Pääkirjoitus: Ruoholahdenkadun liikennekaaokselle on vaihtoehto
Lauttasaari, 02 hel 2012, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie kirjoittaa lehden pääkirjoituksessa, että Ruoholahdenkadulla on ollut jo vuosia poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä. Taustalla on ilmeisesti uuden raitiotielinjan rakentaminen Kampista Jätkäsaareen, jonne tulee asuntoja ja yrityksiä.
Palotien mielestä raitiotielinjaa 6 olisi voitu jatkaa Jätkäsaareen. Rahaakin olisi säästynyt.
Liikennesuunnitteluosasto on vaikeuttamassa liikennettä ohjaamalla länteen suuntautuvan liikenteen Hietalahdenrantaan. Linja-autoliikenteen oli määrä vähentyä alueella Länsimetron valmistuttua, Palotie muistuttaa.
©Esmerk
Pekka Haavisto vastasi lukijoille verkkokeskustelussa
Hufvudstadsbladet, 02 hel 2012, 3, 10:-
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto vastasi lukijoiden kysymyksiin lehden verkkokeskustelussa 1.2.2012. Häneltä kysyttiin muun muassa, pitäisikö pk-seudun kaupungit yhdistää. Haavisto sanoi kannattavansa kuntien välisen yhteistyön syventämistä ja totesi olevansa tyytyväinen siihen, että Espooseen pääsee pian metrolla.
©Esmerk
Jätkäsaarta rakennetaan länsimetron maamassojen päälle
Helsingin Sanomat, 01 hel 2012, A11:-
Jätkäsaareen muuttava asukas voikin saada kodin Espoon maaperältä, sillä Helsinki täyttää Jätkäsaaren rantoja Länsimetron uumenista kaivetuilla maamassoilla. Länsimetron tieltä nousee maata noin 32 umpikivisen Eduskuntatalon verran.
©Esmerk
Kaupunginhallitus vaati selitykset metroneuvottelijoilta
Helsingin Sanomat, 31 tam 2012, A9:-
Helsingin kaupunginhallituksen kokouksesta 30.1.2012 valtaosa kului selvyyden saamiseen automaattimetroa koskevista neuvotteluista. Kaupunginhallitus halusi kuulla noin 170 milj. euron arvoisen hankkeen tilanteesta, sillä metro on sopimusneuvotteluiden tuloksena vaihtumassa täysautomaattisesta puoliautomaattiseksi.
Pitkässä keskustelussa selittävällä puolella olivat apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) ja HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta, jotka toimivat kaupungin pääneuvottelijoina automaattimetroa toimittavan Siemensin kanssa.
HS kertoi viikolla 4/2012 HKL:n tilaamasta muistiosta, jossa arvioitiin neuvottelutuloksen olevan kaupungin kannalta monin tavoin epäedullinen. Hallituksen varapuheenjohtaja Arto Bryggare (sd) myös huomautti, että alkuperäinen 170 milj. euron kustannusarvio saattaa jopa ylittyä. Neuvotteluita on haitannut se, että järjestelmän täytyy olla valmis länsimetron aikataulujen mukaisesti.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan (kok) mukaan lopputulos oli kuitenkin se, että neuvottelijoilla on hallituksen tuki.
©Esmerk
Kaupunginhallitus vaati selitykset metroneuvottelijoilta
Hufvudstadsbladet, 31 tam 2012, 3:-
Helsingin kaupunginhallituksen kokouksessa 30.1.2012 käsiteltiin automaattimetron sopimusneuvotteluja. Kaupunginhallitus sai tilanteesta selvityksen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilta ja toimitusjohtaja Matti Lahdenrannalta.
Ville Ylikahrin (vihr.) mukaan selvitys oli perusteellinen ja Siemensin kanssa jatketaan neuvotteluja hinnasta. Tavoitteena on, että puoliautomaattinen metro on toiminnassa vuonna 2015, jolloin Länsimetron on määrä aloittaa liikennöinti.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan mukaan on sekä kaupungin että Siemensin edun mukaista, että neuvotteluja jatketaan. Hän arvioi, että neuvottelut saadaan päätökseen maaliskuun 2012 loppuun mennessä.
©Esmerk
Helsingin kaupunginhallitus haluaa selonteon metroneuvotteluista
Helsingin Sanomat, 27 tam 2012, A14:-
Helsingin kaupunginhallitus haluaa selonteon apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin ja HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan Siemensin kanssa käymistä neuvotteluista, jotka koskevat automaattimetroa.
HS kertoi 23.1.2012 muistiosta, jossa arvioitiin Helsingin kaupungin kontolle siirtyvän merkittäviä riskejä Siemensin kanssa tehtyjen neuvottelujen tuloksena. Sauri ja Lahdenranta ovat myöntäneet länsimetron rakennusaikataulujen vaikuttaneen automaattimetroneuvotteluihin merkittävästi.
Länsimetron on määrä valmistua vuonna 2015. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen on kertonut, että viivästys aikatauluissa maksaisi useita miljoonia euroja kuukaudessa.
HKL:n johtokunta käsitteli metron automatisointia 26.1. ja totesi, että Saurilla ja Lahdenrannalla on edelleen johtokunnan tuki.
©Esmerk
Karhu: Metroneuvottelijoilla HKL:n johtokunnan luottamus
Hufvudstadsbladet, 27 tam 2012, 7:-
Helsingin ja Espoon johtavat poliitikot ovat reagoineet voimakkaasti metron automatisoinnin ongelmiin, kuten HBL uutisoi 26.1.2012. Samana päivänä HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta antoi asiasta tilanneraportin liikennelaitoksen johtokunnalle. Johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu pitää mahdollisena, että helmikuussa 2012 allekirjoitetaan Siemensin kanssa uusi sopimus, josta ei aiheudu kaupunkien veronmaksajille ylimääräisiä kuluja ja joka mahdollistaa Länsimetron aloittamisen vuonna 2015. Karhun mukaan Lahdenrannalla ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurilla on johtokunnan luottamus.
On myös mahdollista, että uusi tarjouskilpailu tulee ajankohtaiseksi. Jos Helsingin kaupunginvaltuusto joutuu tekemään uuden metropäätöksen, se tapahtuu maalis-huhtikuussa 2012.
Länsimetroyhtiön toimitusjohtaja Matti Kokkinen muistutti Helsingin Sanomissa 26.1., että Länsimetro rahoitetaan lainarahalla ja mahdollinen viivästyminen maksaisi espoolaisille korkoina miljoonia euroja kuukaudessa.
Helsingin kaupunginhallitus käsittelee metroasiaa 30.1.2012.
©Esmerk
HKL:n johtokunta tukee puoliautomaattisen metron hankintaa
Metro, 27 tam 2012, 8:-
HKL:n johtokunta asettui 26.1.2012 tukemaan toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin neuvottelulinjaa puoliautomaattisen metron hankinnasta Siemensin kanssa. Neuvottelijoille annetaan näin mahdollisuus vielä helmikuun 2012 ajaksi. Johtokunta voi halutessaan myös hylätä sopimusmuutokset.
Neuvotteluiden lähtökohta on, että hinta halpenee, kun teknistä huoltoa tai toimintariskiä siirtyy Siemensiltä HKL:lle. Sopimuksen kokonaisarvo on nyt 170 milj. euroa. Kaupunginhallitus saa perusteellisen selvityksen tilanteesta 30.1.2012.
Jos uusi sopimus hylätään, pysyy alkuperäinen täysautomatisointisopimus voimassa. Jos kauppa purkautuu, on ratkaistava Helsingin metron kulunvalvonnan uusinta ja Länsimetron kulunvalvonta.
©Esmerk
Helsinki joutui ahtaalle metroneuvotteluissa Siemensin kanssa
Helsingin Sanomat, 26 tam 2012, s.A3, A11:-
HKL:n johtokunta arvostelee Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Saurin (vihr) ja HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan toimintaa automaattimetroon liittyvissä neuvotteluissa. Johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen (sd) on närkästynyt, sillä Sauri ja Lahdenranta allekirjoittivat automaattimetroa toimittavan Siemensin kanssa projektia ohjaavan aiesopimuksen ilman, että toimittivat sitä johtokunnalle hyväksyttäväksi. Helsingin Sanomat kertoi 25.1.2012, että aiesopimuksessa Helsingille tulee merkittäviä taloudellisia riskejä ja osa Siemensille aiemmin kuuluneista tehtävistä aiotaan sälyttää HKL:lle.
Sauri sanoo, että HKL:n johtokuntaa informoitiin neuvotteluiden aikana ja lupaa, että lopullinen Siemensin kanssa tehtävä hankesopimus tulee käymään läpi koko poliittisen päätöksentekoprosessin.
Mika Ebeling (kd) johtokunnasta toteaa, että alkuperäisestä suunnitelmasta luopumiseen tarvitaan lupa johtokunnalta. Saurin mukaan mahdollisuus alkuperäissopimuksessa pysymiseen on enää teoreettinen, sillä Siemens ei pysty noudattamaan sen toimitusaikataulua, ja sopimuksesta kiinni pitäminen tarkoittaisi ehkä pitkää oikeusprosessia. Alkuperäisestä sopimuksesta joudutaan nyt Helsingin kustannuksella tinkimään, jotta länsimetron aloittaminen voidaan turvata. Tämä siitäkin huolimatta, että sopimuksesta lipeäjä on Siemens, Sauri sanoo.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että aikatauluviivästysten kustannukset olisivat miljoonia euroja kuukaudessa. Lisäksi viivästyminen aiheuttaisi kuluja siinä, että satojen päivittäisten bussien liikennöintiä Kamppiin asti pitäisi jatkaa. Länsimetron liikenteen on määrä alkaa v. 2015.
©Esmerk
Lauttasaaren ostoskeskuksen kaava kaupunkisuunnittelulautakunnassa
Lauttasaari, 26 tam 2012, 2:-
Lehden mennessä painoon 24.1.2012 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltiin Lauttasaareen suunnitteilla olevan ostoskeskuksen asemakaavaa. Ostos- ja asuinrakennukseen tulisi Länsimetron aseman sisäänkäynti.
Kaavan muutoksen toteuttajina ovat Länsimetro, Helsingin kaupunki ja Lauttasaaren Liikekeskus Oy.
©Esmerk
Salainen muistio: HKL:n aiesopimuksessa vain huononnuksia
Hufvudstadsbladet, 26 tam 2012, 7:-
Helsingin Sanomille vuodetun muistion mukaan HKL:n ja Siemensin uusi sopimus metron automatisoinnista voi tulla veronmaksajille hyvin kalliiksi, sillä HKL ottaa itselleen alunperin Siemensille kuuluneita vastuita.
HKL:n johtokunta kokoontuu 26.1.2012. Toimitusjohtaja Matti Lahdenranta on luvannut antaa viimeisimmistä käänteistä suullisen selonteon. Lahdenranta ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri astuvat 30.1. kaupunginhallituksen eteen. Sen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) on vaatinut täydellistä selvitystä asiasta.
Kaupunginhallituksen jäsen Jan D. Oker-Blom (r.) on valmis unohtamaan koko sopimuksen ja luopumaan myös puoliautomaattisesta ratkaisusta. Hänen mukaansa kaupunki tuskin joutuisi maksamaan sakkoa sopimusrikkomuksesta, koska Siemens valittiin tarjouskilpailun kautta.
Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi (vihr.) katsoo, että nyt alkaa olla aika keskustella siitä, mitä Helsingin ongelmat merkitsevät Länsimetrolle. Hän ihmettelee, millainen Helsingin alkuperäinen sopimus Siemensin kanssa oikein oli. Hänen mukaansa siitä tuntuu puuttuneen riittäviä sanktioita, jotka olisivat antaneet Helsingille tilaa toimia muuttuneessa tilanteessa.
Espoossa kenelläkään ei ole suoraan selvyyttä Helsingin ja Siemensin välisistä neuvotteluista, mutta kaupungeilla on yhteinen metroyhtiö, jonka kautta Espoon on määrä saada tietoa, Kasvi sanoo.
©Esmerk
Salainen muistio: HKL:n aiesopimuksessa vain huononnuksia
Helsingin Sanomat, 25 tam 2012, s.A3, A9:-
Lehti on saanut käyttöönsä salaisen muistion, joka analysoi Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ja Siemensin käymiä neuvotteluja automaattimetrojärjestelmästä. Muistion aiesopimuksesta on kirjoittanut asianajotoimisto Peltonen ja se on osoitettu HKL:n hallintojohtajalle. Muistion mukaan uusi neuvottelutulos on Helsingille selvästi aiempaa huonompi. Helsinki on suostunut siirtämään suoritusvastuita Siemensiltä HKL:lle ja taloudellisia vastuita Helsingin kaupungille. Muistion mukaan kaikki hankintasopimuksen muutokset ovat huononnuksia HKL:lle.
Suuri ongelma on se, että junien huoltotyöt ja junien muuttaminen automaattijärjestelmään sopiviksi siirretään HKL:n vastuulle. Muutosten hintaa kaupungille on mahdotonta arvioida.
Tehty aiesopimus sitoo Helsinkiä, kun Siemensin kanssa neuvotellaan lopullisesta sopimuksesta. Länsimetron tiukka valmistumisaikataulu oli suurin syy neuvottelutulokseen, sanovat Helsingin neuvottelijat, HKL:n toimitusjohtaja Matti Lähderanta ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
©Esmerk
Kunnat pohtivat HSL:n esittämiä vyöhykerajoja
Helsingin Sanomat, 24 tam 2012, A12:-
HSL on tehnyt selvityksensä tulevasta joukkoliikenteen lippujen hintajärjestelmästä. Hinnoittelussa on tarkoitus siirtyä vuonna 2016 vyöhykejärjestelmään, joka jakaa pääkaupunkiseudun kehämäisiin A-, B- ja C-vyöhykkeisiin kuntarajoista riippumatta.
Ehdotetussa perusmallissa B-vyöhyke seuraisi Espoossa ja Vantaalla Kehä II:ta ja Helsingissä Kehä III:a, laajennetussa mallissa mukaan tulisi koko länsimetro Matinkylään asti. Laajimmassa mallissa raja ulottuisi myös Vantaalla Kehä III:lle asti.
HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen mukaan kuntien osuus on nykyään yhteensä 250 milj. euron luokkaa, ja lisäsatsausta tarvittaisiin noin 10 %. Laajempi malli maksaisi muutamia miljoonia enemmän.
Uusista vyöhykerajoista on määrä päättää vielä kevään 2012 aikana.
©Esmerk
Kolumni: Helsinkiläisvaltuutetuilla valtava rakentamisvimma
Helsingin Uutiset, 21 tam 2012, 11/13:-
Johannes Koroma ihmettelee kolumnissaan helsinkiläisvaltuutettujen loputonta rakentamisvimmaa. Tuorein osoitus valtuutettujen innosta upottaa rahaa betoniin on Guggenheim-museo. Myös Keskustakirjaston suunnittelukilpailu on jo käynnissä. Länsimetron rakentaminen jatkuu Helsingin ja Espoon yhteishankkeena, ja uudesta Vuosaaren biovoimalastakin on jo päätetty. Voimalan hinta on liki 1,5 mrd. euroa, ja se supistaisi energialaitoksen [Helsingin Energian] tuloja 300 milj. eurolla vuodessa.
Koroma muistuttaa kokemuksen osoittaneen, että kunnallisten ja valtiollisten rakennushankkeiden kustannukset karkaavat aina arvioitua suuremmiksi.
©Esmerk
Karhusaaren metrotunnelissa pidettiin pelastusharjoitus
TV FST5, 20 tam 2012, online:-
Pelastuslaitos ja Länsimetro Oy pitivät 20.1.2012 pelastusharjoituksen Länsimetron tunnelissa Espoon Karhusaaressa. Harjoituksesta selvittiin kiitettävästi.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Koskinen sanoo, että tunnelilouhinnat päättyvät vuoden 2013 loppupuolella.
©Esmerk
Automaattimetrosta luopuminen ei tuo lisäkuluja helsinkiläisille
Helsingin Sanomat, 18 tam 2012, s.A13:-
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta vakuuttaa, ettei automaattimetrosta luopuminen tarkoita lisäkuluja helsinkiläisille. Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko arvioi, että Länsimetron rakentamisesta saatetaan saada jopa säästöjä. Rakentaminen ei myöskään viivästy, vaan länsimetro aloittaa marraskuussa 2015.
Lisäkuluja tulee siitä, että länsimetron aloittaessa tarvitaan 80 uutta metrokuskia nykyisten 80:n lisäksi.
Lahdenrannan mukaan nyt toteutettava Siemensin puoliautomatisoitu ratkaisu sisältää lähes kaikki ne ominaisuudet, jotka täysautomaattisessa metrossakin olivat.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Metro tuo Matinkylään uuden vaiheen
Länsiväylä, 18 tam 2012, 4:-
Matinkylä on nousemassa Espoossa Leppävaaran ja Tapiolan kaltaiseksi liikenteen ja palvelujen solmukohdaksi, toteaa Klaus Nurmi Länsiväylän pääkirjoituksessa. Matinkylän uuden aikakauden aloitti kauppakeskus Ison Omenan tulo kymmenen vuotta sitten, ja jatkoa kehitykselle saadaan länsimetron myötä. Ennusteiden mukaan Matinkylästä tulee länsimetron ensimmäisen vaiheen päätepisteenä linjan vilkkain asema. Päivittäiseksi matkustajamääräksi arvioidaan 30 000.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
Metro, 16 tam 2012, 6:-
Helsingin metroliikennettä ei muuteta täysin automatisoiduksi. Ohjaaminen automatisoidaan, mutta kuljettajat jäävät vaunuihin valvomaan toimintoja. HKL ja Siemens pääsivät 13.1.2012 sopimukseen asiasta.
HKL rakentaa laituriovet vain Vuosaaren ja Mellunmäen pääteasemille. Länsimetron Espoon puoleisille asemille ovet asennetaan suunnitelmien mukaisesti.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
Helsingin Sanomat, 14 tam 2012, s.A16:-
Helsinkiin ja myöhemmin länsimetron kiskoille suunniteltu automaattimetrohanke ottaa takapakkia. HKL:n johto ja järjestelmän toimittamisesta vastaava Siemens ovat sopineet, ettei metrosta tule täysin automaattista. Osapuolet myöntävät, ettei Siemens pysty sovitussa aikataulussa toimittamaan täysin automaattista metroa, vaan metrojunat vaativat tulevaisuudessakin kuljettajan.
Metron liikkuminen automatisoidaan, mutta kuljettajien täytyy pysyä junassa turvallisuussyistä. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta summaa, että junat kulkevat automaattisesti eli pääosin hanke toteutuu, mutta vanhojen junien täysautomatisointi on kohtuuttoman vaikeaa. Lahdenrannan mukaan Siemens suostuu antamaan kaupungille hinnanalennusta. Pitkällä aikavälillä Helsinki jää kuitenkin tappiolle, eli se joutuu käyttämään puoliautomaattiseen metroon enemmän rahaa kuin suunniteltuun täysautomaattiin. Toisaalta rahaa säästyykin. Siemensin antaman hinnanalennuksen lisäksi säästöä tulee siitä, ettei asemille tarvitse palkata lisää henkilökuntaa.
Lahdenrannan mukaan länsimetron rakentamisen aikataulut olivat yksi suurimmista syistä, että puoliautomaattiseen ratkaisuun päädyttiin. Espoon länsimetrossa ja Helsingissä on tarkoitus käyttää samaa junakalustoa, eikä sitä olisi saatu automatisoitua siihen mennessä, kun länsimetron on määrä aloittaa vuonna 2015.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
Hufvudstadsbladet, 14 tam 2012, 14:-
HKL ja Siemens ovat sopineet, ettei metrosta tule täysin automaattista. Metron liikkuminen automatisoidaan, mutta kuljettajat pysyvät junissa turvallisuussyistä. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa, että vanhojen junien täysautomatisointi on teknisesti ja taloudellisesti vaikeaa.
