi jää, mihin yhteistyöhanke johtaa latauspisteiden lisäämisen ohella. Edellytykset kehitykselle ovat kuitenkin olemassa. Hankkeelle on avattu portaali, jotta ideoista voitaisiin kommunikoida paremmin asukkaiden kanssa.
Vilkkula uskoo, että sähköautoilla on parhaat edellytykset lyödä läpi kaupungeissa. Espoon kaupungin energiainsinööri Tiina Sekki toteaa, että sähköautot voivat osaltaan parantaa kaupunkien ilmanlaatua.
©Esmerk
Koivusaaren uudet talot eivät ehdi valmistua ennen länsimetron tuloa
Helsingin Sanomat, 07 kes 2010, A3, A13:-
Artikkelissa esitellään Koivusaaren aluetta, josta Helsinki kaavailee 4 000 asukkaan ja 1 500 työpaikan merellistä luksuslähiötä uuden Länsimetron aseman kylkeen. Samalla saaren pinta-ala aiotaan kolminkertaistaa 31 hehtaariin kärräämällä saarelle lisää maata.
Metron työmaatunnelia ryhdytään Koivusaaressa rakentamaan reilun viikolla 24/2010. Itse metrotunnelin pitäisi olla valmis kahden vuoden päästä ja sisäänkäyntien alkuvuodesta 2015.
Lauttasaarelaisten kovan vastustuksen vuoksi osayleiskaavaehdotus valmistuu vasta vuonna 2011 ja yleiskaava vuonna 2013-2014. On jo selvää, ettei Koivusaareen ehdi valmistua vielä yhtään uutta asuintaloa ennen kun metro alkaa liikennöidä loppuvuodesta 2015.
Artikkeli on osa sarjaa, joka esittelee kaikki Espoon länsimetron tulevat asemat.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt käynnistyivät Espoossa
Länsiväylä, 07 kes 2010, 4:-
Länsimetron rakennustyöt alkoivat Espoossa 1.6.2010 Tapiolan ajotunnelin työmaa-alueella, jossa järjestettiin rakentamisen aloittamisjuhla. Ensimmäisen kuopan kaivoivat seitsemän hengen yhteisvoimin mm. Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen ja Tapiola-yhtiöiden yhtiöryhmän johtaja Jari Saine.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt käynnistyivät Espoossa
Kirkkonummen Sanomat, 06 kes 2010, 17:-
Länsimetron rakennustyöt alkoivat Espoossa 1.6.2010 Tapiolan ajotunnelin työmaa-alueella. Ensimmäisen kuopan kaivoivat yhteisvoimin mm. Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen ja Tapiola-yhtiöiden yhtiöryhmän johtaja Jari Saine.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko totesi avajaisjuhlan puheessaan, että kaikkien uusien metroasemien ja niiden ympäristöjen asukkaat tulevat hyötymään länsimetron imusta.
Kaupunginvaltuuston puheenjotaja Mäkelä korosti, miten Espoon viisi aluekeskusta rakentuvat jatkossa raideliikenteen varaan kestävän kehityksen mukaisesti.
©Esmerk
Viikko 22/2010 kuvina
Hufvudstadsbladet, 05 kes 2010, 18-19:-
Lehden Veckan i bilder -palstalle on koottu kuvia viikon 22/2010 uutistapahtumista. Espoossa länsimetron rakentaminen aloitettiin virallisesti 1.6.2010.
©Esmerk
Nettikeskusteluissa kommentoidaan Tapiolan rakentamista
Länsiväylä, 05 kes 2010, 26:-
Lehden nettisivujen keskusteluissa on kommentoitu uutista, jossa kerrotaan tapiolalaisten vastustavan alueen massiivista rakentamisesta. Toiset kommentoijat toivottavat tornitalot tervetulleiksi kaupunkimaisina ja kaupunkisiluettiin kuuluvina. Espoon sanotaan saavan hyvät tulot tonttimaan myymisestä.
Toiset taas haluaisivat säilyttää palkitun asuinalueen väljyyden. Metroa syytetään syöväksi, jonka varjolla tuhotaan kaunis ympäristö.
©Esmerk
Mankkaan varikon aurinkovoimala otettiin käyttöön
Länsiväylä, 05 kes 2010, 5:-
Espoon kaupungin ja Fortumin Mankkaan autovarikolle asentama aurinkoenergiajärjestelmä on otettu käyttöön. Kyseessä on ensimmäinen aurinkovoimala, joka tuottaa energiaa sähköautojen lataamiseen.
Fortumin ja Espoon yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa sähköautojen laaja käyttöönotto Espoossa. Keskeisenä osana kehitetään lataamiseen tarvittavaa infrastruktuuria. Mm. länsimetron liityntäpaikoille on tarkoitus rakentaa sähköautojen lataamismahdollisuus.
©Esmerk
Pekkarinen ja Väyrynen tyrmäävät Länsimetron
Tekniikka & Talous, 04 kes 2010, 7:-
Ministerit Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen moittivat hallitusta ylenpalttisesta rahan käytöstä Etelä-Suomen infrahankkeisiin, kuten Espoon metroon. Puheet ovat yllättäviä, sillä molemmat ministerit ovat olleet mukana hyväksymässä metrorahoitusta, eikä kriittisiä puheenvuoroja tuolloin esitetty.
Valtio on sitoutunut maksamaan 30 % Länsimetron 714 milj. euron laskusta. Summan on kuitenkin arvioitu nousevan reiluun 800 milj. euroon.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen käynnistyi Espoossa
Rakennuslehti, 03 kes 2010, 5:-
Länsimetron rakentaminen käynnistyy Espoossa. Peab Infra Oy on aloittanut Tapiolan eteläisen ajotunnelin rakentamisen. Urakka valmistuu kesäkuussa 2011.
©Esmerk
Länsimetro aloittaa liikennöinnin vasta 2015
Rakennuslehti, 03 kes 2010, 9:-
Länsimetron käyttöönotto viivästyy siten, että se avataan liikenteelle loppuvuodesta 2015. Hidasteena ovat olleet mm. kaavavalitukset ja tekniset ongelmat.
©Esmerk
Länsimetron aikataulut venyvät
Rakennuslehti, 03 kes 2010, 23:-
Lehden ylös vs. alas -palstalla todetaan, ettei länsimetron rakentamisessa päästä edes alkuun, kun alkaa kuulua ydinvoimalasta tuttuja uutisia aikataulujen venymisestä. Taustalla ovat valitukset sekä maalaisjärjen ylittävät turvallisuusvaatimukset.
©Esmerk
Kalliosuunnittelun ekspertistä vuoden rakennusalan diplomi-insinööri
Rakennuslehti, 03 kes 2010, 9:-
Insinööritoimisto Saanio & Riekkolan toimitusjohtaja Reijo Riekkola on RIL:n valitsema vuoden 2010 rakennusalan diplomi-insinööri. Riekkolan meriitteihin kuuluu mm. kalliosuunnittelun huippuasiantuntijuus.
Saanio & Riekkolaa työllistää kotimaassa tällä hetkellä mm. länsimetro. Toimisto oli vahvasti mukana jo Helsingin Metron ensimmäisten tunneliosuuksien suunnittelussa. Kiire on Riekkolan mukaan nyt huomattavasti kovempi. Toisaalta suunnittelumenetelmät ovat kehittyneet huimasti, hän huomauttaa.
©Esmerk
Kolumni: Länsimetro voisi panostaa enemmän taiteeseen ja designiin
Helsingin Sanomat, 03 kes 2010, A3, C2:-
Kulttuuritoimittaja Kaisa Heinänen pohtii lehden Alaviite-palstalla Länsimetron tulevaa ilmettä. Kukaan ei vielä tiedä tarkalleen, miltä Helsingin ja Espoon uudet asemat tulevat näyttämään, sillä ensimmäiset totuutta vastaavat havainnekuvat julkistetaan vuonna 2011. Nykyiset suunnitelmat muuttunevat vielä, mikä olisi Heinäsen mukaan hyvä asia, sillä ne vaikuttavat toimivilta mutta tylsiltä. Hän miettiikin, onko vallalla ajatus siitä, että visuaalisesti "neutraali" tila on samalla turvallinen?
Länsimetro on pääkaupunkiseudun mittavimpia julkisia rakennushankkeita vuosikymmeniin, mutta taiteelle on varattu 500 000 euroa eli 0,07 % budjetista. Sen sijaan monissa muissa maissa taiteeseen ja asemien ulkonäköön on panostettu mieleenpainuvalla tavalla.
Heinänen ehdottaa, että Espoon ja Helsingin taidemuseot voisivat yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa järjestää taidekilpailun, jossa etsittäisiin teoksia länsimetron uusille asemille. Hän toteaa, että taide toisi lisää käyttäjiä, metron työllistämisvaikutukset ulottuisivat myös taiteilijoihin ja asemista voisi muotoutua persoonallisia ja viihtyisiä - julkinen taide sopisikin parhaiten ympäristöön, jossa liikkuu päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt käynnistyivät Espoossa
Helsingin Sanomat, 02 kes 2010, A12:-
Länsimetron rakennustyöt alkoivat Espoossa 1.6.2010 eteläisen ajotunnelin maanrakennusurakalla Tapiolan liikekeskuksen tuntumassa. Kesän lopulla alkavat Tapiolanaukion itäisen ajotunnelin maanrakennustyöt. Kesän mittaan rakennustyöt käynnistyvät myös muualla Espoossa.
Ajotunnelit valmistuvat keväällä 2011, minkä jälkeen työt jatkuvat metron louhinnoilla. Länsimetron arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä.
©Esmerk
Lukijakysymys: Harmittaako Länsimetron viivästyminen?
Länsiväylä, 02 kes 2010, 16:-
Lehti on kysynyt nettisivuillaan lukijoiltaan, harmittaako heitä Länsimetron viivästyminen. Kysymykseen 51 % on vastannut kyllä ja 49 % ei.
©Esmerk
Länsimetron työtunnelin rakentaminen on aloitettu Tapiolassa
Helsingin Sanomat, 01 kes 2010, A10:-
Tapiolan eteläisen työtunnelin rakentaminen on aloitettu Espoon länsimetron työmaalla. Työtunnelista tulee Länsimetron huoltoyhteys.
Urakka valmistuu kesällä 2011.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkuun Espoossakin
Hufvudstadsbladet, 01 kes 2010, 2:-
Länsimetron rakennustyöt alkavat Espoon puolella virallisesti 1.6.2010 Tapiolan ajotunnelin maanrakennusurakalla. Urakan tilaaja on tällä kertaa Espoon kaupunki eikä Länsimetro Oy. Räjäytykset alkavat vasta vuonna 2011.
Kaupunginvaltuutettu Kurt Byman ei varmasti metron rakentamista juhli. Vaikka hänen valituksensa viivästyttivät rakentamista kunnolla ja korottivat laskua 100 milj. eurolla, hanke etenee.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt käynnistyivät Espoossa
TV YLE TV2, 01 kes 2010, online:-
Länsimetron rakennustyöt alkoivat Espoon Tapiolassa 1.6.2010. Töiden aloitus viivästyi valitusten takia noin vuodella. Espoon toimialajohtaja Olavi Louko kertoo, että pitkä valitusprosessi nostaa metron kustannuksia n. 10 %:lla. Tämänhetkisen arvion mukaan kokonaishinta Ruoholahti-Matinkylä-osuudelle on 800 milj. euroa.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen uskoo, että Tapiolan metroasema on sisäsiistissä kunnossa vuonna 2014. Liikennöinnin Länsimetro voisi aloittaa vuoden 2015 lopulla.
Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jukka Mäkelän mielestä metron rakentamista pitäisi jatkaa keskeytyksettä Espoonlahteen ja Kivenlahteen saakka.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt käynnistyivät Espoossa
TV MTV3, 01 kes 2010, online:-
Länsimetron rakennustyöt alkoivat Espoon Tapiolassa 1.6.2010. Töiden aloitus viivästyi valitusten takia noin vuodella.
Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Jukka Mäkelä harmittelee sitä, että edulliset rakennussuhdanteet jäivät valitusten takia hyödyntämättä. Tämän takia kustannukset nousevat noin 100 milj. eurolla.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt käynnistyivät Espoossa
TV MTV3, 01 kes 2010, online:-
Länsimetron rakennustyöt alkoivat Espoon Tapiolassa 1.6.2010. Töiden aloitus viivästyi valitusten takia noin vuodella. Tämän takia kustannukset nousevat noin 100 milj. eurolla.
©Esmerk
Suomenojasta halutaan luoda ekologinen asuinalue
Helsingin Sanomat, 31 tou 2010, A10:-
Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueesta halutaan luoda metron käyttöön tukeutuva energiatehokas ja ekologisesti kestävä kaupunginosa. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Finnoon osayleiskaavan tavoitteita keskiviikon kokouksessaan.
Luonnonsuojelijat ovat olleet erityisen huolissaan alueen lintulammikon kohtalosta. Suunnittelulinjauksissa Suomenojan laakso varataan virkistyskäyttöön ja lintulammikko luontopolkuineen liitetään alueeseen. Lintuja on määrä suojella valtuuston linjauksen mukaisesti.
©Esmerk
Länsimetron rakennus käynnistyy Espoossa
Länsiväylä, 29 tou 2010, 3:-
Länsimetron rakennustyöt alkavat virallisesti Espoossa 1.6.2010 Tapiolan ajotunnelin maanrakennusurakalla. Urakka on Espoon kaupungin tilaama, sillä tunnelia käytetään myös Tapiolan keskuspysäköinnin kaivamisessa. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että asukkaille rakennustyöt näkyvät vain kauniina aitana. Räjäytykset alkavat vasta vuonna 2011.
Kesä-heinäkuussa on Karhusaaren, Keilaniemen ja Otaniemen louhintojen vuoro. Näille urakoille kertyy hintaa runsas 6 milj. euroa. Louhintatyöt on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä ja liikenteelle metro avataan loppuvuodesta 2015.
Länsimetro on palkannut vuorovaikutusinsinöörin jakamaan tietoa asukkaille ja yrityksille. Tehtävään on valittu Reijo Jokela.
©Esmerk
Polemaattori: Länsimetroa odotettu 1950-luvulta asti
Metro, 28 tou 2010, Live 2:-
Ajankohtaisia asioita humoristisesti listaavalla Polemaattori-palstalla todetaan, että VR:n myöhästymiset eivät ole mitään verrattuna länsimetroon. Sitä on odotettu jo 1950-luvulta asti.
©Esmerk
Länsimetro aloittaa vasta 2015
TV MTV3, 27 tou 2010, online:-
Länsimetron käyttöönotto viivästyy yli vuodella. Hidasteena ovat olleet mm. kaavavalitukset ja tekniset ongelmat. Länsimetron rakennustyöt alkavat kesäkuussa 2010. Liikenteen on määrä käynnistyä 2015.
©Esmerk
Länsimetro myöhästyy ainakin vuodella
Aamulehti, 27 tou 2010, A6:-
Länsimetron liikenne alkaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla, kun suunniteltu alkamisajankohta oli syksy 2014. Vuoden lykkäys johtuu lähinnä kaavavalituksista.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko arvioi, että Länsimetron viivästyminen voi maksaa jopa 100 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetron liikenne alkaa vasta vuonna 2015
Helsingin Sanomat, 27 tou 2010, s.A13:-
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja, Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko arvioi, että Länsimetron viivästyminen voi maksaa jopa 100 milj. euroa. Loukon mukaan yhtiö on valmis siirtämään tulevia louhintaurakoita edelleen, jos suururakka ylikuumentaa markkinat.
Länsimetron liikenne alkaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla, kun suunniteltu alkamisajankohta oli syksy 2014. Vuoden lykkäys johtuu lähinnä kaavavalituksista.
©Esmerk
Länsimetron liikenne alkaa vasta vuonna 2015
Metro, 27 tou 2010, 1, 7:-
Länsimetro ilmoitti 26.5.2010, että sen liikenne alkaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla, kun suunniteltu alkamisajankohta oli vuonna 2014. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että koko ajan on tiedetty, että on vaikeaa kiriä takaisin Bymanin vuotta. Tähän ei keksitty minkäänlaista keinoa.
Bymanin vuodella Kokkinen viittaa espoolaisvaltuutettuun Kurt Bymaniin, jonka valituksista viimeinen kumottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa helmikuussa 2010. Bymanin lisäksi myös Tapiola Center oli valittanut KHO:hon.
Länsimetron urakassa halutaan varata riittävästi aikaa automaattijunien ja järjestelmien testaamiseen rakennustöiden lisäksi. Louhintatyöt on määrä saada päätökseen vuoden 2012 lopussa. Kokkisen mukaan louhinnan valmistuessa ilmoitetaan metron käyttöönottopäivä.
©Esmerk
Länsimetron liikenne alkaa vasta vuonna 2015
Ilta-Sanomat, 27 tou 2010, 9:-
Länsimetron valmistuminen viivästyy. Metroyhtiön mukaan liikenne alkaa vuoden 2015 lopulla. Alunperin liikenteen piti alkaa vuotta aiemmin. Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko kertoo, että viivästys uhkaa lisätä rakentamiskuluja jopa 100 milj. eurolla.
©Esmerk
Länsimetron liikenne alkaa vasta vuonna 2015
Hufvudstadsbladet, 27 tou 2010, 12:-
Länsimetron valmistuminen viivästyy. Metroyhtiön mukaan liikenne alkaa vuonna 2015. Alunperin liikenteen piti alkaa vuotta aiemmin.
Länsimetron valmistumista viivästyttävät kaavavalitukset. Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko katsoo, että espoolaisvaltuutettu Kurt Bymanin yhden miehen sota metroa vastaan viivästyttää rakentamista vuodella ja aiheuttaa veronmaksajille 100 milj. euron lisäkustannukset. Loukon mielestä Byman on valittanut kaikesta mahdollisesta pelkästään kiusantekomielessä.
Byman on hiostanut Loukoa useita vuosia ja tehnyt mm. rikosilmoituksen väitetyistä väärinkäytöksistä kaupungin edustusrahojen käytössä. Byman väittää, että hänen valituksensa eivät tule veronmaksajille kalliiksi, sillä rakennusindeksi laskee koko ajan ja aikataulun lykkääntyminen tuo päinvastoin 15 milj. euron säästöt.
Byman ihmettelee, miten voidaan odottaa, että näin suuresta hankkeesta ei kukaan valittaisi. Hänen mukaansa myös poliitikolla täytyy olla sama valitusoikeus kuin muillakin. Byman katsoo, että suuri osa espoolaisista vastustaa metron rakentamista mutta ei usko voivansa tehdä mitään asialle. Hänen mukaansa Länsimetro Oy:n tarkistettu aikataulu on liian optimistinen ja liikennöinti siirtyy vuoteen 2017.
©Esmerk
Metroaseman sisäänkäynti rakennetaan Gyldéninaukiolle
Lauttasaari, 27 tou 2010, 2:-
Länsimetron Lauttasaaren metroaseman sisäänkäynti tulee Gyldéninaukiolle. Puistokaistale ja osa liiketontista muutetaan aukioksi, jolle sisäänkäynti rakennetaan.
Sisäänkäyntirakennuksessa on n. 200 neliömetriä.
©Esmerk
Tapiolassa vastustetaan massiivista rakentamista
Länsiväylä, 26 tou 2010, 4:-
Tapiolan alue on muuttumassa länsimetron ja uudisrakentamisen takia, ja Espoo uusii alueen asemakaavaa. Tapiolassa ei metroa juuri toivottu, ja erityisesti Tapiolan Kilta ja asukkaat vastustavat asuin- ja liiketornien massiivista rakentamista.
Kilta on esittänyt Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle mm. liikekeskustan kannelle rakennettavaksi kerrostalojen sijaan tiloja julkiseen käyttöön, kuten harrasteisiin. Killan puheenjohtajan Marja-Liisa Pietilän mukaan alueella pitäisi olla viihtyisämpää ja kauniimpaa.
©Esmerk
Länsimetron liikenne alkaa vasta vuonna 2015
Taloussanomat, 26 tou 2010, Online:-
Länsimetron valmistuminen viivästyy. Metroyhtiön mukaan liikenne alkaa vuoden 2015 lopulla. Alunperin liikenteen piti alkaa vuotta aiemmin.
Länsimetron valmistumista viivästyttävät kaavavalitukset ja täsmentyneet rakentamisen reunaehdot. Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko pitää aikataulua tiukkana mutta toteutuskelpoisena.
Otaniemen, Keilaniemen ja Karhusaaren louhintatyöt alkavat heinäkuussa 2010. Urakoita toteuttavat YIT Rakennus sekä Kalliorakennus-Yhtiöt. Espoossa Länsimetron rakennustyöt käynnistyvät Tapiolasta kesäkuussa 2010.
©Esmerk
Espoon Keilaniemeen luvassa näyttävä metroasema
Helsingin Sanomat, 26 tou 2010, A14:-
Espoon Keilaniemi oli vielä tyhjillään kolme vuosikymmentä sitten. Nykyään Keilaniemen lasitorneihin matkustaa joka arkiaamu suuri joukko ihmisiä. Tuhansien Keilaniemessä työskentelevien uskotaan alkavan Länsimetron käyttäjiksi, kun Keilaniemen asema valmistuu vuonna 2015.
Suunnitelmat Keilaniemen aseman suhteen ovat mittavat. Tuleva metroasema ja Karhusaarentie aiotaan kattaa. Päälle saattaa nousta jopa 50-kerroksisia asuintorneja. Metroaseman sisustus halutaan muokata alueen bisnesimagoa vastaavaksi ja asemalle toivotaan laadukkaita kauppoja.
Espoossa pelätään edelleen, että asemakaavavalitukset jarruttavat hanketta.
©Esmerk
Länsimetron liikenne alkaa vasta vuonna 2015
TV YLE TV2, 26 tou 2010, online:-
Länsimetron käyttöönotto viivästyy yli vuodella kaavavalitusprosessin takia. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, ettei valituksia tullut paljon, mutta jokainen valitus on kuitenkin käsiteltävä huolellisesti. Tämä ottaa oman aikansa, ja kustannuksetkin kasvavat.
Liikenne käynnistyy vasta vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Länsimetro aloittaa liikennöinnin vasta 2015
TV Nelonen, 26 tou 2010, :-
Länsimetron käyttöönotto viivästyy yli vuodella. Samalla kustannukset saattavat kasvaa jopa 100 milj. euroa.
Hidasteena ovat olleet mm. kaavavalitukset ja tekniset ongelmat. Länsimetron rakennustyöt alkavat kesäkuussa 2010. Liikenteen on määrä käynnistyä vuonna 2015.
©Esmerk
Huoli pakkolunastuksesta vei yöunet
Hufvudstadsbladet, 24 tou 2010, 6:-
Länsimetron rakentamista käsittelevän artikkelisarjan neljännessä osassa kerrotaan, että Espoon Tontunmäessä asuva Timo Tanskanen on vuosikausia yrittänyt selvittää, joutuuko hänen talonsa pakkolunastukseen metron rakentamisen takia. Urheilupuiston metroaseman huoltotunnelin rakennussuunnitelman tulkittiin uhkaavan Tanskasen kotia, jossa hän myös pyörittää polkupyöräkorjaamoa. Tanskanen pelkää menettävänsä kaiken, jos hän perheineen joutuu muuttamaan.
Tanskanen sai Länsimetro Oy:ltä useita hataria vastauksia, että asiaa selvitetään yhä, minkä jälkeen hän kääntyi Espoon kaupungin puoleen. Kaupungilta saamiensa viestien mukaan hänen pihansa olisi ainoa vaihtoehto hälytysajoneuvojen kääntöpaikkaa varten. Tanskanen kertoo yrittäneensä turhaan saada vastauksia kaikilta mahdollisilta tahoilta. Asiaa selvittämään ryhtynyt lehti sai viimein tiedon, että maanpinnalla olevaa yksityisomaisuutta ei pakkolunasteta metron takia.
Länsimetro Oy:n projekti-insinööri Tero Palmu kertoo, että nykytilanteessa Tontunmäen huoltopisteelle on kaksi vaihtoehtoista paikkaa, jotka sijaitsevat Espoon kaupungin puistoalueilla eivätkä vaikuta Tanskasen toimintaan. Palmun mukaan varmuudella ei voida luvata mitään, ennen kuin asia on selvä. Kyseisessä tapauksessa lopullinen päätös on edelleen tekemättä ja riippuu metron tarkasta reitistä.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja, Espoon kaupungin projektinjohtaja Matti Kokkinen toteaa huolen johtuvan väärinkäsityksestä. Mahdollinen pakkolunastus koskee Espoon ja Helsingin kaupunkien kiinteistöjen lisäksi runsasta 180:tä yksityisomisteista kiinteistöä metroreitin varrella. Kokkisen mukaan kyse on 20-50 metriä maanpinnan alapuolella olevasta maasta. Jos omistaja ei anna lupaa maan käyttöön metroa varten, maa pakkolunastetaan.
Tanskanen on eniten tuohtunut siitä, miten vaikeaa vastausten saaminen on ollut. Länsimetro Oy:n tiedottaja Riina Kairulahti sanoo, että tietoa ei salata mutta enempää kuin sillä hetkellä tiedetään ei voida kertoa. Hänen mukaansa asukkaat saavat tietoa yhtiön verkkosivuilta tai soittamalla, lähettämällä sähköpostia tai tulemalla yhtiön konttoriin Tapiolaan.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Metro muuttaa kaupunkikuvaa Espoossa
Länsiväylä, 22 tou 2010, 4:-
Päivi Hahko toteaa lehden pääkirjoituksessa, että Länsimetro muuttaa joukkoliikennekäyttäytymisen lisäksi kaupunkikuvaa Espoossa. Metrohankeen uskotaan houkuttelevan uusia asukkaita sekä palveluita ja yrityksiä. Lisäksi kiinteistöjen arvo kohoaa asemien läheisyydessä.
Toisaalta kiinteistöjen hinnat kuitenkin todennäköisesti laskevat liityntäliikenteen alueella. Järkevää kaupunkisuunnittelua tarvitaan myös, jotta vältyttäisiin levottomuuksilta, joita metron pelätään tuovan mukanaan.
©Esmerk
Asuntojen hinnat nousevat tulevien metroasemien lähellä
Länsiväylä, 22 tou 2010, 1, 3:-
Espoossa asuntojen hinnat ovat jo lähteneet nousuun tulevien metroasemien lähellä esimerkiksi Matinkylässä ja Tapiolassa. SRV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Juha-Veikko Nikulainen toteaa, että uusien asuntojen hinnat ovat nousseet noin puolen vuoden ajan. Nikulainen uskoo hintojen kohoavan vielä maltillisesti, sillä ihmisten maksukyky on hyvä ja kysyntää riittää.
Metroasemia rakennetaan mm. Otaniemeen, Tapiolaan ja Matinkylään. Viimeisenä rakennettavan Matinkylän aseman on tarkoitus valmistua vuonna 2015.
©Esmerk
Espoon ympäristölautakunta selvitti lintujen pesimäalueet
Helsingin Sanomat, 21 tou 2010, A13:-
Espoon ympäristölautakunta lähetti ohjeeksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginhallitukselle selvityksen Suomenojan lintujen pesimäalueista. Kaupunginvaltuusto edellytti syksyllä 2010, että kaavoituksen on varmistettava lintualueen riittävä suojelu.
Selvityksen mukaan tärkeimmät pesimäalueet sijaitsevat koillis- ja pohjoisosissa. Pohjoisosaan on jo linjattu Suomenlahdentie. Tie tarvitaan muun muassa länsimetron liityntäliikenteelle.
Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Tiina Pursula toteaa, ettei ympäristölautakunnalla ole päätösvaltaa tielinjaukseen. Selvitys lähetetään niille, joilla päätösvaltaa on.
©Esmerk
Metrotyömaan liikennejärjestelyjä kritisoidaan
Hufvudstadsbladet, 21 tou 2010, 10:-
Pyöräilijät eivät ole olleet tyytyväisiä länsimetron työmaan liikennejärjestelyihin Helsingin Ruoholahdessa. Hufvudstadsbladet tarkkaili paikkaa, ja vain viidentoista minuutin aikana oli sattua kaksi vakavaa onnettomuutta auton ja pyörän välillä. Helsingin pyöräilijöiden yhdistyksen Hepon puheenjohtaja Petri Sipilä kuvailee risteystä katastrofaaliseksi.
Rakennusviraston katuosaston Markku Heino on hyväksynyt Lemminkäisen liikennejärjestelyt. Heinon mukaan risteys on nykyisessä kuosissaan vuoteen 2014 asti, jolloin rakennustyöt valmistuvat. Sipilän mukaan paikalla sattuu tässä tapauksessa useita vakavia onnettomuuksia. Lemminkäinen Infran toimitusjohtaja Henrik Eklund kertoo tietävänsä risteyksen, ja lupaa tutustua asiaan. Eklund toteaa, ettei tarkoituksena ole ollut luoda aikaisempaa vaarallisempaa liikenneympäristöä.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt alkavat Lauttasaaressa
Kirkkonummen Sanomat, 20 tou 2010, 5:-
Länsimetron tunnelityöt alkavat Lauttasaaressa. Ajotunnelin avolouhinnat alkavat juhannukselta ja kestävät kuukauden.
Lauttasaaren, Myllykallion ja Koivusaaren ajotunnelin tekee Länsimetro Oy:n, Destia Oy:n ja Metrostav-yhtiön työyhteenliittymä. Se sai 6,7 milj. euron urakan.
Ajotunnelin louhinta valmistuu vuoden 2011 alussa. Tuolloin alkaa metron ratatunnelin ja asemien louhinta. Työt kestävät Lauttasaaressa ja Koivusaaressa vuoteen 2012.
©Esmerk
METRO louhii Länsimetron ajotunnelit
Lauttasaari, 20 tou 2010, 2:-
Länsimetro ja Destian ja tshekkiläisen Metrostavin työyhteenliittymä METRO allekirjoittivat 17.5.2010 sopimuksen Lauttasaaren, Myllykallion ja Koivusaaren ajotunnelien louhintaurakoista.
Destia on urakoiden johtaja ja Metrostav toteuttaja. Sopimuksen arvo on 6,7 milj. euroa.
Rakennustyöt alkavat Lauttasaaressa viipymättä ja Koivusaaressa kesäkuun 2010 alussa. Ajotunnelien lähellä sijaitsevat kiinteistöt katselmoidaan ennen töiden käynnistymistä.
Länsimetron ratatunnelin louhinta kilpailutetaan syksyllä 2010.
©Esmerk
Länsimetro allekirjoittanut sopimuksen ajotunnelien rakentamisesta
Rakennuslehti, 20 tou 2010, 8:-
Länsimetro ja työyhteenliittymä METRO ovat allekirjoittaneet sopimuksen ajotunnelien rakentamisesta Lauttasaaressa, Myllykalliossa ja Koivusaaressa. Työyhteenliittymään kuuluvat Destia ja tsekkiläinen Metrostav. Destian vastuulla on urakan johtaminen ja Metrostavin vastuulla tunnelien louhinta. Sopimuksen arvo on 6,7 miljoonaa euroa.
©Esmerk
Laura Lepistö solmi yhteistyösopimuksen Espoon kanssa
Helsingin Sanomat, 19 tou 2010, A14:-
Taitoluistelija Laura Lepistö ja Espoon kaupunki solmivat 10 000 euron arvoisen yhteistyösopimuksen Gumbölen kartanossa 18.5.2010.
Jutussa Lepistöltä kysytään Espoo-aiheisia kysymyksiä. Länsimetron rakentamista Lepistö pitää hyvänä asiana, ja kertoo ottaneensa sen huomioon miettiessään, mihin haluaisi muuttaa.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt alkavat Lauttasaaressa
Helsingin Uutiset, 19 tou 2010, 4:-
Länsimetron tunnelityöt alkavat Lauttasaaressa. Ajotunnelin avolouhinnat alkavat juhannukselta ja kestävät kuukauden.
Lauttasaaren, Myllykallion ja Koivusaaren ajotunnelin tekee Länsimetro Oy:n, Destia Oy:n ja Metrostav-yhtiön työyhteenliittymä. Se sai 6,7 milj. euron urakan.
Ajotunnelin louhinta valmistuu vuoden 2011 alussa. Tuolloin alkaa metron ratatunnelin ja asemien louhinta. Työt kestävät Lauttasaaressa ja Koivusaaressa vuoteen 2012.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt alkavat Lauttasaaressa
Helsingin Sanomat, 18 tou 2010, A10:-
Länsimetron tunnelityöt alkavat Lauttasaaressa. Ajotunnelin avolouhinnat alkavat juhannukselta ja kestävät kuukauden.
Lauttasaaren, Myllykallion ja Koivusaaren ajotunnelin tekee Länsimetro Oy:n, Destia Oy:n ja Metrostav-yhtiön työyhteenliittymä. Se sai 6,7 milj. euron urakan.
Ajotunnelin louhinta valmistuu vuoden 2011 alussa. Tuolloin alkaa metron ratatunnelin ja asemien louhinta. Työt kestävät Lauttasaaressa ja Koivusaaressa vuoteen 2012.
©Esmerk
Länsimetro helpottaa tapiolalaisen liikkumista
Hufvudstadsbladet, 17 tou 2010, 1, 2-3:-
Länsimetron rakentamista seuraavan artikkelisarjan toisessa osassa kerrotaan muutoksista, joita länsimetron tulo aiheuttaa Tapiolassa. Tapiolan Merituulentien liikennejärjestelyistä ei matkustajilta juuri kiitosta heru. Päivittäin tunnelissa sijaitsevaa bussiasemaa käyttävä tapiolalainen Atte Aho kertoo, ettei paikalla huvita käyttää yhtään ylimääräistä aikaa. Aho kuuluu niihin, jotka odottavat länsimetroa innolla. Se tulee helpottamaan hänen arkeaan ja vapaa-aikaansa, koska liikkumisesta tulee nopeampaa ja ketterämpää. Länsimetro ei tule Ahon mielestä päivääkään liian aikaisin.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kuitenkin kertoo, ettei uskalla luvata metroliikenteen käynnistyvän 2014 kuten alun perin suunniteltiin. Projekti on viivästynyt valitusten vuoksi. Menetettyä aikaa pyritään nyt kuromaan umpeen, mutta se ei ole yksinkertaista metron rakentamisen monimutkaisuuden vuoksi.
Kokkisen mukaan päätöksiä ei vielä ole tehty Keilalahden ja Otaniemen metroasemien hahmotteluun liittyen. Asemien sijainnit on sen sijaan päätetty. Keilalahdessa metro pysähtyy Fortumin rakennuksen liepeillä. Tarkoituksena on rakentaa autotie osittain maan alle, jolloin tunnelin päälle rakennetaan kerrostaloja. Keilalahtea voisi kuvailla Manhattanin pienoisversioksi.
Rakennusyhtiö SRV:llä on projektiin varaus, mutta lopullista päätöstä ei ole tehty. Kokkisen mukaan Keilalahden metroasema vaatii enemmän käyttäjiä kuin Nokian, Fortumin ja muiden suurten yhtiöiden työntekijät. Jos metroaseman lähellä ei asu ketään, ei asemalle ole käyttöä aamu- ja iltapäiväruuhkien ulkopuolella.
Otaniemen metroasema on tulossa Teknillistä korkeakoulua vastapäätä olevan parkkipaikan alapuolelle. Tapiolassa metroasema on tulossa 20 metrin syvyyteen ostoskeskuksen alapuolelle. Metroaseman myötä myös liikennejärjestelyt muuttuvat ja tiedossa on uusia maanalaisia parkkitaloja. Tämänhetkinen liikennetunneli väistyy levittäytyvän ostoskeskuksen tieltä.
Kokkinen toteaa, ettei länsimetro poista Länsiväylän ruuhkia, mutta se vähentää liikennemäärän kasvua.
©Esmerk
Länsimetro helpottaa tapiolalaisen liikkumista
Hufvudstadsbladet, 17 tou 2010, 1, 2-3:-
Länsimetron rakentamista seuraavan artikkelisarjan toisessa osassa kerrotaan muutoksista, joita länsimetron tulo aiheuttaa Tapiolassa. Tapiolan Merituulentien liikennejärjestelyistä ei matkustajilta juuri kiitosta heru. Päivittäin tunnelissa sijaitsevaa bussiasemaa käyttävä tapiolalainen Atte Aho kertoo, ettei paikalla huvita käyttää yhtään ylimääräistä aikaa. Aho kuuluu niihin, jotka odottavat länsimetroa innolla. Se tulee helpottamaan hänen arkeaan ja vapaa-aikaansa, koska liikkumisesta tulee nopeampaa ja ketterämpää. Länsimetro ei tule Ahon mielestä päivääkään liian aikaisin.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kuitenkin kertoo, ettei uskalla luvata metroliikenteen käynnistyvän 2014 kuten alun perin suunniteltiin. Projekti on viivästynyt valitusten vuoksi. Menetettyä aikaa pyritään nyt kuromaan umpeen, mutta se ei ole yksinkertaista metron rakentamisen monimutkaisuuden vuoksi.
Kokkisen mukaan päätöksiä ei vielä ole tehty Keilaniemen ja Otaniemen metroasemien hahmotteluun liittyen. Asemien sijainnit on sen sijaan päätetty. Keilaniemessä metro pysähtyy Fortumin rakennuksen liepeillä. Tarkoituksena on rakentaa autotie osittain maan alle, jolloin tunnelin päälle rakennetaan kerrostaloja. Keilaniemeä voisi kuvailla Manhattanin pienoisversioksi.
Rakennusyhtiö SRV:llä on projektiin varaus, mutta lopullista päätöstä ei ole tehty. Kokkisen mukaan Keilaniemen metroasema vaatii enemmän käyttäjiä kuin Nokian, Fortumin ja muiden suurten yhtiöiden työntekijät. Jos metroaseman lähellä ei asu ketään, ei asemalle ole käyttöä aamu- ja iltapäiväruuhkien ulkopuolella.
Otaniemen metroasema on tulossa Teknillistä korkeakoulua vastapäätä olevan parkkipaikan alapuolelle. Tapiolassa metroasema on tulossa 20 metrin syvyyteen ostoskeskuksen alapuolelle. Metroaseman myötä myös liikennejärjestelyt muuttuvat ja tiedossa on uusia maanalaisia parkkitaloja. Tämänhetkinen liikennetunneli väistyy levittäytyvän ostoskeskuksen tieltä.
Kokkinen toteaa, ettei länsimetro poista Länsiväylän ruuhkia, mutta se vähentää liikennemäärän kasvua.
©Esmerk
Suomenlahden junatunneli syntyisi 2 mrd. eurolla
Tekniikka & Talous, 14 tou 2010, 1, 6:-
Junatunnelista Helsingin ja Tallinnan välille puhutaan aika ajoin, mutta konkretia on vielä kaukana. Tunnelia ajavan Baltirail-yhdistyksen mukaan tunnelin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset olisivat noin 1,5-2 mrd. euroa eli vähän enemmän kuin jo rakenteilla olevat Kehärata ja Länsimetro yhteensä.
©Esmerk
Pariskunta joutuu muuttamaan metrotöiden tieltä
Hufvudstadsbladet, 13 tou 2010, 1, 10:-
Artikkeli on ensimmäinen osa lehden aloittamasta juttusarjasta, jossa kerrotaan pienistä ja suurista riesoista, joita Länsimetron rakentaminen aiheuttaa. Osku ja Päivi Hätinen joutuvat muuttamaan Koivusaaressa sijaitsevasta punaisesta tuvastaan, koska metron louhintatyöt alkavat kesällä 2010. Osku Hätinen on pursiseura NJK:n satamamestari.
Länsimetroyhtiö käyttää aluksi Hätisten taloa työntekijöiden taukopaikkana. Myöhemmin talo luultavasti puretaan. Rakennustyömaa vaikuttaa myös NJK:n talvisäilytyspaikkoihin, joista 30 häviää. Kommodori Gunilla Antas kertoo, että korvaavia venepaikkoja pyritään löytämään Kalasatamasta ja Jätkäsaaresta.
Helsinki suunnittelee Länsimetron valmistuttua Koivusaareen 4 000 asuntoa merellisiin kerrostaloihin. Antas toivoo, että suunnitelmat eivät toteudu, sillä hän on huolissaan pursiseuran venepaikoista.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt alkavat Koivusaaressa
Vartti, 12 tou 2010, 5:-
Länsimetron tunneleiden louhintatyöt käynnistyvät kesän 2010 kuluessa luultavasti ensimmäisenä Koivusaaressa ja sitten Lauttasaaressa. Ajotunneleiden louhintaurakoiden sopimukset kirjoitetaan todennäköisesti viikolla 20/2010, kertoo Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen.
Lauttasaaressa ajotunneli sijoittuu Lauttasaarentien pohjoispuolelle. Myllykallion lähellä HSY:llä on jo varaus työmaalle, jota metron rakentamisessa voidaan hyödyntää. Rakentajat yrittävät kiriä umpeen valituksista aiheutunutta vuoden viivästymistä.
©Esmerk
Kiviniemi ja Väyrynen lähes kaikessa eri linjoilla Tampereen tentissä
Aamulehti, 12 tou 2010, A9:-
Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Mari Kiviniemi ja Paavo Väyrynen väittelivät puheenjohtajakiertueella Tampereella erityisesti aluepolitiikasta. Väyrynen kritisoi esimerkiksi Aalto-yliopistoa, Sipoon liitosta sekä Länsimetroa. Hän ihmetteli, mistä kaikille liikennesuunnitelmille riittää asiakkaita. Maahanmuuton lisäämiseen kielteisen kannan ottanut Väyrynen totesi, että maahanmuuttajia on haalittava, jotta metrossa riittää asiakkaita. Kiviniemi huomautti Väyryselle, ettei tämä ole äänestänyt muita kuin Sipoon liitosta vastaan. Muissa asioissa Väyrynen on ollut hallituksen ruodussa.
©Esmerk
Espoon kaupunginhallituksen päätöksiä
Hufvudstadsbladet, 11 tou 2010, 8:-
Espoon kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä seniorikeskusta ja Puolarmetsän sairaalaa koskevat suunnitelmat. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä toteaa, että projekti on suuri ja siitä keskusteltiin vilkkaasti.
Tavoitteena on seuraavaksi kilpailuttaa hanke ja löytää sopivat toimijat sen rakentamiseen ja rahoittamiseen. Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2012. Sairaalan ja seniorikeskuksen on määrä valmistua vuosina 2015-2016. Asia etenee valtuustoon.
Kaupunginhallitus katsoi myös, että Helsingin ja Espoon yhteistyötä täytyy tiivistää Koivusaaren metroaseman osalta. Sen mielestä Koivusaarta ei voi suunnitella irrallaan Hanasaaresta.
Kaupunginhallitus päätti myös hyväksyä sopimuksen säätiön perustamisesta Helsingin designpääkaupunkia varten.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen Otaniemessä erityisen vaativaa
Helsingin Sanomat, 10 tou 2010, A12:-
Länsimetron Otaniemen tulevaa metroasemaa käsittelevän artikkelin kainalojutussa kerrotaan, että Otaniemi on kesällä 2010 alkavien tunnelinlouhintatöiden kannalta erityisen vaativaa aluetta. Räjäytystöiden aikana on Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, VTT:llä ja pienemmissä tutkimuslaitoksissa pystyttävä tekemään millintarkkaa teknistä tutkimustyötä.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että räjäytystöiden ajoituksesta on sovittava tarkasti, jotta tutkimustyö herkillä mittalaitteilla ei häiriinny. Kellonajoista neuvotellaan vielä. Louhinta 3-4 räjäytyksen päivävauhdilla kestää kaksi vuotta.
©Esmerk
Espoon teekkareille vihdoin metroasema Otaniemeen
Helsingin Sanomat, 10 tou 2010, A3, A12:-
Helsingin Sanomien artikkelisarjassa esitellään Espoon länsimetron tulevat asemat. Viidentenä on vuorossa Otaniemi. Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho kertoo, että länsimetro on aina ollut Otaniemessä kantava teema, joka on innoittanut monia teekkareita lähtemään mukaan politiikkaan. Tieaho toimi itse teekkarien ylioppilaskunnan puheenjohtajana vuonna 1972. Hän oli myös yksi metron kannattajien pioneereista.
Länsimetro uudistaa Otaniemen keskusta. Metroaseman ympärille ollaan sallimassa lisärakentamista. Erään vision mukaan metrosta noustaisiin Otaniemessä kampusaukiolle, jonka poikki kuljettaisiin vain jalan tai pyörällä. Aukion reunalla olisi myös Aalto-yliopiston uusi päärakennus ja toimistorakennus. Metroaseman yhteyteen tulisi liikekeskus.
Espoon teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mukaan kaupungin ajatuksena on, että alueelle saataisiin uutta ilmettä täydennysrakentamisesta ja aukiosta. Otaniementien liikenne olisi häivytettävä aukion kohdalta.
Tieaho toivoo, että uudisrakentaminen alueella sopii vanhaan rakentamiseen.
©Esmerk
Äikäs-Idänpään-Heikkilä: Metrosta uusi dynamo Espoolle
Länsiväylä, 05 tou 2010, 3, 5:-
Espoon kauppakamarin johtajana tammikuussa 2010 aloittanut Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä haluaa keskittyä uuteen työhönsä ja jättää todennäköisesti paikkansa kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kauppakamarin isoimpina haasteina uusi johtaja näkee kaupungin päättäjien, virkamiesten ja yrittäjien saamisen saman pöydän ääreen kohtaamaan toisensa. Äikäs-Idänpään-Heikkilän mielestä Espoo ei ehkä ole niin yrittäjämyönteinen kaupunki kuin annetaan ymmärtää, vaan toiminta on usein hitaampaa ja jäykempää kuin naapurikaupungeissa.
Äikäs-Idänpää-Heikkilä näkee kauppakamarin ja Espoon kaupungin yhteisenä tavoitteena koko Helsingin metropolialueen kilpailukyvyn kehittämisen. Länsimetrosta hän odottaa Espoolle todellista dynamoa, sillä se on jo nyt tuonut kaupunkiin uusia visioita. Metro antaa elinkeinoelämälle aivan rajoittamattomat kehitysmahdollisuudet.
©Esmerk
Automaattimetro nostaa palvelutasoa
Helsingin Uutiset, 05 tou 2010, 1, 4:-
Metron automatisoinnin myötä metron palvelutaso paranee, kun vuorovälit lyhenevät ruuhka-aikoina. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, että jopa kahden minuutin vuoroväli on mahdollinen. Uudistustyöt alkavat keväällä 2010, kun Vuosaaren asemalle aletaan rakentaa laituriovia. Automaattiajoon on tarkoitus siirtyä vuonna 2014.
Automaattimetro on myös taloudellisempi, ja metroon panostaminen esimerkiksi bussiliikennettä kannattavampaa. HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Ville Lehmuskoski vertaa, että yhdellä eurolla pääsee metrolla 8,5 km ja bussilla 3,5 km. Projektipäällikkö Kimmo Reimanin mukaan automatisointi taas vähentää sähkön kulutusta 10-15 %. Turvallisuuteen panostetaan valvontakameroiden ja paloilmoittimien avulla. Securitaksen työntekijät jatkavat metron valvontaa ja HKL:n metroliikennejohtaja Tapio Hölttä toteaa, että myös metropoliisin valvontaa harkitaan.
Metron vanha liikenteenohjausjärjestelmä on palvellut melkein 30 vuotta. Automatisointi ja Länsimetron rakentaminen edellyttävät järjestelmän uusimista.
©Esmerk
Ratikka- ja metrokuskit kampanjoivat HKL:n yhtiöittämistä vastaan
Metro, 03 tou 2010, 4:-
HKL:n ratikka- ja metrokuskit aloittavat tiistaiaamuna 4.5.2010 kampanjan HKL:n mahdollista yhtiöittämistä vastaan. Työntekijöiden pelkona on, että yhtiössä haetaan tulosta palveluiden ja henkilöstön kustannuksella.
Yhtiöittämisselvitys on vielä HKL:n sisällä valmisteilla. Toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, että selvityksessä vertaillaan yhtiömallin ja nykyisen liikelaitosmallin hyviä ja huonoja puolia. Selvitys tehdään, koska se on kirjattu valtuustostrategiaan. Aikaa selvityksen tekemiselle on toukokuun loppuun.
Metrotoimintojen yhtiöittämistä on esitetty Länsimetron rakentamisen varmistumisesta lähtien. Lahdenrannan mukaan selvitystä ei tehdä nyt sen vuoksi, että Espoon ja Helsingin on sovittava metron operoinnista joka tapauksessa. Lahdenranta huomauttaa, että selvitys koskee koko HKL:n toimintaa. Ajoitus liittyy ennemminkin siihen, että HSL:n toiminta alkoi vuoden vaihteessa, ja jäljelle jääneen HKL:n tulevaisuus halutaan varmistaa.
©Esmerk
Metron pelätään aiheuttavan liikennekaaoksen
Länsiväylä, 01 tou 2010, 8:-
Nimimerkki "Laaksonen" on ottanut lehden nettisivuilla osaa Länsimetroa koskevaan keskusteluun, josta kerrotaan Netissä porisee -palastalla. Nimimerkin mielestä Matinkylään tulee metron myötä uusia asukkaita ja henkilöautoja ja myös liityntäliikenne lisääntyy, jolloin seurauksena on liikennekaaos.
©Esmerk
Tapiolasta tulee länsimetron kulttuuriasema
Helsingin Sanomat, 30 huh 2010, A3, A11:-
Helsingin Sanomien artikkelisarjassa esitellään Espoon länsimetron tulevat asemat. Neljäntenä on vuorossa Tapiola.
Tapiola on nimitetty jo länsimetron kulttuuriasemaksi. Tapiolaan kohoaa myös uusi teatteri- ja kongressirakennus. Tapiolan kasvojen pesu pääsee kunnolla käyntiin, kun Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta tekee päätöksen asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta.
Espoo ja kiinteistönomistajat ovat suunnitelleet uusia taloja ja lisää liiketiloja Tapiolaan. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko arvioi, että Tapiolaan tulee noin 2 000 uutta asukasta.
Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen kertoo, että tarkastelussa on, mitä Tapiolaan kaivataan. Immonen mainitsee esimerkkeinä erikoisliikkeet sekä elokuvateatterin.
©Esmerk
Länsimetroa lähellä olevat kiinteistöt katselmoidaan
Lauttasaari, 29 huh 2010, 2:-
Länsimetron tunneleita lähellä sijaitsevissa kiinteistöissä tehdään katselmukset ennen louhintatöiden käynnistämistä Lauttasaaressa ja Koivusaaressa.
Ajotunneleita lähellä olevat kiinteistöt katselmoidaan ensimmäisenä, juhannukseen 2010 mennessä.
Katselmusten tekijä on Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy.
©Esmerk
Brax vaihtaa vaalipiiriä Uudellemaalle
Helsingin Sanomat, 27 huh 2010, A6:-
Oikeusministeri Tuija Brax asettuu eduskuntavaaleissa ehdolle Uudeltamaalta. Brax kertoo, että ajatus vaalipiirin vaihtoon lähti liikkeelle, kun hallituspuolueet päättivät Kehäradan ja Länsimetron rahoituksesta. Braxin mukaan raideliikenteen tulevaisuus ratkaisee Uudenmaan tulevaisuuden.
©Esmerk
Brax vaihtaa vaalipiiriä Uudellemaalle
Savon Sanomat, 27 huh 2010, 6:-
Oikeusministeri Tuija Brax asettuu eduskuntavaaleissa ehdolle Uudeltamaalta. Hän perustelee ratkaisuaan kiinnostuksellaan raideliikenteen kehittämiseen.
Päätös vaihtaa vaalipiiriä sai lisävauhtia hallituksen liikennepoliittisista väännöistä ja etenkin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen yrityksestä kampittaa Kehäradan ja Länsimetron rahoitusta.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Vantaan kaupunkisuunnittelu Espoota järkevämpää
Helsingin Sanomat, 26 huh 2010, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa pohditaan kaupunkirakentamista. Espoon kaupunginvaltuusto päätti purkaa Espoon kaupungintalon ja tilalle suunnitellaan Espoon keskuksen kaupunkikuvaa kohentava rakennus. Vantaan kaupungintalo tyhjennettiin peruskorjauksen takia.
Vantaan kaupunkisuunnittelu on Espoota järkevämpää. Kaupunkia muokataan jo olemassa olevien joukkoyhteyksien mukaan. Espoossa tukeudutaan länsimetroon. Pitkällä aikavälillä kaupungilla ei ole selkeää näkemystä kaupunkirakentamisen painopisteistä.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Vantaan kaupunkisuunnittelu Espoota järkevämpää
Helsingin Sanomat, 26 huh 2010, B2:-
Lehden pääkirjoituksessa pohditaan kaupunkirakentamista. Espoon kaupunginvaltuusto päätti purkaa Espoon kaupungintalon ja tilalle suunnitellaan Espoon keskuksen kaupunkikuvaa kohentava rakennus. Vantaan kaupungintalo tyhjennettiin peruskorjauksen takia.
Vantaan kaupunkisuunnittelu on Espoota järkevämpää. Kaupunkia muokataan jo olemassa olevien joukkoyhteyksien mukaan. Espoossa tukeudutaan länsimetroon. Pitkällä aikavälillä kaupungilla ei ole selkeää näkemystä kaupunkirakentamisen painopisteistä.
©Esmerk
Helsingin metron liikenteenohjausjärjestelmä automatisoidaan
Lauttasaari, 22 huh 2010, 6:-
Metron liikenteenohjausjärjestelmä automatisoidaan Helsingissä vuonna 2014. Sen myötä jokaiseen vaunuun tulee valvontakamerajärjestelmä ja metron vuorovälit lyhenevät.
Länsimetron liikennöinti välillä Ruoholahti-Lauttasaari-Matinkylä käynnistyy vuoden 2014 lopulla.
©Esmerk
Rakennuksille tehdään katselmus ennen Länsimetron louhintoja
Lauttasaari, 22 huh 2010, 3:-
Länsimetron rakentaminen käynnistyy kesällä 2010 Lauttasaaressa ja Koivusaaressa kolmella ajotunnelilla. Ennen louhintojen aloittamista n. 150 metrin säteellä metrotunnelista sijaitseville rakennuksille tehdään alkukatselmus.
Tarkoituksena on kiinteistöjen rakenteen ja yleiskunnon selvittäminen. Länsimetro Oy:n on korvattava mahdolliset louhintatöiden aiheuttamat vahingot.
Alkukatselmuksen suorittaa Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy. Katselmus on määrä tehdä ennen juhannusta.
©Esmerk
Ajotunneleiden urakoitsijat valittiin
Rakennuslehti, 22 huh 2010, 7:-
Länsimetron hallitus on valinnut Destia Oy:n ja Metrostav a.s:.n työyhteenliittymä METRO:n Helsingin puolelle sijoittuvien kolmen ajotunnelin urakoitsijaksi. Urakkaan kuuluvat Lauttasaaren, Myllykallion ja Koivusaaren ajotunneleiden louhinnat. Noin 6,7 milj. euron urakan on määrä käynnistyä kesäkuussa.
©Esmerk
Jousenpuiston metroasemasta tulee sittenkin Urheilupuisto
Helsingin Sanomat, 21 huh 2010, A15:-
Helsingin Sanomien artikkelisarjassa esitellään Espoon länsimetron tulevat asemat. Kolmantena vuorossa on Urheilupuiston asema, jonka nimeksi piti tulla Jousenpuisto. Uusi nimi kuvaa Länsimetron toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan paremmin asemaa ja sen lähellä olevia palveluita. Urheiluteema tulee näkymään myös metroasemalla.
Markkinointiyhtiö Esport Developmentin markkinointijohtaja Kai Vilponen uskoo länsimetron piristävän Tapiolan urheilupuiston bisnestä merkittävästi. Jos länsimetron rakentaminen sujuu aikataulun mukaisesti, Esport Centerin viereiseen koivikkoon tulee metroasema vuonna 2015.
Urheilupuiston asemasta tulee länsimetron hiljaisimpia asemia. Käyttäjiä tulee olemaan 12 000-14 000 päivittäin. Liityntäpysäköintipaikkoja aseman lähelle on tulossa runsaalle 300 autolle ja n. 230 polkupyörälle. Kokkisen mukaan Urheilupuiston asemalla varaudutaan myös suuriin tapahtumiin kuten konsertteihin. Pienemmistä tapahtumista, kuten jääkiekko- tai jalkapallo-otteluista metro selviää helposti.
©Esmerk
Espoon kaupunki takaa Länsimetron lainan
Länsiväylä, 21 huh 2010, 9:-
Espoon kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 400 milj. euron suuruisen omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:lle. Summa tullaan hyödyntämään metron Espoon-osuuden rakentamisessa. Päätös syntyi äänin 55-11.
©Esmerk
Hiihtoputkelle lainatakaus Espoolta
Helsingin Sanomat, 20 huh 2010, A12:-
Espoon kaupunginvaltuusto päätti 19.4.2010 myöntää yhteensä 2,5 milj. euron suuruisen lainan Leppävaaran hiihtoputkelle. Päätös syntyi äänin 54-11. Kaupungin myöntämä takaus muodostaa elimellisen osan hiihtoputken toteuttamisesta.
Valtuusto myönsi kokouksessaan samaten 400 milj. euron suuruisen omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:lle. Summa tullaan hyödyntämään metron Espoon-osuuden rakentamisessa.
©Esmerk
Metron tunnelityöt Lauttasaaressa alkuun kesäkuussa 2010
Hufvudstadsbladet, 15 huh 2010, 10:-
Lauttasaaressa aloitetaan Länsimetron tunnelityöt kesäkuussa 2010. Ennen louhinnan alkamista tarkastetaan kaikki lähistön kiinteistöt. Lauttasaaren ja Koivusaaren kolmen ajotunnelin louhinnasta vastaa tshekkiläinen Metrostav. Urakan arvo on 6,7 milj. euroa.
Länsimetron hallitus päätti myös Jousenpuiston metroaseman nimen muuttamisesta. Jatkossa nimi on Urheilupuiston metroasema.
©Esmerk
Niittykummun metroasema haluttaisiin rakentaa jo nyt
Helsingin Sanomat, 14 huh 2010, A15:-
Helsingin Sanomien artikkelisarjassa esitellään Espoon länsimetron tulevat asemat. Toisena vuorossa on Niittykummun asema, jonka kohdalle aiottiin alunperin louhia vain kallio-onkalo ja itse asema oli tarkoitus rakentaa valmiiksi vasta myöhemmin. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko esittää kuitenkin nyt aseman rakentamista samassa aikataulussa muiden asemien kanssa.
Se vaatisi kuitenkin lisää käyttäjiä, eli alueelle tarvitaan enemmän asuntoja ja toimistoja. Loukon mukaan maanomistajien ja autokauppiaiden kanssa neuvotellaan parhaillaan autokauppojen sijoittamisesta muualle, ja hän lupaa, että suunnitelmia voidaan esitellä vielä touko- tai kesäkuussa 2010.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkisen mukaan asemalla olisi toistaiseksi vain 4 0005 000 käyttäjää, mikä on vain puolet tarvitusta käyttäjämäärästä. Hän arvioi aseman tarvitsevan 300-400 liityntäpysäköintipaikkaa, sillä esim. Kehä II:n varrelta Suurpellosta tulisi luultavasti käyttäjiä.
Metroyhtiö ei ole toistaiseksi varautunut aseman rakentamiseen eikä kustannuksiin ole varattu rahaa. Kokkinen arvioi aseman maksavan 25-30 milj. euroa, mutta hänen mukaansa olisi järkevää ja halvempaa rakentaa se samassa aikataulussa muiden kanssa.
Loukon mukaan tiiviimpi kaavoitus metroaseman seudulla toisi kaupungille varoja maanomistajien kanssa tehdyistä maankäyttösopimuksista.
©Esmerk
Länsimetron valmistuminen nostaa asunnon arvoa
Ilta-Sanomat, 10 huh 2010, 6-7:-
Espoolainen Ergin Tuganay laittoi Espoon Matinkylässä sijaitsevan kaksionsa myyntiin. Tuganay pitää asunnon valttina mm. rakenteilla olevaa länsimetroa. Tuganay uskoo, että länsimetron valmistuminen nostaa asunnon hintaa.
©Esmerk
Matinkylän metrokeskuksen myötä Iso Omena laajenee
Länsiväylä, 10 huh 2010, 9:-
Espoolta suunnitteluvarauksen Matinkylän metrokeskukselle saaneet Citycon ja NCC järjestivät Isossa Omenassa 7.4.2010 asukastilaisuuden, jossa istumapaikat loppuivat kesken. Asukkaita kiinnostivat mm. kysymykset meluhaitoista. Matinkylän pysäkki on toistaiseksi Länsimetro-linjan viimeinen, sillä jatkosta Kivenlahteen ei ole tehty päätöksiä.
Matinkylän metrokeskus nousee metroaseman päälle, ja näin Cityconin Iso Omena laajenee puolella. Kävijöitä odotetaan noin 30 000 päivittäin. Alueen kaavoitus on työn alla.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Metro saapuu pian Matinkylään
Länsiväylä, 10 huh 2010, 4:-
Toimittaja Klaus Nurmi toteaa lehden pääkirjoituksessa, että Länsimetron tunnelin louhinta Ruoholahdessa etenee hyvää vauhtia, ja Espoon asemien rakentamista valmistellaan vilkkaasti. Matinkylään pitäisi päästä metrolla jo viiden vuoden kuluttua. Espoolaisille metro tarkoittaakin totuttelua matkustamiseen uudellla tavalla.
Isossa Omenassa järjestetyn asukastilaisuuden perusteella on selvää, että metrotunneli ja siihen liittyvät rakennustyöt kiinnostavat. Nurmi ennustaa rakentamisen lisääntyvän ja palvelujen kohentuvan asemien ympäristössä, mitä odotetaan etenkin nuupahtaneessa Tapiolassa. Nurmi toivoo samaa myös Matinkylän ympäristölle.
©Esmerk
Helsingin metrovarikkoa laajennetaan ja remontoidaan
TV YLE TV2, 08 huh 2010, online:-
Helsingin metrovarikolla käynnistyy mittava laajennus ja remontti kesällä 2010. Laajennuksella varaudutaan länsimetroa varten hankittavien uusien metrojen huoltoon ja säilytykseen. Remontin kokonaiskustannukset ovat lähes 60 milj. euroa. Remontti toteutetaan vaiheissa ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä.
©Esmerk
Matinkylän metroasemaa käyttää jopa 30 000 asukasta
Helsingin Sanomat, 07 huh 2010, A3, A11:-
Helsingin Sanomien uudessa artikkelisarjassa esitellään Espoon metron tulevat asemat. Ensimmäisenä vuorossa on Matinkylän asema.
Länsimetron tulo muuttaa Matinkylän Ison Omenan ympäristön tiiviimmäksi ja nykyistä kaupunkimaisemmaksi alueeksi. Metroaseman päälle rakennetaan puolen Ison Omenan kokoinen metrokeskus, joka on tarkoitus avata samaan aikaan länsimetron kanssa vuonna 2015.
Kaupunki kaavailee myös Niittykummun metroaseman rakentamista suunniteltua aiemmin. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoo, että aluksi oli vain tarkoitus louhia paikka Niittykummun metroasemaa varten. Nyt kuitenkin harkitaan myös Niittykummun aseman rakentamista samassa aikataulussa kuin muidenkin asemien.
Länsimetron johdosta Matinkylään kannattaa rakentaa enemmän asuntoja. Asemakaavapäällikkö Kari Moilasen mukaan alueella mahtuu 400-500 uutta asuntoa. Louko ei osaa vielä arvioida, paljonko kaupunki saa rahaa metrokeskuksen ja asuntotalojen tonteista sekä maankäyttösopimusten tuloista. Hän huomauttaa metron tulon nostavan tonttien hintatasoa, mutta lopulliset summat selviävät vasta asemakaavan valmistuttua.
©Esmerk
Koivusaaren rakentamisesta keskustellaan vilkkaasti
Länsiväylä, 07 huh 2010, 7:-
Helsingin ja Espoon rajalla sijaitsevan Koivusaaren alueen rakentamisesta käydään taas vilkasta keskustelua. Esimerkiksi Lauttasaari-Seura vastustaa runsasta rakentamista ja massiivisia täyttöjä. Luonnos alueen osayleiskaavasta on valmistunut, ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asiaa toukokuussa 2010.