Metronkuljettajia on tällä hetkellä noin 80. Määrän arvioidaan kasvavan 160:een, kun Länsimetron on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 lopulla. Nykyisille metroasemille ei tule laituriovia, mutta Länsimetron asemille kyllä.
©Esmerk
Suomen Kuvalehti paljasti ministeriön kuntasuunnitelmat
Hufvudstadsbladet, 14 tam 2012, 3, 4-5:-
Suomen Kuvalehti julkisti valtiovarainministeriön kuntakartan, jonka mukaan Suomen kuntamäärä pienenisi nykyisestä reiluun viidesosaan eli 70 kuntaan. VM:n mukaan kartta ei ole valmis esitys, vaan valmistelua jatketaan.
Hallituspuolueet eivät kannata kuntaliitosasiassa suoranaista pakkoa. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, presidenttiehdokas Pekka Haavisto toteaa Länsimetro-päätöksen osoittavan, että yhteinen suunnittelu on mahdollista.
Vasemmistoliiton Annika Lapintie katsoo, että kaupunkien kehyskuntiin olisi pyrittävä vaikuttamaan pakottamisen sijaan vakuuttamalla. Riippumattomien sovittelijoiden avulla voidaan välttää kaupunkien ja kehyskuntien välien tulehtuminen. Lapintien mielestä Espoo ja vastaavat kehyskaupungit voidaan lähettää tutustumismatkalle Ouluun ja Saloon.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
Iltalehti, 14 tam 2012, 13:-
Helsingin metroliikennettä ei muuteta täysin automatisoiduksi. Ohjaaminen automatisoidaan, mutta kuljettajat jäävät vaunuihin valvomaan toimintoja. HKL ja Siemens pääsivät 13.1.2012 sopimukseen asiasta.
HKL:n mukaan liikenteen vuoroväli on muutoksen ansiosta mahdollista lyhentää 2,5 minuuttiin. Kyseisen myötä siirryttäisiin myös lyhyempiin juniin.
Muutosprojektiin sisältyy myös Länsimetron automaattinen kulunvalvontajärjestelmä. Länsimetro on määrä avata vuoden 2015 loppupuolella.
©Esmerk
Ministeri Kyllönen: Metron jatkaminen Espoon Kivenlahteen kannatettavaa
Länsiväylä, 14 tam 2012, 4:-
Liikenneministeri Merja Kyllönen katsoo, että Espoon Kivenlahteen ulottuva metro ja Espoon keskukseen kulkeva kaupunkijuna istuvat hyvin tavoitteeseen pääkaupunkiseudun toimivasta joukkoliikenteestä. Otaniemessä metrotöihin tutustunut Kyllönen kertoi kannattavansa länsimetron jatkoa Kivenlahteen heti, kun se on mahdollista.
Länsimetron jatkon rakentaminen Matinkylästä olisi teknisesti mahdollista aloittaa 2013. Kustannukset ovat n. 600 milj. euroa, josta valtiolle lankeaisi kolmasosa. Jos rataa jatketaan Saunalahteen, hinta kasvaisi 100 milj. eurolla, sanoo Länsimetro Oy:n toiminnanjohtaja Matti Kokkinen. Hänen mukaansa myös Kirkkonummelle lähtevän haaran rakentaminen Kivenlahdesta olisi mahdollista.
Länsimetron jatkon hankesuunnitelma valmistuu toukokuussa 2012.
©Esmerk
Helsinkiin ei tule kokonaan automaattista metroa
TV YLE TV2, 13 tam 2012, online:-
Helsinkiin ei tulekaan täysautomaattimetroa. HKL ja Siemens sopivat 13.1.2012, että metro alkaa kulkea automatisoituna, mutta kuljettajat jäävät juniin. Kyseessä on siis ns. puoliautomatisoitu metro. Myös sillä vuoroväli on mahdollista lyhentää 2,5 minuuttiin.
Puoliautomaattinen metro saadaan liikenteeseen alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Projekti valmistuu Helsingin alueella vuonna 2014. Länsimetroon uusi suunnitelma ei juuri vaikuta.
©Esmerk
Länsimetrosta poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä Lauttasaaressa
Lauttasaari, 12 tam 2012, 2:-
Lauttasaaren Gyldenintie on katkaistu Länsimetron tulevan aseman kohdalta, minkä takia läpiajo Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä ei onnistu.
Niin ikään Lauttasaaren Otavantien läpikulku Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä keskeytyy viikolla 2/2012, kun liikenne katkaistaan Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksessä.
Järjestelyt ovat voimassa vuoden 2013 loppupuolelle.
©Esmerk
Länsimetrosta poikkeuksellisia bussireittejä Lauttasaaressa
Lauttasaari, 12 tam 2012, 2:-
Bussit 20 ja 501 sekä Jouko-linjat J20 ja J21 alkoivat ajaa Särkiniementien kautta 11.1.2012. Gyldenintien pysäkit poistuivat käytöstä, sillä Länsimetron rakennustyöt katkaisevat tien läpikulkuliikenteeltä.
Järjestely on voimassa vuoden 2013 loppuun asti.
©Esmerk
Länsimetrosta poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä Lauttasaaressa
Vartti, 11 tam 2012, 2:-
Lauttasaaren Gyldenintie on katkaistu Länsimetron tulevan aseman kohdalta, minkä takia läpiajo Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä ei onnistu.
Niin ikään Lauttasaaren Otavantien läpikulku Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välillä keskeytyy viikolla 2/2012, kun liikenne katkaistaan Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksessä.
Järjestelyt ovat voimassa vuoden 2013 loppupuolelle.
©Esmerk
Tapiolan kokoomus haluaa puuttua metrotyömaan ulkoasuun
Länsiväylä, 11 tam 2012, 4:-
Tapiolan kokoomus vaatii Tapiolan metrotyömaan ympärille uutta aitaa ja moittii lisäksi työmaan siisteystasoa.
Julkilausumassaan ryhmä vaatii nykyisen umpiaidan tilalle vankkaa verkkoaitaa, joka ei kaadu yhtä herkästi tuulessa ja jonka läpi voi seurata työn edistymistä. Puheenjohtaja Pirjo Kemppi-Virtasen mukaan mahdollisuus nähdä työn eteneminen edistäisi positiivista mielikuvaa rakentamisesta.
Myös nykyiset opasteet ja liikennemerkit ovat hyvin sekalaisia ja luovat epäsiistin yleiskuvan koko Tapiolan keskustaan, ryhmä toteaa.
©Esmerk
Metrotyöt aiheuttavat muutoksia Lauttasaaren bussilinjoihin
Helsingin Sanomat, 08 tam 2012, A13:-
Bussit 20 ja 501 sekä Jouko-linjat J20 ja J21 siirtyvät Lauttasaaressa ajamaan Särkiniementien kautta 11.1.2012 alkaen. Gyldenintien pysäkit jäävät pois käytöstä, koska länsimetron rakennustyöt sulkevat Gyldenintien läpikulkuliikenteeltä.
Poikkeusjärjestely jatkuu vuoden 2013 loppupuolelle saakka.
©Esmerk
Länsimetron tunneleista louhittu yli neljännes
Lauttasaari, 05 tam 2012, 2:-
Reilu neljännes Länsimetron tunneleista on louhittu. Sivutuotteena syntyvä louhe viedään Jätkäsaareen.
Louhinnat päättyvät vuoden 2013 lopussa.
©Esmerk
Tapiolan maisemaa myllerretään vuonna 2012
Helsingin Sanomat, 05 tam 2012, A3, A10:-
Metron rakentaminen vauhdittaa Espoon Tapiolan uudistamista. Tammikuussa 2012 käynnistyikin Tapiolassa myllerrysten vuoden, ja jo nyt metron sekä keskuspysäköinnin ajotunneleiden teko ja maanalaisen pysäköintitilan rakentaminen näkyvät asukkaiden arjessa.
Muutokset jatkuvat, kun Sokoksen talon remontti alkaa tammikuussa ja henkilöautoliikenne loppuu Merituulentien tunnelissa syksyllä. Merituulentien kohdalle ja lähiympäristöön on suunniteltu paljon uudisrakennuksia, mutta ne vaativat asemakaavan muutosta. Lausuntokierroksella ollut kaavamuutos palaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn helmikuussa ja valtuustoon se ehtii arviolta maalishuhtikuussa.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toteaa, että Tapiolalla oli sen rakennusaikana 1950-luvulla hienot tavoitteet. Nyt kun aluetta päivitetään kestävän kehityksen mukaiseksi raideliikenteen avulla, on tavoitteet asetettava korkealle. Mäkelä toivookin, että uudistuksella palautettaisiin Tapiolan elinvoima.
©Esmerk
Metron läheisyys näkyy selvästi asuntojen hinnoissa
Länsiväylä, 04 tam 2012, 3:-
Metron tulo tarkoittaa maankäytön tiivistämistä ja tehostamista, mikä nostaa maan ja siten myös asuntojen hintoja metrolinjan läheisyydessä. Kaupunkitutkijoiden mukaan helpolla kulkemisella on positiivinen vaikutus hintoihin, vahvistaa Tilastokeskuksen tilastonlaatija Petri Kettunen.
Helsingissä asuntojen hintapyynnöt ja keskihinta ovat nousseet metron alueilla. Espoon Tapiolassa metrolisä alkoi tuntua asuntojen hinnoissa jo 2009. Myös Matinkylässä Ison Omenan ja tulevan metrokeskuksen lähistön uudistuotannon neliöhinta on jo lähellä 6 000 euroa.
Kaupunkitutkimuksen selvityksen mukaan 250 metrin päässä metrosta sijaitsevan asunnon hinta on 4 % kalliimpi kuin 1 250 metrin päässä sijaitsevan.
©Esmerk
Kolumni: Hyvä joulupukki, anna Länsimetron valmistua ajallaan
Lauttasaari, 22 jou 2011, 3:-
Risto Simonen esittää kolumnissaan toiveita joulupukille. Osa toiveista koskee Länsimetroa.
Simonen toivoo, että metro valmistuisi ajallaan, että metroasemalla ei roikkuisi epämääräisiä ihmisiä ja että metro olisi yhteydessä Lauttasaaren hyvin toimivaan syöttöliikenteeseen.
©Esmerk
Metrotunnelin räjäytykset tärisyttävät Lauttasaaren Saunataloa
Helsingin Uutiset, 21 jou 2011, 1, 4:-
Artikkelissa vieraillaan Suomen Saunaseuran Saunatalossa Helsingin Lauttasaaressa. Saunanlämmittäjä Seppo Pukkila kertoo, että Länsimetron tunnelia louhitaan aivan Saunatalon alapuolella. Tunnelin räjäytykset tuntuvat talossa selvinä tärähdyksinä. Haastattelupäivänä räjähti ensimmäisen kerran jo klo 4.56, vaikka räjäytyksiä ei pitäisi olla niin aikaisin. Tuli turhan aikainen herätys, Saunatalon päädyssä asuva Pukkila harmittelee.
©Esmerk
Länsimetro panostaa hätäpoistumisteihin
Tekniikka Talous, 16 jou 2011, 14-15:-
Länsimetron rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota hätäpoistumisteihin. Oppia poistumisteiden rakentamisessa on haettu mm. Keski-Euroopan pitkistä tunneleista. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että Helsingin metrossa turvallisuus on jo nykyisin huippuluokkaa, mutta Länsimetrossa pannaan vielä paremmaksi.
Länsimetroon rakennetaan pystykuiluja 600 metrin välein, joiden kautta hoidetaan ilmanvaihto, savunpoisto ja paineentasaus. Keskelle kuilua tulee palo-osastoitu porraskäytävä hätäpoistumista varten. Kiskojen viereen tehdään kulkukäytävät, joita pitkin pääsee hätätilanteessa lähimmälle pystykuilulle.
Länsimetroon tulee seitsemän uutta asemaa, kaksi Helsingin ja loput Espoon puolelle. Ratatunnelista on nyt louhittu 22 % eli 6,7 km.
©Esmerk
Tapiolaan kaukokylmäverkosto ja kattopuutarhoja
Länsiväylä, 14 jou 2011, 4:-
Espoon ensimmäinen kaukokylmäverkosto rakennetaan Tapiolaan, jonne on myös suunnitteilla ensimmäinen kattopuutarha-alue. Kiinteistö-Tapiolan kiinteistörahastohoitaja Kim Särsin mukaan kaukokylmällä parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Fortum alkaa tuottaa kaukokylmää vuonna 2013, kun nykyisen Sokoksen talon remontti valmistuu.
Kiinteistö-Tapiola sijoittaa Tapiolan keskustan muutostöihin yli puoli mrd. euroa. Kiinteistö-Tapiola on koonnut Tapiolan keskeiset kiinteistöt eli Sokoksen, Stockmannin ja K-marketin omistukseensa. Kumppaniksi kehitys- ja suunnittelutyöhön tuli SRV, jonka varatoimitusjohtaja Timo Nieminen kehuu Tapiolasta tulevan Suomen suurimman kävelykeskustan. Tapiolan kautta kulkeva länsimetro tuo myös kestävän kehityksen mahdollisuuksia, Nieminen sanoo.
©Esmerk
SRV kumppaniksi Kiinteistö Oy Tapiolalle
Kauppalehti, 13 jou 2011, 9:-
Kiinteistö Oy Tapiola on valinnut kumppanikseen SRV:n. SRV vastaa Espoon Tapiolan uudistamishankkeen kehitys- ja suunnittelutyöstä ja toteuttamisesta. SRV:n osuuden arvo voi kohota yli 200 milj. euroon. Hanke on osa kokonaiskehittämistä, jossa varaudutaan Länsimetron tuloon.
Suunnitelma koskee K-Market-kiinteistön tilalle Merituulentien yläpuolelle suunniteltavia liiketiloja ja asuntoja. SRV jatkaa projektinjohtourakoitsijana Kiinteistö-Tapiolan hakkeessa, jos asemakaavamuutos saa lainvoiman.
Uudisrakentamista tulee yli 60 000 kerrosneliömetriä. Suunnittelutyö kestää noin vuoden ja rakentaminen alkaa vuoden 2013 puolivälissä.
©Esmerk
Länsimetron jatkoa Matinkylästä aletaan rakentaa vuonna 2014
Tekniikka Talous, 09 jou 2011, 13:-
Länsimetron rakentaminen Matinkylästä eteenpäin voi alkaa vuonna 2014. Suunnitelmat metron jatkosta valmistuvat toukokuussa 2012. Espoon kaupungin rakennuttajapäällikkö Reijo Rossi sanoo, että metro voisi olla valmis vuonna 2018. Päätöstä ei ole tehty siitä, kulkeeko metro Kivenlahteen vai Saunalahteen.
Espoon kaupungin suunnittelupäällikkö Petri Suominen kertoo, ettei metroa rakenneta maan päälle. Syynä tähän on pehmeä maaperä ja asukkaiden vastustus. Matinkylän jälkeen metro kulkee 40-60 metrissä, ja myös osa asemista jää syvälle.
Matinkylästä Kivenlahteen kulkevan metron kustannusarvio on 609 milj. euroa ja Matinkylästä saunalahteen kulkevan 722 milj. euroa.
©Esmerk
Helsinki luopumassa haaveesta täysautomaattisesta metrosta
RADIO YLE Ylen Aikainen, 02 jou 2011, online:-
Helsingin metron vanhan kaluston automatisointi on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Helsinki ja Siemens neuvottelevat mallista, jossa kuljettaja valvoisi automaattisesti liikkuvan junan kulkua. Takaraja ratkaisun löytymiselle on HKL:n mukaan alkuvuosi 2012.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta painottaa, ettei HKL ole tilannut jotain sellaista, mitä on mahdotonta toteuttaa. Lahdenrannan mukaan puoliautomaattinen metro olisi vain välietappi täydelliseen automaatioon.
Helsingin metron aikataulu on venynyt alkuperäisestä jo yli kahdeksan kuukautta. Automatisoinnin on valmistuttava ennen Länsimetron liikenteen käynnistymistä. Joukkoliikennelautakunnassa on jo ehdotettu koko automatisoinnista luopumista. Lahdenranta ehdotukselle lämpene.
©Esmerk
Kommentti: Metro tapetilla
Hufvudstadsbladet, 01 jou 2011, 2:-
Marianne Sundholm kirjoittaa kommentissaan, että Soukassa järjestetään 1.12.2011 asukastilaisuus, jossa espoolaiset voivat esittää kysymyksiä Länsimetron jatkeesta Matinkylästä Kivenlahteen. Alustavat suunnitelmat valmistuivat keväällä 2011, ja selvitystyö jatkuu nyt, jotta asiasta voidaan tehdä poliittinen päätös.
Myös HKL:n johtokunta kokoustaa 1.12. ja käsittelee mm. automaattimetroa. Neuvottelut Siemensin kanssa jatkuvat, ja määräaika vaihtoehtoisista ratkaisuista päättämiselle on asetettu maaliskuulle 2012.
Metro täyttää 30 vuotta elokuussa 2012. Kolmekymppiseltä odotetaan yleensä vakaata aikuisuutta ja selvyyttä tulevaisuudesta. Metron tulevaisuudensuunnitelma näyttää juuri nyt hieman epäselvältä. Toivottavasti sen osalta päästään selvyyteen ennen juhlallisuuksien aloittamista.
©Esmerk
Kauppaneuvoksentien liikennejärjestelyt jälleen ennallaan
Lauttasaari, 01 jou 2011, 2:-
Länsimetron putkisto- ja kaapelisiirtojen aiheuttamat poikkeukselliset liikennejärjestelyt ovat päättyneet Kauppaneuvoksen-, Otavan- ja Gyldenintiellä Lauttasaaressa.
Kauppaneuvoksen- ja Otavantien kulmassa tehdään kolme Länsimetron tilaamaa kallionäytekairausta.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen etenee vauhdilla
Lauttasaari, 01 jou 2011, 2:-
Länsimetron rakennustyöt etenevät vauhdilla Lauttasaaressa. Gyldenintiellä suoritetaan johtosiirtoja ja noin 20 metrin päässä louhitaan metrotunnelia.
Metron Helsingin-osuudesta on louhittu liki puolet.
Kallioräjäytyksistä aiheutuu melua.
©Esmerk
Espoo valmis aloittamaan Länsimetron jatkon vaikka omilla rahoillaan
RADIO YLE Ylen Aikainen, 01 jou 2011, online:-
Espoo suostuu tarvittaessa aloittamaan Länsimetron rakentamisen Matinkylästä Kivenlahteen omilla rahoillaan. Näin hanke voitaisiin kilpailuttaa jo vuonna 2013 ja rakentaminen voisi alkaa vuonna 2015. Länsimetron jatkaminen maksaa arviolta noin 600 miljoonaa euroa.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martti Merra painottaa, että ratahankkeet ovat metropolialueella maankäytön, liikenteen ja asumisen näkökulmista ykkösasioita. Länsimetron jatkeen yleissuunnitelma on jo valmis ja hankesuunnitelma valmistunee keväällä 2012.
Mahdollista on myös metron jatkaminen Saunalahteen. Siinä tapauksessa kustannusarvio olisi noin 700 miljoonaa euroa. Merra ei sulje sitäkään vaihtoehtoa täysin pois, että metroa jatkettaisiin Kivenlahdesta Kirkkonummelle.
©Esmerk
Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma käyntiin
Rakennuslehti, 01 jou 2011, 8:-
Espoon kaupunki on käynnistänyt hankesuunnitelman laatimisen Länsimetron jatkeelle eli välille Matinkylä-Kivenlahti-Saunalahti. Hankesuunnitelmaan sisältyy kuusi asemaa. Tutkittavana on myös kaksi vaihtoehtoista metron kalliovarikkoa. Hankesuunnitelman on tarkoitus valmistua toukokuussa 2012.
©Esmerk
Lauri Helke: Ratikka on Tampereelle kannattava investointi
Aamulehti, 30 mar 2011, A8:-
VR-Yhtymä Oy:ssä lähijunaliikenteen suunnittelusta vastannut Lauri Helke siirtyy Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän liikennejärjestelmäinsinööriksi. Helken mukaan selvitykset osoittavat, että ratikka on Tampereelle kannattava investointi. Helsinki ja Espoo joutuivat lobbaamaan pitkään saadakseen valtion 30 %:n tuen länsimetrolle. Helke toteaa, että valtio on vakiintuneen käytännön mukaan osallistunut tämänkaltaisten hankkeiden kustannuksiin. Valtio on mukana myös Tampereen rantaväylän tunnelin kustannuksissa, Helke muistuttaa.
©Esmerk
Tapiolan Sokos lopettaa vuoden 2011 lopussa
Länsiväylä, 30 mar 2011, 4:-
Tapiolan Sokoksen ja S-marketin toiminta päätyy vuoden 2011 lopussa. HOK-Elannon sopimus kiinteistö Tapiolan kanssa olisi päättynyt jo lokakuussa, mutta sopimusta jatkettiin.
Länsimetron rakentamisella on vaikutuksia koko Tapiolan keskukseen. Sokos joutuu lähtemään kiinteistöremontin vuoksi. Sokoksen ja S-marketin työntekijöistä halukkaat voivat jatkaa työskentelyä HOK-Elannon muissa toimipaikoissa.
©Esmerk
Espoolaisille keskustelutilaisuuksia Länsimetrosta
Helsingin Sanomat, 28 mar 2011, A10:-
Espoolaiset voivat tutustua Länsimetron jatkeen suunnitelmiin yleisötilaisuuksissa 29.11. Kaitaan koululla ja 1.12.2011. Soukan koulun väistötiloissa. Länsimetron jatkeesta laadittiin yleissuunnitelma keväällä 2011. Nyt tehdään sitä tarkentavaa hankesuunnitelmaa.
Tällä hetkellä metroa rakennetaan Ruoholahdesta Matinkylään. Myöhemmin ratkaistaan, jatketaanko metroa edelleen Kivenlahteen asti.
©Esmerk
Länsimetron jatkeen hankesuunnitelma esittelyssä
Länsiväylä, 26 mar 2011, 4:-
Espoon kaupunki on aloittanut Länsimetron jatkeen suunnittelun MatinkyläKivenlahti/Saunalahti-välille, ja esittelee hankesuunnitelmaansa kahdessa asukastilaisuudessa, jotka järjestetään 29.11. ja 1.12.2011. Paikalla on kaupungin ja suunnittelusta vastaavien asiantuntijoiden edustajia.
©Esmerk
Lemminkäiselle länsimetron Urheilupuiston louhintaurakka
Rakennuslehti, 24 mar 2011, 8:-
Lemminkäinen on voittanut länsimetron Urheilupuiston louhintaurakan. Urakan arvo on 14 miljoonaa euroa. Työt Tapiolassa käynnistyvät tammikuussa 2012. Urakka valmistuu viimeistään syyskuussa 2013.
©Esmerk
Kolumni: Automaattimetro epäilyttää
Hufvudstadsbladet, 22 mar 2011, 22:-
Lehden pakinoitsija Hedda kirjoittaa Helsingin metron automatisoinnista. Hänen mielestään ajatus on mieletön. Entä jos sattuu onnettomuus? Kirjoittaja veikkaakin, että useimmat suhtautuvat uudenaikaisuuteen yhtä epäluuloisesti kuin hän itse. Miljoonat olisi kai järkevämpää käyttää vaikkapa metroverkon laajentamiseen.
Rakenteilla olevan länsimetron suunnittelussa on lähdetty siitä, että automatisointia tarvitaan. Varmasti moni tekniikasta kiinnostunut on innoissaan automaattimetrosta, mutta kirjoittaja arvelee, että he ovat enimmäkseen autoilevia miehiä, jotka käyttävät joukkoliikennettä harvoin.
Auto edustaa uskoa itsenäiseen liikkumisen vapauteen. Auto on yksityinen tila, kun taas joukkoliikenne on sosiaalinen. Helsingissä tehdään parhaillaan koko lailla toimia joukkoliikenteen parantamiseksi. Uusia ratikkalinjoja rakennetaan ja muunlaista raideliikennettä pohditaan. Kirjoittaja osoittaa suosiota kaikille toimille, joiden seurauksena joukkoliikenne saavuttaa lisää alaa.
©Esmerk
Metroautomatisoinnin ongelmat selvitetään
Hufvudstadsbladet, 17 mar 2011, s.7:-
Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt esityksen, jonka mukaan metron automatisointiin liittyvät ongelmat on selvitettävä. Selvitys on tarpeen etenkin laituriovien tekniikan osalta.
Valtuutettu Jyrki Lohi (sd.) pitää huolestuttavana, että automatisoinnin ensimmäinen vaihe on vienyt näin kauan. Länsimetroa on suunniteltu automaattimetron pohjalta, joten automatisoinnin viivästykset saattavat lykätä Länsimetron aloittamista, Lohi sanoo.
Harry Bogomoloff (kok.) katsoo, että kuljettajaohjaus olisi matkustajille turvallisempi ja sillä vältyttäisiin sekasotkulta. Hän ei usko automatisoinnin tuovan erityisiä säästöjä.
Jan D. Oker-Blom (r.) panostaisi mieluummin metroverkon laajentamiseen ja epäilee, olisiko automatisointi hintansa arvoinen. Hänen mielestään automaattimetroa ei oikein voi perustella turvallisuusnäkökohdilla.
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri tekee selvityksen. Saurin mukaan tilanne on akuutti. Hän kertoo, että neuvottelut Siemensin kanssa ovat meneillään.
©Esmerk
Espoon valtuuston varapuheenjohtaja vastustaa yhä Länsimetroa
Helsingin Sanomat, 17 mar 2011, A16:-
Espoon valtuusto päätti vuonna 2008, että metrorataa jatketaan Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. Työtunneleiden louhiminen on käynnissä jokaisella asemalla.
Valtuuston varapuheenjohtaja Kurt Byman (ps/sit) haluaisi kuitenkin edelleen keskeyttää metron rakentamisen. HS kysyi Bymanilta, miksi tämä vastustaa metrohanketta.
Valtuutetun mielestä on tärkeää keskustella vaihtoehdosta nyt, kun louhitaan vasta työtunneleita. Työt keskeyttämällä voitaisiin säästää 500 milj. euroa, vaikka rahaa on jo kulunut. Nykyisessä taloustilanteessa metron rakentamiseen ei hänen mukaansa ole varaa.
Byman väittää, että kun rahat menevät metroon, muuhun liikenteeseen ei panosteta. Myös turvallisuusnäkökulma on hänen mielestään sivuutettu. Suurkatastrofin mahdollisuus on tunneleiden vuoksi suurempi.
©Esmerk
Tampereen kaupunkiratikka halutaan liikennepoliittiseen selontekoon
Aamulehti, 12 mar 2011, A9:-
Tampere ajaa kaupunkiin suunniteltua ratikkaa hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon, jotta sille saataisiin valtion tukea. Selonteossa lyödään lukkoon vaalikauden väyläinvestoinnit ja otetaan kantaa myöhemmin tulevaisuudessa toteutettaviin hankkeisiin.
Valtio tukee pääkaupunkiseudun länsimetroa Helsingin ja Espoon pitkällisen lobbauksen jälkeen 30 %:lla kustannuksista.
©Esmerk
Metron louhintatyöt alkavat Niittykummussa
Länsiväylä, 12 mar 2011, 3:-
Länsimetron louhinta alkaa Niittykummussa viikolla 46/2011. Urakan on määrä olla päätöksessä vuoden 2013 lopulla ja siitä vastaa YIT Rakennus.
©Esmerk
Länsimetroa louhitaan Niittykummussa
Metro, 11 mar 2011, 4:-
Metroaseman ja -tunnelien louhintatyöt alkavat 14.11.2011 Espoon Niittykummussa. Louhintatöiden arvioidaan päättyvän vuoden 2013 lopussa. Tunneliräjäytyksiä voidaan tehdä maanantaista lauantaihin klo 7-22 ja avolouhintaa klo 7-18.
©Esmerk
Tunneliolosuhteissa pelastamista harjoiteltiin Otaniemessä
Metro, 11 mar 2011, 2:-
Otaniemessä harjoiteltiin 10.11.2011 pelastamista tunneliolosuhteissa. Samalla testattiin pelastuslaitosten, länsimetron ja urakoitsijan yhteistoimintaa.
©Esmerk
Länsimetron asemia rakennetaan jo
Rakennuslehti, 10 mar 2011, 16-17:-
Länsimetron rakentaminen on edennyt asemien rakennusvaiheeseen. Espoossa asemien perustamisolosuhteet ovat hyvin vaikeat, sillä pehmeikköpaksuus on paikoin kymmeniä metrejä. Kesäkuussa 2011 käynnistynyttä Urheilupuiston metroasemaurakkaa Espoon Tapiolassa toteuttaa Peab Infra Oy. Toimitusjohtaja Juha Helin selvittelee työmaan vaiheita. Ensimmäisenä tehtävänä oli varmistaa, ettei viereinen Esport Center -halli ala painua työmaan kaivantotöiden vuoksi.
Rakennuslupien aikataulut ovat yksi kriittisimmistä tekijöistä Länsimetron kokonaisaikataulussa. Lisäaikaa on tarvittu urakoitsijan ehdottamien suunnitelmamuutosten vuoksi. Länsimetron geotekninen pääsuunnittelija Markku Tuhola A-Insinööreistä kertoo hyväksyneensä suihkuinjektointiin liittyvät urakoitsijan muutosehdotukset Ruotsissa saatujen kokemusten sekä urakoitsijan omien asiantuntijoiden suositusten pohjalta.
©Esmerk
Metron automatisoinnille ei vielä uutta aikataulua
Hufvudstadsbladet, 04 mar 2011, 13:-
Siemensin ja HKL:n välisissä neuvotteluissa ei ole vielä päädytty uuteen aikatauluun metron automatisoinnissa. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoi tilanteesta liikennelaitoksen johtokunnalle 3.11.2011.
Metron automatisointi viivästyy suurella todennäköisyydellä. HKL:n tavoitteena on edelleen viedä hanke päätökseen ennen kuin Länsimetro alkaa liikennöidä vuonna 2015. Siemens ja HKL jatkavat neuvotteluja.
©Esmerk
Espoon Iso Omena saa laajennuksen länsimetron myötä
Helsingin Sanomat, 01 mar 2011, A12:-
Länsimetron tulo Espoon Matinkylään muuttaa lähivuosina huomattavasti Ison Omenan ostoskeskuksen kulmia. Metroasema ja linja-autoterminaali tulevat uuteen Metrokeskukseen, joka muodostaa samalla Ison Omenan laajennuksen.
©Esmerk
Espoo käynnistää suuren investointiohjelman
Länsiväylä, 29 lok 2011, 3:-
Espoo käynnistää yhden suurimmista investoinneistaan Otaniemi-Tapiola-Keilaniemi-kultakolmiossa, josta Aalto-kampuksen ja metron voimalla on mahdollisuus kehittyä uudenlainen innovaatiokeskus Espoon seudun kehityksen moottoriksi.
©Esmerk
Espoon rakentaminen painottuu peruskorjauksiin
Länsiväylä, 29 lok 2011, 4:-
Espoon tekninen toimi painottaa rakentamisessa toimitilojen peruskorjauksia ja kosteusvaurioiden ehkäisyä. Mm. Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin kouluissa alkavat elinkaarimallin mukaiset peruskorjaukset. Isot suunnittelu- ja kaavoitushankkeet jatkuvat tulevien metroasemien lähellä.
©Esmerk
Niittykummun muutostyö etenee pala palalta
Länsiväylä, 29 lok 2011, 6:-
Espoon kaupungin kehittämisarkkitehti Risto Linkovuori kertoo, että Niittykummun ydinalueen kaavaehdotus menee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn maaliskuussa 2012, jonka jälkeen suunnitelmat etenevät pala palalta noin puolen vuoden välein.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) sanoo, että marraskuun lopulla päätetään liikennesuunnittelun perusteista. Yksi vaihtoehdoista on kiertoliittymä, jonka alla kevyt liikenne kulkee metroasemalle. Tulevan metroaseman ympärille sijoittuu asuntoja ja liiketiloja. Metrotunnelin kaivaminen etenee omaan tahtiinsa. Räjäytykset alkavat lähiviikkoina ja louhinta jatkuu seuraavat pari vuotta.
©Esmerk
Espoon talousarvioehdotus vuodelle 2012
Hufvudstadsbladet, 28 lok 2011, 1, 8-9:-
Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän ensimmäinen talousarvioehdotus ei ole millään lailla dramaattinen. Toimintamenot kasvavat 4,7 %, mikä vastaa kuntien keskiarvoa, ja lainataakka on huomattavasti alhaisempi kuin naapurikunnissa.
Taloudellinen tilanne aiheuttaa kuitenkin huolta, varsinkin kun Espoo rahoittaa toimintansa lähinnä verotuloilla. Mäkelän mukaan erityisen suureen kriisiin ei ole varauduttu, mutta kaupunki on tarvittaessa valmis reagoimaan nopeasti.
Lähivuosien suuri haaste ovat investoinnit etenkin Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostamalla T3-alueella. Lapsiperheet, vanhukset ja maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat paljon palveluja. Mäkelä haluaa lisäksi asukkaat mukaan Espoon uuden strategian laadintaan.
Artikkelin yhteyteen on koottu Espoon investointeja, joihin kuuluvat mm. Tapiolan ja Suurpellon asuinalueet sekä Länsimetro.
Kainalojuttuun haastateltu tapiolalainen Siv Pesonen lähettää päättäjille terveisiä, että lapsista ja vanhuksista pitäisi huolehtia paremmin. Hän ei vastusta Tapiolan rakennushankkeita mutta kylläkin Länsimetroa, jota hän pitää tarpeettomana.
©Esmerk
Metro vie valtaosan liikenteen budjetista Espoossa
Helsingin Sanomat, 28 lok 2011, s.A3, A13:-
Espoon kaupunki julkisti budjettiarvionsa 27.10.2011. Helsingin ja Vantaan budjetteihin verrattuna Espoon talous on merkittävästi terveemmällä pohjalla. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kuvaa kuitenkin vuoden 2012 budjettia tiukaksi.
Jutun yhteydessä käydään tarkemmin läpi liikenteen, kulttuuri- ja sivistystoimen, varhaisopetuksen ja opetuksen, terveyspalveluiden, rakentamisen sekä vanhushoidon osuutta Espoon vuoden 2012 budjetissa. Liikenteessä suurin menoerä on länsimetron rakentaminen. Metron rakentamiseen satsataan 115 milj. euroa.
©Esmerk
Lauttasaaressa enää yksi bensa-asema
Lauttasaari, 27 lok 2011, 2:-
Lauttasaaressa on enää yksi bensa-asema, Shell Heikkiläntiellä. St1 ja Esso joutuivat väistymään Länsimetron tieltä.
Toivoa sopii, että palvelut säilyvät Shellillä.
©Esmerk
Metron automatisointi odotettua vaikeampaa
Helsingin Uutiset, 26 lok 2011, 4:-
Metron automatisointihanke uhkaa viivästyä, sillä laituriovien ja metrojunien yhteensovittaminen on osoittautunut oletettua hankalammaksi.
HKL-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu kertoo HKL:n tehneen sopimuksen Siemensin kanssa nykymetron automatisoinnista sekä Länsimetron ohjausjärjestelmästä. Nyt Siemens on kuitenkin kohdannut odottamattomia vaikeuksia. Karhun mukaan tässä tilanteessa tärkeintä on varmistaa, ettei Länsimetron käyttöönotto viivästy.
HKL neuvottelee parhaillaan Siemensin kanssa. Ratkaisun on löydyttävä muutaman viikon sisällä. Julkisuudessa on väläytelty jopa koko automaattimetrosta luopumista. Myös ns. puoliautomaattimetrosta on ollut puhetta.
©Esmerk
Kolumni: Verorahoja myös Länsimetroon
Savon Sanomat, 24 lok 2011, 2:-
Pasi Ahtiainen kertoo kolumnissaan selvittäneensä www.verokuitti.fi -palvelun avulla, miten valtio käyttää juuri hänen verorahojaan. Palveluun tarvitsee syöttää ainoastaan omat kuukausitulot. Niiden perusteella kone laskee, mihin verorahat menevät ja miten ne jakaantuvat.
Esimerkiksi Länsimetron rakentamista Ahtiainen avustaa vuodessa 4,66 eurolla. Täytyypä muistaa käydä edes kerran ajamassa pummilla koko matka Ruoholahdesta Matinkylään, kun metro on valmis, Ahtiainen toteaa.
©Esmerk
Helsingin kalliiden asuntojen taustalla hidas kaavoitus ja monopolit
Helsingin Sanomat, 23 lok 2011, s.A3, A15:-
Keskituloisilla ei ole enää varaa ostaa asuntoa Helsingin keskustasta. Henrik Lönnqvistin ja Seppo Laakson kaupunkisuunnitteluvirastolle laatima raportti valottaa syitä asuntojen huimiin hintoihin. Vaikka muuttoliike pääkaupunkiseudulle kasvaa, asuntoja rakennetaan koko ajan vähemmän. Asuntotuotanto vähentyi Helsingissä koko 2000-luvun. Myös asunnoille kaavoitettua maata on kaupungissa niukasti, ja esim. vuonna 2010 vain 5 % siitä täytettiin asuintalolla.
Asuntomaasta suurin osa koostuu vajaista tonteista, joilla seisoo jo pientaloja. Lisää tilaa olisi, mutta tonttien yksityiset omistajat haluavat pitää laajat nurmikkonsa. Toisekseen peltomaan kaavoittaminen on hankalaa ja kallista, kun lisäksi täytyy rakentaa kadut, viemärit, bussipysäkit ja päiväkodit. Kolmanneksi kaupunki on kankea päätöksentekijä.
Kaupunkisuunnittelua johtava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä myöntää, että on syytä katsoa peiliin. Kerrostalojen kaavoittaminen ja kaavojen hyväksyntä on liian hidasta. Kaavoitus ruuhkautui 2000-luvun alussa, koska sellaiset projektit kuin Vuosaaren satama-alue, Espoon metro ja kehärata pitkittyivät ja siirsivät asuinalueiden suunnittelua vuosia.
Penttilän mukaan kaavoitusta pitää sujuvoittaa. Kunnallistekniikkaa ja rakennuksia voisi suunnitella jo kaavoituksen aikana eikä vasta sen jälkeen.
Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Christer Bengs syyttää asuntotuotantoa monopoleista. Markkinoita hallitsee kolme suurta rakennusfirmaa, ja kaupunki kaavoittaa maata juuri niille, koska rakennusurakat ovat isoja. Projekteja pitäisi pilkkoa, jotta pienemmätkin firmat pääsisivät mukaan kilpailuun. Rakentamisen kalleus ei kuitenkaan ole syy asuntojen kalleuteen, vaan seurausta siitä.
©Esmerk
HKL allekirjoitti lainasopimuksen EIP:n kanssa
Helsingin Sanomat, 22 lok 2011, s.A17:-
Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on allekirjoittanut Euroopan investointipankin EIP:n kanssa sopimuksen 250 milj. euron arvoisesta lainasta. Rahaa on tarkoitus nostaa vuosina 20112016. Lainalla HKL mm. korjaa metroverkkoa ja -varikkoa, ostaa uusia metrojunia sekä louhii Jokeri 2:n bussilinjaa Keskuspuiston alla. HKL on saanut päättäjiltä luvan käyttää lainasta vajaat puolet eli reilut 100 milj. euroa uusiin juniin.
Lainan hinta on noin 12 kuukauden euribor ja jonkinlainen marginaali päälle, Lahdenranta sanoo. Takaisinmaksuaika on 30 vuotta.
Myös Länsimetro Oy, joka on Espoon ja Helsingin yhteisyritys, sai aiemmin vuonna 2011 EIP:ltä 450 milj. euron lainan 30 vuoden takaisinmaksuajalla.
©Esmerk
Länsiväylälle uusia joukkoliikennekaistoja
Länsiväylä, 22 lok 2011, 4:-
Länsiväylälle suunnitellaan metroliikenteen sujuvoittamista silmällä pitäen uusia bussikaistoja Espoonlahden ja Matinkylän välille. Lisäksi Matinkylän kohdalla tehdään uusia ramppeja. Uusien kaistojen on määrä olla käytössä ennen vuotta 2015, jolloin metroliikenne alkaa.