Tällä hetkellä alueella on pääasiassa veneilytoimintaa, mutta rakenteilla olevan länsimetron valmistuessa alueen luonne muuttuu. Metron rakentaminen alkaa näkyä pian, sillä Koivusaaren työtunnelin rakennus- ja louhintatyöt ovat alkamassa. Metroaseman jatkosuunnittelusta on vastuussa Länsimetro Oy.
©Esmerk
Kokoomus haluaa uuden kehäradan länteen
Hufvudstadsbladet, 06 huh 2010, 9:-
Espoon kokoomus esittää kehäradan rakentamista Espoosta Lohjan kautta Karjaalle. Länteen suuntautuva kehärata edellyttää, että Leppävaaran ja Espoon keskuksen välinen kaupunkirata rakennetaan ensin. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Laakso visioi sähköistettyä junalinjaa, jolla nopeat paikallisjunat ajavat länteen 15-20 minuutin välein. Hänen mukaansa Länsipisara-rata avaa mahdollisuuksia myös Porin suuntaan.
Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajat Länsi-Uudenmaan kunnissa ovat yhtä mieltä siitä, että Länsipisara-hanketta on vietävä eteenpäin. Suunnitelma esitellään valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle toukokuussa 2010.
Uutta rataa on perusteltu mm. ympäristösyillä. Nopea junayhteys tuo mukanaan muuttoliikettä ja yrittäjyyttä, mikä vaikuttaa työllisyyteen. Laakson mukaan uusien junayhteyksien rakentaminen käynnistää monenlaista toimintaa, kuten nyt nähdään kun metroa [Länsimetroa] rakennetaan Espooseen.
Laakso ei pidä rahoitusta ongelmana. Espoon kaupunki vastaisi Espooseen rakennettavan osuuden rahoittamisesta mm. maakaupoilla. Tarkoituksena on, että kunnat maksavat kustannuksista 40 % ja valtio 60 %. Laakso haluaa hankkeen seuraavaan hallitusohjelmaan.
©Esmerk
Länsimetro tarvitsee sopimukset taloyhtiöiltä
Länsiväylä, 03 huh 2010, 1, 4:-
Länsimetron 30.3.2010 järjestämässä tiedotustilaisuudessa kerrottiin tapiolalaisten taloyhtiöiden edustajille kiinteistöissä ennen louhintatöiden aloittamista tehtävistä katselmuksista sekä toimenpiteistä, joilla omaisuus suojaataan tärinältä.
Metrolinjan yläpuolelle jäävien taloyhtiöiden kanssa on lisäksi tehtävä käyttöoikeussopimus, jolla yhtiöt antavat suostumuksensa maanalaisten alueiden rakentamiseen. Asunto-osakeyhtiö Komsion puheenjohtaja Pertti Litmanen kertoo, että heidän taloyhtiössään asia ei ole vielä ollut esillä, mutta hän ei usko yhtiökokouksen vastustavan sopimusta.
Kaavan määrittämää metron linjausta ei kuitenkaan voida yksittäisten taloyhtiöiden kohdalla muuttaa, vaan taloyhtiön vastustaessa sopimusta on vaihtoehtona lunastusmenettely, kertoo Länsimetron projekti-insinööri Tero Palmu.
©Esmerk
Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen rakentaminen alkamassa
Länsiväylä, 03 huh 2010, 3:-
Espoon Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen ja metron tunneleiden maanrakennusurakat aloitetaan toukokuussa 2010. Tunnelilouhinnat aloitetaan vuodenvaihteessa 2010-2011.
Valtaosan kustannuksista maksaa rakennuttajana Espoon kaupunki. Espoon tekninen lautakunta on hyväksynyt sopimuksen Länsimetro Oy:n kanssa.
©Esmerk
NJK haluaa Koivusaaren uuden sataman Hanasaareen saakka
Hufvudstadsbladet, 02 huh 2010, 1, 2-3:-
Helsingin Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksessa pursiseura NJK:n uusi satama ulottuu Espoon puolelle. Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen olettaa, että Helsinki on aikonut tehdä yhteistyötä Espoon kanssa mutta ei ole ehtinyt ottaa yhteyttä.
Tarkoituksena oli mahduttaa Koivusaaren laajentaminen Helsingin puolelle. Helsingin kaupungin projektipäällikkö, arkkitehti Mikko Reinikainen toteaa, että esitetty ratkaisu antaa paremmat suunnittelumahdollisuudet. Asiasta on tietenkin neuvoteltava, eikä esitys toteudu ilman erityistä asemakaavaa Espoon taholta.
NJK jatkaisi laituria useita satoja metrejä Espoon alueelle Hanasaaren rantaan asti. Moilanen sanoo kuitenkin, että Espoon rannoille ei haluta suuria täytemaita. Espoo on tehnyt asiasta periaatepäätöksen toisin kuin Helsinki.
Hanasaaressa toimivan Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston johtaja Gunvor Kronman suhtautuu Koivusaari-suunnitelmiin melko myönteisesti, koska ne voisivat houkutella Hanasaareen enemmän kävijöitä.
Artikkelissa mainitaan, että Koivusaaressa asuu tällä hetkellä vakituisesti vain NJK:n vahtimestari vaimoineen. He joutuvat muuttamaan pois, kun Länsimetron rakentaminen alkaa heinäkuussa 2010.
©Esmerk
Kolumni: Rakennetaanko kaupunkia tiesuunnittelun ehdoilla?
Helsingin Sanomat, 01 huh 2010, A12:-
Toimittaja Samuli Laita käsittelee lehden Kaupungin laita -palstalla Espoon liikennelautakunnan toimintaa ja Suomenojaan suunniteltua tietä. Hän huomauttaa, että keskustelun kaupungin rakentamismallista pitäisi kuulua kaavoituksen yhteyteen. Nyt kuitenkin on uhkana, että tehty tiesuunnitelma määrittelee tavoitteet.
Tiesuunnitelmassa kyllä puhutaan kaavoituksen ja tiesuunnitelman synkronoinnista, mutta mitä synkronointia se on, kun toinen on jo valmis? Kaupunginsuunnittelun asiantuntijat myös arvostelevat Suomenlahdentien kaltaista suunnittelua ja muistuttavat, että liikenne- ja maankäytön suunnitelmat tulisi nähdä strategisena välineenä. Ja sitten on vielä niitä ilmastotavoitteitakin.
Virkamiehet vakuuttelevat, että suurella vaivalla tehty tiesuunnitelma hylätän, jos kunnallispoliitikot päättävät, että uuden Suomenojan länsimetron pysäkin ympäristö rakennetaan joukkoliikenteen ja jalankulkijoiden ehdolla. Laita kuitenkin miettii, että olisiko mahdollisesti ollut edullista laatia vaihtoehtoisia suunnitelmia aiheesta? Ja kuka kertoisi suunnitelmissa, millaista kaupunkilaisten liikkuminen alueella on?
©Esmerk
Espoo aikoo taata Länsimetrolle 400 milj. euron lainan
Länsiväylä, 31 maa 2010, 3:-
Espoon kaupunginhallitus siirsi valtuuston päätettäväksi, ryhtyykö kaupunki Länsimetro Oy:n lainan takaajaksi. Hallitus esittää takauksen myöntämistä enintään 400 milj. euron lainoille.
Uusimpien laskelmien mukaan metron arvioidaan maksavan noin 754 milj. euroa. Espoon osuus kokonaiskustannuksista on noin 600 milj. euroa, johon valtion tukea tulee noin 180 milj. Loput kustannuksista maksaa Helsinki.
©Esmerk
Espoo aikoo taata Länsimetrolle 400 milj. euron lainan
Helsingin Sanomat, 30 maa 2010, A9:-
Kaupunginhallitus siirsi 29.3.2010 valtuuston päätettäväksi, ryhtyykö kaupunki Länsimetro Oy:n lainan takaajaksi. Esityksen mukaan Espoon osuus länsimetron rakennuskustannuksista rahoitettaisiin Länsimetron ottamalla lainalla, jonka kaupunki takaisi.
Espoon osuuden ennustetaan olevan noin 380 milj. euroa. Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kustannusten nousuun on syytä varautua vielä 20 milj. eurolla.
©Esmerk
Pienoismallin tekijä perää keskustelua Koivusaaren rakentamisesta
Lauttasaari, 25 maa 2010, 6-7:-
Ilpo Aarniala esittelee kirjoituksessaan ehdotustaan Koivusaaren rakentamisesta. Hänen tekemänsä pienoismalli on esillä Lauttasaaren kirjastossa.
Helsingin kaupunki haluaa Koivusaaresta metrokaupunginosan, mikä ei Aarnialan mukaan edellytä täyttöjä.
Hänen ehdotuksessaan Länsiväylä katetaan, mikä luonnollisesti maksaa. Toisaalta vältytään venekerhojen aallonmurtajien ja rakennusten siirtämiseltä ja Länsimetron louhintajäte viedään Jätkäsaareen.
Aarniala toivoo kunnon keskustelua Koivusaaren tulevaisuudesta.
©Esmerk
Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen rakentaminen alkamassa
Helsingin Sanomat, 25 maa 2010, s.A16:-
Espoon Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen ja metron louhintatöissä käytettävien tunneleiden maanrakennusurakat aloitetaan toukokuussa 2010.
Tunnelilouhinnat aloitetaan vuodenvaihteessa 2010-2011. Espoon tekninen lautakunta on hyväksynyt sopimuksen Länsimetro Oy:n kanssa.
©Esmerk
Lauttasaarelaiset vastustavat Koivusaari-suunnitelmia
Hufvudstadsbladet, 24 maa 2010, 12:-
Helsingissä Lauttasaaren asukkaat vastustavat kaupungin Koivusaarta koskevia rakennussuunnitelmia. Koivusaareen kaavaillaan metroasemaa ja tiivistä asutusta. Lauttasaarelaisten mielestä Koivusaareen ei tarvita metroasemaa.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa todetaan, että Länsimetro on yksi tärkeimmistä syistä Koivusaarta koskeville suunnitelmille.
©Esmerk
Länsimetro vaatii sopimuksia taloyhtiöiltä
Helsingin Sanomat, 24 maa 2010, A13:-
Länsimetron rakentaminen on käynnistänyt sopimusrumban metrolinjauksen yläpuolelle jäävissä taloyhtiöissä, sillä Länsimetro-yhtiö ja Helsingin kaupunki tarvitsevat asunto- sekä kiinteistöosakeyhtiöiden suostumukset niiden maanalaisten alueiden käyttöoikeuden luovuttamiseen länsimetron tarpeisiin ilman korvauksia.
Sopimukset on jo saatu laadittua Ruoholahden osalta, ja parhaillaan neuvotteluja käydään Lauttasaaressa. Espoossa vastaavia sopimuksia ryhdytään solmimaan vuonna 2011 noin sadan kiinteistön kanssa.
Kiinteistöliiton päälakimiehen Anu Kärkkäisen mukaan sopimuksesta on päätettävä asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa. Joissain Länsimetron lähettämissä kirjeissä on kuitenkin pyydetty vain taloyhtiön hallituksen lupaa, mutta isännöitsijöiltä on kuitenkin kysytty erikseen yhtiökokouksen kantaa.
Sopimukset ovat käytännössä vain muodollisuus, sillä kaupunki voi hakea oikeutta ns. lunastusmenettelyn kautta, jos taloyhtiöt eivät allekirjoita sopimusta.
©Esmerk
Länsiväylään uusi Espoo-aiheinen sarjakuva
Länsiväylä, 17 maa 2010, 3, 13:-
Länsiväylässä alkaa keskiviikosta 17.3.2010 lähtien ilmestyä Ilkka Aaltosen ja Heli Naskalin piirtämä sarjakuva Teisti ja Tokko. Sarjakuvassa filosofiset kalat kommentoivat espoolaista elämänmenoa, ja puheissa voivat vilahdella esimerkiksi kaupungin johtohenkilöt, länsimetro ja jätevedenpuhdistamo.
©Esmerk
Espoon kokoomus hakee tukea Espoo-Lohja-radalle
Helsingin Sanomat, 14 maa 2010, A17:-
Espoon kokoomus hakee lisää kannatusta Espoon Histan ja Nummelan kautta Lohjaan kulkevaksi kaavaillulle uudelle junaradalle. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Tommi Laakson mukaan Espoo tarvitsee länsimetron lisäksi myös tätä hänen "Länsipisaraksi" ristimäänsä rataosuutta. Sen varrella olevista Histan maista on vallinnut suuri erimielisyys Espoon poliittisten ryhmien kesken, ja etenkin alueen liikenneyhteydet ovat hiertäneet puolueiden välejä.
Espoon kokoomus on hakenut radalle tukea Länsi-Uudenmaan muiden kuntien kokoomusryhmistä. Laakso arvioi rataosuuden Espoon keskuksesta Lohjalle maksavan noin 300 milj. euroa, josta Espoon osuus olisi noin 40 %. Hänen mukaansa kulut voitaisiin rahoittaa Espoonkartanosta ja Histasta perittäviltä maankäyttömaksuilla ja maanmyyntituloilla. Kaupunkirata ulottuu tosin toistaiseksi vain Leppävaaraan saakka, joten sitäkin olisi ensin jatkettava.
©Esmerk
Helsingin Koivusaareen tulee asuntoja 3 700-4 000 asukkaalle
Helsingin Sanomat, 14 maa 2010, s.A16:-
Helsingin ja Espoon rajalla sijaitsevaan Koivusaareen suunnitellaan asuntoja 3 700-4 000 asukkaalle. Sinne kaavoitetaan lähinnä 3-5-kerroksisia rakennuksia. Ne tulisivat Länsiväylän molemmin puolin. Alueelle tulee osayleiskaavaluonnoksen mukaan myös 1 500 työpaikkaa.
Koivusaaressa sijaitsee myös yksi tulevan Länsimetron asema. Metrotunnelia aletaan louhia huhti-toukokuussa 2010.
©Esmerk
Espoon Otaniemen metroaseman yhteyteen lisää rakennusoikeutta
Helsingin Sanomat, 14 maa 2010, s.A16:-
Espoon Otaniemen metroaseman ympäristön rakennusoikeutta ehdotetaan kaksinkertaistettavaksi. Metroaseman yhteyteen jäisi tilaa mahdolliselle Aalto-yliopiston uudelle päärakennukselle. Alvar Aallon suunnittelema TKK:n päärakennus esitetään suojeltavaksi asemakaavamuutoksella.
Metroaseman ympäristöön tulisi 68 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Siitä vajaat 37 000 kerrosneliömetriä olisi kaavaan lisättävää uutta rakennusoikeutta. Suurin osa uudisrakentamisesta tulisi maan päälle. Uudet liiketilat sijoitettaisiin sen sijaan metroaseman yhteyteen maanalaisiin tiloihin. Ehdotuksessa isoimman sallitun uudisrakennuksen kerrospinta-ala on 20 000 kerrosneliömetriä. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ehdotusta 17.3.2010.
©Esmerk
Länsipisara-ratahanke esitetään hallitukselle keväällä 2010
Länsiväylä, 13 maa 2010, 5:-
Länsi-Uudenmaan Länsipisaraksi nimetty raidehanke esitetään Suomen hallitukselle vielä keväällä 2010. Rata kulkisi kaupunkiratana Espoon keskuksesta Lohjalle, sieltä Hanko-Hyvinkää-radalle ja lopulta rantaradalle.
Aloitetta ovat pohtineet radan vaikutusalueen yhdeksän kunnan kokoomusjohtajat. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen radan vaikutusalueella toisi sen piiriin yli 400 000 ihmistä, kertoo Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Laakso. Länsimetron vaikutusalueella on 150 000 ihmistä, mikä kertoo hankkeen suuruusluokasta.
©Esmerk
Länsimetron pienoismalli valmistui
Tekniikka & Talous, 12 maa 2010, 28:-
Länsimetron pienoismalli avattiin juhlallisin menoin Espoossa. Pienoismallissa ovat mukana Tapiolan, Otaniemen ja Koivusaaren metroasemat. Mallin on rakentanut pienoisrautateiden harrastajien yhdistys N Club Finland.
Espoon kaupunginjohtajan Marketta Kokkosen mukaan idea pienoismallista on hyvä markkinointikeino. Kokkonen uskoo länsimetron hyödyttävän Espoon lisäksi myös Helsingin seutua ja koko maata.
©Esmerk
Soininvaara: Helsinki suunnittelee maanalaisia pysäköintitiloja
Suomen Kuvalehti, 12 maa 2010, 64-65:-
Vapaa kirjoittaja Osmo Soininvaara kirjoittaa Näkökulma-palstalla, että Länsimetrosta kiisteltiin lähes 30 vuotta ja että Helsinki on tekemässä vaivihkaa yhtä ison investoinnin.
Satamalta vapautuville alueille kaavaillaan 0,5 mrd. euroa maksavia maanalaisia pysäköintitiloja. Soininvaaran mielestä pienempi määrä autopaikkoja riittäisi, jos asunnon mukana ei olisi pakko ostaa autopaikkaa.
Soininvaara kannattaa kantakaupunkiin kalliimpia asukaspysäköintitunnuksia ja pysäköintiluolien rakentamista.
©Esmerk
Louhintatöistä meluhaittaa Ruoholahdessa loppukesästä alkaen
Helsingin Sanomat, 11 maa 2010, A14:-
Lemminkäinen varoittaa länsimetron rakennustöiden aiheuttavan meluhaittaa Helsingin Ruoholahdessa loppukesästä 2010 alkaen. Tällä hetkellä louhintatöitä tehdään huoltotunnelissa, mutta niiden on määrä siirtyä puoliavonaiseen kuiluun loppukesän aikaan.
Metron ensimmäisen huoltotunnelin suuaukon avolouhinta saatiin valmiiksi helmikuussa.
©Esmerk
Länsimetron pienoismalli ainutlaatuinen
Lauttasaari, 11 maa 2010, 3:-
Länsimetron pienoismalli on nähtävillä Länsimetron konttorissa. N Club Finland ry rakensi pienoismetrorataa tuhansia tunteja.
Yhdistyksen puheenjohtajan Tapani Tuomisen mukaan maanalaisen metroradan pienoismalli on ainoa laatuaan. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo tunneleiden ja asemien olevan oikeilla paikoillaan.
©Esmerk
Louhintatöistä meluhaittaa Ruoholahdessa loppukesästä alkaen
Metro, 11 maa 2010, 7:-
Lemminkäinen varoittaa länsimetron rakennustöiden aiheuttavan meluhaittaa Helsingin Ruoholahdessa loppukesästä 2010 alkaen. Louhintatöiden on määrä siirtyä puoliavonaiseen kuiluun loppukesän aikaan.
Länsimetro avautuu suunnitelmien mukaan liikenteelle syksyllä 2014, jolloin käyttöön tulee seitsemän uutta asemaa.
©Esmerk
Pk-seudulla meneillään useita raidehankkeita
Hufvudstadsbladet, 11 maa 2010, 10:-
Pääkaupunkiseudulla on meneillään useita raidehankkeita. Kehärataa rakennetaan parhaillaan, ja sen on määrä valmistua kesäkuussa 2014. Suunnitteluvaiheessa ovat mm. Pisara-rata, kaupunkiradan pidentäminen Leppävaarasta Espoon keskukseen ja Kauklahteen sekä uuden rautatien rakentaminen Espoon keskuksesta Lohjan ja Salon kautta Turkuun.
Länsimetron odotetaan valmistuvan syksyllä 2014. Espoossa pohditaan jo metron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen heti kun Ruoholahti-Matinkylä-osuus valmistuu.
Helsingissä on visioitu metrolinjan rakentamista Katajanokalta Töölön kautta Pasilaan ja Viikkiin. Pasilan-metron ulottamista lentoasemalle on myös esitetty.
©Esmerk
Koivusaaren osayleiskaavaluonnos nähtävillä
Lauttasaari, 11 maa 2010, 3:-
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Mikko Reinikainen kirjoittaa artikkelissa Koivusaaren tulevasta asuinalueesta. Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä virastossa ja sen nettisivuilla sekä Lauttasaaren kirjastossa.
Koivusaareen on määrä rakentaa lähinnä 3-5-kerroksisia rakennuksia. Asukkaita olisi 3 700-4 000 ja työpaikkoja n. 1 500. Keskusta on lähellä metroasemaa.
Länsimetron työtunnelin rakentaminen ja louhinta käynnistyy Koivusaaressa huhti-toukokuussa 2010.
Koivusaaren osayleiskaavaluonnos menee kaupunkisuunnittelulautakuntaan toukokuussa 2010, minkä jälkeen laaditaan osayleiskaavaehdotus vuoden 2011 aikana.
©Esmerk
Louhintatöistä meluhaittaa Ruoholahdessa loppukesästä alkaen
Aamulehti, 11 maa 2010, A6:-
Lemminkäinen varoittaa länsimetron rakennustöiden aiheuttavan meluhaittaa Helsingin Ruoholahdessa loppukesästä 2010 alkaen. Tällä hetkellä louhintatöitä tehdään huoltotunnelissa, mutta niiden on määrä siirtyä puoliavonaiseen kuiluun loppukesän aikaan.
©Esmerk
Espoon vasemmisto kiirehtii kaupunkirataa
Länsiväylä, 10 maa 2010, 4:-
Espoon vasemmistöryhmä kiirehtii kaupunkiradan jatkamista Leppävaarasta. Länsimetron ohella hanke on vasemmistoryhmän mukaan erittäin kiireellinen. Palvelutasoa voitaisiin kaupunkiradan myötä tuntuvasti nostaa, vasemmistoryhmä toteaa.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Kari Uotila on tehnyt eduskunnassa budjettialoitteita kaupunkiradan jatkon rahoittamiseksi, mutta ne eivät toistaiseksi ole menneet läpi.
©Esmerk
Metron pienoismalli käyntiin Espoossa
Länsiväylä, 06 maa 2010, 7:-
Länsimetron pienoismalli käynnistettiin Tapiolassa Länsimetron toimistolla 4.3.2010. Koivusaaren ja Tapiolan lisäksi mallissa on mukana Otaniemen asema. Pienoismetron rakentaminen vaati tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä.
Pienoisradan käynnistivät Jousenkaaren esikoululaiset, joiden Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen totesi olevan tulevia metron käyttäjiä. Kokkosen mukaan juuri nyt oli oikea strateginen hetki toteuttaa hanke.
©Esmerk
Länsimetron voi olla vaikea pysyä aikataulussa
Hufvudstadsbladet, 05 maa 2010, 11:-
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen pelkää, että valitusten aiheuttamien viivästysten takia liikennöintiä ei päästä aloittamaan vuoden 2014 lopussa. KHO hylkäsi asemakaavoista tehdyt valitukset helmikuussa 2010, mutta valitusten käsittely on viivästyttänyt rakentamisen aloitusta vuodella.
Kokkinen ei myöskään uskalla taata, että 713,6 milj. euron kustannuslaskelma pitää kutinsa. Se perustuu vuoden 2007 kustannustasoon, ja hintataso voi muuttua aika lailla.
Länsimetron asemien louhinnat alkavat jo kesällä 2010 Lauttasaaressa, Koivusaaressa, Karhusaaressa, Keilaniemessä ja Otaniemessä. Joidenkin Espoon asemien pienoismalli asetettiin näytteille Tapiolaan 4.3.2010.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt alkavat kesällä 2010 monessa paikassa
Helsingin Sanomat, 05 maa 2010, A13:-
Länsimetron tunneleiden louhintatyöt käynnistyvät kesän 2010 kuluessa lähes yhtä aika Ruoholahden ja Tapiolan välisillä metroasemilla. Pisimmällä työt ovat Ruoholahdessa, jossa työtunnelia jo rakennetaan ja varsinaisen metrotunnelin louhinta alkaa toukokuussa.
Työtunneleiden kohdalla urakkakustannukset ovat muutaman miljoonan luokkaa. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että varsinaisen metrotunnelin työt on jaettu 1015 miljoonaa euron urakoihin. Louhintatyöt kestävät noin kaksi vuotta.
Otaniemen ja Keilanien työtunnelien urakoitsijat sekä Tapiolan maanrakennusurakoitsijat valitaan toukokuussa. Kokkisen mukaan varsinaisen metrotunnelin urakointi kilpailutetaan syksyllä 2010.
Metron tulo Espooseen varmistui muodollisesti helmikuussa 2010, kun kaikki länsimetroa koskevat valitukset oli saatu käsiteltyä. Valitukset ovat kuitenkin sotkeneet jonkin verran aikatauluja. Kokkisen mukaan liikennöinnin aloittamien saattaa venyä vuodelle 2015, mutta kaikki mahdollinen tehdään, jotta alkuperäisessä aikataulussa pysyttäisiin.
Länsimetron tuloa Espooseen juhlistettiin Tapiolassa 4.3.2010 julkistetulla metron pienoismallilla. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen totesi avajaispuheessaan metron tulon osuneen oikeaan aikaan, sillä nyt sitä puoltavat maailmanlaajuiset, ilmastonmuutoksesta aiheutuvat ongelmat.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Lauttasaari tarvitsee uuden ostoskeskuksen
Lauttasaari, 04 maa 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa pitää lehden pääkirjoituksessa Lauttasaaren nykyisen ostoskeskuksen konseptia vanhentuneena. Liiketilojakin on tyhjillään.
Länsimetro kasvattaa ostoskeskuksen arvoa liikepaikkana. Elomaa toivoo, että Lauttasaaren keskustan palvelut keskittyisivät uuden ostoskeskuksen ja metron yhteyteen.
Uuden ostoskeskuksen rakentamista tukee myös se, että metroaseman sisäänkäynti voitaisiin rakentaa ostoskeskuksen sisäpuolelle, ei ostoskeskuksen taakse tulevaan lisärakennukseen, joka on toinen vaihtoehto.
©Esmerk
Länsimetron pienoismalli valmistui
TV YLE TV2, 04 maa 2010, online:-
Länsimetron pienoismallia esiteltiin metroyhtiön toimistolla 4.3.2010. Malli on kolmentoista metrin pituinen ja siinä on kuvattu metron reitti ja asemat Koivusaaresta Otaniemen kautta Tapiolaan. Bussien liityntäliikennekin on huomioitu.
Espoolainen Maire Heinonen kiitteli, että liikenteen kehittyminen on hieno asia ja pienoismalli näytti hyvältä.
©Esmerk
Länsimetron pienoismalli asetetaan näytteille 4.3.2010
Helsingin Sanomat, 01 maa 2010, A13:-
Pienoisjunien harrastajayhdistys N Club Finland ry:n on jo rakentanut länsimetron Tapiolaan. Länsimetron pienoismalli on pari vuotta sitten perustetun yhdistyksen suurponnistus, ja se on vaatinut tuhansia tunteja työtä yhdistyksen jäseniltä.
Länsimetro-yhtiö halusi saada pienoismallin, joka havainnollistaa, miten metro kulkee Otaniemen ja Tapiolan alla. Maanalaiset asemat on avattu sivusta tai päältä, ja maanpäällistä maisemaa hallitsevat Tapiolan tutut maamerkit.
Yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tuominen kertoo tehdasvalmisteisten junien olevan hollantilaisia, mutta ne on työstetty ja maalattu näyttämään Helsingin metrojunilta. Aluksi pienoisradalla liikkuu kolme tai neljä junaa, joissa kussakin on neljä vaunua. Tuomisen mukaan myös bussien syöttöliikenteeseen on varauduttu, mutta sitä ei ole alkuvaiheessa mukana.
Koko pienoismallin pitäisi olla kunnossa 4.3.2010, jolloin Jousenkaaren päiväkodin esikoululaiset vihkivät pienoismetron käyttöön länsimetron konttorissa Tapiolassa. Sen jälkeen pienoismalli on kaikkien nähtävillä metrokonttorin näyteikkunassa.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Ruoholahden Sanomat on tärkeä tiedotuskanava
Ruoholahden Sanomat, 27 hel 2010, 2:-
Pääkirjoituksessa kerrotaan, että Helsingin kaupungin ja Ruoholahden Sanomien yhteistyö on laajentunut. Lehti on nyt virallinen tiedotuskanava Ruoholahden aluetta koskevissa asioissa, ja se sisältää paljon painavaa luettavaa, johon kannattaa perehtyä huolella.
Lehti mainitsee, että sekä kaupunki että Länsimetro pyrkivät hoitamaan rakennusurakkansa niin, että asukkaille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Suomen panostettava rautateihin
Kauppalehti, 25 hel 2010, 1, 3:-
Lehti vaatii pääkirjoituksessaan lisäpanostuksia rautatieliikenteeseen. VR:n kuluvan talven pulmatilanteet ovat paljastaneet rautatieliikenteen pahimmat pullonkaulat ja osoittaneet, että kilpailulle täytyy löytyä tilaa raiteiltakin.
Kapasiteettia tulee lisätä niin kaukoliikenteessä kuin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessäkin. Pisara-rata on toteutettava nopealla aikataululla, sillä sen liikenne puolestaan liittyy Kehärataan ja Länsimetroon, jotka yhdistävät pk-seudun muuhun rataverkkoon ja lentomatkustajat maan suurimpaan lentokenttään.
©Esmerk
Jalkapallostadionin rakennushanke vastatuulessa
Länsiväylä, 20 hel 2010, 1, 4:-
Katetun jalkapallostadionin rakentaminen Tapiolan urheilupuistoon alkaa näyttää epätodennäköiseltä. Hankkeesta informoidut kaupungin päättäjät eivät luota hankkeen talouslaskelmiin ja näkevät niiden pohjautuvan liiaksi kaupungin panostukseen. Esimerkiksi kaupunginhallituksen ja sen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen Martti Merra katsoo, että kaupungin varaan rakennettava stadion ei ole mahdollinen. Merran mukaan talouslaskelmassa on muitakin ongelmia, ja suunnittelu on puutteellista myös liikenteen huomioimisen osalta. Merra on myös Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen.
Artikkelin kainalojutussa FC Hongan puheenjohtaja Jouko Harjunpää taas vakuuttaa, että rahoitus on kunnossa ja käyttösuunnitelma toteutumiskelpoinen.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Länsimetron louhintatunneli vuorossa toukokuussa 2010
Lauttasaari, 18 hel 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie kirjoittaa lehden pääkirjoituksessa Länsimetro Oy:n kertoneen 9.2.2010 pidetyssä tilaisuudessa taloyhtiöille metrotunnelin rakentamisesta.
Tunnelin vaikutusalueella olevat taloyhtiöt tekevät rasitesopimuksen maanalaisten osien käytöstä. Taloyhtiöt eivät voi saada korvauksia, sillä ne eivät pysty hyödyntämään maanalaisia osia.
Louhintatunnelin rakentaminen käynnistyy toukokuussa 2010, ja suuaukkoja tulee kolme.
Lauttasaari menettää metron takia kaksi bensa-asemaa. Palotien mielestä yksi bensa-asema ei riitä, ja hän toivoo kaupunkisuunnitteluviraston esittävän lisää polttoainejakelupaikkoja.
Ostoskeskuksen tulevaisuus on Palotien mukaan vielä auki.
©Esmerk
Kolumni: Kirjasto on, kirjakauppa puuttuu
Lauttasaari, 18 hel 2010, 7:-
Heikki Koski kirjoittaa kolumnissaan kirjastojen kuuluvan peruspalveluihin. Hän käy itse mielellään Lauttasaaren kirjastossa.
Koski toivoo, että Länsimetron myötä uudistuvaan Lauttasaaren kauppakeskukseen saataisiin kirjakauppa.
©Esmerk
Länsimetro myllertää Kirkkonummen bussiliikennettä
Länsiväylä, 17 hel 2010, 4:-
Länsimetro mullistaa Kirkkonummen bussiliikenteen. Vuoroja saattaa tulla lisää ja bussit jäävät Espoon Matinkylään. Pohjolan Liikenteen toimitusjohtajan Heikki Alangon mukaan nykyisellä kalustolla voisi teoriassa päästä vartin välein Matinkylään Kirkkonummen keskustasta. Asian kuitenkin lopulta ratkaisevat HSL ja kunta, Alanko huomauttaa.
©Esmerk
Vuosaaren metroasemalla kokeillaan lasiseinämiä ja laituriovia
Helsingin Sanomat, 16 hel 2010, s.A12:-
Vuosaaren metroasemalle rakennetaan kesällä 2010 lasiseinämät, joissa olevien laituriovien kautta mennään junaan. Ovien testaus ja koekäyttö alkaa syksyllä. Mikäli ovet toimivat hyvin, ne jätetään paikoilleen. Vuoteen 2014 mennessä samanlaiset ovet rakennetaan kaikille Helsingin ja Espoon metroasemille. Ne parantavat turvallisuutta, kun metro automatisoidaan.
Lasiseinät ovat noin 170 senttiä korkeita. Metrokuljettajista koulutetaan junavalvojia, jotka työskentelevät asemilla. Metrovaunuihin tulee myös valvontakamerat. HKL järjestää asukastilaisuuksia, joissa se esittelee suunnitelmiaan. Tilaisuudessa asukkaat voivat myös kysyä lisätietoja HKL:n ja HSL:n asiantuntijoilta.
Helsingin automatisointi otetaan käyttöön vuoden 2014 lopulla, samoihin aikoihin kun Espoon Matinkylään asti ulottuva länsimetro valmistuu.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Helsingin seudun joukkoliikenteeseen on investoitava
Helsingin Sanomat, 15 hel 2010, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa mainintaan korkeimman hallinto-oikeudeun hylänneen viikolla 05/2010 kaikki valitukset länsimetrosta, minkä seurauksena metron rakennustyöt Espoon suuntaan voidaan toden teolla aloittaa. Länsimetro on tärkeä lisä Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmään, mutta toisaalta nyt on aika kääntää katseet jo tulevaan.
Suomen ainoan metropolialueen hyvinvointi ja menestys riippuu toimivasta ja kestävästä joukkoliikennejärjestelmästä. Metropolialueen toimivuus ja vetovoima ovat myös olennaisia asioita muulle Suomelle, mikä tuli selvästi esille myös HSL:n toiminnan aloittamista juhlistaneessa juhlaseminaarissa.
Pääkirjoituksessa todetaan, että Helsingin seudun joukkoliikennettä tulisi rakentaa entistä vahvemmin raideliikenteen varaan. Metroverkkoa pitäisi jatkaa idässä Sipoon lounaisosiin, poikittaisliikennettä tulisi kehittää ja pääradan kuormitusta pitäisi helpottaa.
Liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kuvasi juhlaseminaarissa ministeriön lähtökohtia, joissa korostuvat voimavarojen niukkuus ja tarve toimia entistä älykkäämmin. Älylle ja innovaatiolle on varmasti tarvetta liikennepolitiikassa, mutta uusien linjojen ja väylien rakentaminen vaatii myös rahaa. Alueen joukkoliikennejärjestelmä voidaan rakentaa koko aluetta palvelevaksi vain mittavalla ja pitkäjänteisellä investointiohjelmalla, eikä asia ole merkitykseltään vain alueellinen vaan myös valtakunnallinen.
©Esmerk
Vihreät arvot nousemassa esiin Suomenkin toimistoissa
Kauppalehti, 15 hel 2010, Extra 4-5:-
Vihreät arvot ja energiatehokkuus ovat alkaneet kiinnostaa entistä enemmän myös Suomen liike- ja toimistokiinteistömarkkinoilla. Newsec Advice Oy:n toimitusjohtaja Juhani Reen kertoo mm. kiinnostuksen Leed- ja Breeam-sertifikaatteihin nousevan.
Aberdeen Property Investorsin Pohjoismaiden-johtaja Pertti Vanhanen kertoo yhdeksi näkökulmaksi myös sen, että toimistoihin pääsee joukkoliikennevälineillä. Vanhanen haluaisi Helsingin kaupungin huomioivan tämän uusia toimistokohteita kaavoittaessaan, mutta esim. Jätkäsaaressa joukkoliikenteen ehto ei täyty. Länsimetron yhteyteen ja Kalasatamaan tulevat kohteet sen sijaan ovat joukkoliikenteen saavutettavissa.
©Esmerk
KHO hylkäsi valitukset Länsimetron Espoon asemakaavoista
Kirkkonummen Sanomat, 11 hel 2010, 3:-
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt metrotunneleiden asemakaavoista tehdyt kolme valitusta. KHO katsoo myös, ettei kaavojen valmisteluun osallistunut Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko ollut esteellinen vaikka oli samaan aikaan Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
©Esmerk
Valitukset viivyttivät länsimetron rakentamisen aloittamista vuodella
Kirkkonummen Sanomat, 11 hel 2010, 3:-
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt metrotunneleiden asemakaavoista tehdyt valitukset. Valitukset koskivat Espoon kaupunginvaltuuston vuonna 2009 tekemiä päätöksiä metrotunnelien ja asemien maanalaisista asemakaavoista.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko sanoo, että valitusten takia hukattiin runsas vuosi taloussuhdanteen kannalta parasta mahdollista rakennusaikaa. Töiden viivästyminen voi maksaa veronmaksajille pahimmillaan 100 milj. euroa. Metron on määrä valmistua syksyllä 2014, mutta vuoden viivettä ei välttämättä pystytä kuromaan umpeen.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että työt alkavat toukokuussa 2010 Tapiolassa. Helsingissä louhinta on jo alkanut Ruoholahdessa.
Metron kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 713,6 milj. euroa. Valtio maksaa kustannuksista kolmasosan. Espoo ja Helsinki vastaavat omista kustannuksistaan.
©Esmerk
KHO hylkäsi valitukset Länsimetron Espoon asemakaavoista
Rakennuslehti, 11 hel 2010, 6:-
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt metrotunneleiden asemakaavoista tehdyt kolme valitusta. Rakennustyöt voidaan siten aloittaa kaikilla Espoon viidellä metroasemalla vuonna 2010.
Länsimetron on määrä olla valmis liikennöintiin syksyllä 2014.
©Esmerk
Espoolaisten Länsimetro-valitukset nurin
Lauttasaari, 11 hel 2010, 2:-
Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Länsimetron rakentamisen aloittamista koskevat valitukset Espoossa. Länsimetron hallituksen puheenjohtajan Olavi Loukon mukaan valitukset veivät yli vuoden rakentamiselta, mikä saattaa tietää 100 milj. euron laskua veronmaksajille.
Metron oli tarkoitus valmistua syksyllä 2014, ja Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo tähän edelleen pyrittävän.
Helsingissä Länsimetrosta ei valitettu.
©Esmerk
Päivän kysymys Länsimetron valmistumisesta ajallaan
Metro, 10 hel 2010, 2:-
Päivän kysymyksenä lukijoilta on kysytty 9.2.2010, uskovatko he Länsimetron valmistuvan ajallaan. Vastaajista 28 % uskoo sen valmistuvan ajallaan ja 72 % puolestaan ei usko.
©Esmerk
Kolumni: Länsimetropoliitta
Helsingin Sanomat, 10 hel 2010, C3:-
Lehden humoristisella Kaisla-palstalla vitsaillaan, että juuri tulleen tiedon mukaan kaikki länsimetrosta tehdyt valitukset ovat kaatuneet. Näin Espoon ortodoksikirkon pään nimitykselle ei ole enää estettä, ja hänestä tulee länsimetropoliitta.
©Esmerk
Länsimetron viivästymisestä voi koitua miljoonalasku
Metro, 10 hel 2010, 4:-
Länsimetron viivästymisestä saattaa koitua jopa 100 milj. euron lasku. Länsimetron hallituksen puheenjohtajan Olavi Loukon mukaan taloussuhdanteen kannalta parasta mahdollista rakennusaikaa hukattiin valitusten takia runsas vuosi.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen aloitetaan Tapiolassa toukokuussa
Länsiväylä, 10 hel 2010, 4:-
Länsimetron rakennustyöt käynnistyvät Tapiolassa toukokuussa 2010. Suunnilleen samaan aikaan työtunneleiden teko aloitetaan myös Otaniemessä, Karhusaaressa ja Keilaniemessä, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.
Rakennustöiden käynnistyminen viivästyi valitusten vuoksi lähes vuodella. Metron valmistuminen voi siirtyä vuoteen 2015, Kokkinen arvioi. Samasta syystä myös kustannukset nousevat.
©Esmerk
KHO hylkäsi valitukset Länsimetron Espoon asemakaavoista
Hufvudstadsbladet, 09 hel 2010, 8:-
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt metrotunneleiden asemakaavoista tehdyt kolme valitusta. Rakennustyöt voidaan siten aloittaa kaikilla Espoon viidellä metroasemalla vuonna 2010.
Länsimetron on määrä olla valmis liikennöintiin syksyllä 2014.
©Esmerk
KHO hylkäsi valitukset Länsimetron Espoon asemakaavoista
Metro, 09 hel 2010, 7:-
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt metrotunneleiden asemakaavoista tehdyt kolme valitusta. Rakennustyöt voidaan siten aloittaa kaikilla Espoon viidellä metroasemalla vuonna 2010.
Länsimetron on määrä olla valmis liikennöintiin syksyllä 2014.
©Esmerk
KHO hylkäsi valitukset Länsimetron Espoon asemakaavoista
Helsingin Sanomat, 09 hel 2010, A3, A10:-
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt kaikki Länsimetron Espoon metrotunneleiden asemakaavoista tehdyt valitukset. Espoon teknisen toimen johtajan ja Länsimetron hallituksen puheenjohtajan Olavi Loukon mukaan rakennustyöt on tarkoitus saada Espoossa käyntiin kesällä 2010 heti urakkakilpailutusten jälkeen. Rakennustyöt aloitetaan todennäköisesti Tapiolasta. Loukon mukaan töiden aloittamisen lykkääntyminen on tullut kalliiksi, kun ei ole päästy hyötymään laskusuhdanteen alhaisemmista urakkahinnoista. Alkuperäisen aikataulun mukaan metrolinjan Ruoholahdesta Matinkylään asti piti valmistua vuonna 2014. On mahdollista, että töiden viivästyminen siirtää avajaisia vuoteen 2015.
©Esmerk
KHO hylkäsi valitukset Länsimetron Espoon asemakaavoista
Kaleva, 09 hel 2010, 9:-
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt metrotunneleiden asemakaavoista tehdyt kolme valitusta. Rakennustyöt voidaan siten aloittaa kaikilla Espoon viidellä metroasemalla vuonna 2010.
Länsimetron on määrä olla valmis liikennöintiin syksyllä 2014.
©Esmerk
KHO hylkäsi valitukset Länsimetron Espoon asemakaavoista
TV MTV3, 08 hel 2010, online:-
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt metrotunneleiden asemakaavoista tehdyt kolme valitusta. Rakennustyöt voidaan siten aloittaa kaikilla Espoon viidellä metroasemalla vuonna 2010.
Länsimetron on määrä olla valmis liikennöintiin syksyllä 2014.
©Esmerk
KHO hylkäsi valitukset Länsimetron Espoon asemakaavoista
TV YLE TV2, 08 hel 2010, online:-
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki Länsimetron rakentamisesta tehdyt valitukset. Valitukset koskivat kolmea Espoossa sijaitsevaa metrotunnelin asemakaavaa.
Metron asemakaavoista valittivat espoolainen Kurt Byman sekä Tapiola Center Oy.
©Esmerk
Kalliopysäköintilaitos palauttaa liikenneympyrän Tapiolaan
Länsiväylä, 06 hel 2010, 14:-
Tapiolan liikekeskuksen alle louhittava pysäköintilaitos palauttaa liikenneympyrän Merituulentien sekä Tapiolantien risteykseen. Kalliopysäköintiprojektia varten perustettiin joulukuussa Tapiolan keskuspysäköinti Oy. Perustajina toimivat Tapiolan viiden keskeisen kiinteistön omistajat sekä Espoon kaupunki ja Länsimetro-yhtiö.
©Esmerk
Länsimetron avolouhinta käyntiin Ruoholahdessa
Kirkkonummen Sanomat, 31 tam 2010, 9:-
Länsimetron avolouhinta käynnistyy Ruoholahden metroaseman huoltotunnelin suuaukolla loppuviikosta 4/2010. Länsiväylän ja Salmisaarenkadun liikenne on pysähdyksissä räjäytysten aikana.
Räjäytykset tehdään arkisin kello 11-13. Niistä varoitetaan äänimerkillä.
©Esmerk
Länsimetron räjäytystyöt alkoivat Ruoholahdessa 28.1.2010
TV YLE TV2, 28 tam 2010, online:-
Länsimetron räjäytystyöt alkoivat Ruoholahdessa 28.1.2010. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että ensin louhitaan huoltotunneli työkoneille. Sen jälkeen aloitetaan työtunnelin ja varsinaisen metrotunnelin louhiminen. Kevään 2010 aikana työt alkavat myös Koivusaaressa ja Lauttasaaressa.
Lumisateet ja Länsiväylän läheisyys hankaloittavat ja voivat jopa viivästyttää Länsimetron louhintatöitä. Louhintaa vaikeuttaa etenkin liukas keli, sillä Länsiväylän liikenne on pysäytettävä räjäytysten ajaksi.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Koivusaaren metroaseman tulisi olla vasta varaus
Lauttasaari, 28 tam 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen ja kaavaryhmän jäsen Esko Ojanperä kertoo lehden pääkirjoituksessa, että Lauttasaari-Seura on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä sisällyttää Koivusaaren metroasema Länsimetron hankesuunnitelmaan.
Seuran mielestä metroaseman pitäisi olla tässä vaiheessa vasta varaus, sillä asema merkitsi mittavaa rakentamista ja meritäyttöjä.
Luonnos Koivusaaren osayleiskaavasta tulee nähtäville maaliskuussa 2010. Lauttasaari-Seuran mukaan myös selkeät liikenneyhteydet Lauttasaaresta länteen tulee säilyttää.
Lauttasaari-seura on esittänyt Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle, että jos metroasema rakennetaan Lauttasaaren ostoskeskuksen tilalle, niin uuden metroaseman ja liikekeskuksen yhdistelmän on täydennettävä kaupunkikuvaa.
©Esmerk
Länsimetron avolouhinta käyntiin Ruoholahdessa
Lauttasaari, 28 tam 2010, 5:-
Länsimetron avolouhinta käynnistyy Ruoholahden metroaseman huoltotunnelin suuaukolla loppuviikosta 4/2010. Länsiväylän ja Salmisaarenkadun liikenne on pysähdyksissä räjäytysten aikana.
Räjäytykset tehdään arkisin kello 11-13. Niistä varoitetaan äänimerkillä. Avolouhinta kestää pari viikkoa.
©Esmerk
Länsimetron räjäytystyöt alkavat Ruoholahdessa
Helsingin Sanomat, 27 tam 2010, A12:-
Länsimetron rakentamisen räjäytystyöt käynnistyvät näillä näkymin 28.1.2010 Ruoholahdessa. Länsimetro Oy:n projekti-insinöörin Tero Palmun mukaan toistaiseksi työt ovat keskittyneet nykyisen metron suojaustöihin, mutta nyt päästään varsinaisiin louhintatöihin.
Räjäytyksiä tehdään noin kaksi päivässä. Suunnilleen pari viikkoa kestävän avolouhinnan aikana Länsiväylän ja Salmisaarenkadun liikenne pysäytetään räjäytysten aikaan noin 5-10 minuutiksi.
©Esmerk
Länsimetron räjäytystyöt alkavat Ruoholahdessa
Metro, 27 tam 2010, 4:-
Länsimetron rakentamisen räjäytystyöt käynnistyvät Ruoholahdessa viikon 4/2010 lopulla. Työt alkavat avolouhinnalla Ruoholahden metron huoltotunnelin suulla.
Räjäytysten aikana Länsiväylän ja Salmisaarenkadun liikenne pysäytetään noin 5-10 minuutiksi kerrallaan.
©Esmerk
Länsimetron räjäytykset käyntiin
Länsiväylä, 27 tam 2010, 4:-
Länsimetron louhinta käynnistyy Ruoholahdessa räjäytystöin. Länsiväylän liikenne on räjäytysten aikana klo 11-13 pysähdyksissä 5-10 min. Länsimetron ratatunnelia ryhdytään louhimaan kesän 2010 alussa.
©Esmerk
Työttömien määrän ennustetaan Suomessa nousevan v. 2010
Talouselämä, 22 tam 2010, 36-37:-
Ilmiöt-palstalla todetaan, että työttömyys on noussut selvästi Suomessa. Työministeriö arvioi, että vuonna 2010 työttömien määrä kasvaa 60 000 ihmisellä.
Espoossa työttömyysaste nousi kahdella prosenttiyksiköllä vuonna 2009. Nokia ja Espoon kaupunki ovat Espoon suurimmat työllistäjät. Muita suuria työllistäjiä ovat TKK, Jorvin sairaala, Tapiola, VTT, TietoEnator, Inex Partners, Orion ja Fortum.
Espoo-visio 2020 ilmoittaa, että Espoo haluaa olla edelläkävijä monessa asiassa. Vuotta 2020 ennen kaupunki saa ainakin metron. Suur-Leppävaara kasvaa sekä Suurpellon asuinalue syntyy ja Aalto-yliopisto käy taloksi.
©Esmerk
Vuonna 2010 rakennetaan muun muassa Länsimetroa
Lauttasaari, 14 tam 2010, 3:-
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen kirjoittaa artikkelissa Lauttasaarea vuonna 2010 odottavista kaavoitushankkeista.
Länsimetroa aletaan rakentaa maalis-huhtikuussa. Ensimmäisenä on vuorossa työtunneleiden rakentaminen.
Ostoskeskuksen tontin asemakaavaluonnos valmistuu tuskin vuonna 2010, mutta metroaseman sisäänkäynnin on joka tapauksessa määrä tulla Kauppaneuvoksentien ja Otavantien kulmaan.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Vuonna 2010 rakennetaan Länsimetroa
Lauttasaari, 07 tam 2010, 2:-
Lehti kertoo pääkirjoituksessaan Lauttasaari-Seuran toiminnasta ja vuoden 2010 haasteista.
Länsimetron rakennustyöt tuovat mukanaan raskasta liikennettä ja räjäytyksiä. Lauttasaari-Seura pyrkii yhdessä Länsimetro Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa minimoimaan haitat.
©Esmerk
Lauttasaari-Seuran työryhmien vuosi 2009
Lauttasaari, 07 tam 2010, 3:-
Lauttasaari-Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton kaupunginosayhdistys, jossa on seitsemän työryhmää. Artikkelissa kerrotaan ryhmien toiminnasta vuonna 2009.
Liikenneryhmässä käsiteltiin Lauttasaarentien katuvalaistuksen parantamista. Asiaan tullee muutos vasta ostoskeskuksen metroaseman valmistumisen myötä. Tallbergin puistotien valaistusta ollaan sen sijaan jo uudistamassa.
©Esmerk
Otaniemi vahvoilla Aalto-yliopiston kampukseksi
Länsiväylä, 06 tam 2010, 4:-
Aalto-yliopiston tulevasta kampuksesta tehdään ratkaisut kesään 2010 mennessä. Otaniemi on tilanteessa vahvoilla. Espoon teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mielestä Otaniemi olisi luonnollisin paikka, mikäli Aalto-yliopistolle halutaan yhteinen kampusalue.
Valtio omistaa maat, ja Espoolla on valmiudet tehdä nopeita kaavoitusratkaisuja. Lisäksi länsimetron rakentaminen parantaa merkittävästi kulkuyhteyksiä Helsinkiin, Louko muistuttaa.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkaa Lauttasaaressa keväällä 2010
Lauttasaari, 31 jou 2009, 2:-
Länsimetron rakennustyöt alkavat Lauttasaaressa keväällä 2010. Lauttasaaren ja Koivusaaren asemakaavasta ei valitettu.
Espoossa Länsimetron kolmesta asemakaavasta on sen sijaan valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Länsimetron louhintaurakoiden hankintapäätös tehtäneen maaliskuussa 2010.
©Esmerk
Länsimetrohanke etenee suunnitellusti Helsingissä
Vartti, 30 jou 2009, 5:-
Määräaikaan mennessä ei ole tullut valituksia Lauttasaaren ja Koivusaaren maanalaisista asemakaavapäätöksistä, joten länsimetron rakentaminen voi jatkua suunnitellusti. Varsinaiset louhintatyöt käynnistynevät Lauttasaaressa maalis-huhtikuussa 2010.
©Esmerk
Kolumni: Yllätyksiä pääkaupunkiseudun kehityksessä
Helsingin Sanomat, 30 jou 2009, A2:-
Pääkirjoitustoimittaja Esko Nurmi käsittelee mielipidekirjoituksessaan pääkaupunkiseudun kehitykseen viime vuosina liittyneitä yllätyksiä, joiden joukkoon hän lukee Lahden oikoradan ja länsimetron rakentamispäätökset sekä Sipoon lounaisosan liittämisen Helsinkiin. Hän toteaa Espoon päätöksen länsimetron rakentamisesta tapahtuneen, kun valtapuolue kokoomuskin näki metron tai sen tapaisen liikenneyhteyden tulevan joka tapauksessa. Vuonna 2006 tehdyllä päätöksellä maankäyttöä arveltiin vielä ehdittävän sovittaa raideliikenteeseen kohtalaisen edullisesti.
Myös Helsingin painostus vaikutti Espoon päätökseen, mutta suurempi paino oli elinkeinoelämän voimistuneilla kannanotoilla. Metron rakentaminen on kuitenkin edennyt selkeästi hitaammin kuin Lahden oikoradan, joka otettiin käyttöön neljän vuoden kuluttua päätöksestä.
©Esmerk
Länsimetrohanke etenee suunnitellusti Helsingissä
Helsingin Uutiset, 30 jou 2009, 3:-
Lauttasaaren ja Koivusaaren maanalaisesta asemakaavasta ei tullut yhtään valitusta määräaikaan mennessä, joten Länsimetron rakennustyöt voivat käynnistyä Lauttasaaressa kevään 2010 aikana. Työt aloitettaneen maalis-huhtikuussa.
©Esmerk
Metrotyöt Lauttasaaressa voidaan aloittaa keväällä 2010
Länsiväylä, 30 jou 2009, 10:-
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2009 Lauttasaaren ja Koivusaaren maanalaisesta asemakaavasta. Määräpäivään mennessä asemakaavasta ei tullut yhtään valitusta.
Länsimetron rakennustyöt Lauttasaaressa käynnistyvät kevään 2010 aikana. Länsimetron rakentaminen on aloitettu jo Ruoholahdessa.
Espoon metron rakentamisen mahdollistavista kolmesta asemakaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen Lauttasaaressa alkaa 3-4/2010
Helsingin Sanomat, 23 jou 2009, s.A9:-
Helsingin hallinto-oikeuteen ei ole tullut yhtään valitusta Länsimetron maanalaisista asemakaavoista Helsingin Lauttasaaren ja Koivusaaren alueella. Länsimetron rakentaminen Helsingin Lauttasaaressa, Koivusaaressa ja Myllykalliossa voi alkaa maalis-huhtikuussa 2010. Länsimetro Oy alkaa etsiä urakoitsijoita, ja toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi urakkatarjousten laskemisen vaativan 6-8 viikkoa aikaa.
Espoossa metron rakentamisen mahdollistavista asemakaavoista on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Espoon kaupunginhallitus on kiirehtinyt päätöstä asioista.
Länsimetron rakennustyöt on jo aloitettu Ruoholahdesta.
©Esmerk
Länsimetrohanke etenee suunnitellusti Helsingissä
Hufvudstadsbladet, 23 jou 2009, 13:-
Määräaikaan mennessä ei ole tullut valituksia Lauttasaaren ja Koivusaaren maanalaisista asemakaavapäätöksistä, joten länsimetron rakentaminen voi jatkua suunnitellusti.
Valmistelutyöt on jo aloitettu Ruoholahdessa. Länsimetro Oy pyytää pian ensimmäiset tarjoukset louhinnoista, minkä jälkeen työ voi alkaa myös Lauttasaaressa ja Koivusaaressa. Ennen louhinnan aloittamista Lauttasaaressa järjestetään asukastilaisuus.
Espoossa länsimetrovalituksia ei ole käsitelty loppuun. Espoon kaupunginhallitus on kiirehtinyt nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa olevien valitusten käsittelyä.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen Lauttasaaressa alkaa 3-4/2010
Metro, 23 jou 2009, 4:-
Helsingin hallinto-oikeuteen ei ole tullut yhtään valitusta Länsimetron maanalaisista asemakaavoista. Länsimetron rakentaminen Helsingin Lauttasaaressa voi täten alkaa maalis-huhtikuussa 2010. Espoossa asemakaavamuutoksia koskevia valituksia on kuitenkin toimitettu korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
©Esmerk
Helsinki pitää kiinni länsimetropäätöksistä
Hufvudstadsbladet, 22 jou 2009, 8:-
Helsingin kaupunki toteaa lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että Martti Sainion ja Lauttasaari-Seuran tekemistä valituskirjelmistä ei ilmene mitään, minkä takia kaupunginvaltuuston täytyisi muuttaa länsimetropäätöstään. Kaupunginhallitus katsoo, että myös Sainion tekemä valitus uusien metrojunien hankinnan projektisuunnitelmasta tulee hylätä.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen Lauttasaaressa alkaa 3-4/2010
TV YLE TV2, 22 jou 2009, online:-
Länsimetron louhinnat voivat alkaa Lauttasaaressa jo keväällä 2010, sillä Lauttasaaren ja Koivusaaren maanalaisista asemakaavoista ei ole tullut valituksia. Työt alkanevat maalis-huhtikuussa.
Länsimetron rakentaminen on jo aloitettu Ruoholahdessa.
©Esmerk
Suomeen suunnitellaan kymmeniä pilvenpiirtäjiä
Tekniikka Talous, 18 jou 2009, 1, 14-15:-
Suomeen on suunnitteilla kymmeniä korkeita taloja. Pelkästään pääkaupunkiseudulla on suunnitteilla useita rakennushankkeita. Esimerkiksi Helsinkiin hurjia kerroskorkeuksia suunnitellaan Kalasatamaan, Jätkäsaareen ja Hanasaareen.
Espoossa Länsimetro on kirvoittanut suunnitelmia yli 15-kerroksisista taloista Matinkylään, Jousenpuistoon, Tapiolaan sekä Keilaniemeen. Vantaalla korkeat taloprojektit ovat keskittyneet Aviapoliksen alueelle.
©Esmerk
Keilaniemeen rakennetaan Suomen korkein asuintalo
Tekniikka Talous, 18 jou 2009, 15:-
Espoon Keilaniemeen rakennetaan Suomen korkein asuintalo. 31-kerroksisen talon rakennustyöt aloitetaan vuonna 2012.
Keilaniemen alueen suunnittelusta ja ideoinnista vastaa SRV. Se aikoo rakentaa alueelle neljä tornitaloa. Projektijohtaja Tuomo Poutiainen sanoo, että ideana on hyödyntää vuoden 2014 aikana valmistuvaa länsimetroa.
Ensimmäinen torni valmistuu yhtä aikaa metron kanssa. Poutiainen arvioi, että tornit valmistuvat kahden vuoden välein.
©Esmerk
Kampin Espoon-terminaali aiotaan pitää joukkoliikenteen käytössä
Helsingin Sanomat, 17 jou 2009, A15:-
Espoon suunnan bussiterminaali Kampissa jää todennäköisesti joukkoliikenteen käyttöön vielä länsimetron valmistumisen jälkeenkin. Suunnitella on, että terminaaliin siirtyisivät Elielinaukiolta Vantaalle ja Espooseen ajavat seutuliikenteen bussit sekä Kampin maanpäälliset bussilinjat.
Asiaa tutkineen Helsingin, Espoon ja YTV:n työryhmän mukaan Elielinaukion ruuhkia pitäisi vähentää. Lisäksi Bussien siirtyminen Kampin kaduilta helpottaisi raitiovaunujen kulkua ja parantaisi jalankulkijoiden turvallisuutta.
Toisaalta työryhmä haluaisi säilyttää terminaalin matkustajavirrat säilyttääkseen Kampin kauppakeskuksen elinvoimaisuuden. Terminaalin omistavat Helsingin ja Espoon kaupungit.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi ihmisvirtojen muuttavan joka tapauksessa kulkuaan, sillä monet länsimetron käyttäjät eivät jääkään Kamppiin. Hänen mukaansa Kampin läpi virtaavien ihmisten määrä saattaa vähentyä.
Espoossa sisäisten bussien liityntäpaikoiksi tulevat Kokkisen mukaan metroasemat Tapiolassa ja Matinkylässä.
©Esmerk
Länsimetron virallista aloitusta juhlittiin Ruoholahdessa
Ruoholahden Sanomat, 12 jou 2009, 3:-
Länsimetron rakennustyöt käynnistettiin Ruoholahdessa 24.11.2009 juhlan kera. Virallisessa alkupaukkutilaisuudessa oli mukana mm. liikenneministeri Anu Vehviläinen.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko painotti puheessaan metron merkitystä seudun asukkaiden ja liike-elämän kannalta. Hän on harmissaan siitä, että valituskierre viivästyttää hanketta. Viivästys tulee veronmaksajille kalliiksi, Louko sanoo.
Länsimetro on Helsingin ja Espoon ensimmäinen yhteinen jättihanke.
©Esmerk
Kalliorakentamisen mahdollisuuksia hyödynnettävä enemmän
Rakennuslehti, 10 jou 2009, 17:-
Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen professori Mikael Rinne arvioi, että kalliorakentamisen mahdollisuuksia ympäristöongelmien ratkaisemisessa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Maan alle voidaan rakentaa esimerkiksi teollisuuslaitoksia, varastoja, parkkihalleja ja liikennettä.
Rinnettä ilahduttaa kaivosteollisuudessa näkynyt vilkastuminen, etenkin kun kalliorakentamisen näkymät vaikuttavat muutenkin lupaavilta. Länsimetron ja Kehäradan jälkeen saattaa olla tulossa vielä Pisararata, eikä Helsingin alitse kulkevaa Kehätietäkään ole tyystin haudattu.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Merimaiseman muutokset on perusteltava kunnolla
Helsingin Sanomat, 09 jou 2009, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa käsitellään Helsingin rantojen rakentamista, mikä tuo mainioiden mahdollisuuden ohella myös omat ongelmansa. Maisemat ovat herkkiä muutokselle, sillä ne näkyvät selkeästi ja kauemmas kuin sisämaassa.
Tämän takia muutosten on oltava hyvin perusteltuja. Esim. Koivusaaren laajentaminen merta täyttämällä on verrattain laajalti hyväksytty, sillä alueen edullinen sijainti länsimetron linjaukselle tunnustetaan, kuten myös asuntojen tarve.
Sen sijaan Hernesaaren jatkaminen herättää enemmän vastustusta, sillä se muuttaisi Helsinginniemen edustaa näöltään huomattavasti eikä muutoksen tarvetta ole perusteltu riittävän tyydyttävästi.
©Esmerk
Länsimetron louhintatöiden etenemistä voi seurata reaaliaikaisesti
Helsingin Sanomat, 28 mar 2009, A19:-
Länsimetron rakennustöiden etenemistä voi seurata reaaliaikaisesti internetissä tammikuusta 2010 alkaen. Osoitteessa www.lansimetro.fi olevassa palvelussa voi myös mitata metron linjauksen etäisyyden esim. omasta asunnostaan.
©Esmerk
Metrobongari Juhana Nordlund odottaa Länsimetroa
Helsingin Uutiset, 28 mar 2009, 1, 4:-
Helsinkiläinen Juhana Nordlund on innokas metrobongari. Hän on harrastanut metrovaunujen ja muun raideliikenteen kuvaamista jo vuosikymmenten ajan. Harrastuksensa myötä Nordlundista on tullut varsinainen raitioliikenneasiantuntija, ja hän toimii nykyään sekä Suomen raitiotieseuran sihteerinä että Raitio-lehden päätoimittajana.
Nordlund kertoo kuvaavansa mielellään ruuhkattomaan aikaan, jolloin asemalaitureilla on hiljaista. Metrolaiturit ovat periaatteessa suljettua aluetta, joilla kuvaamiseen pitäisi pyytää HKL:n lupa, mutta Nordlundilta moista lupaa ei ole koskaan kysytty. Hän korostaa, ettei kuvaa metrossa ihmisiä vaan junakalustoa.