Länsimetro muuttaa eteläisen Espoon joukkoliikennejärjestelmää, sillä järjestelmässä tullaan panostamaan Matinkylään ja Tapiolaan suuntautuvaan liityntäliikenteeseen. Tiesuunnitelmia tekevät Ely-keskus ja Espoon kaupunki.
©Esmerk
Länsimetron tunnelilouhinnat edistyvät
Lauttasaari, 20 lok 2011, 3:-
Länsimetron tunnelilouhinnat Lauttasaaressa edistyvät vauhdilla. Louhintoja tehdään kahdelta suunnalta kohti tulevaa metroasemaa.
Räjäytysten lähialueille laadittiin riskianalyysi, jossa talojen tai rakenteen tärinän sietokyky selvitettiin. Räjäytysten vaikutuksia seurataan tärinämittauksilla.
©Esmerk
Kolumni: Toivottavasti automaattimetrosta ei tule arvovaltakysymystä
Hufvudstadsbladet, 20 lok 2011, 7:-
Marianne Sundholm kirjoittaa kolumnissaan HKL:n neuvottelevan Siemensin kanssa eri puoliautomaattisista vaihtoehdoista metron täysautomatisoinnille. Tieto ei ole aivan odottamaton, sillä HKL on jo aiemmin viestittänyt, että projekti uhkaa viivästyä ja käydä kalliiksi.
Nykyisin metro ajaa ruuhka-aikaan kuuden vaunun pituisena joka neljäs minuutti, jolloin vaunuja on tunnissa 90. Automaattimetro ajaisi 2,5 minuutin vuorovälein neljän vaunun pituisena, jolloin vaunujen määrä olisi tunnissa 96. Siis pitäisikö kuuden vaunun lisäykseen käyttää miljoonia euroja?
Vanhojen aikataulujen mukaan metro ajoi 3 minuutin välein vuonna 2000. Sekä netronkuljettajat että HKL:n virkamiehet vahvistavat, että metro voi ajaa 2,5 minuutin välein ilman automatisointia.
Metrovaunut ovat 30 vuotta vanhoja, ja niillä on käyttöikää vielä arviolta 15 vuotta. Miksi automatisointia ja laituriovien asennusta ei voisi lykätä siihen asti, kun junat joudutaan viimein vaihtamaan?
Jo tehtyjä päätöksiä on yleensä vaikea perua. Toivottavasti asiasta ei tule HKL:lle ja Helsingille arvovaltakysymystä, kun länsimetro painaa päälle. Rehellisesti sanoen on yhä vaikeampaa ymmärtää, miksi automatisointia tarvitaan juuri nyt. Se ei näytä säästävän aikaa eikä rahaa.
©Esmerk
Länsimetron Urheilupuiston asema kaivetaan saveen
Metro, 19 lok 2011, 2, 8:-
Länsimetron Urheilupuiston aseman työmaa Espoossa on kalliorakentamisen Suomessa erikoinen. Asemaa rakennetaan liki 10-metrisen savipatjan peittämälle alueelle. Kolmen jalkapallokentän suuruinen avokaivanto on työpäällikkö Erkki Virtasen mukaan harvinainen rakennustyömaa.
Peab Infran työmaapäällikkö Toni Keski-Lusa kuvailee savea muovailuvahaakin löysemmäksi. Virtanen toteaa saven olevan niin pehmeää, että kaivantoon on jouduttu tekemään ajoreittejä tilapäisten sementtipilareiden varaan. Kaivuutöiden pitäisi olla valmiina vuoden 2012 alkupuolella, jolloin louhintafirma lähtee räjäyttämään savesta paljastuneita kallionnyppylöitä.
Länsimetron tunnelia louhitaan 11 paikassa, ja valmista tunnelia syntyy kilometrin verran kuukaudessa. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen lupaa, että avoimien ovien päivää vietetään tunneleissa vuonna 2012, kun ensimmäinen asematila eli joko Otaniemi, Keilaniemi tai Koivusaari saadaan louhittua.
©Esmerk
HKL selvittää vaihtoehtoja metron täysautomatisoinnille
Hufvudstadsbladet, 19 lok 2011, 5:-
HKL selvittää vaihtoehtoja metron täysautomatisoinnille. Toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa koko hankkeen uhkaavan viivästyä, koska vanhojen metrovaunujen mukauttaminen automaattimetroon on osoittautunut vaikeaksi.
HKL ei ilmoita tässä vaiheessa hankkeelle uutta aikataulua vaan jatkaa neuvotteluja eri puoliautomaattiratkaisuista Siemensin kanssa. Siemens on toistaiseksi kertonut projektin valmistuvan siihen mennessä, kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2015.
Automatisointia perustellaan vuorovälien lyhentämisellä. Budjetti on 115 milj. euroa, mutta summaan eivät sisälly esimerkiksi Helsingin asemien muutostyöt.
©Esmerk
HKL selvittää vaihtoehtoja metron täysautomatisoinnille
Helsingin Sanomat, 19 lok 2011, A14:-
Automaattimetron sijasta pääkaupunkiseudulle saattaa tulla puoliautomaattinen metro, jolloin junissa olisi edelleen kuljettajat valvomassa metron turvallista kulkua. HKL:n johtokunta keskusteli automaattimetron aikatauluongelmista ylimääräisessä kokouksessa 18.10.2011 HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan katsauksen antaman katsauksen jälkeen.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti automaattimetroprojektista toukokuussa 2006. Tarjouskilpailun voitti saksalainen Siemens ja järjestelmien piti valmistua 2014 eli hyvissä ajoin ennen Länsimetron liikennöinnin alkamista.
Projekti ei kuitenkaan ole pysynyt aikataulussa, sillä Lahdenrannan mukaan vanhan ja uuden metrokaluston tekninen yhteensovittaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi Siemensille. Puoliautomaattinen metro on tämän vuoksi yksi harkittava ratkaisu.
HKL:n johtokunta on puolestaan kyllästynyt Siemensin selittelyihin. Lahdenrannan mukaan Siemens-sopimuksen purusta ei tosin ole keskusteltu, mutta sekin on mahdollista.
©Esmerk
Paras vuokratuotto hyvien liikenneyhteyksien ääreltä
Länsiväylä, 19 lok 2011, 9:-
Omistusasuntojen hinnat ovat nousseet vuokratuottoja nopeammin. Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-kanerva sanoo, että sijoitusasunnon osto hyvältä paikalta oikeaan hintaan on kuitenkin aina järkevää. Avainasemassa ovat hyvät liikenneyhteydet.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola mainitsee hyvinä alueina Helsingin Malmin, Espoon, Perkkaan, Olarin sekä tulevan länsimetron varrella sijaitsevat asuinalueet. Näillä alueilla vuokrien ja asuntojen hintojen suhde on hyvä. Arvonnousua ajatellen taas Tapiola on hyvä kohde, Metsola jatkaa.
©Esmerk
Martti Merra yllättäen Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi
Helsingin Sanomat, 18 lok 2011, A3, A9:-
Viidennen kauden valtuutettu Martti Merra (kok) valittiin yllättäen Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi 44 äänellä 17.10.2011. Merra syrjäytti kokoomusryhmän valitseman ehdokkaan Tommi Laakson, jota pidettiin varmana valintana puheenjohtajaksi. Merran valinta kielii kokoomusryhmän sisäisistä ristiriidoista.
Merra on ollut Espoon valtuuston jäsen vuodesta 1993. Hänen päätyönsä on lakimiehenä Sampo Pankin Espoon yrityskonttorissa. Lisäksi hän toimii useissa luottamustehtävissä, mm. Länsimetro Oy:n hallituksessa.
©Esmerk
Helsingin automaattimetro kaatuu teknisiin ongelmiin?
YLE.fi, 18 lok 2011, online:-
Automaattimetrosta saatetaan joutua luopumaan Helsingissä kokonaan teknisten ongelmien vuoksi. Yhtenä vaihtoehtona esitetään nyt puoliautomaattiratkaisua, jolloin junassa olisi edelleen kuljettaja valvomassa kulkua.
Ainakaan HKL:n joukkoliikennejohtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen ei jaksa enää uskoa hankkeen toteutumiseen. Saatujen selvitysten perusteella automaattimetroa ei saada toimitettua kaavaillulla tekniikalla Helsinkiin sillä aikataululla, mitä Siemens on luvannut. Nyt pitää lähteä siitä, että metro saadaan joka tapauksessa toimivaksi. Valitettavasti ongelmat saattavat heijastua myös Länsimetron valmistumiseen.
Neuvottelut Siemensin kanssa automatisoinnin toteutuksesta ovat edelleen kesken. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta myöntää, että puoliautomaattinen ratkaisu on ollut esillä käydyissä keskusteluissa.
©Esmerk
Helsingin automaattimetro kaatuu teknisiin ongelmiin?
RADIO YLE Ylen Aikainen, 18 lok 2011, online:-
Automaattimetrosta saatetaan joutua luopumaan Helsingissä kokonaan teknisten ongelmien vuoksi. Yhtenä vaihtoehtona esitetään nyt puoliautomaattiratkaisua, jolloin junassa olisi edelleen kuljettaja valvomassa kulkua.
Ainakaan HKL:n joukkoliikennejohtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen ei jaksa enää uskoa hankkeen toteutumiseen. Saatujen selvitysten perusteella automaattimetroa ei saada toimitettua kaavaillulla tekniikalla Helsinkiin sillä aikataululla, mitä Siemens on luvannut. Nyt pitää lähteä siitä, että metro saadaan joka tapauksessa toimivaksi. Valitettavasti ongelmat saattavat heijastua myös Länsimetron valmistumiseen.
Neuvottelut Siemensin kanssa automatisoinnin toteutuksesta ovat edelleen kesken. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta myöntää, että puoliautomaattinen ratkaisu on ollut esillä käydyissä keskusteluissa.
©Esmerk
Helsingin automaattimetroa uhkaa viivästys
Iltasanomat.fi, 18 lok 2011, online:-
Helsingin automaattimetrohanke uhkaa viivästyä, koska vanhojen metrojen automatisointi on osoittautunut odotettua hankalammaksi. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta sanoo, että vanhojen junien ajaminen ilman kuljettajaa on noussut kynnyskysymykseksi. HKL pyrkii aloittamaan Länsimetron liikenteen joka tapauksessa marraskuussa 2015.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Uusi, autoton Otaniemi
Hufvudstadsbladet, 17 lok 2011, 12:-
Lehden pääkirjoituksessa todetaan, että Espoon Otaniemi ja Tapiola muuttuvat lähivuosina enemmän kuin koskaan aiemmin. Kunnianhimoisena tavoitteena on luoda opetuksen, tutkimuksen, tekniikan, uusien yritysten ja arkkitehtuurin keskittymä, joka lyö koko maailman ällikällä.
Otaniemen kaavoitukseen haettiin aikoinaan innoitusta amerikkalaishenkisestä yksityisautoilusta. Nyt halutaan sen sijaan lisätä jalankulkua ja pyöräilyä. Vuonna 2015 avattavan Otaniemen metroaseman on periaatteessa määrä tehdä autoilusta työ- tai opiskelupaikalle tarpeetonta. Jotkut uskovat kuitenkin autoilun päinvastoin lisääntyvän, koska alueen ihmismäärä kasvaa jyrkästi.
Nykyisin Otaniemi vaikuttaa perinteisen miesvaltaiselta insinöörimiljööltä, jossa ei ole kulttuuritarjontaa ja jonka ravintolat ovat Amica- ja Sodexo-kategoriaa. Ei ole vaikea ymmärtää, että pakkosiirto Otaniemeen kauhistuttaa Aalto-yliopiston taideopiskelijoita. Otaniemellä on kuitenkin hyvät edellytykset tulla yhdeksi maailman suurimmista tieteen ja yrittäjyyden keskuksista. Tuntuu siltä, että yksityisautoilun asema on testi, joka osapuolilla on vielä edessään, vaikka Aalto-yliopiston johdon tavoitteena onkin suurelta osin autoton Otaniemi.
©Esmerk
Hagalund kutistui suurtilasta pihapiiriksi Tapiolan kasvun myötä
Helsingin Sanomat, 16 lok 2011, A14:-
Hagalundin kartano Otaniemen ja Tapiolan välimaastossa on kutistunut suurtilasta pieneksi pihapiiriksi Tapiolan ja Espoon kasvaessa sen ympärillä. Arkkitehti Karl Gustav Grahn muutti Hagalundiin yli sata vuotta sitten. Viime aikoina suku on joutunut miettimään, kuinka kartano pysyy yksityiskotina.
Huolia tuottaa Espoo, joka haluaisi yhdistää Otaniemen ja Tapiolan viherkannella ja tiivistää entisestään lähistön rakennuskantaa. Kartanoon aikoinaan kuuluneet tiilirakenteiset talli ja autotalli saisivat silloin lähtöpassit. Tallin purkamisen myötä katoisi tilan viimeinenkin yhteys maatalouteen.
Artikkelin ohessa kerrataan Hagalundin historiaa perustamisvuodesta 1812 alkaen ja mainitaan tulevaisuudesta sen verran, että vuonna 2015 länsimetron pitäisi hurauttaa Helsingistä Otaniemen kautta Tapiolaan.
©Esmerk
Automaattimetro osoittautui odotettua vaikeammaksi hankkeeksi
Tekniikka Talous, 14 lok 2011, 6:-
Kirjoittaja kertoo Jälkiviisas-palstalla, että Helsingin metron piti siirtyä automaattiajoon länsimetron valmistuessa vuonna 2015. HKL ilmoitti muutama viikko sitten, että automatisointiprojekti viivästyy alkuperäisestä aikataulusta. Syyksi ilmoitettiin automaatiohankkeen vaativuus.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan mukaan olemassaolevan linjan ja vanhojen vaunujen muuttaminen automaatioajoon sopiviksi on osoittautunut arvioitua hankalammaksi. Automatisoimispäätöksen peruminen ei hänen mukaansa ole vaihtoehto. Lahdenranta sanoo, että automaattimetron etu on mahdollisuus junavälien tihentämiseen.
©Esmerk
Kuparikaapelia varastettiin Länsimetron työmaalta
Vartti, 12 lok 2011, 4:-
Länsimetron työmaalta Lauttasaaressa on viety kaksi 100 metrin kuparikaapelia. Poliisin mukaan varkaus on tapahtunut 30.9.-3.10.2011.
©Esmerk
Espoon asuntokaupassa rauhoittumisen merkkejä
Länsiväylä, 12 lok 2011, 4:-
Espoon asuntokauppa on rauhoittumaan päin. Ostopäätösten teko pitkittyy epävarmassa taloustilanteessa, arvioi Kiinteistömaailman aluejohtaja Erkki Heikkinen. Tavallisesti syksyisin nähtävää kaupan piristymistä ei ole tapahtunut. Tilanteen kehittymistä on tällä hetkellä vaikea arvioida, toteaa Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Harri Korpilaakso. Mm. junaradan ympäristö ja metron myötä muuttuva Tapiola ovat kysytyimpiä alueita, arvioi Korpilaakso Espoon tilannetta. Pirjo Sirkelä Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta ennustaa rakenteilla olevan Länsimetron nostavan tasaisesti radan ympäristön myyntihintoja Espoossa.
©Esmerk
Rossilahti: Ara-asuntoja tulisi ottaa työsuhdeasuntokäyttöön
Helsingin Sanomat, 11 lok 2011, s.A10:-
Aran ylijohtajan Hannu Rossilahden mukaan Ara-vuokra-asuntoja tulisi vuokrata enemmän työsuhdeasunnoiksi, sillä pääkaupunkiseudulla ei ole tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja. Aamulehti uutisoi 10.10.2011, että jopa satoja Ara-asuntoja on vuokrattu yrityksille, jotka ovat ottaneet ne työsuhdeasunnoiksi. Rossilahden mukaan järjestelmää pitäisikin kehittää tähän suuntaan.
Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole juurikaan antaneet vuokrata Ara-asuntoja yrityksille. Esim. Espoon kaupunki on elinkeinopoliittisista syistä rakennuttanut neljä vapaarahoitteista vuokrataloa. Espoonkruunun toimitusjohtaja Seppo Kallio toteaa, että työvoiman on päästävä liikkumaan. Espoo neuvotteleekin parhaillaan metroa rakentavien yritysten kanssa muutamien asuntojen vuokraamisesta työsuhdeasunnoiksi.
Kaupunkien lisäksi Ara-asuntoja on Avaralla, Satolla, VVO:lla ja TA-yhtymällä. Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila kertoo, että yrityksille on vuokrattu poikkeusluvalla yksittäisiä asuntoja, joista on tullut pienipalkkaisten työntekijöiden työsuhdeasuntoja. Myös TA-yhtymästä kerrotaan, että pitkään tyhjillään olleita asuntoja on vuokrattu yrityksille.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Helsinki epävarmojen aikojen edessä
Hufvudstadsbladet, 08 lok 2011, 14:-
Lehden pääkirjoituksen mukaan Helsinki on epävarmojen aikojen edessä niin taloudellisesti, poliittisesti, sosiaalisesti kuin teknologisestikin. Epävarmoja seikkoja ovat mm. metrotekniikka sekä Helsingin Energian panostukset uusiutuviin raaka-aineisiin. Todella suuria hankkeita kuten Jätkäsaaren, Kalasataman ja Itä-Pasilan uusia asuin- ja toimistoalueita sekä metron laajentamista ja teknistä uudistamista ei pystytä lykkäämään.
©Esmerk
Helsingin talousarvioehdotus 2012
Hufvudstadsbladet, 08 lok 2011, 1, 2-3:-
Helsingin lainakanta kasvaa edelleen vuonna 2012, kun taas verotulot lisääntyvät vain marginaalisesti ja maailmantalous on lievästi sanottuna epävarma. Kaupungin menojen kasvu ei kuitenkaan ole yhtä suurta kuin aiemmin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen viittaa valtion sekä naapurikuntien Espoon ja Vantaan velkataakan kehitykseen osoittaakseen, että Helsinki ei ole velkaantumisen suhteen yksin.
Helsinki investoi 660 milj. eurolla vuonna 2012. Eniten kasvavat joukkoliikenneinvestoinnit, joihin sisältyvät Jokeri 2 -linja, metron automatisointi ja uusien vaunujen hankinta Länsimetrolle.
Helsingin uusien asuinalueiden, mm. Kalasataman ja Jätkäsaaren, rakentamiseen varataan 77 milj. euroa vuodelle 2012. Tulevaisuudessa rahaa tarvitaan myös Helsingin Energian Salmisaaren-voimalaa varten.
©Esmerk
Länsimetron syksyn 2011 tiedotuslehti ilmestynyt
Lauttasaari, 06 lok 2011, 2:-
Länsimetron syksyn tiedotuslehti ilmestyi 6.10.2011. Lehden mukaan metron rakennustyöt ovat aikataulussa.
Lehden ilmestymispäivänä järjestettiin Länsimetron kolmas pelastusharjoitus työmaalla, tällä kertaa Koivusaaressa. Mukana olivat Lemminkäinen Infra Oy, Helsingin pelastuslaitos ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.
©Esmerk
Länsimetron työmaalta varastettu kuparikaapelia
Metro, 05 lok 2011, 8:-
Länsimetron työmaalta Lauttasaaresta on varastettu kaksi sadan metrin kuparikaapelia päineen. Poliisin mukaan kaapelit on anastettu 30.9.-3.10.2011 välisenä aikana. Tekijät pääsivät kaapeliin käsiksi rikkomalla työmaan vaneriaidan.
©Esmerk
Pelastusharjoitus Länsimetron työmaalla 6.10.2011
Vartti, 05 lok 2011, 5:-
Länsimetron työmaalla Vaskisalmenkuja 1:ssä järjestetään pelastusharjoitus 6.10.2011. Harjoitus on parin tunnin mittainen.
©Esmerk
Viivästyykö automaattimetron valmistuminen?
TV YLE TV2, 05 lok 2011, online:-
Helsinkiläispäättäjät vaativat HKL:ltä ja laitevalmistaja Siemensiltä tarkempia tietoja automaattimetron valmistumisesta. Metron automatisoinnin pitäisi olla valmis yhtä aikaa Länsimetron kanssa marraskuussa 2015.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa vanhojen junien automatisoinnin olevan vaikeampaa kuin alunperin kuviteltiin. Hankkeessa on tullut vastaan uusia, ennalta arvaamattomia ongelmia.
HKL:n joukkoliikennejohtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen kertoo, että automaattimetron laituriovien testaus Vuosaaren metroasemalla on kestänyt jo vuoden. Testauksen venyminen tulee viivästyttämään kaikkien laituriovien rakentamista. Lehtinen pelkää, että automaattimetron kustannukset kasvavat vielä huomattavasti.
Divisioonan johtaja Juha Lehtonen Siemensiltä myöntää, että projekti ei todennäköisesti valmistu aikataulussaan.
©Esmerk
Mies loukkaantui pahoin Länsimetron työmaalla
Helsingin Sanomat, 03 lok 2011, A9:-
Virolaismies loukkaantui pahoin nostokoriauton kaaduttua Länsimetron huoltotunnelissa Espoon Keilaniemessä sunnuntain 2.10.2011 vastaisena yönä. Onnettomuuden syy oli hämärän peitossa vielä sunnuntai-iltana.
©Esmerk
Niukasti hakijoita Helsingin liikennesuunnittelupäällikön virkaan
Helsingin Sanomat, 01 lok 2011, A18:-
Vain seitsemän ihmistä jätti hakemuksen Helsingin liikennesuunnittelupäällikön virkaan määräaikaan mennessä. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä arvelee vähyyden johtuvan siitä, että vain harvassa toimessa voi hankkia virkaan vaadittavat kannukset.
Hakijoista nimekkäimmät olivat HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Ville Lehmuskoski ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimistopäällikkö Leena Silfverberg.
Nykyinen liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen on toiminut virassaan 12 vuotta. Hänen kaudellaan ryhdyttiin rakentamaan länsimetroa ja Kehärataa, ja Penttilä muistuttaa myös raitiovaunuliikenteen renessanssi olevan Poutasen aikakauden satoa.
Valinnan uudesta liikennesuunnittelupäälliköstä tekee lopulta kaupunginhallitus. Päätös tehtäneen jouluun 2011 mennessä.
©Esmerk
Elinkeinojohtajat haluavat tehdä työtä kaupunkikulttuurin puolesta
Helsingin Sanomat, 01 lok 2011, A16:-
Artikkelissa on haastateltu Helsingin tuoretta elinkeinojohtajaa Marja-Leena Rinkinevaa ja Espoon elinkeinojohtajana 1.10.2011 aloittavaa Tuula Antolaa. He molemmat uskovat kaupunkien yhteistyöhön, ja itse asiassa myös ovat tunteneet toisensa jo vuosien ajan. Heidän työuransa ovat tosin olleet erilaiset, mutta näkemykset osuvat yhteen monissa kohdin ja molemmat haluavat tehdä töitä elävän kaupunkikulttuurin sekä urbaanin elämänmenon puolesta.
Antolan mielestä Espoo kaipaa mm. hyviä ruokapaikkoja, ja länsimetron myötä hänen haaveissaan olisi vilkas kaupunkimiljöö Tapiolan ja näyttelykeskus WeeGeen välillä. Hän itse aikoo keskittyä Espoon T3-hankkeeseen, jonka kautta Keilaniemestä, Otaniemestä ja Tapiolasta pyritään rakentamaan maailmanluokan yritysaluetta.
Kaksikon joukkueet ovat tosin verrattain erilaiset. Rinkinnevalla on 60 alaista matkailu- ja kongressitoimistossa, tapahtumayksikössä sekä aloittelevia yrittäjiä auttavassa Yritys Helsingissä, kun taas Antolalla on tiimissään kaksi alaista.
©Esmerk
Metro tuo uudet runkolinjat Espooseen
Länsiväylä, 01 lok 2011, 3:-
HSL arvioi tuoreimmissa suunnitelmissaan seuraavalle kymmenelle vuodelle, että pääkaupunkiseudun liikenne kasvaa voimakkaimmin poikittaissuunnassa. HSL:n mukaan
joukkoliikenteen kivijalka on raideliikenne, jota täydentää busseilla liikennöitävä runkolinjasto.
Espoossa metron liityntäliikenne ja poikittaiset linjat painottuvat lähivuosina. HSL suunnittelee Jokeri 2 -linjan aloittamista 2014. Linja liikennöi aluksi Vuosaaresta Myyrmäkeen ja myöhemmin Matinkylään asti. Kun länsimetro valmistuu, Espoon linjastorakenne muuttuu liityntälinjapainotteiseksi. Espoon teknisen keskuksen joukkoliikennekoordinaattori Sinikka Ahtiainen sanoo, että tarkoituksena on saada joukkoliikenteeseen lisää palveluita, nopeampia yhteyksiä ja enemmän matkustajia. Linjaston suunnittelun lähtökohta on metrossa, joka alkaa liikennöidä Espoossa vasta vuosien päästä. Siksi reittien suunnittelu on vielä yleisellä tasolla.
©Esmerk
Ykkösdivisioonan maalitykki luottaa julkiseen liikenteeseen
Helsingin Sanomat, 30 syy 2011, B10:-
Viikinkien jalkapallojoukkueen 19-vuotias hyökkääjä Ville Salmikivi on loistavaa mainosta Helsingin julkiselle liikenteelle. Ykkösdivisioonan paras maalintekijä matkustaa harjoituksiin ja peleihin metrolla. Hän huomauttaa, että on hänellä autokin, mutta sitä on hänestä turha käyttää, kun kaupungissa on niin hyvät julkiset yhteydet.
Viikingit nappasi Salmikiven heti kolmikautiselle sopimukselle, ja sopimusta on jäljellä vielä kaksi täyttä kautta. Salmikiven maalitehtailu on silti varmasti herättänyt liigajoukkueiden kiinnostuksen.
Liigaan siirtymisessä olisi tosin se ongelma, että yhdenkään pääsarjajoukkueen kotistadionille ei pääse metrokyydillä. Salmikivi vitsaileekin, että ellei hän pääse Viikinkien kanssa liigaan, hänen on ehkä odoteltava muutama vuosi länsimetron valmistumista ja siirtyä sitten Hongan joukkueeseen Tapiolaan.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen muuttaa pysäköintijärjestelyjä
Lauttasaari, 29 syy 2011, 3:-
Länsimetron rakentaminen jatkuu Lauttasaaressa. Myllykalliolle rakennetaan pystykuilua. Länsimetro Oy:n vuorovaikutusinsinöörin Reijo Jokelan mukaan sitä tarvitaan metron ilmastoinnissa, savunpoistossa ja paineen tasaamisessa sekä hätäpoistumistienä.
Pystykuilu tulee myös Isokaaren ja Lauttasaarentien risteykseen. Länsimetroon tulee kaikkiaan 16 pystykuilua.
Metroaseman sisäänkäynti rakennetaan ostoskeskuksen St1-huoltoaseman paikalle. Putkisto- ja kaapelisiirrot ovat muuttaneet liikennejärjestelyjä Otavan-, Kauppaneuvoksen- ja Gyldenintiellä.
Lisäksi kyseisiltä teiltä poistuu yleisiä pysäköintipaikkoja tilapäisesti. Myös osa asuinkiinteistöistä menettää parkkipaikkoja. Kadunvarsipysäköinti on sallittua Tallbergin puistotien pohjoisreunalla, ja asukkaille tulee pysäköintialue Lahnalahden puistoon.
Länsimetron rakentamisesta seuraa 3 milj. kuutiota louhetta, joka kuljetetaan Länsimetron viestintäpäällikön Satu Linkolan mukaan Jätkäsaareen.
Lauttasaaressa louhittava kallio on hyvälaatuista, mikä nopeuttaa työtä, mutta aiheuttaa myös melua.
Lauttasaaren työtunneli valmistuu pian.
©Esmerk
Tapiolalainen taloyhtiö epäilee räjäytysvauriota ulkoseinässä
Länsiväylä, 28 syy 2011, 4:-
Espoon Tykkitiellä sijaitseva taloyhtiö väittää n. 100 metrin päässä tehtyjen metrotunneliräjäytysten irrottaneen rappausta rakennuksen seinästä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Mylly toteaa, että metrotyömaan vastaavat eivät myönnä vahinkojen yhteyttä räjäytyksiin, vaikka hän on hankkinut asiaan ulkopuolisen varmistuksen. Rappauksen halkeamista ei Myllyn mukaan mainita katselmuksessa, joka taloon tehtiin ennen metron louhinnan aloittamista. Hän haluaa Espoon kaupungin ja Länsimetron vastuuseen tapahtuneesta. Taloyhtiö aikoo uuden rappauksen jälkeen hakea korvauksia.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että räjäytysten raja-arvoja seurataan jatkuvasti. 150 metrin katselmointivyöhykkeellä tapahtuneet vahingot korjataan, hän sanoo. Kokkinen arvelee myös, että räjäytykset saavat asukkaat tarkastelemaan rakennuksia tavallista tarkemmalla suurennuslasilla.
©Esmerk
Skanska louhii Tapiolan aseman
Länsiväylä, 28 syy 2011, 11:-
Länsimetron Tapiolan aseman louhintatyöt tekee Skanska. Urakan arvo on n. 22 milj. euroa ja sen on määrä valmistua kesällä 2013.
©Esmerk
HKL:n johtokunnan jäsen: Länsimetron suunnittelussa tehtiin virheitä
Hufvudstadsbladet, 26 syy 2011, 1, 2-3:-
HKL:n johtokunnan jäsen Kari Kälviä pitää riskialttiina sitä, että Etelä-Euroopassa kehitettyjä metron automatisointiratkaisuja tuodaan kylmään ja lumiseen Suomeen. Hänen mielestään Länsimetron suunnittelussa tehtiin virheitä, jotka korostuvat nyt, kun automatisointi kohtaa ongelmia. Oli harkitsematonta rakentaa laitureista vain neljän metrovaunun mittaisia, kun Helsingissä asemille mahtuu kuusi vaunua. Kälviä katsoo, että suunnitelmia pitäisi muuttaa ja louhia asemista pitempiä, jotta kuljettajat voivat ajaa täysimittaisia metrojunia kuten Helsingissä.
Automaattimetron on sanottu vähentävän henkilöstökuluja ja mahdollistavan useammat vuorot. Joukkoliikennetutkija Antero Alku sanoo, että muilta automaattimetrolinjoilta saadut kokemukset osoittavat, että automaattimetroihin tarvitaan itse asiassa enemmän henkilökuntaa kuin kuljettajan ajamiin. Vuorovälien tiheys ei riipu asemien välisestä ajosta vaan siitä, kuinka kauan matkustajilta kestää nousta juniin ja niistä pois asemilla. Automaattimetro voi olla siltä osin hitaampi kuin manuaalinen.
HKL käy Kälviän aloitteesta läpi eri vaihtoehtoja metron modernisoinnin eteenpäin viemiseksi. Johtokunnan jäsen Ari Järvinen toteaa, että johtokunnassa kannetaan huolta automatisoinnista ja halutaan varasuunnitelma, jotta Länsimetroakin voidaan ohjata manuaalisesti niin kauan kuin on tarvis.
Automatisoinnin projektipäällikkö Kimmo Reiman kertoo, että metroissa tarvitaan joka tapauksessa kuljettajia vielä pitkään. Siirtymäaikana kuljettajat ajavat automaattimetrossa mukana.
©Esmerk
HKL:n johtokunta teki selvityspyynnön automaattimetron myöhästymisestä
Helsingin Sanomat, 25 syy 2011, A12:-
HKL:n johtokunta teki selvityspyynnön automaattimetron myöhästymisen taustasyistä. HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu kertoo, että virkamiehiltä halutaan laajempi katsaus toimenpiteistä, aikataulusta ja kustannuksista.
Automatisointi koskee koko metrolinjastoa, joka länsimetron valmistumisen jälkeen käsittää myös Espoon rataosuuden. Automatisointi maksaa yhteensä 115 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetro etenee nyt yli kilometrin kuukausivauhtia
Helsingin Sanomat, 23 syy 2011, A3, A14:-
Länsimetron louhinta on saavuttanut metrolinjan syvimmän kohdan, joka sijaitsee Lauttasaaren salmessa 5557 metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan rakentaminen on päässyt nyt vauhtiin, ja varsinaista tunnelia on louhittu n. 4 km. Nyt tunnelia syntyy yli kilometri kuukaudessa, mutta Kokkisen mukaan kuukausivauhti kiihtyy vielä noin 1,5 kilometriin.
Kokkisen huolena oli aiemmin löytää riittävästi louhijoita, mutta nyt urakoitsijat on hankittu 92-prosenttisesti. Ainoastaan Tapiolan Urheilupuiston urakoiden kilpailutus on vielä kesken.
Niittykummun aseman seutu kaipaa vielä uutta asemakaavaa, jotta sitä päästään rakentamaan muun metron tahdissa. Se ei aluksi kuulunut ensiksi rakennettavien asemien joukkoon, mutta nyt asemakaavan muutos on käynnissä.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että asioiden mennessä hyvin kaava valmistuu ajoissa ja metrotyöt saadaan sovitettua muuhun aikatauluun. Hän huomauttaa, että ideanahan on maksaa metro rakennusoikeuden arvolla. Rakentamisen tiivistäminen Niittykummun aseman alueella olisi järkevää, sillä nyt siellä on aika tyhjää.
©Esmerk
Itävaltalainen rakennusyhtiö Strabag perusti tytäryhtiön Suomeen
Rakennuslehti, 22 syy 2011, 6:-
Itävaltalainen Strabag on perustanut tytäryhtiön Suomeen. Strabag Oy:n perustamiseen vaikutti maajohtaja Bjarne Liljestrandin mukaan Strabagin omistaman ruotsalaisen Oden Anläggningsentreprenadin voittama Länsimetro-urakka.
Liljestrandin mukaan Strabag keskittyy Suomessa erikoisurakointiin, muun muassa tunnelirakentamiseen. Yritys aikoo käyttää paikallista työvoimaa ja aliurakoitsijoita sekä tekee mahdollisesti yritysostoja.
©Esmerk
Mielenosoitus Länsiväylän muuttamiseksi kaduksi
Lauttasaari, 22 syy 2011, 2:-
Kriittinen pyöräretki valtasi Länsiväylän 20.9.2011. Noin 260 mielenosoittajaa polkypyörineen toivoi, että Länsiväylä olisi moottoritien sijaan katu välillä Ruoholahti-Keilaniemi.
Arkkitehti Carlos Lamuelan opinnäytetyössä oletetaan, että vuonna 2015 valmistuva Länsimetro vähentää autojen määrää Länsiväylällä.
©Esmerk
Luvallinen katutaide kukoistaa työmailla
Vartti, 21 syy 2011, Etelä-Helsinki 6:-
Värikkäät rakennustyömaa-aidat ympäri pääkaupunkiseutua kertovat, että luvallinen katutaide elää ja voi hyvin. Mm. Länsimetron työmailla on koristeltuja aitoja. Viestintäpäällikkö Satu Linkola Länsimetrosta kertoo, että taiteilijat ovat päättäneet, mille asemille teoksia tulee. Kriteerinä on ollut mm. turvallisuus.
Koristelluista aidoista on tullut myönteistä palautetta, Linkola kertoo. Aitoja pidetään piristävinä sekä hyvinä paikkoina taiteelle.
©Esmerk
Espoon Tapiolan uudistussuunnitelmat etenevät
Helsingin Sanomat, 21 syy 2011, s.A12:-
Espoon Tapiolan keskuksen kokonaisuudistus on liikahtanut eteenpäin, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi toisen asemakaavan muutoksen nähtäville. Länsimetron myötä tehtävät uudistukset mullistavat koko alueen.
Hyväksyttyjen lisäysten mukaan Tapiolan keskusallas muutetaan talvikaudella tekojääradaksi ja teatteritalon toteuttamista kiirehditään. Lautakunta suosittaa, että Stockmannin kauppa- ja ravintolapalveluiden päälle rakennettavien asuntojen toteuttamisesta järjestetään arkkitehtikilpailu.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Nuoret kaipaavat Tapiolaan sykettä
Länsiväylä, 21 syy 2011, 4:-
Lehden pääkirjoitus käsittelee Espoon nuorisovaltuuston virkistäviä näkökulmia. Valtuustosta muistutetaan, että Länsimetro sitoo Tapiolan ennennäkemättömällä tavalla Helsingin keskustaan. Siksi palvelujenkin pitää jatkossa olla entistä parempia. Nuoret muistuttavat, että nykyisin vapaa-ajanvietto on keskittynyt Helsinkiin, siksi nuorisokulttuurin tarjontaa kaivataan Espooseen. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja toivoo Tapiolasta metropolialueen kulttuurikeskusta, jossa olisi runsaasti tarjontaa kaikille ikäluokille. Lehden mukaan haave ei ole ollenkaan hassumpi.
©Esmerk
Metron automatisoinnin myöhästymisestä ehkä miljoonakulut
Hufvudstadsbladet, 19 syy 2011, s.1, 2-3:-
Helsingin metron automatisointiprojekti on kuukausia myöhässä, koska nykyisten metrojunien tekniikka on liian vanhaa automatisointia ajatellen. Toistaiseksi kuluista on vastannut automaation toimittava Siemens. Automaattimetron on arvioitu säästävän 2 milj. euroa henkilöstökuluissa joka vuosi. Jos automatisointi myöhästyy edelleen, kuluja tulee saman verran, koska metroa on ajettava kuljettajavoimin aiottua pidempään.
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta pitää edelleen kiinni siitä, että automatisointi valmistuu vuonna 2014. Länsimetro aloittaa liikennöinnin marraskuussa 2015, joten pelivaraa on siihen saakka. Länsimetron asemille mahtuu enimmillään neljä vaunua, sillä ne on mitoitettu lyhyin vuorovälein ajavaa automaattimetroa varten.
HKL:n automaattimetron projektipäällikkö Kimmo Reiman kertoo lukuisten ongelmien tulleen yllätyksenä. Hänen mukaansa laituriovia rakennetaan nyt ensimmäistä kertaa vanhalle metrolinjalle.
Lehden haastattelemat matkustajat suhtautuvat automaattimetroon epäillen ja pitävät kuljettajaa turvallisempana vaihtoehtona. Paula Vilén pohtii, pystyvätkö myös hitaasti liikkuvat matkustajat käyttämään automaattimetroa. Pia Hopeavirta kysyy, onko työpaikkojen vähentäminen oikea tapa säästää.
©Esmerk
Raideliikenteen hankkeet lisääntyvät
Rakennuslehti, 15 syy 2011, 6:-
Tampereen teknillinen yliopisto TTY ja Liikenneviraston Raideakatemia täydennyskouluttavat 120 uutta alan asiantuntijaa rautateiden rakentamiseen ja suunnitteluun. Raideliikennehankkeiden lisääntymisen myötä yrityksiltä odotetaan entistä enemmän myös raideliikenteeseeen liittyvää osaamista. Uusia ratahankkeita on käynnissä paljon, esimerkiksi Länsimetro ja Kehärata. Kehitteillä ovat mm. pk-seudun metron jatko ja Helsingin Pisararata.
©Esmerk
Länsiväylästä halutaan kaupunkibulevardi
Metro, 14 syy 2011, 1, 8:-
Länsimetron tulevat liikennejärjestelyt Lauttasaaressa ovat saaneet aikaan selvityspyynnön Länsiväylän muuttamisesta moottoritiestä kaupunkibulevardiksi. Aloite jätetään valmisteluun Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.9.2011. Valtuutettu Ville Ylikahri (vihr) kertoo, että idea tuli uudestaan esille Lauttasaaren Katajanharjun alueen kaavoituksen yhteydessä ja Kriittisen pyöräretken suuntautuessa Lauttasaareen päin 13.9.