Nordlund odottaa innolla Länsimetron tuloa Espooseen. Hän uskoo, että metron toteutuva linjaus Lauttasaaren kautta Otaniemeen oli järkevä ratkaisu. Töölön kautta vedetty linja olisi tuonut kyllä enemmän matkustajia, mutta matka-aika Espooseen olisi venynyt liian pitkäksi. Nordlundin mukaan Länsimetron rakentamispäätös oli kestävä ratkaisu niin taloudellisesti kuin ekologisestikin.
©Esmerk
Länsimetron kastajaiset
Helsingin Sanomat NYT-liite, 27 mar 2009, 5:-
Lehden uutisaiheita satirisoivalla NytTen-palstalla todetaan, että länsimetron rakentaminen aloitettiin perinteisesti kastamalla tuleva metrotunneli vesijohtovedellä.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkoi 24.11.2009
Rakennuslehti, 26 mar 2009, 7:-
Länsimetron rakennustyöt käynnistettiin Ruoholahdessa 24.11.2009. Louhinnan valmistelutyöt ovat käynnistyneet jo aikaisemmin.
©Esmerk
Länsimetron rakentamisen viralliset avajaiset 24.11.2009
Hufvudstadsbladet, 25 mar 2009, 12:-
Länsimetron alkupaukku jysäytettiin Ruoholahdessa 24.11.2009. Projektin avasivat virallisesti liikenneministeri Anu Vehviläinen sekä Helsingin ja Espoon valtuustojen puheenjohtajat Otto Lehtipuu ja Jukka Mäkelä. Tilaisuuteen osallistui myös HKL:n johtajia ja muita arvohenkilöitä.
Vehviläinen korosti puheessaan metron merkitystä ympäristölle. Hän otti myös esille vesivahingon, joka sulki metron keskusaseman useiksi kuukausiksi. Odottamattoman tapauksen vuoksi on entistä selvempää, että turvallisuus on länsimetrossa kaikkein tärkeintä.
Varsinaiset louhinnat alkavat tammikuussa 2010. Koko Matinkylään ulottuva rakennushanke toteutetaan vaiheittain. Ruoholahti on ensimmäisenä, koska asemakaava on siellä valmis.
Espoossa hanke etenee hitaammin valitusten vuoksi, vaikka Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt valitukset. Teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mielestä tuomioistuimen olisi pitänyt ohjeistaa valittajia hakemaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa sen sijaan, että se kehotti heitä valittamaan sinne. Louko toivoo kuitenkin, että KHO hylkää valitukset jo muutaman viikon kuluttua.
©Esmerk
Louko: Länsimetron viivästyminen tulee hyvin kalliiksi
Helsingin Sanomat, 25 mar 2009, s.A10:-
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko arvioi jokaisen metron viivästysvuoden maksavan 100 milj. euroa. Valitukset uhkaavat siis tulla kalliiksi.
Metrosta valittanut Espoon kaupunginvaltuutettu Kurt Byman pitää Loukon väitettä törkeänä ja tuulesta temmattuna. Valittaminen ei maksa mitään. Byman ihmettelee, miksi rakentaminen edes aloitettiin, jos valitusprosessi on kesken.
Valituksia maanalaisista asemakaavoista käsittelee seuraavaksi korkein hallinto-oikeus. Jos ne kaatuvat, saadaan tarjouskilpailut urakoista pystyyn nopeasti. Toistaiseksi rakennustyöt ovat viivästyneet valitusten takia muutaman kuukauden.
Ruoholahden kauppakeskuksen alapuolella on nyt juhlittu rakennustyön aloittamista.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkoi 24.11.2009
Metro, 25 mar 2009, 4:-
Länsimetron rakennustyöt käynnistettiin Ruoholahdessa 24.11.2009 juhlan kera. Hankkeen etenemistä Espoossa hidastavat maanalaisista asemakaavoista tehdyt valitukset. Ruoholahdessa sen sijaan on jo lainvoimainen asemakaava.
Ruoholahden ja Salmisaaren välisen 800 metrin pituisen louhintaurakan on tarkoitus valmistua 1,5 vuoden kuluttua.
©Esmerk
Kuvagalleria Länsimetron aloituspaukusta
Helsingin Uutiset, 25 mar 2009, 3:-
Länsimetron rakentaminen aloitettiin virallisesti 24.11.2009. Helsingin Uutisten verkkosivuilla on kuvagalleria metron avajaistilaisuudesta, johon osallistui mm. pk-seudun johtohenkilöitä.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkoi 24.11.2009
Helsingin Uutiset, 25 mar 2009, 5/7:-
Helsingin Ruoholahdessa räjäytettiin Länsimetron virallinen ensimmäinen paukku 24.11.2009. Länsimetro on Espoon ja Helsingin yhteinen jättihanke, jonka kustannuksista Espoon osuus on 72 % ja Helsingin 28 %.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko korosti metron olevan erittäin tärkeä niin alueen asukkaille kuin liike-elämällekin.
©Esmerk
Kolumni: Metro sopii suomalaisille
Hufvudstadsbladet, 24 mar 2009, 2:-
Susanna Ilmoni kirjoittaa kolumnissaan, että länsimetron rakentaminen alkaa Ruoholahdessa 24.11.2009. Hän arvelee olevansa viiden vuoden kuluttua yksi niistä 100 000 matkustajasta, jotka käyttävät länsimetroa päivittäin. Länsimetro Oy lupaa, että matka Matinkylästä Ruoholahteen taittuu 16 minuutissa.
Useimpina aamuina bussi huristaa kuitenkin samassa ajassa Helsingin keskustaan asti. Bussinkuljettaja toivottaa hyvät huomenet murteellisella suomella, ja ikkunoista voi katsella maisemia. Maan alla kulkevassa metrossa taas auringonnoususta ei ole tietoakaan eikä kuljettajaa ole lainkaan. Metro sopii suomalaisille täydellisesti, sillä se on hiljainen, pimeä ja persoonaton.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkaa 24.11.2009
TV YLE TV1, 24 mar 2009, online:-
Länsimetron rakentaminen alkaa virallisesti 24.11.2009. Avajaistilaisuuteen osallistuu mm. liikenneministeri Anu Vehviläinen. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että Rautatientorilla sattuneen vesivuodon vuoksi suunnitelmat käydään vielä kertaalleen läpi ennen varsinaisen urakan aloittamista.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkoi 24.11.2009
TV YLE TV2, 24 mar 2009, online:-
Helsingin Ruoholahdessa räjäytettiin Länsimetron virallinen ensimmäinen paukku 24.11.2009.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko kertoo, että Espoossa metroa päästäneen rakentamaan vuoden 2010 alussa. Aikataulu riippuu kuitenkin siitä, ottaako KHO metrokaavasta tehdyt valitukset käsittelyyn vai ei. Hallinto-oikeudessa valitukset on jo hylätty. Loukon mukaan metrohanke kallistuu huomattavasti, jos KHO ottaa valitukset käsittelyyn.
Liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläinen muistuttaa, että Länsimetro on pk-seudulle erittäin tärkeä hanke niin liikenteellisesti kuin ilmastollisestikin.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkaa 24.11.2009
TV MTV3, 24 mar 2009, online:-
Helsingin Ruoholahdessa käynnistetään virallisesti Länsimetron rakennustyöt 24.11.2009. Työt käynnistyvät louhinnan valmistelulla, ja ensimmäiset räjäytykset suoritetaan tammikuussa 2010. Toiminnassa Länsimetron suunnitellaan olevan syksyllä 2014.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkoi 24.11.2009
TV MTV3, 24 mar 2009, online:-
Helsingin Ruoholahdessa räjäytettiin Länsimetron virallinen ensimmäinen paukku 24.11.2009. Ruoholahdessa louhintaa jo valmistellaan, mutta Espoossa valitukset hidastavat töiden aloittamista.
Liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläinen puhui tilaisuudessa. Hän huomautti, että liikennettä voi sujuvoittaa myös muuten kuin jätti-investoinnein.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkoi 24.11.2009
TV FST5, 24 mar 2009, online:-
Helsingin Ruoholahdessa räjäytettiin Länsimetron virallinen ensimmäinen paukku 24.11.2009. Espoossa valitukset hidastavat töiden aloittamista. Espoon kaupungin teknisen johtajan Olavi Loukon mukaan Espoo haluaisi aloittaa rakennustyöt alkuvuodesta 2010 viidestä kohdasta. Valmista nykyarvion mukaan tulee vuoden 2014 loppupuolella, Louko kertoo.
©Esmerk
Liityntäpysäköintipaikoille toivotaan rahoitusta
Helsingin Sanomat, 21 mar 2009, A19:-
HSL toivoo valtion rahoittavan liityntäpysäköintipaikkojen rakentamista reilulla 8 milj. eurolla vuosina 2010-2012. Kunnilta toivotaan kaikkiaan 16,3 milj. euron pottia kipeästi kaivatuille liityntäpysäköintipaikoille.
Pääkaupunkiseutu tarvitsee n. 6 000 autopaikkaa ja 7 800 polkupyöräpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Niistä suurin osa sijaitsisi Kehäradan ja Länsimetron asemien yhteydessä.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkaa 24.11.2009
Länsiväylä, 21 mar 2009, 3:-
Länsimetron rakentaminen alkaa virallisesti 24.11.2009. Aloituspaukkuun osallistuvat pääkaupunkiseudun johtohenkilöt sekä valtion edustajia. Ensimmäisessä urakassa Ruoholahdesta louhitaan kaksi tunnelia Espoota kohti. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että paljon pitää olla tehtynä ennen tunnelien tekoa. Sähköasentajat ovat valmistelleet maanalaista työmaata.
Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti 11.11.2009 asemakaavan, joka mahdollistaa metrotunnelin rakentamisen Espoon rajalle asti. Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan tuleva urakka valmistuu huhtikuussa 2011.
©Esmerk
Kommentti: Länsimetron valituskierteestä syntyi oikeusfarssi
Länsiväylä, 21 mar 2009, 3:-
Risto Hietanen kirjoittaa, että Länsimetron valituskierre alkaa saada farssin piirteitä. Helsingin hallinto-oikeus lokakuussa 2009 hylkäsi valitukset maanalaisista asemakaavoista, mutta antoi samalla oikeuden valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valitusoikeuden pyytämistä.
Valtuutettu Kurt Byman ja Tapiola Center tekivätkin valituksen. KHO:lta on kuitenkin pyydettävä valitusoikeus, mikäli valituksen kohteena oleva asemakaava on yleiskaavan mukainen, kuten Länsimetron asemakaavat ovat.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja ja Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toivoo KHO:n hoitavan syntyneen sotkun nopeasti. Metron rakennustyöt Espoon puolella joutuvat odottamaan oikeusfarssin läpikäymistä.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkaa 24.11.2009
Helsingin Uutiset, 21 mar 2009, 3, 4:-
Länsimetron rakentaminen alkaa virallisesti 24.11.2009. Aloituspaukkuun osallistuvat pääkaupunkiseudun johtohenkilöt sekä valtion edustajia. Ensimmäisessä urakassa Ruoholahdesta louhitaan kaksi tunnelia Espoota kohti. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että paljon pitää olla tehtynä ennen tunnelien tekoa. Sähköasentajat ovat valmistelleet maanalaista työmaata.
Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti 11.11.2009 asemakaavan, joka mahdollistaa metrotunnelin rakentamisen Espoon rajalle asti. Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan tuleva urakka valmistuu huhtikuussa 2011.
Länsimetron tiedottaja Riina Kairulahti kertoo, että Länsimetro avaa nettisivuilleen ympäristötietopalvelun, jossa kuka tahansa voi seurata louhinnan etenemistä. Lisäksi yleisölle järjestetään tiedotustilaisuuksia ja kiertokäyntejä työmaalla.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Eikö valittaminen lopu koskaan?
Länsiväylä, 21 mar 2009, 4:-
Lehden pääkirjoituksessa kerrotaan, että valtuutettu Kurt Byman ja Tapiola Center Oy jatkavat valituskierrettään Länsimetron kaavoista. Monen espoolaisen päättäjän mielessä oli kysymys "eikö tämä koskaan lopu?".
Pahimmillaan lisävalitukset viivästyttävät metrotöitä vuodella. Valituskierre lisää myös kustannuksia. Bymanin valitus tuntuu lähinnä kiusanomaiselta.
©Esmerk
Liityntäpysäköintipaikoille toivotaan rahoitusta
TV YLE TV2, 20 mar 2009, online:-
HSL vaatii valtiolta rahaa pk-seudun liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiseen.
HSL ehdottaa, että kuntien ja valtion osuus jaetaan puoliksi, jolloin valtion maksettavaksi tulisi n. 8 milj. euroa.
Seuraavien 10 vuoden aikana YTV-alueella tarvitaan liityntäpysäköintipaikkoja n. 6 000 henkilöautolle. Valtaosa näistä paikoista on tarkoitus rakentaa Kehäradan ja Länsimetron asemien yhteyteen.
©Esmerk
Kolumni: Länsimetron rakentaminen kohti Matinkylää alkaa vihdoin
Metro, 18 mar 2009, 2:-
Päätoimittaja Janne Kaijärvi kirjoittaa kolumnissaan länsimetron työntymisen kohti Matinkylää käynnistyvän tiistaina 24.11.2009 yli 50 vuotta kestäneen jahkailun jälkeen. Tuolloin hankkeen alkua ovat Ruoholahdessa todistamassa mm. liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläinen sekä Espoon ja Helsingin ylin virkamiesjohto Jussi Pajusta ja Marketta Kokkosta myöten.
Kaijärven mukaan Kampin kauppakeskuksen lisäksi nyt onkin syytä tuulettaa myös Espoossa. Länsimetrosta ehti vuosikymmenien aikana tulla merkittävin koetinkivi pääkaupunkiseudun yhteistyölle. Kiskoja vastaan harasi viimeiseen asti Espoo, mutta väkimäärän voimakas kasvu pakotti maan toiseksi suurimman kaupungin hyväksymään sen, että isot väkijoukot kulkevat raiteilla nopeammin ja tehokkaammin kuin kumipyörien päällä. Länsimetro kuljettaa valmistuessaan v. 2014 päivittäin noin 100 000 matkustajaa.
Toinen merkittävä kaupunkeja yhdistävä hanke on uusi kehärata. Helsinki siirtyy v. 2014 sivistysvaltioiden joukkoon, kun Helsingin keskustasta pääsee kehärataa pitkin junalla lentoasemalle.
Kaijärven mukaan suuret väylähankkeet ovat elintärkeitä pääkaupunkiseudulle, koska lähivuosikymmeninä alueelle muuttaa lähes Tampereen väkimäärää vastaava ihmisjoukko.
©Esmerk
Jarkko Hyytiäinen johtaa Länsimetron louhintaa
Vartti, 18 mar 2009, 9:-
Vartin haastattelema työmaapäällikkö Jarkko Hyytiäinen johtaa Länsimetron louhinnan ensimmäistä osuutta. Hyytiäisen mukaan louhinta alkaa näkyä Ruoholahdessa vasta tammi-helmikuun 2010 vaihteessa. Jo pelkästään lujitukseen ja suojaukseen uppoaa huomattava osa 800 metrin mittaisen pätkän louhimiseen kuluvasta ajasta.
Hyytiäinen lisää, että ajatus työskentelystä veden alla ei hirvitä. Artikkelin yhteyteen liitetystä faktalaatikosta ilmenee mm. se, että Länsimetron rakentaminen alkaa viikolla 48/2009. Myös Länsimetron tulevat pysäkit on lueteltu, kuten myös linjan pituus ja kokonaiskustannukset.
©Esmerk
Espoo kehittää metron yhdistämää kolmioaluetta
Länsiväylä, 18 mar 2009, 3:-
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko kuvailee Keilaniemen maisemaa toistaiseksi tyhjäksi ja vaivaiseksi. Maisema tulee muuttumaan, kun Keilaniemen, Otaniemen ja Tapiolan aluetta kehitetään. Metron yhdistämästä kolmiosta aiotaan kehittää Espoon tieteen, taiteen ja talouden näyttävä käyntikortti.
Keilaniemeen suunnitellaan metroaseman päälle neljää asuintornitaloa. Otaniemen metroaseman yhteyteen on suunniteltu maanalaista liikekeskusta. Loukon mukaan myös taideteollisen korkeakoulun päärakennuksen voisi rakentaa metroaseman päälle.
Ajatuksiin liittää Keilaniemi ja Otaniemi Tapiolaan liittyy metron lisäksi mm. Kehä 1:n tunnelointi sekä maakannas. Tapiolan nuhraantunut ilme korvataan viihtyisällä ja monipuolisella kaupunkikeskuksella.
©Esmerk
Länsimetron asemakaavoista valitettiin KHO:een
Länsiväylä, 18 mar 2009, 3:-
Kaupunginvaltuutettu Kurt Byman ja Tapiola Center Oy ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Päätös liittyy Länsimetron maanalaisiin asemakaavoihin.
Hallinto-oikeus hylkäsi lokakuussa 2009 valitukset Länsimetron asemakaavoista Espoossa. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavat tammikuussa 2009.
Maanalaisilla asemakaavoilla on kaavoitettu maanalaiset tilat Jousenpuiston, Matinkylän, Keilaniemen, Otaniemen ja Tapiolan metrotunneleille ja metroasemille.
©Esmerk
Koivusaari metroverkon ensimmäinen vedenalainen asema
Metro, 12 mar 2009, 1, 4:-
Koivusaaren metroasemasta on tulossa Helsingin metroverkon ensimmäinen vedenalainen metroasema. Asema sijoittuu Lauttasaaren ja Koivusaaren välisen Vaskilahden alle. Aluepalomestari Marko Järvinen Helsingin pelastuslaitokselta sanoo, että monet nykyisetkin metroasemat sijaitsevat merenpinnan alapuolella, eikä Koivusaari siten poikkea niistä mitenkään. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen puolestaan muistuttaa, että urakan jokaisessa vaiheessa pidetään tarkoin huolta siitä, ettei vesi pääse tunneleihin.
Länsimetron rakentamisen kannalta huolestuttavaa on se, että kaavoitus laahaa Helsingissä pahasti jäljessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vasta maanalaisen asemakaavan 11.11.2009. Kaava mahdollistaa tunnelilinjan louhimisen. Maanpäällisiä kaavoja käsitellään v. 2010. Maanalaisenkin kaavan mahdollisiin valituksiin voi kulua peräti 1,5 vuotta, jolloin louhintojen jatkuminen on vaakalaudalla.
Kokkinen kertoo, että louhiminen on kuitenkin varsin hidasta Ruoholahden kohdalla, sillä työmaa on toimivan metrolinjan vieressä. Työt alkavat 17.11.2009 ja niiden on määrä valmistua huhtikuussa 2011.
Länsimetro-hanke maksaa kaikkiaan n. 713,6 milj. euroa, josta valtion osuus on korkeintaan 200 milj. euroa. Espoo maksaa jäljelle jäävistä kustannuksista 72 % ja Helsinki 28 %.
©Esmerk
Helsinki päätti osaltaan Länsimetron suunnitelmista
Helsingin Sanomat, 12 mar 2009, s.A11:-
Helsingin kaupunginvaltuuston kokous on lyönyt lukkoon Länsimetron suunnitelmat. Kun metro alkaa kulkea Espoon Matinkylään vuonna 2014, avataan Helsinkiin kaksi uutta asemaa, Lauttasaari ja Koivusaari.
Lauttasaaren aseman sisäänkäynneistä toinen tulee ostoskeskukselle ja toinen Gyldénintielle. Koivusaaren aseman sisäänkäynneistä toinen on keskellä Koivusaarta ja toinen Lauttasaaren puolella.
Asemalaiturit ovat 90 metriä pitkiä. Niille mahtuu kahden vaunuparin metrojuna.
Helsingin alueelle uutta metrotunnelia kaivetaan 4 km. Tunneli kulkee syvimmillään Lauttasaarensalmessa 55 metrin syvyydessä. Metron rakentamisen kuluista Helsingin osuus on 144 milj. euroa.
©Esmerk
Espoo valmis länsimetron rakentamiseen, jos valituslupia ei myönnetä
Helsingin Sanomat, 12 mar 2009, A10:-
Espoon länsimetron kaavoista tehtyjen jatkovalitusten määräaika umpeutuu 15.11.2009. Mikäli valituksia ei tule tai Korkein hallinto-oikeus ei käsittele niitä, Espoo voi ryhtyä rakentamaan osuuttaan länsimetrosta.
Espoon teknisen johtajan Olavi Loukon mukaan urakkakilpailut voidaan järjestää nopeasti, ja rakennustyöt voisivat alkaa alkuvuodesta 2010. Vaikka valitukset lykkäisivät Helsingin metro-osuuden rakennustöitä, Louko uskoo länsimetron palvelevan joka tapauksessa matkustajia syksyllä 2014.
©Esmerk
Kolumni: Uteliaisuus ajaa ruuhkamaksujen selvitystä eteenpäin
Helsingin Sanomat, 11 mar 2009, A2:-
Esko Nurmi käsittelee kolumnissaan pääkaupunkiseudulle suunniteltuja ruuhkamaksuja. Ehdotuksen on määrä tulla esille hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisessa ministerityöryhmässä 12.11.2009, mutta ensimmäistä selvitysvaihetta seuranneen laajan lausuntokierroksen perusteella vaikuttaa selvältä, että selvityksiä jatketaan. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset kaikki ovat tätä mieltä, eikä niiden mielipidettä voi sivuuttaa.
Nurmi huomauttaa, että periaatteessa olisi mahdollista keskeyttää koko prosessi ja todeta, ettei siitä tullut mitään. Nyt uteliaisuus on kuitenkin niskan päällä, ja jonkinlainen hintaohjaus voisi tarjota osaratkaisun pääkaupunkiseudun liikenneongelmiin.
Nurmi toteaa kuitenkin, että ruuhkamaksun tulo vaatisi myös nykyistä parempia joukkoliikenteen palveluja. Tätä varten olisi hankittava kalustoa ja parennettava joukkoliikenneväyliä velalla, joka myöhemmin kuitattaisiin ruuhkamaksun tuotoilla.
Alueella on alkanut jo kaksi merkittävää raideliikenteen rakennustyötä, eli länsimetro ja kehärata. Ne ehtivät valmistua ennen ruuhkamaksun käyttöönottoa, kun taas poikittaista joukkoliikennettä tehostamaan sopisi raidejokeri-pikaraitiotie.
©Esmerk
Metron vesivahinko vaikuttaa Länsimetron suunnitteluun
Turun Sanomat, 11 mar 2009, 13:-
Helsingin laaja vesivahinko on herättänyt pohdintaa maanalaisten tilojen turvallisuudesta. Maanalaisia rakennushankkeita luotsannut projektinjohtaja Jouni Maidell Helsingin rakennusvirastosta toteaa maan alle rakentamisen olevan monitahoinen haaste. On otettava huomioon mahdollinen pohjavesi, maaperäolosuhteet ja liikenteen vaatimukset, Maidell listaa.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston insinööri Seija Narvin mukaan maan alle rakentamisen vaatimuksia tiukennettiin meriveden noustua Kauppatorille v. 2005. Sunnuntainen metron vesivahinko aiheuttaa hänen mukaansa seurauksia mm. Länsimetron suunnitteluun.
©Esmerk
Rautatieaseman tulva olisi voinut aiheuttaa katastrofin
Hufvudstadsbladet, 10 mar 2009, 1, 2-3:-
Jos Rautatientorin metroaseman putkirikko ei olisi tapahtunut hiljaisena sunnuntai-iltapäivänä, katastrofi olisi ollut lähellä. Onnettomuuden aiheuttamat vahingot ovat mittavia. Vesi syöksyi metrotunneliin suurella paineella, sillä metron alatasanteen hissikuilujen ovet räjähtivät rikki ja laiturille sinkoutui kivilohkareita. HKL:n sosiaalitilat aseman itäpäässä täyttyivät vedellä. Ketään ei ole kuitenkaan ilmoitettu kadonneeksi.
Rikkoutunut putki oli rakennettu vuonna 1966. Normaalisti putkirikon sattuessa vesi johdetaan katutasolle, mutta tällä kertaa vesi pääsi suoraan alas metroasemalle, koska huoltotunnelista löytyi selittämätön porattu reikä.
Kaupunki tarkastaa nyt koko maanalaisen putkiverkoston etenkin metroasemien ympärillä. Helsingin Veden viestintäpäällikkö Ari Nevalainen toteaa, että vuoto ei johtunut pelkästään putken iästä, vaan putki oli heikentynyt liikenteen aiheuttaman jatkuvan tärinän seurauksena. Nevalaisen mukaan tämä on syytä huomioida länsimetron suunnittelussa. Erityiset suojaustoimet voivat tulla kysymykseen vilkkailla metroasemilla. Nevalainen ei kuitenkaan peittele sitä, että vuoto tuli yllätyksenä, sillä valurautaputkien arvioitu elinikä on 50-60 vuotta.
Helsingin Veden toimitusjohtaja Jukka Piekkari huomauttaa, että vesiputkien kunnostamiseen tarkoitetut määrärahat on kolminkertaistettu viime vuosina. Kaikki ennen 1970-lukua rakennetut putket on määrä vaihtaa tai kunnostaa vuoteen 2030 mennessä.
©Esmerk
Seitsemänkymppinen Irma kulkee jalan
Lauttasaari, 05 mar 2009, 7:-
Lauttasaaressa yli 20 vuotta asunut Irma, 72, ei ole vielä hyödyntänyt HKL:n Jouko-linjaa, sillä hän kävelee mieluummin.
Länsimetroa hän ei pidä tarpeellisena, koska bussi on yhtä kätevä.
Irma ei halunnut kertoa sukunimeään.
©Esmerk
Keskustaseura kannattaa raitiolinjan jatkamista Lauttasaareen
Lauttasaari, 05 mar 2009, 2:-
Lauttasaaren Keskustaseura ry:n kannanoton mukaan Länsimetrosta seuraa tuntuvia muutoksia Lauttasaaren joukkoliikenteeseen.
Seura esittää raitiotien jatkamista Ruoholahdesta Lauttasaareen, sillä se vähentäisi kulkuneuvon vaihtoja. Seuran mukaan matka-aikojen pidentyminen lisää auton käyttöä lyhyisiin välimatkoihin.
©Esmerk
Ruoholahdessa tehdään kiinteistökatselmuksia
Helsingin Uutiset, 04 mar 2009, 4:-
Länsimetron rakennushanke näkyy jo Ruoholahdessa. Ennen räjäytystöiden aloittamista Ruoholahdessa tehdään kiinteistökatselmukset, jotka käsittävät yhteensä 800-900 asuntoa. Myös toimistot ja erikoisemmat kohteet, kuten Kaapelitehdas, Oikeustalo ja hiilisiilot, katselmoidaan. Alkukatselmukset suoritetaan marraskuun 2009 aikana ja loppukatselmukset sitten, kun metrotunnelin louhinta on edennyt Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan. Jos louhintatyöt aiheuttavat vaurioita kiinteistöille, Länsimetro Oy on korvausvelvollinen. Katselmuksien asiantuntijana toimii Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Kiinteistökatselmuksia Ruoholahdessa
Helsingin Uutiset, 04 mar 2009, 4:-
Lehden pääkirjoituksessa todetaan Länsimetro-hankkeen näkyvän jo Ruoholahdessa. Ennen räjäytystöiden aloittamista Ruoholahdessa tehdään kiinteistökatselmukset, jotka käsittävät yhteensä 800-900 asuntoa. Alkukatselmukset suoritetaan marraskuun 2009 aikana ja loppukatselmukset sitten, kun metrotunnelin louhinta on edennyt Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan. Jos rakennustyöt aiheuttavat vaurioita kiinteistöille, Länsimetro Oy on korvausvelvollinen.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkaa marraskuussa 2009
Helsingin Uutiset, 31 lok 2009, 6/7/9/9:-
Länsimetron rakentamishanke alkaa näkyä ja kuulua Länsiväylän rampin vieressä jo marraskuun 2009 alkupäivinä, vaikka virallinen lähtölaukaus hankkeelle ammutaankin vasta 24.11.2009.
Ruoholahtelaisia projekti ei tunnu juuri hetkauttavan, sillä 28.10.2009 järjestetty asukastilaisuus veti varsin niukasti osanottajia. Metron rakentajat vakuuttavat, ettei asukkaiden tarvitse ollakaan hankkeesta huolissaan, sillä nykytekniikalla rakennustyömaan melutaso pystytään pitämään kurissa.
Länsimetron ensimmäisestä louhintaurakasta vastaa Lemminkäinen Infra. Urakka koskee Ruoholahden metroaseman ja Salmisaaren rannan väliin rakennettavia ratatunneleita ja ajotunnelia, joiden yhteispituus on 1 900 metriä. Urakan on määrä valmistua huhtikuussa 2011.
Länsimetron projektipäällikkö Tero Palmu kertoo, että ensimmäinen uusi metroasema tulee Lauttasaaren ostarille. Sitten siirrytään Koivusaareen ja hujahdetaan rajan yli Espooseen. Helsingin puolella metro saa lisämittaa n. 4 kilometriä.
©Esmerk
Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2010
Hufvudstadsbladet, 31 lok 2009, 12:-
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen arvioi 30.10.2009 esitetyn talousarvioehdotuksen olevan kurjin 15 vuoteen. Verotulot laskevat ja vuosikate on nolla vuonna 2010.
Kokkosen mukaan hyvän ilmastopolitiikan mukaista ei ole ylläpitää pieniä palvelupisteitä kaikissa kaupunginosissa, vaan palveluja tulee keskittää raideyhteyksien varteen. Palvelupisteitä, joissa ihmisten tarvitsee asioida muutaman kerran vuodessa, keskitetään paikkoihin, joissa muutenkin liikutaan. Suuri osa palveluista siirretään internetiin.
Vuonna 2010 veroprosenttia nostetaan tilapäisesti 17,75:een. Kaupunki käyttää rahastoista 40 milj. euroa ja lainaa 150 milj. euroa. Valtuusto päättää talousarviosta 4.12.2009.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa todetaan, että Espoo investoi vuonna 2010 kaikkiaan 57 milj. euroa liikennehankkeisiin, joista yksi on länsimetron rakentamisen aloittaminen.
©Esmerk
Kokkonen: Espoo säästyy leikkauksilta puskurirahastojen voimin
Länsiväylä, 31 lok 2009, 4:-
Espoo ottaa runsaasti lisää velkaa ja purkaa rahastojaan selviytyäkseen verotulojen romahduksesta. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen toteaa, että Espoo on onneksi pystynyt hyvinä vuosina keräämään puskurirahastoja. Näin kaupungissa selvitään ilman rajuja leikkauksia.
Espoo panostaa vuonna 2010 liikenneväylien rakentamiseen sekä toimitilojen peruskorjaamiseen. Länsimetron rakentamiseen liittyvät menot ovat noin 5 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkaa näkyä Ruoholahdessa
Länsiväylä, 31 lok 2009, 10:-
Länsimetron työmaan alkuräjäytys ammutaan 24.11.2009, mutta työmaatukikohdan rakentaminen nykyisen metron suuaukolle alkaa jo näkyä Länsiväylän rampin vieressä.
Ruoholahtelaisia Länsimetron rakentaminen ei ainakaan vielä häiritse. Syytä siihen ei olekaan. Rakentajien mukaan nykytekniikalla räjäytysten ja porausten melutaso pystytään pitämään kurissa.
©Esmerk
Espoo rakentaa länsimetroa ja Suurpeltoa vuonna 2010
Länsiväylä, 31 lok 2009, 4:-
Espoon suurimpia rakennuskohteita vuonna 2010 ovat länsimetro ja Tapiolan keskustan uudistaminen sekä Suurpelto. Länsimetron rakentaminen alkaa Espoossa vuoden 2010 alussa.
Metroasema sijoittuu Tapiolassa Merituulentien alle.