Aloitetta puoltaa usean valtuustoryhmän edustajia. Taustalla on arkkitehti Carlos Lamuela Ortan vuonna 2010 Aalto-yliopistossa valmistunut diplomityö, jossa hän hahmotteli vihreää katunäkymää Ruoholahdesta Karhusaareen.
©Esmerk
Aktivistit haluavat Länsiväylästä kaupunkibulevardin Helsinkiin
Hufvudstadsbladet, 14 syy 2011, 1, 8:-
Helsingissä järjestettiin 13.9.2011 pyörämarssi, jonka osanottajat haluavat muuttaa Länsiväylän Helsingin-pään kaupunkibulevardiksi, jolla olisi asuntoja, puita ja pyöräteitä. Ajatus on peräisin arkkitehti Carlos Lamuelan Teknilliselle korkeakoululle tekemästä diplomityöstä.
Lamuela itse sai idean soveltaa maailmalla toteutettua ajatusta Helsinkiin, kun hän osallistui Koivusaarta koskevaan arkkitehtikilpailuun. Koivusaareen rakennetaan Länsimetron asema. Hänen mukaansa kaupunki pyysi arkkitehteja käytännössä suunnittelemaan uuden asuinalueen aivan moottoritien viereen, mikä on järjetöntä.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Ville Ylikahri pitää ajatusta mahdollisena ja toteaa, että ajoitus olisi hyvä nyt, kun Länsimetroa rakennetaan ja bussikaistoja voidaan poistaa.
©Esmerk
Länsimetron viestintäpäälliköksi on nimitetty Satu Linkola
Helsingin Sanomat, 11 syy 2011, E3:-
Länsimetron viestintäpäälliköksi on nimitetty Satu Linkola. Varsinaisen metroyhteyden on arvioitu vasta valmistuvan vuoden 2015 lopulla, mutta suuri hanke tarvitsee nyt jo viestintäpäällikköä esim. asukastiedottamista varten.
Linkola kertoo, että hän ei enää ole törmännyt työssään länsimetron aiemmin herättämään vastustukseen oikeastaan ollenkaan. Hänen itsensä mukaan länsimetro tarjoaa näppärän tavan liikkua, joka on nopea, turvallinen ja ympäristöystävällinen.
©Esmerk
Länsimetron työmaa-aidoissa taidetta
Lauttasaari, 08 syy 2011, 2:-
Taiteilija Hans-Peter Schüttin maalaus koristaa nyt Länsimetron työmaa-aitaa, joka on vastapäätä Lauttasaaren ostoskeskusta.
Hankkeessa Schütt ja kolme muuta nuorta taiteilijaa maalaavat Länsimetron työmaa-aidat.
©Esmerk
Martti Sainio kritisoi puoluepoliittisia nimityksiä
Hufvudstadsbladet, 03 syy 2011, 1, 6:-
Diplomi-insinööri Martti Sainio on valittanut Helsingin apulaiskaupunginjohtajavalinnasta hallinto-oikeuteen. Hänen mielestään puolueiden salaiset sopimukset ja puoluepoliittiset nimitykset eivät ole äänestäjien edun mukaisia.
Artikkelin ohessa mainitaan, että Sainio on tullut monelle tunnetuksi arvosteltuaan ensin Helsingin metrohanketta ja myöhemmin Länsimetroa.
©Esmerk
Pelastuslaitosten harjoitus Länsimetron työmaalla
Helsingin Uutiset, 03 syy 2011, 3:-
Pelastuslaitokset harjoittelevat Länsimetron työmaalla Lauttasaaressa 5.9.2011 klo 13-15. Kuvitteellisessa onnettomuudessa harjoitellaan pelastustöiden tekemistä maanalaisissa ratatunneleissa.
©Esmerk
Kommentti: Kehärata etenee Länsimetroa sujuvammin
Tekniikka Talous, 02 syy 2011, 5:-
Kirjoittaja toteaa uutiskommentissaan, että Kehärata-projektilla on mahdollisuus jäädä historiaan hankkeena, jossa sekä aikataulu että budjetti pitävät kutinsa. Kehärataa on mukava verrata Länsimetroon, jonka taival on ollut näistä kahdesta selvästi takkuisempi. Sen valmistumisajankohtaa siirrettiin jo kerran vuoteen 2015. Nyt lisälykkäystä tulee automaatioon liittyvien ongelmien takia.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Katu- ja puisto-osaston julkaisu kaiken kaikkiaan hyvä
Lauttasaari, 01 syy 2011, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie pitää lehden pääkirjoituksessa Helsingin kaupungin Rakennusviraston 2010:7 / Katu- ja puisto-osasto -julkaisua päällisin puolin kattavana ja oivaltavana.
Länsimetron vaikutusta Lauttasaaressa tehtäviin muutoksiin olisi kuitenkin voinut käsitellä enemmän. Tavoitteiden toteuttaminen saattaa tehdä tiukkaa, sillä kunnossapitoa vaivaa rahapula.
©Esmerk
Länsiväylän varren kauppakeskukset laajenevat ja uusia rakennetaan
Länsiväylä, 31 elo 2011, 8:-
Merituulen ja Martinsillan kauppakeskukset laajenevat ja Suomalaistentielle rakennetaan Motor Center. Länsiväylän varrella Suomenojalta länteen on alkamassa monia kaavamuutoksia, jotka mahdollistamat liiketilojen rakentamisen. Espoon kaupungin toimistoarkkitehti Marja Axelsson kertoo, että alueelle on tulossa auto-, vene- ja rautakauppoja.
Kaupungin arkkitehti Patrik Otranen kuvailee Suomenojan aluetta tärkeäksi tulevaisuuden kannalta. Alueelle on hakenut rakentamislupaa vasta Kesko ja Tallberg. Otranen uskoo, että esim. 10 vuoden päästä tarve alueen kehittämiseen on kovempi, kun liikenneyhteydet paranevat ja metro jatkunee Matinkylästä eteenpäin.
Finnoon tontit omistaa pääasiassa Espoon kaupunki.
©Esmerk
Espoon Finnoosta suunnitellaan ekologista asuinaluetta
Länsiväylä, 31 elo 2011, 10:-
Finnoo-projektin projektinjohtaja Torsti Hokkanen kertoo, että Finnooseen rakennettavaa asuinaluetta markkinoidaan ympäristöystävällisenä. Liikenteellisesti Finnoon asuinalue nojaa vahvasti metroon. Jos länsimetro jatkuu Matinkylästä eteenpäin, Finnoo saa oman asemansa.
Syksyllä 2011 Espoon kaupunki ja Fortum pohtivat keinoja, joilla Finnoon alue saataisiin ekologisemmaksi. Matinkylän ja Espoonlahden välisen asuinalueen suunnittelusta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, joka käsittää mm. tulevan metroaseman. Kilpailun tulokset ovat valmiita toukokuussa 2012.
©Esmerk
Ruotsalaisurakoitsija alkaa louhia metroa Matinkylään
Länsiväylä, 31 elo 2011, 10:-
Länsimetron toinen ulkomainen urakoitsija, ruotsalainen Oden alkanee jo viikolla 35/2011 louhia Matinkylän metrotunnelia ja asemaa. Matinkylän n. 27 milj. euron urakan voittaneen Odenin pääomistaja on itävaltalainen Starbag.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen katsoo, että ulkomaiset urakoitsijat virkistävät markkinatilannetta ja louhintaurakoiden hinnat pysyvät raameissaan. Toinen ulkomaalainen metrotyömaiden urakoitsija on tsekkiläinen Metrostav, joka tekee yhteistyötä Destian kanssa.
Espoossa ja Helsingissä on käynnissä 13 metrotyömaata. Louhintaurakoista on sopimatta enää alle 10 %, Kokkinen sanoo. Tunnelia valmistuu n. 1 km/vrk. Kokkisen mukaan tavoitevauhti on 1,5 km/vrk. Tunnelilouhinnat valmistuvat v. 2013, jonka jälkeen käynnistyvät ensimmäiset asemaurakat.
Kokkisen mukaan metron lähiasukkaat ovat yhä kiinnostuneita metron rakentamisesta. Myös metron jatkon hankesuunnittelu on käynnistymässä. Kokkisen mukaan louhintakapasiteettia alkaa vapautua v. 2014, jonka jälkeen louhimista voisi jatkaa suoraan.
©Esmerk
Keilaniemen suuryhtiöt avasivat ovensa yleisölle Espoo-päivänä
Helsingin Sanomat, 28 elo 2011, A3, A14:-
Lauantaina 27.8.2011 vietettiin Espoo-päivää. Kaupungin 553. juhlavuoden kunniaksi Keilaniemen suuryhtiöt avasivat ovensa yleisölle. Lintuvaaralaisen Erno Viitasen mielestä Länsimetro auttaa tekemään Keilaniemestä enemmän oikean kaupunginosan.
©Esmerk
Vihreät ja kokoomus eri linjoilla HSL:n hinnankorotuksista
Hufvudstadsbladet, 27 elo 2011, s.3, 7:-
Helsinki ja Espoo käsittelevät pian HSL:n budjettiesitystä. Kaupungit ottavat kantaa mm. ehdotukseen nostaa HSL:n lippujen hintoja keskimäärin 4,5 prosentilla. Kasvavat investointikulut ja noussut dieselvero tarkoittavat, että HSL tarvitsee lisää rahaa.
Helsingin, Espoon ja Vantaan vihreät ovat julkaisseet lausunnon, jonka mukaan vihreät ei kannata hintojen korotuksia. Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja konsernijaoston puheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr.) totea, että matkustajien tyytymättömyyteen ei ole varaa, kun Länsimetroa rakennetaan ja matkustajia tarvitaan lisää.
Vihreät toivoo sen sijaan hintojen alennuksia. Toisaalta vihreät haluaisi myös parannettua palvelua. Ainoa keino on kuntien osuuksien korottaminen. Vihreiden mukaan kunnilla olisi korotukseen varaa.
Kokoomus on eri linjoilla. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava toteaa, että kuntien talous on jo tiukilla, eikä niillä ole varaa kuntaosuuksien nostoon.
©Esmerk
YLE: Länsimetron louhintatyöt pian syvimmällä kohdalla
Kauppalehti, 25 elo 2011, 5:-
Yle Uutisten mukaan Länsimetron louhintatöissä saavutetaan viikolla 35/2011 metrotunnelin syvin kohta, joka on 57 m. meren pinnan alapuolella. Ruoholahdesta Matinkylään kulkevan Länsimetron on määrä aloittaa liikenne vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Tapiolan ja Niittykummun louhintaurakat sovittu
Rakennuslehti, 25 elo 2011, 8:-
Lähes kaikki Länsimetron louhintaurakat on saatu sovittua. Tapiolan aseman, metro- ja yhdystunnelien ja yhden kuilun louhintaurakan voitti Skanska Infra Oy. Urakka on arvoltaan noin 22 milj. euroa. Niittykummun louhintaurakan voitti puolestaan YIT Rakennus.
©Esmerk
Automaattimetron käyttöönotto viivästyy
Metro, 19 elo 2011, 1, 6:-
Helsingin kaupungin liikennelaitos ja Siemens etsivät parhaillaan ratkaisuja metron automatisoinnin ongelmiin. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ei uskalla arvioida, kuinka pitkälle tulevaisuuteen automatisoinnin käyttöönotto siirtyy. Käytännössä aikaa on aina länsimetron liikennöinnin alkuun, viimeisimmän arvion mukaan loppuvuoteen 2015.
©Esmerk
Automaattimetron käyttöönotto viivästyy
Helsingin Sanomat, 19 elo 2011, A10:-
Metron automatisointi myöhästyy alkuperäisestä aikataulustaan eli vuoden 2014 alusta. Myöhästymisen pituus ei ole vielä varmaa, mutta HKL:n toimitusjohtajan Matti Lahdenrannan mukaan lähtökohtana on mahdollisimman pieni viivästys. Hän arvelee, että käsillä olevat ongelmat saattavat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa myös länsimetron valmistumiseen. Länsimetron valmistumisajaksi on ilmoitettu vuoden 2015 loppupuoli, mutta aikataulun pitävyydestä on esitetty epäilyjä.
Myöhästyminen ei Lahdenrannan mukaan ainakaan tässä vaiheessa vaikuta budjettiin.
©Esmerk
Länsimetrosta louhittu kymmenesosa
Hufvudstadsbladet, 18 elo 2011, 9:-
Espoon Matinkylään rakennettavan Länsimetron louhintatöistä 10 % on tehty. Samalla rakennetaan metroasemia, joista ensimmäiset valmistuvat vuonna 2012. Metroliikenne alkaa kuitenkin vasta vuoden 2015 lopulla.
Länsimetron arvioidaan kuljettavan 100 000 matkustajaa päivittäin. Metro ajaa Ruoholahdesta Matinkylään 16 minuutissa. Metrohanke maksaa ainakin 713 milj. euroa.
©Esmerk
Espoo: Länsimetron rakentamista ei jarruteta
TV YLE TV2, 09 elo 2011, online:-
Uudenmaan kunnat pyrkivät pitämään kiinni investoinneistaan, vaikka maailman taloustilanne näyttääkin synkältä.
Esimerkiksi Espoo kieltää kaavailevansa minkäänlaisia leikkauksia. Muun muassa Länsimetron rakentaminen jatkuu suunnitellusti. Espoon rahoitusjohtaja Reijo Tuori painottaa, ettei palvelujen supistaminen toimi Espoon kaltaisessa kaupungissa, jossa mm. oppilasmäärät ovat yhä kasvussa.
©Esmerk
Vanhoja lehmuksia kaadetaan metrotyömaan takia
Helsingin Uutiset, 06 elo 2011, 3:-
Kymmenen vanhaa lehmusta joudutaan kaatamaan metrotyömaan tieltä Lauttasaaressa. Kaupunkikuvallisesti arvokkaat puut kaadetaan metroaseman rakentamiseen liittyvän johtosiirron takia.
Kaadettavien puiden tilalle aiotaan istuttaa myöhemmin uusia lehmuksia.
©Esmerk
Tapiolalainen toivoisi malttia kotialueensa rakentamiseen
Helsingin Sanomat, 23 hei 2011, A10:-
Artikkelissa on haastateltu pääkaupunkiseudun lähiöiden asukkaita. Artikkelissa herttoniemeläinen, tapiolalainen ja haagalainen kertovat, mikä on saanut heidät jäämään asuinalueilleen.
Tapiolasta on haastateltu Jussi Lainetta, joka on 28 vuoden ikäisenä Tapiolan Killan nuorimpia aktiiveja. Tällä hetkellä yhdistystä puhuttavat Tapiolan keskustan remontti sekä Länsimetro. Mikäli Laineelta kysytään, uutta olisi syytä rakentaa maltillisemmin, eikä metrokaan olisi ollut välttämätön. Hän muistuttaa, että puutarhakaupunki suunniteltiin lähtökohtanaan ihminen. Hän onkin melko huolestunut siitä, että metro tuo liikaa rakennuspaineita.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen etenee 40 metrin syvyydessä
Hufvudstadsbladet, 13 hei 2011, 1, 6-7:-
Lehti raportoi Länsimetron rakennustunnelista 40 metrin syvyydestä. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkisen mukaan metron rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa ja suuremmitta ongelmitta. Räjäytystöitä tehdään parhaillaan seitsemällä eri paikalla Espoossa ja Helsingissä.
Molemmat samansuuntaiset metrotunnelit ovat nyt n. 800 m pitkiä ja yltävät pian Lauttasaaren sillan kohdalle. Kokkisen mukaan kallion laatu vaikuttaa työn edistymiseen, sillä vaikeat kalliotyypit voivat vaatia useampia räjäytyksiä. Tunnelia voi räjäyttää kerrallaan lähes 100 m päivässä.
Tunnelin työnvalvoja Timo Kotineva esittelee lehdelle tunnelin työvälineitä. Vaikka työ tunnelissa on meluisaa, lähialueiden asukkaat ovat Kokkisen mukaan valittaneet melusta suhteellisen vähän.
Länsimetro työllistää yhteensä n. 450 henkilöä, joista suurin osa työskentelee pimeissä tunneleissa. Kokkinen myöntää, ettei työ sovi kaikille. Länsimetron työntekijät ovat välttyneet vakavimmilta onnettomuuksilta. Kokkisen mukaan tunnelin turvallisuussäädökset ovat tiukkoja. Tunneliin pitää mm. mennä aina pareittain.
Suhtautuminen Länsimetroon on muuttunut positiivisemmaksi suunnitteluvaiheen kriittisyyden jälkeen. Nyt ihmiset jo odottavat, että metro alkaa kulkea, Kokkinen sanoo. Länsimetro alkanee kulkea vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Huoltoasema lähtee Lauttasaaresta Länsimetron takia
Lauttasaari, 23 kes 2011, 3:-
Helsingin kaupunginvaltuusto on käsitellyt valtuutettujen aloitteita, joista lautakunnat antoivat lausunnot ja joihin kaupunginhallitus vastasi.
Otavantien St1-huoltoasemaa ei pystytä säilyttämään Lauttasaaressa, sillä Länsimetron aseman itäisen sisäänkäynnin koneportaat ulottuvat huoltamon piha-alueelle.
Lauttasaarentie 25:n polttoaineen jakeluasema väistyi jo Länsimetron tieltä. Lauttasaaressa ei ole vapaita tontteja huoltoasemille, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää maankäytön muutoksia.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin myös mm. pulaa lasten päivähoitopaikoista.
©Esmerk
Länsimetron Tero Palmu haastattelussa
Tekniikka Talous, 23 kes 2011, Uratie 2:-
Lehden Insinöörin töissä -palstalla haastatellaan diplomi-insinööri Tero Palmua, joka työskentelee projekti-insinöörinä Länsimetro Oy:ssa. Palmun vastuulle kuuluu metrotunneleiden rakennuttaminen, johon kuuluu mm. urakoitsijoiden kilpailuttaminen ja töiden valvonta. Yli puolet ajotunneleista on valmiina ja varsinaisista metrotunneleista noin 6 %. Louhintojen pitäisi olla valmiit loppuvuodesta 2013. Metro valmistuu vuonna 2015.
©Esmerk
HKL uusii ja laajentaa kameravalvontaansa
Helsingin Sanomat, 20 kes 2011, A11:-
HKL aikoo uusia valvontakamera- ja kuulutusjärjestelmänsä noin 3,3 milj. euron edestä. HKL:n johtokunta päättänee asiasta kokouksessaan 22.6.2011.
Yli 20 vuotta käytössä ollut järjestelmä uusitaan, sillä vanhaan järjestelmään on ollut vaikea löytää varaosia. Se myös halutaan saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen länsimetron valmistumista, jotta se voidaan liittää samaan järjestelmään. Samalla on tarkoitus lisätä metron rata- alueen kameravalvontaa.
Kameravalvonnan lisääminen liittyy automaattimetron käyttöönottoon, mutta HKL laskee säästävänsä myös vartijoiden palkkaamisessa.
Uudistustöiden on määrä valmistua vuoden 2012 aikana.
©Esmerk
Kommentti: Aalto-yliopiston sijaintipaikka ratkeaa
Hufvudstadsbladet, 17 kes 2011, 2:-
Jenny Jägerhorn kirjoittaa kommentissaan, että Aalto-yliopiston kampuksen sijaintipaikka ratkeaa 17.6.2011. Rehtori Tuula Teerin mukaan yliopiston toiminta sijoittuu Otaniemeen ja Töölöön. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden on määrä siirtyä Otaniemeen, kun uudet tilat valmistuvat aikaisintaan vuonna 2015.
Aikataulu tuntuu vähän liian optimistiselta. TaiKin opiskelijat eivät ole halukkaita muuttamaan "epäinspiroivaan esikaupunkiin" mutta voivat lohduttautua ainakin sillä, että Länsimetron odotetaan valmistuvan muutamassa vuodessa.
©Esmerk
Koivusaaren metrourakan sopimus allekirjoitettiin
Lauttasaari, 16 kes 2011, 2:-
Länsimetro Oy ja Lemminkäinen Infra Oy allekirjoittivat 16.6.2011 sopimuksen Koivusaaren metroaseman ja metrotunnelien louhinnasta. Urakan arvo on yli 21,6 milj. euroa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen luonnehtii urakkaa vaativaksi ja urakoitsijaa taitavaksi. Työt alkavat heinäkuussa 2011.