©Esmerk
Vuosi 2010 tulee olemaan Espoolle vaikea
TV YLE TV2, 30 lok 2009, online:-
Vuosi 2010 tulee olemaan Espoolle taloudellisesti rankka. Verotulot jäävät reiluun 1 080 milj. euroon, vaikka kiinteistöveron alaraja nousee ja kunnallisveroa korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
Espoon rahoitusjohtaja Reijo Tuori kertoo, että kaupunki lisää lainanottoaan n. 150 milj. eurolla vuonna 2010. Rahastonpurkuja tehdään 40 milj. eurolla. Näillä keinoilla tähdätään siihen, että Espoon palvelutaso pysyisi hyvänä jatkossakin.
Rahastojen purulla ja lainoilla kaupunki pyrkii huolehtimaan myös investoinneista. Suurimpia hankkeita ovat Kehä I:n perusparannus, Länsimetro, Suurpelto ja Suviniitty.
Säästöjä etsitään mm. sähköistä asiointia kehittämällä sekä erikielisiä palveluja yhdistämällä. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kertoo, että budjettiin ei sisälly päiväkotien eikä koulujen lakkauttamisia. Palveluverkon kokonaisrakenne aiotaan kuitenkin käydä läpi. Espoon palveluverkosto on tällä hetkellä erittäin tiheä.
Espoon vuoden 2010 budjetin alijäämä on 86 milj. euroa ilman satunnaiseriä. Tuorin mukaan kaksi seuraavaakin vuotta mennään alijäämäisenä. Taantumasta huolimatta kaupunki ei aio lomauttaa eikä irtisanoa henkilöstöään.
©Esmerk
YIT:n tulos pettymys, tähtäimessä hankkeita Venäjällä ja kotimaassa
Kauppalehti, 29 lok 2009, 10:-
Rakennuskonserni YIT:n heinä-syyskuun 2009 tulosta käsittelevässä artikkelissa kerrotaan sijoittajien pettyneen tulokseen, mutta YIT itse uskoo yhä menestyvänsä Venäjällä. Toki YIT tavoittelee projekteja myös kotimaassa, ja infrahankkeista tähtäimessä ovat mm. pääkaupunkiseudun kehärata, Espoon länsimetro ja muutama tiehanke.
©Esmerk
YIT odottaa länsimetron rakennustöiden aloittamista
Turun Sanomat, 29 lok 2009, 18:-
YIT julkisti osavuosikatsauksensa 28.10.2009. Katsauksen mukaan yhtiön kannattavuus parani heinä-syyskuussa 2009. Liikevaihdon yhtiö ennakoi laskevan selvästi viimevuotiseen verrattuna. Tulos ennen veroja on kuitenkin selkeästi positiivinen.
Tilanne Venäjällä on katsauksen mukaan parantunut. Baltiassa markkinatilanne on edelleen heikko. Liikenneväylien rakentamisessa YIT odottaa kilpailijoiden tavoin innokkaasti mm. pääkaupunkiseudun kehäradan sekä länsimetron rakennustöiden käynnistämistä.
©Esmerk
Kolumni: Ei ruuhkamaksuja Helsinkiin
Lauttasaari, 29 lok 2009, 3:-
Sirpa Asko-Seljavaara ei kannata ruuhkamaksuja Helsinkiin. Kaupunginhallitus käsitteli liikenne- ja viestintäministeriön selvitystä 19.10.2009, mutta jätti lausuntonsa pöydälle.
Asko-Seljavaara painottaa, että Länsimetron kaltaiset mittavat hankkeet ovat vielä kesken. Hänen mukaansa myös ruuhkamaksujen välttely saattaisi saada ihmiset suosimaan tiettyjä asuinalueita ja yritykset muuttamaan isojen teiden varteen, mikä lisäisi yksityisautoilua.
Jos ruuhkamaksuista tulee totta, tuotot kuuluvat Helsingille, eivät valtiolle, Asko-Seljavaara kirjoittaa.
©Esmerk
Länsimetron louhintaurakka Lemminkäinen Infralle
Lauttasaari, 29 lok 2009, 3:-
Länsimetro Oy ja Lemminkäinen Infra Oy ovat allekirjoittaneet louhintaurakkasopimuksen Länsimetrosta. Ruoholahden metroaseman ja Salmisaaren rannan väliin louhitaan kaksi rata- ja ajotunnelia.
N. 10 milj. euron urakan on määrä valmistua huhtikuussa 2011.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että urakan vaikutukset Ruoholahden asukkaisiin ja liikenteeseen pyritään minimoimaan.
Tunneliurakan vaativuutta lisää se, että puolet louhinnasta tehdään käytössä olevan metron alueella. Lemminkäinen Infran kalliorakentamisesta vastaavan johtajan Risto Kupilan mukaan louhinnassa ollaan erityisen varovaisia.
©Esmerk
Rakennusala piristymään päin Uudellamaalla
TV YLE TV2, 29 lok 2009, online:-
Rakennusala on piristymässä hiljalleen Uudellamaalla alkuvuoden 2009 romahduksen jälkeen. Vuoden 2008 huippuluvuista jäädään kuitenkin reilusti, sillä isot alkavat rakennushankkeet, kuten Länsimetro ja Kehärata, eivät nosta rakennusalaa vielä vuoden 2009 aikana.
©Esmerk
Länsimetron rakennustöistä asukastilaisuus 28.10.2009
Helsingin Sanomat, 27 lok 2009, A9:-
Länsimetron rakennustyöt käynnistyvät marraskuussa 2009 Ruoholahdessa. Aiheesta järjestetään asukastilaisuus 28.10. kello 18-19 HTC Helsingin Kolumbus-auditoriossa. Tilaisuudessa Länsimetro Oy:n edustajat vastaavat kysymyksiin.
Länsimetro Oy ja Lemminkäinen Infra allekirjoittivat länsimetron louhintaurakkasopimuksen lokakuussa 2009. Sopimus koskee Ruoholahden metroaseman ja Salmisaaren rannan väliin rakennettavia ratatunneleita ja ajotunnelia, joiden yhteispituus on 1 900 metriä. Urakan on määrä valmistua huhtikuussa 2011.
©Esmerk
Länsimetron ensimmäinen louhintaurakka Lemminkäiselle
Kauppalehti, 26 lok 2009, 11:-
Länsimetro Oy ja Lemminkäinen Infra Oy ovat tehneet louhintaurakkasopimuksen. Louhintaurakka koskee Ruoholahden ja Salmisaaren rannan väliin kahta rata- ja ajotunnelia.
Urakan on määrä valmistua huhtikuussa 2011. Länsimetro avataan liikenteelle vuonna 2014.
©Esmerk
Onnettomuusharjoitus sujui hyvin metrossa
Hufvudstadsbladet, 24 lok 2009, 3, 9:-
Öinen onnettomuusharjoitus Helsingin metrossa sujui hyvin. Harjoituksessa metrojuna oli suistunut kiskoilta Hakaniemen ja Kaisaniemen välillä. Syttyneen tulipalon sammuttamiseen ja 70 matkustajan evakuoimiseen kului 1 h 15 min.
Vastaavan laajuinen onnettomuusharjoitus järjestettiin edellisen kerran viisi vuotta sitten. Länsimetron valmistuttua harjoituksia ryhdytään järjestämään useammin.
Palomestari Marko Järvinen pitää tulipaloa suurimpana onnettomuusriskinä. Käytännössä palon uhka on kuitenkin minimaalinen. Helsingin metron ainoa tulipalo sattui vuonna 1973, kun metrojuna syttyi palamaan varikolla koeajon aikana. Metron käyttöönoton jälkeen ei ole sattunut yhtään onnettomuutta.
Järvinen vakuuttaa, että länsimetrosta rakennetaan vieläkin turvallisempi. Nykyisin metrojunat kohtaavat monessa paikassa, joten törmäyksen vaara on teoriassa olemassa, mutta länsimetron tunnelit ovat kokonaan erillään toisistaan. Lisäksi rakennetaan evakuointitunneleita, joita ei nykyisin ole.
©Esmerk
Kolumni: Onko Joutsenpuiston hotelli realistinen ajatus?
Helsingin Sanomat, 22 lok 2009, A3, A2:-
Esko Nurmi käsittelee lehden Merkintöjä-palstalla Espoon Hongan suunnitelmia jalkapallostadionin rakentamisesta Espooseen. Oman ongelmansa muodostaa kuitenkin rakennushankkeen rahoitus, johon jalkapalloyhtiö Pallohonka Oy toivoo saavansa halpakorkoista lainaa Espoon kaupungilta. Sillä on kuitenkin kaupungin rahoitustaakkaa keventävä ajatus jopa 25-kerroksisesta hotelli- ja toimistotornista, joka rakennettaisiin Joutsenpuiston tulevan metroaseman yhteyteen, 400 m:n päähän jalkapallostadionista.
Nurmi kuitenkin huomauttaa, että on kaupunki ei voi myydä tai vuokrata hotellitornin tonttia alihintaan vain tukeakseen peitellysti jalkapalloharrastusta ja -bisnestä. Hän arvelee Pallohongan saaneen suunnitteluvaraukset kaiketi alustavien maankäyttöideoidensa ansioilla, mutta rahoitus ja realistisuus ovat yhä punnitsematta.
Nurmi kehottaa myös miettimään, miten hyvä kyseinen sijainti oikeasti olisi tasokkaalle hotellille. Westendin kylpylähotelli on asemakaavavaiheessa ja Tapiolan keskustakin olisi uudistuessaan varmasti parempi paikka hotellille kuin urheilupuiston laita.
©Esmerk
Länsimetrovalitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa
Rakennuslehti, 22 lok 2009, 8:-
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt länsimetroon liittyvät kaavavalitukset. Valitukset liittyivät metron rakentamiseen Espoon puolella.
Rakentaminen Helsingin puolella aloitetaan marraskuussa ja Espoossa vuoden 2010 alussa.
Työt käynnistävät Espoon puolella näillä näkymin ensiksi Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.
©Esmerk
Westendin kylpylähotellin käsittelyä jatketaan
Hufvudstadsbladet, 20 lok 2009, 7:-
Espoon kaupunginhallitus jätti Westendiin suunnitellun kylpylähotellin käsittelyn pöydälle kokouksessaan 19.10.2009. BMZ-Investin suunnittelemasta kylpylähotellista kaavaillaan 18-kerroksista.
Suunnitelmaan liittyy haasteita, sillä tontti sijaitsee suositun uimarannan vieressä. RKP:n Christina Gestrin huomauttaa, että alueella kulkee myös Espoon rantaraitti. Hänen mukaansa on tärkeää, että raitille ei aiheudu häiriötä.
Gestrinin mukaan kylpylähotellia ei ole tarkoitettu ensi sijassa espoolaisille vaan turisteille. Espoosta sellainen paikka on puuttunut. Gestrin uskoo, että Helsingin läheisyys houkuttelee kävijöitä kylpylään, sillä bussiyhteydet ovat hyvät ja pian saadaan myös länsimetro.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Länsimetron rakentamisen etenemistahti varmistuu
Helsingin Sanomat, 19 lok 2009, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa todetaan länsimetron etenemisen aikataulun varmistuneen hieman Helsingin hallinto-oikeuden hylättyä Espoon puolen asemakaavavalitukset. Ne olivat ainakin osittain Espoon valtuustossa käydyn poliittisen taistelun jatkoa metrolinjan jatkamista vastaan, ja niiden kaltaisia lieveilmiöitä on vain siedettävä demokratiassa.
Länsimetro on 700 milj. euron jätti-investointi, joka muuttaa koko pääkaupunkiseutua. Hallinto-oikeus ottikin asian painoarvon huomioon ja käsitteli asian nopeasti. Nyt valituksen jatkaminen vaatisi muutoksenhakulupaa hallinto-oikeudelta, minkä saaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Toisaalta kyse on uudesta systeemistä, joka on ilmeisesti nyt ensi kertaa testissä.
©Esmerk
Länsimetrovalitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa
Helsingin Uutiset, 17 lok 2009, 3:-
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Länsimetroon liittyvät kaavavalitukset. Länsimetron rakentaminen alkaa Ruoholahdesta marraskuussa 2009.
©Esmerk
Tunnelit tuovat töitä rakennusyrityksille
Talouselämä, 16 lok 2009, 12:-
Tunnelit tuovat rahaa rakennusyritysten kassoihin. YIT saa louhittavakseen Vantaan kehäradan tunneleita. Lemminkäinen puolestaan teki syyskuussa 2009 sopimuksen länsimetron alkupään louhinnoista.
©Esmerk
Länsimetrovalitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa
Kauppalehti, 15 lok 2009, 9:-
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt länsimetroon liittyvät kaavavalitukset. Espoon kaupunginhallitus taas teki syyskuun 2009 lopulla kaupungin eteläosien yleiskaavasta lainvoimaisen niiltä osin, joista ei oltu valitettu, joten hallinto-oikeuden tuoreesta päätöksestä ei voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman erillistä valituslupaa. Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko pitää epätodennäköisenä, että valituslupia annettaisiin.
Länsimetron rakentaminen alkaa Ruoholahdesta marraskuussa 2009. Espoossa työt käynnistyvät vuoden 2010 alussa.
©Esmerk
Länsimetrovalitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa
Hufvudstadsbladet, 15 lok 2009, 12:-
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt länsimetroon liittyvät kaavavalitukset. Länsimetron rakentaminen alkaa Ruoholahdesta marraskuussa 2009. Espoossa työt käynnistyvät vuoden 2010 alussa.
©Esmerk
Länsimetrovalitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa
Metro, 15 lok 2009, 4:-
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt länsimetroon liittyvät kaavavalitukset. Valitukset liittyivät länsimetron Espoon maanalaisiin asemakaavoihin.
Länsimetron rakentaminen alkaa marraskuussa 2009 Ruoholahdesta. Espoon puolella rakentaminen aloitetaan vuoden 2010 alussa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että Espoossa aloitetaan ensimmäisenä työtunnelien tekeminen Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä sekä mahdollisesti myös Matinkylässä.
©Esmerk
Länsimetrovalitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa
Helsingin Sanomat, 15 lok 2009, A11:-
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt länsimetroon liittyvät kaavavalitukset. Kaikki kuusi valitusta liittyivät metron rakentamiseen Espoon puolella.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että rakentaminen Helsingin puolella voitaisiin aloittaa jo marraskuussa ja Espoon puolella vuoden 2010 alussa.
Asiasta saatetaan valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta Kokkinen arvioi päätöksen olevan sieltä nopeasti saatavissa. Helsingissä rakennustyöt alkavat Ruoholahdesta ja Espoossa näillä näkymin ensimmäiseksi Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä työtunneleiden teolla.
Metroliikenteen on määrä ulottua Matinkylään vuoteen 2014 mennessä.
©Esmerk
Kolumni: Länsimetro tuo rekkarallin Lauttasaareen
Lauttasaari, 15 lok 2009, 3:-
Risto Simonen pitää kolumnissaan Helsingin kaupungin tiedotusta puutteellisena. Esim. Lauttasaaren terveyskeskuksen laboratoriotoiminnot lakkautettiin kysymättä asukkaiden mielipidettä.
Jos kaupunki tiedottaa, niin se tapahtuu usein kapulakielellä.
Simosen postiluukusta tipahti taannoin Länsimetron tiedotuslehti, joka on melkoista kehumista.
Esitteessä olevan karttapiirroksen mukaan Lauttasaarentielle tulee kolme ajotunnelia, joita pitkin louhintajätettä kuljettavat rekat ajavat. Simonen on huolissaan Lauttasaaren valtaväylän ruuhkautumisesta ja lisääntyneestä onnettomuusriskistä.
©Esmerk
Länsimetrovalitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa
TV YLE TV2, 14 lok 2009, :-
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt länsimetroon liittyvät kaavavalitukset. Länsimetron rakentaminen alkaa Ruoholahdesta marraskuussa 2009. Espoossa työt käynnistyvät vuoden 2010 alussa.
©Esmerk
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset asemakaavoista
TV MTV3, 14 lok 2009, online:-
Länsimetron rakentaminen etenee. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt valitukset Espoon maanalaisista asemakaavoista. Päätöksestä ei voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman erityislupaa. Luvan saamista pidetään epätodennäköisenä. Rakennustöiden on määrä alkaa Helsingin Ruoholahdessa marraskuussa 2009.
©Esmerk
Länsimetrovalitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa
RADIO YLE Vega, 14 lok 2009, Online:-
Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt länsimetroon liittyvät kaavavalitukset. Länsimetron rakentaminen alkaa Ruoholahdesta marraskuussa 2009. Espoossa työt käynnistyvät vuoden 2010 alussa.
©Esmerk
Espoon uusi jätevedenpuhdistamo Blominmäkeen
Hufvudstadsbladet, 13 lok 2009, 9:-
Espoon uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan Blominmäkeen. Kaupunginvaltuuston ratkaisu syntyi äänin 45-22. Päätöstä edelsi vilkas keskustelu, joka kesti useita tunteja.
Markku Sistonen (sd.) totesi, että puhdistamon ja metron välinen yhteys on luonnollinen. Kaupunki voi rahoittaa länsimetron laajentamisen Matinkylästä Kivenlahteen myymällä kaavoitettua maata Suomenojalta.
©Esmerk
Espoon uusi jätevedenpuhdistamo Blominmäkeen
Helsingin Sanomat, 13 lok 2009, A13:-
Espoon uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan Blominmäkeen. Kaupunginvaltuuston ratkaisu syntyi äänin 45-22.
Päätöstä edelsi vilkas keskustelu, jossa käytettiin kuusikymmentä puheenvuoroa. Siirron kannalla olivat kokoomus, keskusta sekä suurin osa Sdp:stä ja vihreistä. Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit, Rkp ja osa vihreistä äänestivät puolestaan siirtoa vastaan.
Huolta aiheuttivat mm. puhdistamon turvallisuus, liikenteen lisääntyminen ja energiantarpeen kasvu.
Timo Soini (perus) kritisoi päätöstä järjettömäksi. Hänen mukaansa puhdistamoäänestyksessä oli itse asiassa kyse metrosta, sillä päätöksellä haalitaan rahaa sen rakentamista varten. Virkamiehet ovat arvioineet, että Suomenojan maakaupoilla olisi mahdollista rahoittaa länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen.
©Esmerk
Espooseen suunnitellaan Wirkkala-akatemiaa
TV YLE TV2, 13 lok 2009, online:-
Espoon näyttelykeskus WeeGee juhlii 3-vuotissyntymäpäiviään. Juhlan kunniaksi EMMAan on koottu muotoilijana paremmin tunnetun Tapio Wirkkalan veistoksia.
EMMAn yhteyteen suunnitellaan myös Wirkkala-akatemiaa, joka esittelisi laajasti Wirkkalan ja hänen puolisonsa Rut Brykin tuotantoa. EMMAn museonjohtaja Markku Valkonen kertoo, että Espoon kaupungin virkamiehet valmistelevat parhaillaan kaavamuutosta, joka mahdollistaisi tällaisen museokokonaisuuden rakentamisen. Valkonen kuitenkin arvelee, että Wirkkala-akatemian valmistumisesta ei kannata haaveilla ainakaan ennen Länsimetroa.
©Esmerk
Lintuyhdistys vastustaa vedenpuhdistamon siirtoa
Hufvudstadsbladet, 12 lok 2009, 2:-
Espoon jätevedenpuhdistamo aiotaan siirtää Suomenojalta Blominmäkeen. Lintutieteellinen yhdistys Tringa haluaa kuitenkin estää valtuustoa äänestämästä siirron puolesta 12.10.2009. Yhdistys pelkää, että Suomenojalle tuleva asuinalue vaarantaisi naurulokkiyhdyskunnan.
Siirto on kuitenkin paras tapa tehostaa jätevedenpuhdistusta. Se vähentää Itämeren typpi- ja fosforikuormitusta ja on siis hyvä uutinen. Espoo on lisäksi todennut tonttirahojen menevän metron [länsimetron] rakentamiseen, mikä sekin on hyväksi ympäristölle.
©Esmerk
Espoo, Helsinki ja Vantaa tukevat pk-yrityksiä eri tavoin
Kauppalehti, 12 lok 2009, Extra 8-9:-
Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat osittain eri linjoilla pienten ja keskisuurten yritysten tukemisessa. Helsinki satsaa etupäässä neuvontaan ja valmennukseen, Espoo uusiin liiketoiminta-alueisiin ja rakentamiseen ja Vantaa kansainvälisyyteen ja verkottumiseen.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen huomauttaa, että yritysneuvojien joukossa on aiempaa enemmän vieraiden kielien, kuten venäjän ja arabian taitajia. Kaupunki myös luovuttaa tilojaan yritysten käyttöön aivan ydinkeskustassa. Luvassa on lisäksi mm. Yritysmyönteinen kumppani -hanke, johon kuuluu lupaprosessien sujuvoittamista, kaupungin eri virastojen toiminnan koordinoimista ja toimitilojen hankinnan helpottamista.
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen ja elinkeinojohtaja Kari Ruoho nostavat yritysten tukitoimista ensimmäiseksi esille länsimetron rakentamisen. Myös esim. Tapiolan ja Espoon keskuksen rakennushankkeet edistävät yritysten toimintamahdollisuuksia.
Vantaalla kaupungin yrityspalveluja uudistetaan parhaillaan. Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen kertoo, että uuden Innovaatioinstituutin tehtävänä on auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja verkottumaan. Vantaan vahvat alat ovat kauppa ja logistiikka. Kaikki kaupungit lupaavat tukea jatkossakin myös teollisuusyritysten toimintaa. Ulkoistusten suhteen Espoo ja Helsinki ovat innokkaampia kuin Vantaa.
©Esmerk
Tapiolan keskustan uudistaminen käynnistymässä
Helsingin Sanomat, 11 lok 2009, s.A10:-
Espoon Tapiolan keskustan uudistaminen on käynnistymässä. Kaupungin arvion mukaan valmista voi olla jo joulun 2014 alla. Hanketta vauhdittaa metroaseman tulo.
Suunnitelmissa on keskustan kattaminen. Aluksi se toteutetaan Stockmannin ja Sokoksen kulmilla, mutta tarkoitus on laajentaa katettua aluetta myös Heikintorille ja Tapiontorin ostoskeskukseen saakka.
Huoltoliikenne ja paikoitus siirretään maan alle. 1 500 autoon pysäköintilaitos maksaa noin 60 milj. euroa, ja sen rahoittavat alueen yritykset. Laitosta on mahdollista laajentaa myöhemmin.
Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen kertoo, että uusia rakennuksia tulee kaksi. Tapiola-yhtiöt rakentaa toisen Merituulentien päälle Stockmannin naapuriin. Kongressihotellille on varattu paikka Vesiputoustalon naapurista, mutta sijoittajaa ei ole vielä löytynyt. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko uskoo tilanteen kuitenkin muuttuvan, kun metroasema valmistuu vuoden 2014 lopulla.
Merituulentien tunneli häviää ja bussiväylä tehdään kerrosta alemmaksi. Nykyisen tunnelin tilalle saadaan uutta liiketilaa. Stockmannin johtaja Juha Oksanen ei vielä osaa sanoa, paljonko uutta tilaa tavarataloon tulee. Myös Sampokuja muutetaan liiketilaksi.
Espoon kaupunki aikoo saneerata Tapiolalta pian vapautuvan toimistotalon vanhusten palvelutaloksi.
©Esmerk
Länsimetro tilaa automatisoinnin Siemensiltä
Rakennuslehti, 01 lok 2009, 8:-
Länsimetro Oy on päättänyt tilata metrolinjan ohjausjärjestelmän automatisoinnin Siemens Transportation Systems SAS:lta ja Siemens Oy:ltä. Toimituksesta on solmittu hankintasopimus. Myös HKL on yksi sopimuksen osapuoli.
©Esmerk
Länsimetro tilaa automatisoinnin Siemensiltä
Lauttasaari, 01 lok 2009, 6:-
Länsimetro Oy tilaa metron automatisoinnin Siemens Transportation Systems SAS:lta ja Siemens Oy:ltä. Toimituksesta on solmittu hankintasopimus, jonka osapuolena on myös HKL.
Automaattinen liikenteen ohjausjärjestelmä maksaa Länsimetrolle liki 43,7 milj. euroa. Se toimitetaan valmiiksi asennettuna, testattuna ja käyttöön otettuna.
13,9 kilometrin pituisen Länsimetron rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään alkaa marraskuussa 2009. Valmista on määrä olla syksyllä 2014.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Länsimetro vaivan arvoinen
Lauttasaari, 01 lok 2009, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Juha Kotipelto toivoo lehden pääkirjoituksessa, että Länsimetron rakentaminen häiritsee lauttasaarelaisten elämää mahdollisimman vähän.
Metroa rakennetaan vuoteen 2014 asti. Länsimetron syyskuun 2009 tiedotuslehden mukaan rakennustöitä voidaan tehdä peräti kymmenen tuntia vuorokaudessa.
Kotipeltoa hirvittää Lauttasaarentiellä tapahtuva maansiirtoautojen ralli, mutta hän yrittää ajatella, että sekin on vain väliaikaista. Tien päässä odottaa palkinto, Länsimetro.
©Esmerk
Espoon kokoomus: Länsiradan aikataulua nopeutettava
Hufvudstadsbladet, 29 syy 2009, 6:-
Espoon kaupunginvaltuuston pj. Jukka Mäkelä (kok.) pitää tavoitteena Espoosta Vihdin ja Lohjan kautta Saloon suunnitellun länsiradan aikataulun lyhentämistä. Silloin on syytä keskustella vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista. Mäkelän mukaan on tärkeää rakentaa toimiva joukkoliikenne uusille kasvualueille lähitulevaisuudessa.
RKP:n Christina Gestrin toteaa, että länsirata ei ole ollut puolueelle etusijalla. Puolue priorisoi kaupunkiradan rakentamista Leppävaarasta Espoon keskukseen, metron jatkamista Kivenlahteen sekä rataa Kehä II:n varteen. RKP katsoo, että junayhteyksiä on kehitettävä ensin siellä, missä on asutusta. Näihin kuuluu myös rantarata.
Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio kertoo asukkaiden olevan huolissaan siitä, että Veikkola kasvaa liian suureksi länsirataa varten rakennettavan aseman myötä.
Raaseporin valtuuston pj. Thomas Blomqvist ei puolestaan innostu nopeasta Helsinki-Turku-yhteydestä, jos rata rakennetaan Turusta Saloon, Lohjalle ja Espooseen, koska se olisi uhkana rantaradalle. Blomqvist ymmärtää kyllä, että Espoon ja Lohjan välinen kaupunkirata olisi tarpeen.
Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Jussi Lindberg toteaa, että aikataulun mukaan länsirataa ei toteuteta ennen vuotta 2030. Hänen mukaansa länsirataa koskevat suunnitelmat ovat toistaiseksi alustavia. Länsirata ei myöskään poissulje rantaradan kehittämistä.
©Esmerk
Helsinki ei tingi suurista rakennushankkeista
Metro, 28 syy 2009, 6:-
Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen talousarvioesitykseen ei sisälly veronkorotuksia. Sen sijaan esitetään menojen leikkausta ja velanottoa.
Suuria rakennushankkeita ei aiota karsia. Länsimetro, uudet raitio- ja metrovaunut sekä maaperän puhdistustyöt Hanasaaressa ja Jätkäsaaressa kustantavat kukin yli 100 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetro tilaa automatisoinnin Siemensiltä
Kauppalehti, 28 syy 2009, 9:-
Länsimetro Oy on päättänyt tilata metrolinjan ohjausjärjestelmän automatisoinnin Siemens Transportation Systems SAS:lta ja Siemens Oy:ltä. Toimituksesta on solmittu hankintasopimus. Myös HKL on yksi sopimuksen osapuoli.
©Esmerk
Länsimetro tilaa automatisoinnin Siemensiltä
Helsingin Sanomat, 27 syy 2009, A11:-
Länsimetro Oy on päättänyt tilata metrolinjan ohjausjärjestelmän automatisoinnin Siemens Transportation Systems SAS:lta ja Siemens Oy:ltä. Toimituksesta on solmittu hankintasopimus. Myös HKL on yksi sopimuksen osapuoli.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Leikkauksissa pitää olla tarkkana
Helsingin Sanomat, 26 syy 2009, A2, A3:-
Lehden pääkirjoituksessa puhutaan Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esityksestä vuoden 2010 talouarvioksi. Kirjoituksen mukaan se on lähes suoraan oikeaoppisen elvytyksen käsikirjasta.
Ehdotuksen mukaan kaupunki ei nostaisi kunnallisveroja, toisin kuin Espoo ja Vantaa. Pajusen mukaan Helsinki voi selvitä kriisistä korottamatta veroja. Investointiohjelman merkittävimmät osat ovat länsimetro, Jokeri II sekä raitiotie Helsingin keskustasta Laajasaloon.
Paine verojen korottamiseen kasvaa, varsinkin kuin on uhkana, ettei Helsingin Energia pysty tulouttamaan rahojaan kaupungin kassaan yhtä paljon kuin tähän saakka.
Kaupungin pitäisi pystyä maksamaan palkankorotukset ja pusertamaan säästöt omasta budjetistaan. Päiväkotien ateriapalvelujen siirto Palmialle on kirjoituksen mukaan esimerkki säästöistä, joita hallintokunnissa pohditaan.
Kirjoituksen mukaan tarvitaan vakaata linjaa, jottei leikkauksia tehdä hiljaisten ja heikompien kustannuksella.
©Esmerk
Länsimetro tilaa automatisoinnin Siemensiltä
Turun Sanomat, 26 syy 2009, 13:-
Länsimetro Oy on päättänyt tilata metrolinjan ohjausjärjestelmän automatisoinnin Siemens Transportation Systems SAS:lta ja Siemens Oy:ltä. Toimituksesta on solmittu hankintasopimus. Myös HKL on yksi sopimuksen osapuoli.
©Esmerk
Etelä-Helsingin investoidaan runsaasti uusiin asuinalueisiin
Helsingin Uutiset, 26 syy 2009, Etelä 4:-
Jutussa esitellään eteläisen Helsingin investointeja vuosina 2010-2012. Valtaosa investointirahasta kuluu uusiin asuinalueisiin.
Joukkoliikenneinvestoinneista merkittävimpiä ovat keskustan ja Laajasalon välisen raitiotieyhteyden suunnittelu sekä Länsimetron louhintatyöt.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen käyntiin marraskuussa 2009
TV MTV3, 26 syy 2009, :-
Länsimetron rakentaminen alkanee Ruoholahdesta marraskuussa 2009. Suomen suurimpiin kuuluva ? projekti työllistää tuhansia, tuo pääkaupunkiseudulle seitsemän uutta metroasemaa ja maksaa arvion mukaan yli 700 milj. euroa.
Espoossa rakennustyöt käynnistyvät eri aikaan eri paikoissa: Matinkylän pääteasemalla työ alkaa loppuvuodesta 2011, arvioi Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoo, että Tapiolan urheilupuistoon rakennettavan aseman päälle ja lähistölle kaavaillaan mm. liikekeskusta, hotellia, jalkapallostadionia sekä näitä yhdistävää pysäköintilaitosta. Loukon mukaan metroa jatketaan Matinkylästä eteenpäin ennen vuotta 2020.
©Esmerk
Helsinki ei tingi rakentamisesta, myös liikenteeseen satsataan
Helsingin Uutiset, 26 syy 2009, 4:-
Helsinki ei aio tinkiä kunnianhimoisesta rakentamisohjelmastaan epävarmoista talousennusteista huolimatta. Esimerkiksi Satamalta vapautuneiden alueiden jalostaminen asunto- ja työpaikka-alueiksi jatkuu myös lähivuosina. Asuntotuotannon vuositavoite on korotettu 5 000 asuntoon vuosina 2010-2012. Uudisrakennuksiin ja peruskorjauksiin on budjetoitu 200 milj. euroa.
Myös liikennehankkeisiin satsataan. HKL varaa Länsimetron rakentamiseen lähes 20 milj. euroa vuosina 2010-2012. Jokeri 2 -bussilinjaan on puolestaan budjetoitu 38 milj. euroa. Metrovaunuja hankitaan 48 milj. eurolla ja raitiovaunuja 38 milj. eurolla.
©Esmerk
Jousenpuiston metroasemaa kaavoitetaan Espoossa
Hufvudstadsbladet, 25 syy 2009, 10:-
Jousenpuiston metroasema rakennetaan Tapiolan urheilupuiston eteläpuolelle Koivumankkaantien varteen. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsittelee kaavoitusperiaatteita 28.9.2009. Alueelle on alustavasti kaavailtu liike-, toimisto- ja asuinkiinteistöjä, mutta myös hotelli on mahdollinen.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen käyntiin Ruoholahdesta
Hufvudstadsbladet, 23 syy 2009, 12:-
Länsimetron hallitus on valinnut Lemminkäinen Infra Oy:n toteuttamaan länsimetron rakentamisen ensimmäisen vaiheen, joka alkaa Ruoholahdesta. Lemminkäisen tarjous oli 10 milj. euroa halvempi kuin kilpailijoiden.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen käyntiin Ruoholahdesta
Vartti, 23 syy 2009, 5:-
Länsimetron hallitus on valinnut Lemminkäinen Infra Oy:n toteuttamaan liikenneväylän rakentamisen ensimmäisen vaiheen, joka alkaa marraskuussa 2009 Ruoholahdesta. Halvimman tarjouksen tehnyt Lemminkäinen toteuttaa urakan hintaan 10 milj. euroa. Länsimetron on määrä avautua kokonaisuudessaan liikenteelle v. 2014.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Länsimetron rakentaminen käynnistyy marraskuussa
Kauppalehti, 22 syy 2009, 3:-
Lehden Napakka-palstan pääkirjoituksessa kerrotaan Länsimetron rakentamisen käynnistyvän näillä näkymin jo marraskuussa 2009, vaikka muutamia vuosia sitten näytti siltä, ettei radan rakentamisesta synny koskaan päätöstä. Helsingistä Espooseen kulkeva rataprojekti sai kuitenkin vauhtia mm. julkisen vallan elvytystoimiin niputtamisen ansiosta.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen käyntiin marraskuussa 2009
Helsingin Sanomat, 22 syy 2009, A10:-
Länsimetron rakentaminen alkanee Ruoholahdesta marraskuussa 2009. Metroa koskevat valitukset eivät viivästytä rakennusurakan aloittamista, sillä Ruoholahdessa on jo lainvoimainen asemakaava. Ruoholahden louhintaurakan hoitaa Lemminkäinen Infra.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, ettei metron rakentaminen voi alkaa muualla ennen kuin maanalaisia asemakaavoja koskevat valitukset saadaan käsiteltyä. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä odotellaan lokakuun 2009 loppuun mennessä.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen käyntiin marraskuussa 2009
Metro, 22 syy 2009, 8:-
Länsimetron rakentaminen alkaa Ruoholahden louhintatöillä näillä näkymin marraskuussa 2009. Louhintaurakan voitti tarjouskilpailussa Lemminkäinen Infra.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että louhintaurakka pysyi suunnitellussa hintakehyksessä. Urakasta tuli paljon hyviä tarjouksia.
©Esmerk
Citycon uskoo vanhojen ostoskeskusten kehittämiseen
Kauppalehti, 21 syy 2009, 12:-
Kaupan yksiköiden kehittäjä Citycon on kiinnostunut Länsimetron tulevista asemista sekä kaupunkikeskustojen kohteista ja vanhoista ostoskeskuksista. Yhtiön mielestä vanhojen ostoskeskusten purkaminen ja uusien "neighbourhood centerien" rakentaminen tilalle on yksi kauppakeskusrakentamisen uusi linja.
Citycon uudistaa ja Helsingin Myllypurossa vanhaa ostoskeskusta. Myös metsoasemien yhteydessä olevat "ostarit" kiinnostavat, samoin Vantaan Martinlaakson ja Helsingin Laajasalon purettavat ostoskeskukset. Myös Espoon Tapiolan Heikintorin ja Lauttasaaren vanhan ostoskeskuksen kehittäminen ovat toimitusjohtaja Petri Olkinuoran mukaan kiinnostavia. Cityconilla on NCC Propertiesin kanssa suunnitelmavaraus Espoon Matinkylän metroaseman ja liityntäterminaalin maankäytöstä. Uudet tilat liitetään osaksi Ison Omenan kokonaisuutta.
Olkinuora ei ymmärrä puheita ylikuumenneesta kaupan rakentamisesta. Suomessa on 70 kauppakeskusta, kun Ruotsissa niitä on 300-400.
Olkinuora uskoo kaupungin keskustojen tai kaupunginosakeskustojen kaupparakentamiseen ja tiiviimpään keskustaan. Hänestä taantuma tuli hyvään aikaan, sillä se pelasti monen kaupungin keskustan autioitumiselta. Kaukana keskustasta olevien kohteiden hyödyt ja haitat tulee arvioida tarkkaan.
©Esmerk
Espoo toivoo rakennuslain muutoksen estävän länsimetrovalitukset
TV YLE TV2, 21 syy 2009, online:-
Espoo toivoo, että rakennuslain muutos lopettaa länsimetroa koskevat valitukset. Vuonna 2009 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valittamista on anottava KHO:lta.
Lukuisat valitukset ovat hidastuttaneet länsimetron rakentamista pahasti.
©Esmerk
Näkemykset ruuhkamaksuista vaihtelevat pk-seudulla
Hufvudstadsbladet, 20 syy 2009, 6:-
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ilmaisevat näkemyksensä liikenne- ja viestintäministeriön ruuhkamaksuselvityksestä. Ainoastaan vihreät on selkeästi ruuhkamaksujen puolella. Muissa puolueissa mielipiteet eriävät. Kokoomus tuntuu olevan eniten hanketta vastaan.
Eniten soraääniä kuuluu Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnasta. Lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula toteaa, että ministeriön selvitys jättää liikaa avoimia kysymyksiä, esimerkiksi millainen vaikutus ruuhkamaksuilla olisi yrityksille ja työpaikoille. Espoon päättäjät painottavat raideliikenteen merkitystä ja huomauttavat, että metron [länsimetron] rakentaminen alkaa pian, rantarataa kehitetään ja raideyhteyttä Histan kautta Lohjalle suunnitellaan samoin kuin pikaraitiotietä.
Espoon ympäristölautakunta on korostanut, että ruuhkamaksut vähentävät terveydelle ja ympäristölle haitallisia päästöjä. Lautakunta esittää vähäpäästöisille autoilla vapautusta ruuhkamaksuista.
Helsingin ympäristölautakunta katsoo, että ruuhkamaksu voidaan toteuttaa loukkaamatta kansalaisten yksityisyydensuojaa. Lautakunta haluaa pienemmän maksun vähäpäästöisille ajoneuvoille. HKL-liikelaitoksen johtokunta päätyi myönteiselle kannalle vilkkaan keskustelun jälkeen. Puheenjohtaja Jessica Karhu toteaa vihreiden tukevan ruuhkamaksujen käyttöönottoa.
Luottamushenkilöt ovat yhtä mieltä siitä, että rahat tulee saada kuntien käyttöön teiden ja joukkoliikenteen kehittämistä varten.
©Esmerk
Espoo haluaa estää länsimetrovalitukset
Hufvudstadsbladet, 18 syy 2009, 1, 4:-
Länsimetron kustannukset kasvavat, kun valitukset lykkäävät rakentamisen aloittamista. Espoon kaupunginhallitus käsittelee 21.9.2009 esitystä, joka estäisi enemmät valitukset. Apulaiskaupunginjohtaja Olavi Louko toteaa, että aie on juridisesti täysin mahdollinen. Espoon eteläosien yleiskaava astuisi osittain voimaan, vaikka siitä on valitettu. Jos päätös tehdään, valittajan tulisi hakea valituslupaa.
Louko sanoo, että valituksiin kantaa ottaneet tuomioistuimet ovat todenneet, että valtuuston metropäätöstä ei ole syytä hylätä. Hän ei pidä todennäköisenä, että valtuuston päätös hylättäisiin seuraavissa tuomioistuinkäsittelyissä.
Metroa vastustava Kurt Byman arvelee kaupungin olevan paniikissa, kun eri mieltä olevia yritetään vaientaa epärehellisillä keinoilla. Hänen mielestään on hämäystä väittää, että Espoossa tehdyt valitukset estäisivät metron rakentamisen. Byman huomauttaa, että Helsingin valtuusto ei ole vielä käsitellyt metron jatkamista Ruoholahdesta Lauttasaareen.
Nykyisellä metrolla on Ruoholahdessa vahvistettu asemakaava, joten rakentaminen voi alkaa siellä jo vuoden 2009 aikana. Metroyhtiön hallitus päättää urakoitsijasta 18.9.2009.
Länsimetro rakennetaan kokonaisuudessaan maan alle. Työtä tehdään samanaikaisesti koko reitin pituudella, joten rata valmistuu kerralla ja avataan liikenteelle syksyllä 2014. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että metron valmistuttua Espoon busseille on liityntäterminaalit Matinkylässä ja Tapiolassa.
©Esmerk
HKL tukee pk-seudun ruuhkamaksusuunnitelmaa
Tekniikka & Talous, 18 syy 2009, 5:-
HKL uskoo, että ruuhkamaksut lisäisivät joukkoliikenteen osuutta pääkaupunkiseudun kokonaisliikenteestä tehokkaammin kuin länsimetro. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen erikoistuneen ammattilaisen mukaan länsimetro tai kehärata lisäisivät joukkoliikennettä vain 0,2 %:lla, kun taas ruuhkamaksut johtaisivat 3-8 prosenttiyksikön nousuun.
©Esmerk
Asukkaiden mielestä pk-seutu ei ole metropoli
Hufvudstadsbladet, 18 syy 2009, 1, 2-3:-
Lasipalatsin MetropoliAreena-tapahtumaan osallistuneen asuntoministeri Jan Vapaavuoren mielestä pääkaupunkiseudun vapaaehtoinen yhteistyö ei toimi. Hän ei käytä pakkoliitos-sanaa mutta toteaa, että valtio on velvollinen tarvittaessa puuttumaan asiaan. Vapaavuori haluaa pk-seudusta kansainvälisesti houkuttelevan metropolin.
Muiden puolueiden edustajat suhtautuvat pakkoliitoksiin torjuvasti, samoin kuin Vapaavuoren espoolaiset puoluekumppanit. Espoon valtuuston puheenjohtaja Jukka Mäkelä pitää pakkoliitoksia häpeänä mutta ei vastusta yhteistyön kehittämistä. Hän mainitsee mm. kehäradan ja länsimetron rakentamispäätökset.
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen katsoo, että pakkoliitokset eivät sovi nyky-yhteiskuntaan. Hän lupaa Espoon pysyvän itsenäisenä kaupunkina ainakin hänen toimikautensa ajan.
Artikkelin kainalojutussa on selvitetty pk-seudun asukkaiden näkemyksiä metropoliajatuksesta. Kauniaisissa asuva lukiolainen Nici Kiiski katsoo, että metropoli vaatii hyvät joukkoliikenneyhteydet, esimerkiksi kunnollisen metroverkon, jossa olisi useita linjoja, mielellään myös Kauniaisiin ja Espooseen.
Vantaalainen toimistosihteeri Janika Kupinen toteaa, että Suomessa ei ole metropolista häivääkään. Hänen mukaansa metropolia ei saada aikaan puhumalla, vaan se edellyttää todellista suurkaupunkitunnelmaa, jota pk-seudun kaupungeissa ei ole.
Helsingin Kalliossa Risto Puolasaari katsoo päättäjien menettäneen kokonaan otteensa todellisuudesta. Hänen mielestään todellisessa suurkaupungissa on 4-5 miljoonaan ihmistä suurella alueella.
©Esmerk
Espoo voi rahoittaa länsimetroa Suomenojan maakaupoilla
Aamulehti, 18 syy 2009, A9:-
Espoo aikoo maksaa suuren osan osuudestaan länsimetrossa myymällä maata Suomenojan puhdistamon alueelta. Espoo suunnittelee sinne jopa 10 000 asukkaan asuinaluetta. Espoo saa maiden myymisestä arviolta 250 milj. euroa. Länsimetron kokonaiskustannukset ovat 700 milj. euroa.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Espoon kallionpuhdistamo on välttämätön investointi
Helsingin Sanomat, 17 syy 2009, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa todetaan Helsingin seudun tarvitsevan uuden läntisen jätevedenpuhdistamon vastaamaan kasvavan asutuksen tarpeisiin. Parinkymmenen vuoden sisällä nykyisen Suomenojan puhdistamon palveleman alueen asukasluku kasvaa noin kolmanneksella, minkä lisäksi Vihti, Lohja ja Karkkila saattavat liittyä puhdistamoyhteistyöhön.
Espoon kaupunginhallitus päätti viimein 14.9.2009, että uusi puhdistamo rakennettaisiin Kehä III:n kupeessa olevaan Blominmäkeen. Valinta oli järkevä, sillä Suomenojan vanhan puhdistamon uudistaminen olisi ollut tuhlaileva vaihtoehto.
Blominmäen valinta kalliopuhdistamon sijoituspaikaksi menee todennäköisesti myös Espoon valtuustossa läpi. Päätöksen jälkeen Suomenojalle voidaan myös ryhtyä rakentamaan metron jatkoon tukeutuvaa rantakaupunginosaa.
©Esmerk
Suvi Rihtniemi kiirehtisi HSL:n laajentamista
Rakennuslehti, 17 syy 2009, 8:-
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi uskoo, että kuntien välille on mahdollista löytää yhteinen sävel joukkoliikenteen suunnittelussa. HSL:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Rihtniemi on johtanut Helsingin kaupunginhallitusta 2,5 vuotta ja seudun joukkoliikennesuunnittelusta vastaavaa YTV:n hallitusta v. 2001-2007.
Rihtniemi toivoo, että kaikki pääkaupunkiseudun 14 kuntaa saataisiin HSL:n jäseniksi viiden vuoden kuluttua. HSL vastaa jo nyt kaikkien 14 kunnan yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta neljän vuoden välein.
Rihtnimen mukaan pääkaupunkiseudun maankäyttöä pitää suunnitella niin, että asumista sijoitetaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Vuoden 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmassa otetaan kantaa siihen, mikä raideinvestointi on seuraavaksi kiireellisin kehäradan ja länsimetron jälkeen. Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuja Rihtniemi ei kannata. Ne voisivat heikentää elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Joukkoliikennettä pitää tukea muilla keinoilla. HSL:n suurin haaste on lippujen hintojen säilyttäminen kohtuullisina. Nykyisessä taloustilanteessa kunnat tuskin pystyvät kasvattamaan tariffitukeaan.
©Esmerk
Espoo voi rahoittaa länsimetroa Suomenojan maakaupoilla
Hufvudstadsbladet, 17 syy 2009, 7:-
Espoo aikoo maksaa suuren osan osuudestaan länsimetrossa myymällä maata Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueelta. Helsingin Sanomien mukaan Espoo suunnittelee sinne jopa 10 000 asukkaan asuinaluetta. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko arvioi, että maanmyynnistä voidaan saada 250 milj. euroa.
©Esmerk
Espoo voi rahoittaa länsimetroa Suomenojan maakaupoilla
Helsingin Sanomat, 16 syy 2009, A3, A10:-
Espoon kaupunginhallitus on päättänyt 14.9.2009 esittää valtuustolle, että jätevedenpuhdistamo siirretään Suomenojalta Blominmäkeen. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko pitää päätöstä suurena asiana. Kaupunki omistaa valtaosan Suomenojan puhdistamon lähialueista. Se voi saada noin 250 milj. euroa alueen maanmyynnistä. Se voikin rahoittaa oman osuutensa länsimetrosta näin.
Espoo kaavailee Suomenojalle aluetta, minne nousee asuntoja, palveluja ja työpaikkoja. Loukon vision mukaan alueelle voisi tulla jopa yli 10 000 uutta asukasta.
Suurin osa Suomenojan puhdistamoalueesta rakennetaan 2010-luvun lopulla, kun metron ensimmäinen vaihe Ruoholahdesta Matinkylään saadaan valmiiksi noin vuonna 2015. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen pitää tärkeänä, että myös länsimetron Kivenlahteen ulottuvaa toista vaihetta voidaan suunnitella jo ennen kuin ensimmäinen osuus on valmis.
Moilasen mukaan uusi puhdistamo ei vaikuta Blominmäessä maankäyttöön. Se sijoitetaan jätemäen alle kallioperään.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Pk-seudun tiehankkeissa yhteispeli on tärkeää
Helsingin Sanomat, 15 syy 2009, s.A2:-
Pääkirjoituksessa käsitellään pääkaupunkiseudun tiehankkeita. Helsingin seudulla on päästy suunnitelmalliseen liikennerakentamiseen, sillä kaupungit ovat löytäneet yhteisymmärryksen hankkeiden tärkeysjärjestyksestä ja valtio tukenut useita vuosia kestäviä ohjelmia. Yksi esimerkki yhteisen ohjelman toteuttamisesta on Kehä III:n työmaa Hämeenlinnanväylän risteyksen tienoilta itään päin. Hanke perustuu vuoden 2007 liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka kestää vuoteen 2011. Suunnitelman kärkihankkeita olivat kehärata ja länsimetro sekä tietöistä Kehä III:n ohella Kehä I:n parannustyöt Espoon Leppävaarassa.
Pääkirjoituksessa todetaan, että niukkuuden aikoina yhteistyön toimiminen on tärkeää. Kun pohditaan tieinvestointien tarpeellisuutta, on pyrittävä objektiivisuuteen. Poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien parantaminen helpottaa osaltaan kehien ruuhkautumista. Modernista liikenteenohjauksesta voisi monessa tapauksessa olla enemmän hyötyä kuin lisäkaistoista.
©Esmerk
Espoon uusi jätevedenpuhdistamo Blominmäkeen
Hufvudstadsbladet, 15 syy 2009, 10:-
Espoon uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan Blominmäkeen. Kaupunginhallitus päätti asiasta äänin 12-3. Lopullisen päätöksen tekee valtuusto.
Puhdistamon siirtyessä Blominmäkeen Suomenoja vapautuu asuntorakentamiseen. Tonttimaan on määrä tuottaa kaupungille lähes 300 milj. euroa, jotka käytetään länsimetron laajentamisen Matinkylästä Kivenlahteen.
Uuden jätevedenpuhdistamon on tarkoitus valmistua noin kymmenen vuoden kuluttua.
©Esmerk
Liityntäpysäköinti Helsingin seudulla maksulliseksi?
Helsingin Sanomat, 14 syy 2009, s.A9:-
YTV:n liikennesuunnittelun päällikkö Reijo Teerioja kertoo, että liityntäpysäköinti voi muuttua maksulliseksi Helsingin seudulla. Nyt paikat menevät jo aamutuimaan, ja moni autoilee varmuuden vuoksi perille saakka. Asia nousi esille MTV3:n haastattelussa.
Helsingin seudulla tehdään vuorokaudessa nyt 3 500-4 000 liityntäpysäköintimatkaa. Paikkoja ollaan lisäämässä tuhansilla mm. kehäradan ja länsimetron varteen.
©Esmerk
Cityconille ja NCC:lle varaus Matinkylän metroaseman suunnittelusta
Rakennuslehti, 10 syy 2009, 8:-
Espoon kaupunki on myöntänyt Cityconille ja NCC Property Developmentille varauksen suunnitella länsimetron Matinkylän aseman sekä liityntäterminaalin maankäytön osana kauppakeskus Ison Omenan kaupallista kokonaisuutta.
©Esmerk
Kaavavalitukset lykkäävät länsimetron valmistumista
Rakennuslehti, 10 syy 2009, 6:-
Kaavavalitukset lykkäävät länsimetron valmistumista arviolta syksyyn 2014. Espoossa on tehty valitus kaikista kolmesta metroa koskevasta maanalaisesta asemakaavasta. Rakentaminen on mahdollista aloittaa vasta kun valitusprosessi on ohi ja metrokaavat lainvoimaisia. Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä asiasta odotetaan lähiviikkoina. Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Loukon mukaan on mahdollista, että valittamista jatketaan edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Metron viivästyminen aiheuttaa Loukon mukaan kymmenien miljoonien teoreettiset kustannukset. Lisäeuroja kuluu rakentamisen pitkittymisen ja käyttöönoton lykkääntymisen vuoksi. Kokonaisuuden kannalta olisi järkevää saada rakentamista käyntiin muuallakin kuin Helsingin Ruoholahdessa.
©Esmerk
Kaupungininsinööri: Kehä I kunnostettava pian Espoosta itään
Länsiväylä, 09 syy 2009, 8:-
Helsingin kaupunki ja Uudenmaan tiepiiri ovat laatimassa suunnitelmaa Espoon rajan ja Vihdintien väliselle osuudelle. Kehä I:lle on alueella jäämässä vaarallinen pullonkaula.
Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho harmittelee, että asiaa vasta suunnitellaan. Tieahon mielestä Espoon rajan ja Vihdintien välisen osuuden pitäisi valmistua samaan aikaan vuonna 2012 kuin nyt parannettava osuus Espoon Leppävaarassa.
Tiejohtaja Rita Piirainen Uudenmaan tiepiiristä muistuttaa, että yhteisesti laaditussa aiesopimuksessa on kuusi kiireellistä hanketta. Niistä Kehärata, Länsimetro sekä Kehä III:n parantaminen tulevat ennen Kehä I:n kunnostusta.
©Esmerk
HKL:n ruuhkamaksuselvitys: Lisää tehokkaasti joukkoliikennettä
Helsingin Sanomat, 08 syy 2009, s.A13:-
HKL:n tuoreen ruuhkamaksuselvityksen mukaan ruuhkamaksut kasvattaisivat joukkoliikennettä käyttävien määrää jopa yli 10 prosentilla. Se kasvattaisi joukkoliikenteen osuutta muusta pääkaupunkiseudun liikenteestä merkittävästi.
Ruuhkamaksut kannustaisivat autoilijoita siirtymään etenkin metron ja lähijunien käyttöön. Suurimmat vaikutukset kohdistuisivat työmatkaliikenteeseen. Kantakaupungin raitioliikenteeseen ruuhkamaksut vaikuttaisivat vähiten.
HKL on laskenut, että ruuhkamaksujärjestelmä maksaisi kymmenessä vuodessa investointi- ja käyttömenoineen noin 300-400 milj. euroa. Järjestelmän tuotot vuositasolla kohoaisivat 110-170 milj. euroon.
Suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski HKL:stä toteaa, että ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönotto edellyttää joukkoliikennetarjonnan selvää kasvattamista. Raideliikennettä pitää kehittää. Länsimetro ja Kehärata parantavat tarjontaa jatkossa. Lehmuskosken mielestä Pohjois- ja Koillis-Helsingin ja ehkä Vantaan ja Tuusulan alueita voisi palvella lentoasemametro.
©Esmerk
Espoo tekee linjauksia rakennushankkeista
Länsiväylä, 05 syy 2009, 3:-
Espoo haluaa kiirehtiä länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen. Espoo käynnistää hankkeen YVA-selvityksen vuonna 2010.
©Esmerk
Helsingille lainaa Länsimetroa varten
Hufvudstadsbladet, 03 syy 2009, 3:-
NIB on lainannut Helsingin kaupungille 50 milj. euroa Länsimetron vaunujen ostamiseksi. Osa rahoista käytetään myös uusien matalalattiaisten raitiovaunujen hankintaan.
Laina-aika on 30 vuotta. Raitioliikenteeseen on Helsingissä panostettu kaikkiaan 143 milj. euroa. Länsimetron töiden arvioidaan käynnistyvät marraskuussa 2010.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt eivät aiheuta häiriötä Ruoholahdessa
Helsingin Uutiset, 02 syy 2009, 6/10/11:-
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen vakuuttaa, ettei metron rakentaminen aiheuta Ruoholahteen liikennesumppua. Tavoitteena on päästä rakentamaan työmaatunnelia marraskuun 2009 aikana. Konkreettisin merkki metron rakentamisesta on Salmisaarenkadun varteen nouseva työmaatukikohta.
Rakennustöistä tiedotetaan lähialueen asukkaille säännöllisesti.
©Esmerk
Espoon päätös Suomenojan asemakaavasta oli laiton
Helsingin Sanomat, 29 elo 2009, A13:-
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Espoon valtuusto menetteli lainvastaisesti päättäessään Suomenojan asemakaavasta, joka sallii venesataman laajentamisen linnustoltaan arvokkaan Suomenojan altaan läheisyydessä. Muutoksen vaikutuksia linnuille ei selvitetty lain vaatimalla tavalla.
Asemakaavapäätöksestä oli valittanut Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko ei hätkähtänyt päätöstä. Hänen mukaansa linnut ehditään kyllä tutkimaan tarkemmin.
Altaan läheisyydessä on vireillä myös vedenpuhdistamon siirto ja alueen mahdollinen vapautuminen rakentamiseen. Ratkaisu vaikuttaa metron tulevaan linjaukseen Matinkylästä eteenpäin.
©Esmerk
Uusi metrovalvomo rakennetaan Herttoniemeen
Helsingin Uutiset, 29 elo 2009, Pohjoinen 7:-
Uuden metrovalvomon rakentamista käynnistellään Herttoniemessä. Samaan paikkaan keskitetään koko metrojärjestelmää palvelevat liikenteen, järjestyksenpidon ja tekniikan valvomot sekä automaattimetron laitetilat. Taloon tulee myös muita tiloja.
HKL:n mukaan valvomo täytyy toteuttaa ennen automaattimetron ja Länsimetron tuloa. Rakentamaan pitäisi päästä jo keväällä 2010. Valvomon käyttöönotto ajoittuu viimeistään alkukesään 2011.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen alkaa jo vuoden 2009 lopulla
TV YLE TV2, 28 elo 2009, online:-
Länsimetron rakentaminen alkanee marraskuussa 2009. Ruoholahden osuutta koskevia urakkatarjouksia odotetaan syyskuun alussa. Länsimetro Oy:n viestintäpäällikön Hanna Malmivaaran mukaan rakentaminen halutaan aloittaa mahdollisimman pian.
Espoossa on tehty valituksia hankkeesta. Hallinto-oikeuden päätöksiä valituksista odotetaan loppuvuoden 2009 aikana.
©Esmerk
HS selvitti Helsingin valtuuston laiskimmat puhujat ja poissaolijat
Helsingin Sanomat, 24 elo 2009, A3, A9:-
Helsingin vuoden 2009 alussa aloittaneessa valtuustossa on neljä valtuutettua, jotka eivät ole käyttäneet toistaiseksi ainuttakaan puheenvuoroa valtuustosalissa. Nämä ovat olleet Jussi Halla-aho (perus/sit), Sture Gadd (r), Emma Kari (vihr) ja Essi Kuikka (vihr).
Valtuuston poissaolotilastoa puolestaan hallitsee kolme ministeriä - kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk), oikeusministeri Tuija Brax (vihr) sekä maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r). Kaikki olivat paikalla vain joka toisessa kevätkauden 13 kokouksessa. Thors kuitenkin toteaa, että valtuustotyö auttaa edustamaan helsinkiläisiä valtakunnan politiikassa. Hän huomauttaa Helsingin vahvan edustuksen hallituksessa näkyvän esim. länsimetron ja kehäradan rakentamisen sekä Ruotsalaisen teatterin jättiremontin hyväksymisessä. Helsingin 85 kaupunginvaltuutetun joukossa istuu viisi ministeriä, joista asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) ja työministeri Anni Sinnemäki (vihr) ovat keskiaktiivisia puhujia valtuustossa.
©Esmerk
Link to original article
Uusi metrovalvomo rakennetaan Herttoniemeen
Helsingin Uutiset, 22 elo 2009, Itä 3:-
Uuden metrovalvomon rakentamista käynnistellään Herttoniemessä. Samaan paikkaan keskitetään koko metrojärjestelmää palvelevat liikenteen, järjestyksenpidon ja tekniikan valvomot sekä automaattimetron laitetilat. Taloon tulee myös muita tiloja.
HKL:n mukaan valvomo täytyy toteuttaa ennen automaattimetron ja Länsimetron tuloa. Rakentamaan pitäisi päästä jo keväällä 2010. Valvomon käyttöönotto ajoittuu viimeistään alkukesään 2011.
©Esmerk
Link to original article
Länsimetron toteutus harmittaa lauttasaarelaisia
Helsingin Uutiset, 19 elo 2009, 4:-
Länsimetron toteutus aiheuttaa harmaita hiuksia lauttasaarelaisille. Valmiiksi rakennettuun kaupunkirakenteeseen on vaikea sijoittaa esim. ilmanvaihtokuiluja ilman, että autopaikat vähenevät ja maisema muuttuu.
Kaupunkisuunnittelu viilasi Länsimetron asemakaavan yksityiskohtia. Kaavassa osoitetaan tilanvaraus metrotunnelille Ruoholahdesta Espooseen. Tunneli kulkisi Lauttasaaren ja Koivusaaren kautta.
©Esmerk
Link to original article
Yritysmaailman ja poliitikkojen välit ovat läheiset
Talouselämä, 14 elo 2009, 1, 30-37:-
Vaalirahoituskohu jatkuu edelleen. Keskustelu politiikan ja talouden suhteista on jäänyt lahjoituksiin. Kuitenkin yritysjohtajat ja vuorineuvokset vaikuttavat politiikkaan. Yrityspamppujen mielipiteitä kuunnellaan Arkadianmäellä.
Ex-ministeri Jouni Backman sanoo, että vaalikampanjoiden hinnat ovat nousseet reippaasti. Backmanin mukaan eduskunnan kokoonpano muodostuu jo liikaa rahavirtojen perusteella. Hän ei kuitenkaan usko, että Suomessa voi ostaa poliittisia päätöksiä.
Kuntapuolella pulaan on viimeksi joutunut Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko. Keskusrikospoliisi tutkii Loukon virkamatkoja. Louko on myös hallituksen puheenjohtaja kaupungin omistamassa Länsimetro Oy:ssä. Vanhaan itäiseenmetroon liittyy Helsingin metrotoimiston johtavien virkamiesten lahjusjupakka. Louko ei usko, että sama voisi toistua länsimetrossa. Tiukka hankintalaki ehkäisee kähmintää.
Louko toteaa, että kunnissa epäilyjä vilunkipelistä on useimmiten kaavoituksessa. Louko toteaa, että yritykset ja kiinteistösijoittajat ovat kaupungille hyväksi.
Kevan hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja arvioi, että lahjoitusten rajoittaminen suosisi varakkaita ehdokkaita. Hän ennustaa, että vaalirahakohun myötä läpinäkyvyys lisääntyy.
©Esmerk
Lausunnot Länsimetron asemakaavasta käsittelyssä
Lauttasaari, 13 elo 2009, 5:-
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 13.8.2009 Länsimetron asemakaavasta tehtyä kolmea muistutusta ja 12:ta annettua lausuntoa.
Kaava- ja kaavanmuutosehdotuksessa on varattu tila metrotunnelille Ruoholahdesta Espooseen.
©Esmerk
Kolumni: Suunnitellut raitiolinjat sotkemassa liikenteen
Lauttasaari, 13 elo 2009, 3:-
Risto Simonen kirjoittaa kolumnissaan, että helsinkiläispäättäjät haluavat Jätkäsaaren uuden asuntoalueen julkisen liikenteen perustuvan raitiovaunuihin.
Raitiolinja 8:n on määrä kulkea Jätkäsaaren kautta Salmisaareen vuonna 2011 ja vielä nimettömän raitiolinjan Kampista Ruoholahdenkatua pitkin Jätkäsaareen vuonna 2012.
Simonen povaa uusien raitiolinjojen tukkivan autoliikenteen Rautatientorilta Lauttasaaren suuntaan. Espoolaisten yksityisautoilijoidenkin luulisi olevan näreissään.
Simonen ei usko Länsimetron valmistuvan vuonna 2014 taantumasta johtuen.
©Esmerk
Kaavavalitukset viivästyttävät Länsimetron valmistumista
Lauttasaari, 06 elo 2009, 3:-
Länsimetro valmistuu todennäköisesti vasta syksyllä 2014 kaavavalitusten takia. Alun perin valmista piti olla vuoden 2013 lopussa.
Espoossa on valitettu jokaisesta kolmesta maanalaisesta asemakaavasta.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko sanoo Länsimetron rakentamisen viivästymisen tietävän peräti kymmenien miljoonien eurojen lisälaskua. Espoon kaupunki on pyytänyt Helsingin hallinto-oikeutta kiirehtimään tapauksen käsittelyä maankäyttö- ja rakennuslakiin vedoten, Louko kertoo.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen toivoo, että tapaus käsitellään kiireellisenä ja että nykysuhdanteesta saatava kustannusetu kyetään hyödyntämään.