©Esmerk
Lauttasaaren ala-astelaisten maalauksia metrotyömaan seinillä
Lauttasaari, 16 kes 2011, 3:-
Lauttasaaren ala-asteen kuudesluokkalainen Peppi Kajoluoto kirjoittaa artikkelissa siitä, miten Länsimetron rakennustyöt ovat näkyneet koulussa. Lähes päivittäin on jyrissyt.
Neljäs- ja viidesluokkalaisten maalaukset ovat piristäneet rakennustyömaan seiniä helatorstailta asti. Kajoluoto kehottaa lukijoita käymään katsomassa luomuksia.
©Esmerk
Aalto-yliopisto harkitsee peruskoulutuksen keskittämistä Otaniemeen
Helsingin Sanomat, 15 kes 2011, A12:-
Aalto-yliopisto valmistelee parhaillaan päätöstään kampuksensa sijoittamisesta.
Aiemmin voitolla oli vaihtoehto, jossa Teknillisen korkeakoulun lisäksi Taideteollisen ja Kauppakorkeakoulun kaikki yksiköt keskitettäisiin yhdelle kampusalueelle Espoon Otaniemeen.
Nyt sen kilpailijaksi on noussut Helsingin kaupungin ja merkittävien talousvaikuttajien ajama kahden kampuksen malli. Siinä perustutkinto-opiskelijat keskitettäisiin Otaniemeen ja Töölön kampukselle jäisivät kauppatieteen maisteriopiskelijat ja alan tutkijat.
Teknillisen korkeakoulun päärakennuksesta tulisi perusopetuksen kotipesä. Rakennus on tarkoitus kunnostaa, ja parin sadan metrin päähän siitä tulee Otaniemen metroasema.
Töölön kampus muodostuisi Kauppakorkeakoulun rakennuksista. Teeri korostaa myös, että länsimetrolla kauppakorkean opettajat pääsevät liikkumaan nopeasti opetustehtäviin Otaniemeen.
©Esmerk
Vantaa vastahankaan Östersundomin kehittämisessä
Helsingin Sanomat, 15 kes 2011, s.A3, A15:-
Vantaan Östersundom-toimikunta on toimittanut alueen yleiskaavoitusta valmistelevalle toimikunnalle lausunnon, jonka mukaan Vantaa ei halua metroa tai muutakaan Östersundomiin ennen 2030-lukua. Vantaa keskittyy nyt Marja-Vantaan kaupunginosaan ja kehäradanvarteen. Lausunnossa korostetaan, ettei talous mahdollista uusien kasvusuuntien avaamista nopeasti. Lausunnon takana on vahvasti Vantaan uusi kaupunginjohtaja Jukka Peltomäki.
Näkemys tulee täytenä yllätyksenä Helsingille. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei ole nähnyt dokumenttia, mutta toivoo, että neuvottelut edistyisivät. Helsingin valtuuston puheenjohtaja Risto Rautava toteaa asian vaikuttavan todella ihmeelliseltä.
Östersundomiin on kaavailtu jopa 70 000 asukasta, ja joukkoliikenteen rungoksi on ajateltu metroa. Kaavoitettavasta 45 neliömetristä Vantaan osuus on kuusi, Helsingin 30 ja loppu on Sipoota.
Yksi Vantaan lausunnon laatijoista on kokoomuksen valtuustoryhmän vetäjä Heikki Heinimäki, joka pitää Pajusen näkemystä itämetron nopeasta rakentamisesta "utopistisena". Hänen mukaansa kestää 1520 vuotta, ennen kuin valtiolta saadaan siihen rahat ja kaava kaikkine valituksineen on valmis. Arvionsa hän perustaa siihen, kuinka kauan on kestänyt saada kehärata tai Espoon länsimetro vauhtiin.
Vantaan vihreiden Anna Kostilainen puolestaan toteaa, ettei metro ole Vantaan kannalta tärkeä vaan perustuu Helsingin tarpeisiin. Sille puuhattava kaava ei myöskään huomio Sipoonkorven luontoarvoja.
©Esmerk
Louko on ajanut voimakkaasti visiotaan Espoosta
Helsingin Sanomat, 12 kes 2011, A13:-
Olavi Loukon työtoverit ja Espoon päättäjät eivät tuomitse teknisen toimen johtajaa hänen saamansa lahjusrikkomustuomion perusteella, vaan arvioivat sen johtuneen huolimattomuutta, varomattomuutta, ajattelemattomuutta, suurpiirteisyyttä ja luottamista "ajan henkeen".
Espoon valtuusto käsittelee Loukon asemaa 13.6.2011. Äänekkäimmät vastustajat vaativat hänen päätään pölkylle, mutta valtaosalle riittäisi huomautus, kun virkarikossyytteet hylättiin.
Loukon entinen alainen sanoo, että matkojen jälkeen virisi projekteja. Osan mielestä verkostoitumisen tarkoitus on houkutella investointeja, mutta toiset katsovat, että virkamiehen pitää hoitaa kaupungin asioita työpöydän ääressä, ei tunturimökissä.
Korkean päättäjä arvioi, että Loukon ei ole väitetty suosineen ketään, vaan pitäneen yhteyttä joka suuntaan. Päättäjistä ja työtovereista suurin osa pitää Loukoa suorana, rehtinä ja avoimena miehenä. Häntä puolustetaan sanomalla, että rapatessa roiskuu - Helsingin kaupungilta vuonna 2001 Espooseen tullut Louko on ajanut eteenpäin jättiprojekteja: metro, Keilaniemen toimistopalatsit, Leppävaaran elävöittäminen. Loukolla on vahva visio siitä, miten Espoota tulisi kehittää.
Soittokierros paljastaa myös, että vain harva epäilee Loukon hyötyneen itse suhteista yrityksiin. Eräs valtuutettu salin vasemmalta laidalta toteaa Loukon puolustaneen aina Espoon kaupungin etua ja ansainneen palkkansa moninkertaisesti palkkansa.
©Esmerk
Suomenlahdentie on tarkoitus ottaa käyttöön 2015
Länsiväylä, 11 kes 2011, 3:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että rakenteilla olevan Suomenlahdentien tulisi olla käytössä 2015 eli viimeistään, kun metroliikenne Matinkylään alkaa.
Tien viivästyminen vaikeuttaa liikennettä erityisesti mm. Suomenojan eritasoliittymässä ja lisää häiriöriskejä metron syöttöliikenteessä.
©Esmerk
Länsimetron louhintaurakat kilpailutettiin osissa
Rakennuslehti, 09 kes 2011, 3, 10-12:-
Laajassa artikkelissa kerrotaan Länsimetron rakennushankkesta. Länsimetron rakentaminen käynnistyi v. 2009 ja hanke on näillä näkymin valmis v. 2015.
Espoon ja Helsingin kaupunkien omistama Länsimetro Oy toimii hankkeen tilaajaorganisaationa. Länsimetron Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että suunnitelmia on jouduttu hankkeen myötä hieman tarkentamaan. Kaikki hankinnat on tehty julkisten hankintojen sääntöjen mukaan. Esimerkiksi louhintoja ei kilpailutettu yhtenä urakkana. Urakoiden koko pidetään kohtuullisena, jotta kilpailuun saataisiin tarpeeksi monta tarjoajaa. Ainoa työyhteenliittymä on Destian ja tsekkiläisen Metrostavin. Yhteistyölle on järkevät perusteet, sillä Destia hallitsee projektin johtamisen ja Metrostavilla on louhintahankkeista 40 vuoden kokemus.
Länsimetro Oy:n Kokkinen ja Destian projektipäällikkö Sami Korhonen kiittelevät tsekkiläisten toimintaa järjestelmälliseksi ja täsmälliseksi. Työturvallisuuteen on panostettu.
Länsimetron toteutuksessa onkin paneuduttu erityisen tarkkaan riskien hallintaan, kertoo projektinjohtaja Kari Auranen hankkeen rakennuttajakonsulttina toimivasta Sweco PM:stä. Ympäristöriskeistä konkreettisin on melu. Myös kaavavalituksiin varauduttiin.
©Esmerk
Metron liityntäliikenne uhkaa lintuja Espoossa
Helsingin Sanomat, 09 kes 2011, A15:-
Espoo on korkeinta johtoa myöten vakuuttanut, että Finnoon rakentaminen ei vaaranna Suomenojan lintukosteikkoa. Nyt lintuja uhkaa kuitenkin kosteikon pohjoispäähän suunniteltu Suomenlahdentie.
Vastakkain ovat lintujen rauha ja metron toimiva liityntäliikenne. Espoo ehdotti linjausta, jossa tie kulkee lähes kosteikon keskeltä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 8.6.2011, että myös kosteikon reunalla kulkevat linjaus tutkitaan. Sen ongelmana on kuitenkin asemakaavan mahdollistama valitusoikeus.
Tiellä on kiire, sillä suurin osa länsimetron liityntäbussiliikenteestä kulkisi Suomenlahdentietä Matinkylän asemalle. Lautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo sanoo, että tielinjaus on hyvä indikaattori siitä, mitkä asiat todella painavat.
Puheenjohtaja Markku Markkula kertoo, että vähemmän lintuja häiritsevää linjausta on tarkoitus viedä eteenpäin yhteisymmärryksessä asukkaiden kanssa. Hän toivoo, ettei valituksia tule, jotta aikataulussa pysytään.
©Esmerk
Länsimetron jatke kulkee Espoon lähiöissä
Helsingin Sanomat, 08 kes 2011, A14:-
Espoon suunnittelema länsimetron jatke Matinkylästä länteen kulkee lähiöissä. Ensin rakennettava länsimetron itäpää kulkee Keilaniemen ja Otaniemen kautta Tapiolaan ja Matinkylään. Finnoon asema muuttuu metron varren alueista eniten, kun alueelle rakennetaan merellinen kaupunki tornitaloineen ja kanavineen. Kaitaan asemaa suunnitellaan Iivisniemen vanhan ostoskeskuksen takapihalle. Soukan asema tulee ostoskeskuksen viereen ja Espoonlahden asema kauppakeskus Lippulaivan länsipuolelle. Kivenlahden aseman sisäänkäynti tulee Meriusvan koulun pihamaalle. Jos Saunalahti saa oman aseman, se tulee rakenteilla olevan koulun viereen. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee alustavaa yleissuunnitelmaa 8.6.2011.
©Esmerk
Metro vienee tulevaisuudessa Kivenlahteen ja Etelä-Sipooseen
RADIO YLE Radio Suomi, 08 kes 2011, :-
Helsingin seudun metrolinjaa on määrä jatkaa 2010-luvulla länteen eli Espooseen ja itään eli Sipooseen.
Metron on tarkoitus ulottua Espoon Matinkylään vuonna 2015. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 8.6.2011 Länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että metrolla voisi päästä Kivenlahteen ja ehkä jopa Saunalahteen ennen vuotta 2020.
Suunnitelmissa on myös, että metro kulkisi Etelä-Sipooseen. Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen sanoo rakennustöiden alkavan vuoden 2015 jälkeen.
©Esmerk
Finnoosta arkkitehtikilpailu
Helsingin Sanomat, 08 kes 2011, A14:-
Espoo järjestää uudesta Finnoon kaupunginosasta arkkitehtikilpailun. Kaupunki haluaa Finnoosta länsimetron jatkeen varrelle merellisen ja korkeatasoisen ekokaupunginosan. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kilpailun järjestämisestä 6.6.2011.
Espoon arkkitehti- ja ideakilpailut eivät aina ole päättyneet toivotulla tavalla. Joskus ideat eivät ole olleet toteuttamiskelpoisia tai palkintoraati ei ole päässyt yksimielisyyteen voittajasta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä puolustaa arkkitehtikilpailua. Hänen mukaansa tässä ei saa epäonnistua, sillä Finnoon kaltaisia paikkoja ei juuri ole.
©Esmerk
Espoo valmis jatkamaan metroa
Länsiväylä, 08 kes 2011, 3:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 15.6.2011 yleissuunnitelmaa, jossa länsimetro jatkuisi Matinkylästä Kivenlahteen. Nyt rakenteilla olevan länsimetron louhinnat päättyvät 2014. Matinkylästä jatkettu metroliikenne alkaisi ennen vuotta 2020. Rakennustöiden jatkaminen Matinkylästä eteenpäin riippuu valtion rahoituksesta.
©Esmerk
Espoo kaavailee Länsimetron jatkoa jopa Saunalahteen asti
Hufvudstadsbladet, 07 kes 2011, s.8:-
Espoo kaavailee länsimetron jatkoa Kivenlahteen heti Matinkylä-osuuden valmistuttua. Kivenlahti-osuudelle suunnitellaan kuutta maanalaista asemaa, jotka ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja Saunalahti.
Uuden metro-osuuden kustannusarvio on noin 700 milj. euroa. Työn arvioidaan alkavan vuonna 2014, ja liikenne käynnistyisi uudella linjalla vuonna 2020.
©Esmerk
Espoon Finnoon alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu
Hufvudstadsbladet, 07 kes 2011, s.8:-
Espoon Finnoon alueen suunnittelusta järjestetään arkkitehtikilpailu. Kisa käynnistyy joulukuussa 2011 ja ehdotukset tulee jättää toukokuuhun 2012 mennessä. Mahdollisesti voittajaehdotus jalostetaan koko alueen asemakaavaksi.
Finnoossa pitäisi olla Espoon suunnitelmien mukaan noin 25 000 asukasta vuoden 2035 paikkeilla. Alueesta kaavaillaan merellistä kaupunginosaa, jonne olisi metroyhteys.
©Esmerk
Espoo kaavailee Länsimetron jatkoa jopa Saunalahteen asti
Helsingin Sanomat, 07 kes 2011, A3, .A11:-
Espoo kaavailee Länsimetron jatkoa Matinkylän jälkeen Kivenlahteen ja jopa Saunalahteen. Kun metro aloittaa liikennöinnin Ruoholahdesta Matinkylään, suorat bussiyhteydet Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan katkeavat. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että syöttöliikenne kohdistuu länsipuolelta Matinkylään, joka käy liikenteellisesti ahtaaksi.
Louko ja Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanovat, että kun suunnittelu alkaa nyt, kaavoituksen ja niistä tehtyjen valitustenkin jälkeen metron jatkeen louhintatyöt voisivat alkaa 2014. Matinkylään ulottuvan tunnelin arvioidaan olevan louhittu vuoden 2013 lopulla. Metrolla pääsisi Kivenlahteen ennen vuotta 2020. Metron jatke Matinkylästä eteenpäin toisi mukanaan ainakin viisi asemaa: Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden.
Espoon laskelmien mukaan metron jatke Kivenlahteen maksaa 610 milj. euroa, Saunalahteen 723 milj. euroa. Matinkylään ulottuvan metron kustannusarvio on 800 milj. euroa. Metron suunnitellaan kulkevan tunnelissa myös Matinkylästä eteenpäin.
©Esmerk
Herttoniemeen nousee uusi metrovalvomo
Helsingin Uutiset, 04 kes 2011, 1, 5:-
HKL:n uutta metrovalvomoa rakennetaan Herttoniemeen. Rakennukseen tulee viisi kerrosta ja tiloja yhteensä 3 800 kerrosneliömetriä. HKL:n rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi kertoo isojen tilojen tulevan tarpeeseen, sillä tarkoituksena on keskittää koko valvomotoiminta Herttoniemeen. Lisäksi tilatarpeet kasvavat Länsimetron ja metron automatisoinnin vuoksi.
Uusi valvomorakennus valmistuu syyskuussa 2011. Sen jälkeen alkaa tilojen tekninen varustelu. HKL:n kiinteistöjen tekninen valvonta siirtyy rakennukseen vuoden 2011 loppuun mennessä, ja vuonna 2012 taloon siirretään koko metroliikenteen valvonta ja metron järjestyksenpitovalvomo. Lisäksi rakennukseen aiotaan sijoittaa liityntäbussien kuljettajien taukotiloja, metrovartijoiden työnjohdon tukikohta ja HKL:n toimistotiloja.
©Esmerk
Otavantieltä ei pääse kääntymään Kauppaneuvoksentielle
Lauttasaari, 03 kes 2011, 2:-
Postiin tai Gyldenintielle autolla ajava ei pääse toistaiseksi kääntymään Otavantieltä Kauppaneuvoksentielle. Länsimetron rakentamiseen liittyvät putkisto- ja kaapelisiirrot valmistuvat Lauttasaaressa heinäkuussa 2011.
©Esmerk
Pursiseura NJK harkitsee satamaa Espooseen
Helsingin Sanomat, 02 kes 2011, A14:-
Suomen vanhin pursiseura NJK suunnittelee muuttoa Espoon Karhusaareen. Länsimetron ja uuden kaupunginosan rakentaminen on saanut tällä hetkellä Helsingin Koivusaaressa majailevan NJK:n etsimään parempaa paikkaa.
Espoo toivottaa NJK:n tervetulleeksi. Teknisen toimen johtaja Olavi Loukon mukaan Karhusaaren satamassa olisi monia hyviä puolia. Ravintola palvelisi samalla lähialueen työväkeä, ja kulkuyhteys satamaan on jo rakenteilla Keilaniemen kohdalla.
©Esmerk
HSL suunnittelemaan Kirkkonummen joukkoliikennettä
Kirkkonummen Sanomat, 02 kes 2011, 3:-
HSL:n hallitus on hyväksynyt vuosille 2013-2017 tehdyn Kirkkonummen linjastosuunnitelman. Kirkkonummen sisäisen liikenteen osalta liikennesuunnittelu siirtyy HSL:lle v. 2013 ja Helsingin linjojen osalta v. 2014. Liityntälinjastoon siirrytään v. 2016, jolloin länsimetron liikennöinnin pitäisi tämänhetkisen arvion mukaan käynnistyä.
©Esmerk
Rakennusyhtiöiden ykkönen on Soraset
Talouselämä, 27 tou 2011, 79-80:-
Talouselämä on listannut Suomen 500 suurinta yritystä vuoden 2010 liikevaihtojen perusteella. Lehti kertoo myös suurimmat kasvajat toimialoittain.
Rakennusyhtiöiden ykkönen on Soraset. Rakennusalalla ei voi vielä puhua nousukaudesta. Vuoden 2010 menestyjät lähtivät ensimmäisten joukossa rakentamaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja. YIT sai voittoja Suomesta ja Venäjältä, NCC Rakennus Suomesta.
SRV:llä on mahdollisuus parantaa tulostaan nopeastikin. Lemminkäisen mahdollinen tulosparannus jää loppuvuoteen.
Vuokra-asunnot eivät nyt kiinnosta rakentajia. Toimitila- ja infrastruktuurirakentaminen ovat rakennusmarkkinoiden murheenkryynit. Infrassa käynnissä ovat länsimetron ja kehäradan tapaiset jättihankkeet. Toimiala on silti vaikeuksissa. Korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti.
©Esmerk
Länsimetro näkyy Espoon maisemassa
Metro, 26 tou 2011, 7:-
Vaikka Länsimetro rakennetaankin maan alle, vaikuttaa se Espoon maisemaan monin tavoin. Esimerkiksi Matinkylään ja Niittykumpuun tulee metroasemien ympäristöön runsaasti uusia taloja. Myös kulkureitit muuttuvat. Muutosten myötä vanhoja kiinteistöjä voidaan laajentaa tai korottaa.
Matinkylään ja Niittykumpuun on tulossa yhteensä lähes 300 000 neliömetriä uutta rakennusoikeutta asemien ympäristöön. Matinkylään varaudutaan rakentamaan myös uusi bussitunneli. Molempien asemien ympäristön muutostöitä rahoitetaan tonttimaata myymällä ja kaavoitusmaksuja perimällä. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli aihetta kokouksessaan 25.5.2011.
©Esmerk
Espoon Matinkylän metroaseman ja -tunnelin urakka Odenille
Rakennuslehti, 26 tou 2011, 8:-
Länsimetron Matinkylän aseman ja metrotunnelien sekä kahden kuilun louhintaurakan on voittanut ruotsalainen Oden. Urakan arvo on 27 milj. euroa.