©Esmerk
Suomalainen kiireettömyys ja pysähtyneisyys
Helsingin Sanomat, 02 elo 2009, C7:-
Sami Sillanpää pohtii artikkelissaan suomalaista elämäntahtia ja toteaa sen olevan hyvin kiireetöntä verrattuna esim. kiinalaiseen elämään, jossa vapaapäivät ovat harvinaista hupia. Hän huomauttaa myös suomalaista lepäilyä seuraavaan pysähtyneisyyden, jossa alkaa tuntua luonnolliselta käyttää neljännesvuosisata sen pohtimiseen, kannattaako rakentaa länsimetro vai ei.
©Esmerk
Link to original article
Helsingin kallioperään rakennetaan lisää tiloja
Helsingin Uutiset, 22 hei 2009, 4:-
Helsingin kallioperässä on jo noin 9 miljoonaa kuutiometriä rakennettua tilaa, ja lisää on tulossa. Parhaillaan tekeillään olevassa yleiskaavassa varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Isoja uusia varauksia ovat mm. Pitkäkosken vedenpuhdistamo ja Meilahden sairaalan varaukset.
Liikennettä koskevia varauksia ovat länsimetron tunneli, Töölön metrovaraus, Laajasalon raideliikenneyhteys ja Pisara-rata. Raiteita varaudutaan jatkamaan kohti pohjoista ja Sipoota.
©Esmerk
Link to original article
Jätkäsaareen halutaan parempia kulkuyhteyksiä
Helsingin Uutiset, 22 hei 2009, Pohjoinen, Etelä, Länsi 7:-
Helsingin Yrittäjät tahtovat parempia kulkuyhteyksiä Jätkäsaareen. Crusellin siltaa rakennetaan parhaillaan Länsisatamankadun jatkeeksi, mutta se ei yrittäjien mukaan riitä turvaamaan liikenteen sujuvuutta uudella asuinalueella, vaan uusi silta tulisi rakentaa myös Lönnrotinkadun päähän.
Raitiolinjojen 6 ja 8 jatkaminen Jätkäsaareen saa yhdistykseltä kiitosta. Ongelmallisena pidetään Mechelininkadun pään risteysaluetta, joka on ruuhkainen. Aikoinaan mahdollisesti valmistuva keskustatunneli ja länsimetro eivät välttämättä riitä purkamaan paineita.
©Esmerk
Link to original article
Mielipide: Eivätkö virkamiehet osanneet odottaa valituksia länsimetrosta?
Helsingin Sanomat, 17 hei 2009, B6:-
Harri Leppänen toteaa mielipidekirjoituksessaan, ettei suostu median ja virkamiesten syyllistettäväksi Länsimetron myöhästymisestä, vaikka onkin valittanut asiasta. Hän ihmettelee, miten virkamiehistö on ollut kyvytön ottamaan valitusten vaatimaa aikaa huomioon aikatauluissaan.
Leppänen kertoo itse odottaneensa länsimetroa jo siitä saakka, kun vakaat voimat vielä vastustivat kiivaasti itämetroa. Hän toivoisi ettei sitä rakennettaisi ympäristöarvoja tärvellen, mutta toteuttajien ajatuksia vaikuttaa ohjaavan kalliorakentamisen helppous ja hinta.
©Esmerk
Link to original article
Mielipide: Bussi parempi kuin länsimetro
Hufvudstadsbladet, 30 kes 2009, 13:-
Diplomi-insinööri Olle Smeds kritisoi mielipidekirjoituksessaan lehden pääkirjoitustoimittajaa Johanna Westmania, joka hänen mukaansa pyrkii kerta toisensa jälkeen tuhoamaan eteläisen Espoon joustavat ja nopeat bussiyhteydet Helsingin keskustaan. Smedsin mukaan vuoden 2004 yva-selostuksessa todettiin, että länsimetro ei nopeuta yhteyksiä eikä vähennä Helsingin keskustaan suuntautuvaa autoliikennettä, vaan hankaloittaa matkustajien kulkemista. Lisäksi todettiin, että uudet, odottamattomat ongelmat nostavat länsimetron kustannuksia. Ylitysten vaatimat rahat otetaan Espoon vanhusten ja lasten palveluista.
Smedsin mukaan Westman johtaa harhaan esittämällä, että länsimetro auttaisi saavuttamaan Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita, vaikka on todistettu, ettei metrolla ole siihen vaikutusta. Pääkaupunkiseudulla suuri konna on Helsingin Energia, joka päästää vuosittain ilmaan 3,8 milj. tonnia hiilidioksidia.
Espoossa pitäisi demokratian nimissä järjestää kansanäänestys länsimetrosta. Kun Espoon valtuusto äänesti metron määrärahoista toukokuussa 2008, kaikki metron vastustajat olivat Espoon eteläosista, missä ollaan hyvin perillä bussien oivallisuudesta. Sitoutumattomien Kurt Byman ehdotti, että länsimetron korko- ja ylläpitokustannuksilla voitaisiin myöntää kaikille Espoon eläkeläisille ja nuorille ilmaiset bussimatkat koko seudulla.
Pääkirjoitustoimittaja Johanna Westman vastaa, että tarkoituksenmukaisuus ratkaistaan demokratian luonteen mukaisesti kansan valitsemassa kaupunginvaltuustossa eikä hallinto-oikeudessa. Valitusoikeuden väärinkäyttöä on jättää valituksia, jotka eivät täytä muuta tarkoitusta kuin viivyttävät demokraattisten päätösten toteuttamista.
©Esmerk
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista
Rakennuslehti, 25 kes 2009, 5:-
Länsimetro Oy:n mukaan länsimetron valmistuminen viivästyy kaavavalitusten takia arviolta syksyyn 2014. Alun perin metron oli määrä valmistua loppuvuodesta 2013.
Espoossa on valitettu jokaisesta kolmesta metroa koskevasta maanalaisesta asemakaavasta. Työt päästään Espoossa aloittamaan vasta kun valitukset on käsitelty ja kaavat lainvoimaisia.
©Esmerk
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista
Kirkkonummen Sanomat, 25 kes 2009, 7:-
Espoon metron rakentamisen aloitus lykkääntyy lähes vuodella, joten metron valmistuminen siirtyy aikaisintaan syksyyn 2014. Espoossa on valitettu kolmesta metroa koskevasta asemakaavasta, ja valitusten käsittely vie paljon aikaa.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko toteaa, että viivästykset voivat kasvattaa kustannuksia yli kymmenellä miljoonalla eurolla.
Rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa Espoossa vuonna 2009. Rakentaminen aloitetaan sen sijaan Helsingin Ruoholahdessa, missä on voimassa oleva asemakaava.
©Esmerk
HKL markkinaoikeuteen kulunvalvonnan hankintakilpailun vuoksi
Helsingin Sanomat, 25 kes 2009, A3, A13:-
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) on haastettu markkinaoikeuteen. Haaste liittyy metron kulunvalvontajärjestelmän hankintakilpailuun. Kilpailun hävinnyt Ansaldo Signal Sweden katsoo, että HKL on toiminut kilpailutuksen yhteydessä lainvastaisesti. Ansaldo Signal Sweden epäilee, että HKL ja Siemens ovat salaisesti sopineet hinnan, jolla Siemens saa metron automatisointiurakan itselleen. HKL kiistää Ansaldon esittämät väitteet.
Markkinaoikeus aloittaa jutun käsittelyn syksyllä 2009. Päätös saadaan aikaisintaan vuoden 2009 lopulla. Noin 120 milj. euroa maksava kulunvalvontalaitteisto mahdollistaa pääkaupunkiseudun metron automatisoinnin.
Ansaldon lähettämä hakemus saapui markkinaoikeuteen 6.6.2008. Noin kuukautta aiemmin HKL päätti tilata metron kulunvalvontajärjestelmän Siemens Transportation System -yhtiöltä. Nyt Ansaldo vaatii, että hankintakilpailun tulokset mitätöidään ja Ansaldo julistetaan metron kulunvalvontajärjestelmästä käydyn kilpailun voittajaksi. Yhtiö esittää korvausvaatimuksia vähintään 20,3 milj. euron edestä, jos HKL jatkaa yhteistyötään Siemensin kanssa.
Alkujaan Ansaldo halusi koko kulunvalvontaurakan oikeuskäsittelyn ajaksi toimeenpanokieltoon. Tämän vaatimuksen markkinaoikeus hylkäsi kesäkuussa 2008.
Ansaldon mukaan Siemens teki tarjouskilpailun ensimmäisellä kierroksella kymmeniä miljoonia euroja lopullista voittohintaa korkeamman tarjouksen. Ansldo epäileekin, että HKL salasi tarkoituksellisesti Siemensin alkuperäisen tarjouksen hintatiedot. Tämä menettely olisi tarjonnut Siemensille mahdollisuuden hintatarjouksensa sääntöjenvastaiseen tinkimiseen toisella kierroksella. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta torjuu Ansaldon väitteet. Hänen mukaansa ensimmäisen kierroksen kaikki tarjoukset hylättiin, koska HKL ei saanut yhtään tyydyttävää tarjousta. Taustalla vaikutti myös Länsimetron merkittävä eteneminen tarjouskilpailun aikana, joka kyettiin ottamaan huomioon uudessa hankintakilpailussa.
©Esmerk
Link to original article
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista
Länsiväylä, 24 kes 2009, 1, 4:-
Maanalaisista asemakaavoista tehdyt valitukset viivästyttävät länsimetron rakentamisen aloitusta Espoossa ja kasvattavat hankkeen kustannuksia jopa kymmenillä miljoonilla euroilla.
Jokaisesta kolmesta asemakaavasta on valittanut Espoon kaupunginvaltuutettu Kurt Byman. Tapiolan alueen kaavasta on valittanut yrittäjä Färid Ainetdin ja Matinkylän kaavasta taloyhtiö.
Länsimetron toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan nämä kolme asemakaavaa ovat rakentajalle tärkeimmät. Miljoonien lisäkustannuksia syntyy Kokkisen mukaan esimerkiksi siitä, että investoinnin käyttöönotto lykkääntyy alkuperäisestä aikataulusta.
Kokkinen on varma siitä, että valitukset hylätään. Espoon kaupunki onkin pyytänyt maankäyttö- ja rakennuslain perusteella Helsingin hallinto-oikeutta kiirehtimään valitusten käsittelyä.
©Esmerk
Mielipide: Espoolaisia sumutetaan kaavoituksessa
Hufvudstadsbladet, 24 kes 2009, 11:-
Bo-Eric Rosenqvist kritisoi mielipidekirjoituksessaan tapaa, jolla Espoossa muutetaan asemakaavaa. Tulevan metron väestöpohjaa voidaan hänen mukaansa kasvattaa etsimällä kaupungin hyväksymästä asemakaavasta sopiva rakentamaton tontti, esimerkiksi Steniuksenkumpu Merituulentien vieressä läntisessä Tapiolassa. Tontti sopii hyvin Jousenpuiston tulevaan metroasemaan.
Voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennusoikeutta on valitettavasti melko vähän ja tontti on pieni. Asia voidaan kuitenkin korjata piirtämällä kartalle uusi ruutu, joka käsittää koko Merituulentien, pohjoispuolen ns. virkistysalueet ja eteläpuolisen puiston, jolloin on saatu paljon suurempi tontti. Uudelle tontille voidaan hakea lisää rakennusoikeutta esimerkiksi 26 000 kerrosneliön verran, jotta on varaa tinkiä, kun lautakunta kuitenkin purnaa vastaan.
Kirjoittajan mielestä alueelle suunniteltu tiivis rakennuskanta, jonka korkeimmat talot ovat 7-kerroksisia, pilaa Tapiolan puutarhakaupunkiluonteen. Protestoivista asukkaista ei tarvitse välittää, koska heitä on vähän. Pääasia että rakennusyritykset saavat rahansa ja metro väestöpohjansa.
©Esmerk
Länsimetro viivästyy valitusten vuoksi vuodella
Vartti, 24 kes 2009, 5:-
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista ainakin vuodella. Alustavasti metron piti valmistua vuoden 2013 lopulla. Todennäköisesti liikkeelle päästään vasta syksyllä 2014.
Länsimetron valmistelijat toivoivat Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisevan 6 valitusta ennen juhannusta, mutta niin ei käynyt. Espoo on kaksi kertaa kevään 2009 aikana kiirehtinyt käsittelyä. Päätökset saadaan todennäköisesti lokakuun 2009 loppuun mennessä. Jatkovalitukset ovat mahdollisia, mikä viivyttää prosessia entisestään.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen uskoi vielä keväällä, että valitusprosessi olisi nopea. Kokkinen ihmettelee, miksi oikeusaste toimii nyt hitaasti, kun nopeasta käsittelystäkin on kokemusta.
©Esmerk
Verkkokeskustelua vanhuksiin kohdistuvista säästöistä
Länsiväylä, 24 kes 2009, 18:-
Netissä porisee -palstan verkkokeskusteluotteissa paheksutaan Espoon kaupungin vanhuspalveluihin kohdistuvia säästöjä. Eräs kirjoittaja kertoo häpeävänsä espoolaisuuttaan, jos säästöt toteutetaan vanhusten elämänlaadusta piittaamatta. Kirjoittajien mielestä nyt olisi korkea aika siirtää metro ja muut järjettömät hankkeet tulevaisuuteen ja hoitaa kuntoon mm. vanhusten- ja terveydenhoito, koulut ja päiväkodit.
©Esmerk
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista
Hufvudstadsbladet, 23 kes 2009, 6:-
Espoon metron rakentamisen aloitus lykkääntyy lähes vuodella, joten metron valmistuminen siirtyy aikaisintaan syksyyn 2014. Espoossa on valitettu kolmesta metroa koskevasta asemakaavasta, ja valitusten käsittely vie paljon aikaa.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko toteaa, että viivästykset voivat kasvattaa kustannuksia yli kymmenellä miljoonalla eurolla.
Rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa Espoossa vuonna 2009. Rakentaminen aloitetaan sen sijaan Helsingin Ruoholahdessa, missä on voimassa oleva asemakaava.
©Esmerk
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista
Kauppalehti, 23 kes 2009, 5:-
Länsimetron valmistuminen viivästyy kaavavalitusten takia arviolta syksyyn 2014. Alun perin metron oli määrä valmistua loppuvuodesta 2013.
Espoossa on valitettu jokaisesta kolmesta metroa koskevasta maanalaisesta asemakaavasta.
©Esmerk
Länsimetron valmistuminen viivästyy valitusten takia
Metro, 23 kes 2009, 1, 4:-
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista syksyyn 2014. Alun perin metron oli määrä valmistua loppuvuonna 2013. Metron rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa Espoossa vuonna 2009. Rakentaminen aloitetaan sen sijaan Helsingin Ruoholahdessa, missä on voimassa oleva asemakaava.
Länsimetron toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan valituksilla viivästyttäminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja veronmaksajille.
Kaavavalitusten keskimääräinen käsittelyaika on 7-8 kuukautta. Se näyttää nyt toteutuvan, vaikka Espoon kaupunki on kiirehtinyt käsittelyä kevään aikana hankkeen yhteiskunnallisen merkittävyyden takia.
©Esmerk
Kommentti: Kehärata kiri länsimetron ohi
Metro, 23 kes 2009, 2:-
Toimittaja Marja Salomaa kirjoittaa kommentissaan länsimetron valmistelijoiden ilmoittaneen 22.6.2009, että metrojunat ajavat Matinkylään aikaisintaan syksyllä 2014 valituskäsittelyn pitkittymisen takia. Alun perin metroliikenteen oli määrä alkaa loppuvuonna 2013. Kehärataa valitukset eivät sen sijaan ole hetkauttaneet ja projekti etenee aikataulussaan. Vantaankosken rataa ja päärataa yhdistävän lenkin on määrä avautua liikenteelle kesällä 2014.
©Esmerk
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista
RADIO Nova, 22 kes 2009, :-
Länsimetron valmistuminen viivästyy kaavavalitusten takia arviolta syksyyn 2014. Alun perin metron oli määrä valmistua loppuvuodesta 2013.
Espoossa on valitettu jokaisesta kolmesta metroa koskevasta maanalaisesta asemakaavasta. Metron rakentaminen oli tarkoitus aloittaa Espoossa jo vuoden 2009 puolella. Nyt rakentaminen alkaa vain Ruoholahdessa.
Länsimetron hallituksen puheenjohtajan Olavi Loukon mukaan rakennusajan pidentymisestä koituu jopa kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset.
©Esmerk
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista
TV YLE TV2, 22 kes 2009, :-
Espoossa tehdyt kaavavalitukset lykkäävät länsimetron rakentamisen aloittamista. Kaikista kolmesta metroa koskevista asemakaavoista on valitettu.
Rakennusajan pidentyminen voi kasvattaa kustannuksia jopa kymmenillä miljoonilla euroilla.
Tämänhetkisen arvion mukaan länsimetro valmistuu syksyllä 2014. Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko kuitenkin muistuttaa, että myös Helsingin kaavoitus voi aiheuttaa lisäviivytyksiä.
©Esmerk
Kaavavalitukset viivästyttävät länsimetron valmistumista
Taloussanomat, 22 kes 2009, online:-
Länsimetro Oy:n mukaan länsimetron valmistuminen viivästyy kaavavalitusten takia arviolta syksyyn 2014. Alun perin metron oli määrä valmistua loppuvuodesta 2013.
Espoossa on valitettu jokaisesta kolmesta metroa koskevasta maanalaisesta asemakaavasta. Työt päästään Espoossa aloittamaan aikaisintaan vuoden 2010 alussa, kun valitukset on käsitelty ja kaavat lainvoimaisia.
©Esmerk
Kolumni: Kunnissa päättävät lahjattomat tai lahjotut
Tekniikka Talous, 18 kes 2009, 26:-
Perusinsinööri Veijo Miettinen arvelee kolumnissaan, että kunnallisen päätöksenteon huipulla ei ole kuin lahjattomia tai lahjottuja. Esimerkiksi Espoossa päätöksenteon ylimmillä astimilla vastustettiin länsimetroa asukkaiden edun vastaisesti vuosikaudet. Lopulta kuntalaisten painostuksen alaisena päättäjät hyväksyivät metron.
Vastuullinen kaavoittaja olisi kaavoittanut lisää asuntoja metroradan varteen, lähelle toimivia palveluja. Espoossa kuitenkin otettiin esille kartta ja katsottiin, mistä on pisin matka metron asemille. Paikka löytyi Vihdin ja Espoon rajalta, Siikajärveltä. Sinne ryhdyttiin kaavoittamaan 30 000 asukkaan kaupunginosaa.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Päätöstä ruuhkamaksuista lykättävä
Lauttasaari, 18 kes 2009, 2:-
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa ei ole lehden pääkirjoituksessa vakuuttunut ruuhkamaksujen tarpeellisuudesta pääkaupunkiseudulla. Hänen mielestään päätöstä pitäisi lykätä, kunnes on nähty länsimetron ja raidejokerin vaikutus liikenteeseen.
Elomaa uskoo länsimetron valmistumisen lisäävän joukkoliikenteen käyttäjiä.
©Esmerk
Mielipide: Uusi reittiehdotus bussilinja 20:lle
Lauttasaari, 18 kes 2009, 4:-
Harri Lauronen kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan, että ennen länsimetron valmistumista lauttasaarelaiset menevät keskustaan bussilla. Ongelmana on, että kaikki neljä bussilinjaa ajavat Porkkalankadun kautta.
Lauronen ehdottaa, että linja 20 ajaisi Bulevardilta Hietalahdenrannan kautta Itämerenkadulle. Ruoholahtelaisetkin hyötyisivät, sillä heidän terveysasemansa ja kirjastonsa ovat Lauttasaaressa.
©Esmerk
Ministeriön työryhmä ruuhkamaksujen kannalla
Metro, 18 kes 2009, 1, 4:-
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä kannattaa ruuhkamaksujärjestelmää. Ministeriön arvion mukaan ruuhkat lisääntyvät olennaisesti vuoteen 2017 mennessä Helsingin sisääntuloteillä ja kehäteillä, vaikka kehärata ja länsimetro osoittautuisivat suosituiksi.
Työryhmä teetti lisäksi Taloustutkimuksella yrittäjäkyselyn, jolla pyrittiin selvittämään, kuinka paljon ruuhkat haittaavat alueen liiketoimintaa. Runsaasta tuhannesta vastaajasta neljännes piti ruuhkia haitallisina. Suurin osa yrittäjistä ei kuitenkaan kannata ruuhkamaksuja, eivätkä he usko ruuhkien lisääntyvän merkittävästi.
©Esmerk
Verkkokeskustelua Espoon pikaraitiotiestä
Länsiväylä, 17 kes 2009, 16:-
Lehden mielipidepalstalla on julkaistu otteita Raide-Jokeria koskevasta verkkokeskustelusta. Pikaraitiotien kustannuksiksi on arvioitu yli 300 milj. euroa. Kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että hanke vie rahaa Espoon terveydenhoidosta ja vanhusten palveluista.
Erään kirjoittajan mielestä Espooseen olisi pitänyt rakentaa ainoastaan Raide-Jokeri eikä metroa. Nimenomaan metro on hänen mielestään silkkaa suuruudenhulluutta ja rahanhukkaa. Kevyempi raideliikenne olisi ollut kaikkein järkevin vaihtoehto.
©Esmerk
Kunnilla miljoonien lisäsäästötarve
TV YLE TV2, 15 kes 2009, online:-
Uudenmaan kunnat kaipaavat satojen miljoonien eurojen säästöjä. Espoo kasvatti säästöpottiaan 34 milj. eurolla. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilän mukaan säästöjä tehdään esimerkiksi luomalla koulukohtaisia budjetteja.
Länsimetro-hankkeeseen säästöt eivät Äikäs-Idänpään-Heikkilän mukaan vaikuta.
©Esmerk
Raide-Jokerin kokonaiskustannukset n. 300-330 milj. euroa
Länsiväylä, 14 kes 2009, 6:-
Raide-Jokerin ensimmäinen konkreettinen suunnitelma on valmistunut. Pikaraitiotien yleissuunnitelmassa määritellään mm. radan, pysäkkien ja liikennejärjestelyjen tilatarpeet jatkosuunnittelua varten.
Raide-Jokerin kokonaiskustannukset ovat n. 300-330 milj. euroa. Helsingin puolella raiteiden toteuttaminen maksaa n. 210 milj. euroa ja Espoossa lähes 90 milj. euroa. Kaluston hankinta maksaa n. 90 milj. euroa. Helsingin liikennesuunnittelupäällikön Olli-Pekka Poutasen mukaan olisi suotavaa, että valtiokin osallistuisi hankkeeseen.
Hankkeen toteutusajankohdasta päätetään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011:n yhteydessä.
Pysäkit sijaitsevat mahdollisimman keskeisillä paikoilla asuin- ja työpaikka-alueilla. Tästä syystä Raide-Jokeri kulkee Leppävaarassa, Laajalahdessa ja Tapiolassa asutuksen keskellä eikä Kehä I:n varrella, selittää Espoon apulaisliikennepäällikkö Davy Beilinson. Vilkkain pysäkki sijaitsee Tapiolassa, jossa on pikaraitiotien ja metron solmukohta.
Suunnittelutyön tilaajina ja ohjaajina ovat toimineet Helsingin ja Espoon kaupungit, liikenne- ja viestintäministeriö sekä YTV.
©Esmerk
Amsterdamin uuden metrolinjan rakennustöistä tulossa painajainen
Tekniikka Talous, 12 kes 2009, 14-15:-
Amsterdamin uuden metrolinjan rakennustöistä on tulossa painajainen. Sekä aikataulu että kustannusarviot ovat pettäneet. Ongelmaksi on osoittautunut hatara maaperä.
Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2002. Kaivutöiden oli määrä kestää kahdeksan vuotta ja maksaa n. 1,4 mrd. euroa. Kustannusarvio tuntui realistiselta, kun sitä vertaa samanpituiseen Helsingin länsimetroon, jonka kustannusarvio on nyt runsaat 700 milj. euroa.
Amsterdamin metrolinjan työt polkevat paikallaan, ja vuosi 2017 on mainittu linjan aikaisimpana mahdollisena valmistumisajankohtana. Rohkeimmat poliitikot ovat jo puhuneet rakennustöiden keskeyttämisestä.
©Esmerk
Raide-Jokerin kokonaissuunnitelma valmistunut
Metro, 11 kes 2009, 4:-
Raide-Jokerin eli pikaraitiotien rakentaminen voidaan aloittaa heti Länsimetron ja kehäradan rakentamisen jälkeen, jos Helsinki ja Espoo asiasta niin päättävät. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 10.6.2009 hankkeen alustavan yleissuunnitelman. Helsingissä suunnitelmaa käsitellään 11.6. Käsiteltävä suunnitelma on hankkeen ensimmäinen kokonaissuunnitelma.
Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Tapiolaan kulkeva pikaraitiotie vaatii 14 kaavamuutosta, joiden käsittely olisi jo aloitettava, jotta rakentamaan päästäisiin 2010-luvulla. Raide-Jokeri korvaisi nyt pahasti ruuhkautuneen Jokeri-Bussin. Arvioiden mukaan Raide-Jokeria käyttäisi 48 000 matkustajaa vuonna 2030. Jokeri-Bussin päivittäinen matkustajamäärä on 25 500. HKL:n laskelmien mukaan matka-aika ei kuitenkaan lyhenisi merkittävästi.
Sekä Helsinki että Espoo käsittelevät suunnitelmia vielä kaupunginhallituksissa.
Artikkelin yhteydessä kartta Raide-Jokerin suunnitellusta reitistä ja pysäkeistä. Lähteenä mainitaan YTV.
©Esmerk
Museovirasto huolissaan Otaniemen ilmeestä metrohankkeessa
Helsingin Sanomat, 11 kes 2009, s.A11:-
Museovirasto ja Dipolin suunnitellut Raili Pietilä ovat huolissaan siitä, että lisärakentaminen tärvelee Otaniemen ilmeen. Länsimetron rakennushankkeen myötä myötä Senaatti-kiinteistöt suunnittelee alueen tiivistämistä ja 50 000 kerrosneliömetrin lisärakentamista. Neliömäärään sisältyy esimerkiksi Aalto-yliopiston uudeksi päämajaksi ehdotettu rakennus, jonka on määrä sijoittua lähes Teknillisen korkeakoulun päärakennusta vastapäätä.
Dipolin ja nykyisen ostoskeskuksen sekä kirjaston ja metron pääsisäänkäynnin väliin on lisäksi kaavailtu maanalaista liikekeskusta. Hankkeen puitteissa kaavaillaan myös Dipolin takan sijaitsevan TE-rakennuksen laajentamista.
Neliömäärien lisäksi Museovirasto vastustaa Otaniementien pohjoispuolelle suunniteltua rakentamista sekä kirjaston viereen suunniteltua metron sisäänkäyntihallia.
Espoon kaupunki haluaa säilyttää Alvar Aallon suunnitteleman Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen kaupunkikuvallisena tunnuksena. Museovirasto ei usko tämän toteutuvan. Museovirasto on määritellyt Otaniemen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Otaniemen tulevaisuutta 10.6.2009. Lautakunta hyväksyi toisen alueen asemakaavoista.
©Esmerk
Link to original article
Mielipide: Jätevedenpuhdistamon siirto kannattaa
Länsiväylä, 10 kes 2009, 15:-
Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko vastaa mielipidekirjoituksessaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon siirtoa ja vapautuvan maa-alueen rakentamisarvoa koskeviin kysymyksiin.
Loukon mukaan maan arvo riippuu kaavoitettavasta rakennusoikeusmäärästä ja markkinatilanteesta. Nettohyöty on joka tapauksessa niin suuri, että puhdistamo kannattaa siirtää pois Suomenojalta. Lisäksi kaupunkirakenne tiivistyy ja länsimetro tulee hyödynnettyä maksimaalisesti.
Louko huomauttaa, ettei puhdistamoa tarvitse missään vaihtoehdossa sijoittaa asutuksen keskelle. Hän kertoo haluavansa modernin ja ympäristöystävällisen jätevesien käsittelyratkaisun sadaksi vuodeksi.
©Esmerk
Otaniemen metroaseman yhteyteen tulossa kauppoja
Hufvudstadsbladet, 06 kes 2009, 13:-
Espoon Otaniemeen tulevan metroaseman tienoille kaavaillaan uusia rakennuksia. Alueelle aiotaan tiloja opetukselle ja tutkimukselle sekä liiketiloja metrotunneliin. Alueella on 38 000 neliötä uutta rakennusoikeutta. Maan alla rakennusoikeutta on 8 000 neliötä.
Espoon valtuusto hyväksyi metron asemakaavan tammikuussa 2009, mutta siitä on valitettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 10.6.2009 kaavan muutosehdotusta, joka asetetaan sen jälkeen nähtäville.
©Esmerk
Mielipide: Paljon vastustusta, ei juuri kannatusta
Helsingin Sanomat, 04 kes 2009, C4:-
Rainer Silfverberg toteaa mielipidekirjoituksessaan, että Helsingin seudulle on pesiytynyt nimby-ilmiö, jossa perinteisten kansalaisaktivismin vastustuskohteiden sijaan vastustetaan kaupunkirakennetta eheyttävää rakentamista ja hankkeita, jotka parantavat liikennettä. Ylipäänsä vastustetaan kaavoja, jotka jollain tavalla muuttavat omaa tuttua elinympäristöä ja jotka antaisivat Helsingille vähän vaihtelevamman kuin vain pikkukaupungin leiman.
Viimeisen kymmenen viime vuoden ajalta on lukuisia esimerkkejä: Vuosaaren satama, Kampin keskus, Töölönlahti, länsimetro ja sen varrelle uusien asuntojen rakentaminen, Malmin lentokentän paikalle tulevat asunnot, Espoon kalliojätevedenpuhdistamo, Kruunuvuorenselän silta, Pasilan "pilvenpiirtäjät" ja pikaraitiotiet. Silfverberg huomauttaa, että Helsingin seudulta puuttuu kansalaisjärjestö, joka näkisi luonnollisena asiana Helsingin kehittämisen Itämeren mittakaavassa merkittäväksi metropoliksi.
©Esmerk
Link to original article
Länsimetron rakentaminen uhkaa viivästyä kaavavalitusten takia
Helsingin Sanomat, 30 tou 2009, s.A11:-
Länsimetron rakentamisen oli määrä alkaa vuoden 2009 lopulla. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2009 kolme maanalaista asemaakaavaa, joihin tuli kuusi valitusta.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen ei vielä osaa sanoa, joudutaanko rakennustöiden alkua siirtämään kaavamuistutusten takia. Kaikki riippuu siitä, kuinka nopeasti hallinto-oikeudet käsittelevät valitukset.
Hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen valituskierroksen arvellaan jatkuvan korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.
Helsingissä maanalainen metroasemakaava ei ole vielä edennyt kaupunkisunnittelulautakuntaankaan. Kaavaehdotuksesta on tehty muistutuksia, jotka enteilevät valituksia kaavapäätöksestä.
Kokkisen mukaan urakoitsijat valitaan vasta, kun metron kaava on vahvistettu.
©Esmerk
Link to original article
Finnoon satama tulisi rakentaa yhtä aikaa länsimetron kanssa
Vartti, 20 tou 2009, 5:-
Espoon liikuntatoimi hoputtaa Finnoon sataman laajennusta. Sataman olisi hyvä laajentua samaa tahtia länsimetron kanssa, sillä työmaalta saataisiin edullisesti tarvittava määrä louhetta. Ongelmana on projektin aloitukseen vaadittava 1,5 milj. euroa, joka kuluisi alueen ruoppaamiseen.
Liikuntalautakunta hyväksyi laajennuksen yleissuunnitelman syksyllä 2008, mutta hankkeelta puuttuu aikataulu. Valitusten takia asemakaavakaan ei ole lainvoimainen.
©Esmerk
Länsimetro mediassa
Vieressä referaatteja Länsimetroa ja sen rakentamista käsittelevistä uutisista ja artikkeleista, joita on julkaistu suomalaisissa sanomalehdissä tai televisiossa ja radiossa.