Louhinta alkaa heinä-elokuussa 2011.
©Esmerk
Tapiolan Pohjantien ruuhkiin luvassa muutoksia v. 2020
Länsiväylä, 25 tou 2011, 4:-
Espoon kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Markku Antinojan mukaan Tapiolan Pohjantien liikenteen sujuvuuteen ei ole tulossa lähiaikoina muutoksia. Ahtinoja kuitenkin arvioi, että helpotusta on luvassa vuoden 2020 tienoilla jo rahoituksen saaneen pikaraitiotien myötä.
Espoon teknisen lautakunnan puheenjohtaja Marjo Matikka pitää pikaraitiotietä hyvänä ratkaisuna Tapiolalle. Matikan mielestä raitiotie olisi sopinut muuallekin, jos esim. Länsimetrosta olisi luovuttu.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Tapiola ja Otaniemi uudistuvat ja yhdistyvät
Helsingin Sanomat, 19 tou 2011, A2:-
Helsingin Sanomat kertoo pääkirjoituksessaan, että Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi 16.5.2011 suunnitelman Tapiolan ja Otaniemen uudistamisesta ja yhdistämisestä. Yritys modernisoida suomalaisen arkkitehtuurin lippulaiva-alueet on kunnianhimoinen ja uhkarohkea.
Tapiolan uudistamisessa on lähdetty viisaasti siitä, että puutarhakaupunkiin tai muihin Tapiolan perinteisiin tunnuspiirteisiin ei kosketa. Alueen uusin osa, 1980-luvulla rakennettu liikekeskus puretaan. Sen alle tulee metroasema ja bussiterminaali ja niiden päälle uusi kauppakeskus ja asuintaloja. Tavoitteena on vahvistaa Tapiolan keskustaa ja rakentaa siitä keskus, jossa on elämää aamusta iltaan. Otaniemen henkeä yliopistokampuksena pyritään vahvistamaan tekemällä siitä kävelykampus. Otaniemen tulevan metroaseman yhteyteen on mahdollisuus rakentaa päärakennus Aalto-yliopiston taideteolliselle korkeakoululle.
Tapiola ja Otaniemi yhdistyvät, jos suunnitelman ajatus Kehä I:n kattamisesta viherkannella toteutuu. Otaniemi ja Keilaniemi puolestaan aiotaan yhdistää muuttamalla Karhusaarentie kaupunkimaiseksi katuympäristöksi. Keilaniemestä, Tapiolasta ja Otaniemestä tulisi näin yhtenäinen laaja kaupunki, jossa yhdistyvät liike-elämä, opetus, kauppa ja asuminen. Toivottavasti alue rakennetaan hienoja perinteitä korostaen.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Liikenneturvallisuus mukaan suunnittelutyöhön
Lauttasaari, 19 tou 2011, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Glenn Potrykus uskoo lehden pääkirjoituksessa, että liikenneonnettomuudet lisääntyvät Lauttasaaressa. Länsimetron asema lisää liikennettä varsinkin Lauttasaarentiellä, ja Vattuniemeen tulee uusia asuntoja ja autoja metrosta huolimatta.
Liikennejärjestelyiden suunnittelussa olisi otettava huomioon liikenneturvallisuus sekä valtaväylillä että asuntoalueilla.
©Esmerk
Tapiolan liikekeskus uusiutuu täydellisesti metron myötä
Länsiväylä, 18 tou 2011, 1, 3:-
Espoon kaupunki jatkoi Tapiolan tennispuiston vuokrasopimusta n. neljällä vuodella. Alun perin tennispuiston sopimus piti päättyä v. 2016. Tenniskeskuksen alue aiotaan muuttaa asuinkäyttöön.
Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkisen mukaan Tapiolassa käy metron tulon myötä iso myllerrys, mutta tennispuiston suhteen ei ole kiire. Tennispuisto kuuluu Tapiolan ja Otaniemen kehittämisen uusiin linjauksiin, jotka Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi 16.5.2011. Länsimetron muassa Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen muodostaman T3-alueen investoinnit nousevat 4-5 mrd. euroon jo lähivuosina. Tapiolan liikekeskuksen uudistuksen lisäksi Merituulen tien päällä uusitaan kaikki rakennukset metroaseman alueella, Mäkinen kertoo. Muun muassa SRV-yhtiölle varattavan Juva-talon tilalle suunnitellaan vanhusten asumis- ja palvelukeskusta.
©Esmerk
Tapiolan keskustan suuret muutokset etenemässä
Helsingin Sanomat, 17 tou 2011, s.A3, A15:-
Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on hyväksynyt uudet linjaukset Tapiolan ja Otaniemen kehittämisestä. Länsimetron mukana tehtävät uudistukset mullistavat toteutuessaan koko Tapiolan keskuksen.
Purettavaksi joutuu muiden asuin- ja liikerakennusten mukana esimerkiksi nykyinen Stockmann. Sitä ennen rakennetaan kuitenkin uusi, laajempi Stockmann purettavan K-marketin paikalle ja Merituulentien yläpuolelle.
Länsimetron aikaan vuonna 2015 valmistuvan uuden tavaratalon päällä olevalle viherkannelle suunnitellaan neljää, ainakin 10-kerroksista asuintornitaloa.
Tavoitteena on saada Tapiolan keskustaan tuhatkunta uutta asuntoa.
Asukasyhdistys Tapiola Killan mukaan keskuksen uudistamisessa ei ole otettu huomioon kaupunginosan asukkaiden mielipiteitä. Asukasyhdistys aikoo valittaa nykyisistä suunnitelmista, jos niistä ei luovuta.
©Esmerk
Tapiolan keskustan suuret muutokset etenemässä
Hufvudstadsbladet, 17 tou 2011, 7:-
Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on hyväksynyt uudet linjaukset Tapiolan, Keilaniemen ja Otaniemen kehittämisestä. Uudistukset merkitsevät suuria muutoksia Tapiolan keskustalle.
Metroaseman ja bussiterminaalin myötä Stockmannin tavarataloa ja sen ympärillä olevia liikkeitä laajennetaan Merituulentiellä. Tavaratalokompleksin päälle kaavaillaan neljää asuintornitaloa. Kauppa tarvitsee lisää asiakkaita, metro ja liityntäliikenne puolestaan lisää matkustajia.
Tapiolan keskusta varataan Tapiola-yhtiöille. Merituulentien ja Etelätuulentien risteyksessä oleva alue varataan rakennusyhtiö SRV:lle. Kortteleihin suunnitellaan asuntoja ja vanhusten palvelutaloa.
Tapiolan puutarhakaupungin keskustaa koskevat suunnitelmat ovat kiistanalaisia. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on huolissaan siitä, miten arvokkaiden alueiden käy, kun niiden suunnittelusta ei järjestetä arkkitehtikilpailuja.
©Esmerk
TaiKista valmistuneiden vinkkejä Helsingin designpääkaupunki-vuoteen
Helsingin Sanomat, 14 tou 2011, C2:-
Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun lopputyönäyttelyn arvion kainalojutussa kysytään Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuvien vinkkejä Helsingin designpääkaupunki-vuoteen 2012.
Arkkitehtuurista valmistuva 28-vuotias Carlos Lamuelan mielestä Länsiväylä pitäisi muuttaa bulevardiksi. Koska länsimetroa ollaan rakentamassa, riippuvuutta fossiilisista polttoaineista tulisi Lamuelan mielestä vähentää. Lamuel käsittelee aihetta lopputyössään.
Lamuelin mukaan maailmalla on jo menestyksekkäästi muutettu moottoriteistä bulevardeja. Tulevaisuudessa Kehä I:n sisäpuolella ei olisi moottoriteitä, vaan julkista liikennettä, Lamuel ehdottaa.
©Esmerk
Urheilupuiston urakka meni Peabille
Rakennuslehti, 12 tou 2011, 8:-
Länsimetro ja Peab Infra solmivat 3.5.2011 maanrakennusurakkasopimuksen koskien Urheilupuiston asemaa ja työtunnelia. Urakan arvo on 7,4 milj. euroa ja työt alkavat välittömästi.
©Esmerk
Länsimetron rakennustöistä aiheutuu katujärjestelyjä
Lauttasaari, 12 tou 2011, 2:-
Lauttasaaren Kauppaneuvoksentie sulkeutuu toukokuun 2011 puolivälissä Otavantien kohdalla ja muuttuu kaksisuuntaiseksi Otavantien ja Gyldenintien välillä.
Syynä ovat Länsimetron rakentamiseen liittyvät putkisto- ja kaapelisiirrot, jotka päättyvät heinäkuussa 2011.
©Esmerk
Lemminkäinen tekee Länsimetron Koivusaaren louhintaurakan
Lauttasaari, 12 tou 2011, 3:-
Lemminkäinen Infra Oy on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron Koivusaaren louhintaurakasta. Urakkaan sisältyy Koivusaaren aseman, Katajaharjun kuilun ja kahden kilometrin pituisen metrotunnelin louhinta. Urakka on arvoltaan yli 22 milj. euroa.
Työt aloitetaan kesäkuussa 2011, ja ne valmistuvat vuoden 2013 alussa.
Loput Länsimetron louhintaurakat kilpailutetaan vuoden 2011 aikana. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo kehäradan pian valmistuvien louhintojen vapauttavan kapasiteettia metrohankkeeseen.
©Esmerk
Espoon Finnooseen suunnitellaan uutta kaupunginosaa
Hufvudstadsbladet, 08 tou 2011, 10:-
Espoon Finnoon, entiseltä nimeltään Suomenojan, alueelle suunnitellaan asuntoja 20 000 asukkaalle sekä 6 000:tta työpaikkaa, kun jätevedenpuhdistamo siirtyy Blominmäkeen.
Finnoon aluetta suunnitellaan sen varaan, että länsimetroa jatketaan Kivenlahteen heti, kun rataosuus Matinkylään valmistuu vuonna 2015. Finnoon projektinjohtaja Torsti Hokkanen kertoo, että Espoon kaupunginvaltuuston on määrä päättää länsimetron jatkamisesta jo kuluvalla valtuustokaudella. Metropäätös tulee valtuustokäsittelyyn jo loppukesällä tai syksyllä 2011.
Metroasema rakennetaan alueen keskelle, joten liityntäbusseja ei tarvita. Tarkoituksena on mahdollisimman hiilineutraali kaupunginosa. Metroaseman läheisyyteen rakennetaan kerrostaloja, joista on merinäköala. Alueen lintuvesistä kaavaillaan vetonaulaa. Lähelle rantaa aiotaan rakentaa kanavia.
Kaupunki omistaa alueesta 75 %. Rakennusoikeuksien myynnin lasketaan tuottavan 500 milj. euroa. Osa summasta voidaan käyttää länsimetron jatkamista varten.
©Esmerk
Tapiolan urheilupuiston metroaseman kaivuutyöt alkavat
Helsingin Sanomat, 05 tou 2011, A17:-
Länsimetro ja Peab Infra allekirjoittivat 4.5.2011 noin 7,4 milj. euron arvoisen maanrakennusurakkasopimuksen Espoon Tapiolan urheilupuiston metroasemasta ja työtunnelista. Urakkaan tuli 12 tarjousta.
Työt alkavat välittömästi ja valmistuvat vuoden 2011 lopulla. Urheilupuiston asemaurakka toteutetaan poikkeuksellisesti avokaivantona, sillä se mahdollistaa aseman yhteyteen sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamisen.
©Esmerk
Lemminkäinen tekee Länsimetron Koivusaaren louhintaurakan
Rakennuslehti, 05 tou 2011, 8:-
Lemminkäinen on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron Koivusaaren louhintaurakasta. Urakkaan sisältyy Koivusaaren aseman, Katajaharjun kuilun ja kahden kilometrin pituisen metrotunnelin louhinta. Urakka on arvoltaan noin 22 milj. euroa. Työt aloitetaan kesäkuussa 2011 ja ne valmistuvat vuoden 2013 alussa.
©Esmerk
Lauttasaaressa päästään rakentamaan metroaseman sisäänkäyntiä
Lauttasaari, 05 tou 2011, 3:-
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.4.2011 Lauttasaaren Gyldénintien kortteliosan ja puistoalueen asemakaavamuutoksen. Tämä merkitsee vihreää valoa Länsimetron aseman sisäänkäynnin maanpäällisille rakenteille.
Osasta liiketonttia ja puistoaluetta tulee aukio. Sille tulevat metroaseman sisäänkäyntirakennus ja ilmanvaihtokuilut toteutetaan siten, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteys Gyldénintien ja Lahnalahden puiston välillä säilyy.
Aukion myötä pysäköintipaikat vähenevät kymmenellä, mutta osa niistä pystytään korvaamaan.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Taidekaava osaksi Lauttasaaren kaavasuunnittelua
Lauttasaari, 05 tou 2011, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen varapuheenjohtaja Juha Kotipelto toivoo lehden pääkirjoituksessa taidekaavaa osaksi Lauttasaaren asemakaavasuunnittelua. Taidekaavassa määritellään mm. taideteosten sijoituspaikat.
Helsingin kaupunki aikoo hankkia Lauttasaareen tulevalle Länsimetron asemalle taidetta prosenttiperiaatteella, mitä Kotipelto pitää hyvänä alkuna. Hänen mielestään metroaseman taiteen on kuvastettava Lauttasaarta.
©Esmerk
Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksesta tuli jatkosuunnittelun pohja
Lauttasaari, 05 tou 2011, 2:-
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 28.4.2011 Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.
Koivusaaresta on määrä tulla n. 4 000 asukkaan ja n. 1 500 työpaikan kaupunginosa, jonka perustana on tulevan Länsimetron asema.
©Esmerk
Espoon Urheilupuiston metroaseman yhteyteen iso pysäköintilaitos
Länsiväylä, 04 tou 2011, 3:-
Espoon kaupunki ja Länsimetro Oy ovat perustaneet yhtiön, joka toteuttaa Urheilupuiston metroaseman yhteyteen rakennettavan pysäköintilaitoksen.
Espoo rahoittaa 390 pysäköintipaikkaa ja Länsimetro Oy 60 paikkaa. Toisessa vaiheessa rakennetaan 320 paikkaa lisää.
Pysäköintiyhtiön rahoitustarve on 5,5 milj. euroa.
©Esmerk
Espoo suunnittelee kanavakaupunginosaa Suomenojan paikalle
Helsingin Sanomat, 03 tou 2011, A17:-
Suomenojan jätevedenpuhdistamon alue muuttuu merenrantakaupungiksi, jos Espoon visiot toteutuvat. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistuessa Blominmäkeen Suomenojassa alkaa mylläys. Alue muuttuu nimestä lähtien, sillä Suomenojan sijaan puhutaan Finnoosta.
Finnoon aluetta suunnitellaan sen varaan, että länsimetroa jatketaan Kivenlahteen, kun RuoholahtiMatinkylä-rata on valmis. Venesataman ja metroaseman läheisyyteen nousee kerrostaloja merinäköaloineen, ja merenranta onkin alueen myyntivaltti. Rantaviivaa aiotaan myös lisätä rakentamalla mahdollisimman paljon kanavia, kertoo Finnoon projektinjohtaja Torsti Hokkanen Espoon kaupungilta.
Asukkaiden on myös tarkoitus pärjätä ilman omaa autoa ja metroasema rakennetaan alueen keskelle, joten liityntäbusseja ei tarvita.
Rakennustyöt alkavat varsinaisesti noin vuonna 2015. Laajennettu venesatama ja mahdolliset maamerkeiksi suunnitellut 2030-kerroksiset tornitalot valmistunevat vuoden 2025 jälkeen.
Kaupunki omistaa muutaman sadan hehtaarin suunnittelualueesta 75 %, ja se odottaakin saavansa miljoonan kerrosneliömetrin kaavoittamisesta kassaansa puolisen miljardia euroa.
©Esmerk
Pysäköintihalli Jousenpuiston metroaseman yhteyteen
Hufvudstadsbladet, 03 tou 2011, 9:-
Jousenpuiston metroaseman läheisyyteen rakennetaan pysäköintihalli. Ensivaiheessa pysäköintiyhtiön muodostavat Espoon kaupunki ja Länsimetro Oy. Myöhemmin halli siirtyy alueen asuntoyhtiöille.
Pysäköintihalliin tulee aluksi 450 autopaikkaa ja myöhemmin vielä 320 lisäpaikkaa.
©Esmerk
Urheilupuiston urakka meni Peabille
Rakennuslehti.fi, 03 tou 2011, online:-
Länsimetro ja Peab Infra solmivat 3.5.2011 maanrakennusurakkasopimuksen koskien Urheilupuiston asemaa ja työtunnelia. Urakan arvo on 7,4 milj. euroa ja työt alkavat välittömästi. Länsimetron toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan urakka toteutetaan poikkeuksellisesti avokaivantona, koska työtapa mahdollistaa aseman yhteyteen sijoitettavan pysäköintilaitoksen rakentamisen.
Kaivanto sijoittuu tyhjälle tontille Merituulentien ja Esport Centerin väliseen maastoon. Tontin omistaa Espoo.
©Esmerk
Lemminkäinen tekee Länsimetron Koivusaaren louhintaurakan
Kauppalehti, 02 tou 2011, 6:-
Lemminkäinen on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron Koivusaaren louhintaurakasta. Urakkaan sisältyy Koivusaaren aseman, Katajaharjun kuilun ja kahden kilometrin pituisen metrotunnelin louhinta. Urakka on arvoltaan noin 22 milj. euroa. Tunneli ja asema sijoittuvat osittain meren alle, joten urakka on teknisesti haastava. Työt aloitetaan kesäkuussa 2011 ja ne valmistuvat vuoden 2013 alussa.
©Esmerk
Metro muuttaa Niittykumpua kaupunkimaisemmaksi
Länsiväylä, 30 huh 2011, 4:-
Niittykummun metroasema valmistuu Länsimetron aikataulussa eli v. 2015. Espoon kaupungin kehittämisarkkitehti Risto Linkovuori arvioi, että Niittykummun uudet asuntokorttelit olisi rakennettu vuoteen 2030 mennessä.
Linkovuoren mukaan uudet liikkeet sijoittuvat metroaseman lähelle Haukilahdenkadun molemmin puolin. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Loukon mukaan suunnitelmat saivat Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa 95-%:sti myönteisen vastaanoton. Loukon mukaan vielä kuitenkin tarvitaan lisäselvityksiä siten, että metron syöttöliikenne toimii sekä Suurpellosta että Haukilahdesta.
©Esmerk
Espoo investoi miljardeja Kehä I:n ympärille
Hufvudstadsbladet, 28 huh 2011, 1, 4:-
Nokian vaikeuksista huolimatta Espoo panostaa huomattavasti Keilaniemen, Tapiolan ja Otaniemen kehittämiseen. Investointien arvioidaan olevan arvoltaan 4-5 mrd. euroa. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Laakso toteaa, että paljon on oltava valmiina vuonna 2015, kun metroliikenne Ruoholahdesta Matinkylään alkaa. Hänen mukaansa panostukset tehdään Nokiasta ja Aalto-yliopiston kampuksen sijoituspaikasta riippumatta.
Tapiolassa suunnitteilla on mm. kaupungintalon lisärakennus ja hotelli, liikekompleksin kunnostus ja lisää asuntoja. Otaniemen suunnassa Kehä I ohjataan tunneliin tai katetaan, mikä avaa uusia mahdollisuuksia asuinrakentamiselle. Rannan läheisyyteen suunnitellaan neljää tornitaloa.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan investoinnit tehdään yhdessä Aalto-yliopiston, VTT:n ja alueen yritysten kanssa. Laakso toteaa puolestaan Espoon tukevan vientiä, työllisyyttä ja maan kilpailukykyä. Alueen halutaan houkuttelevan sekä yrityksiä, opiskelijoita, tutkijoita että asukkaita.
©Esmerk
Lauttasaaren metroasema saa ilmavan ilmeen
Metro, 28 huh 2011, 6:-
Lauttasaaren metroaseman eteläinen sisäänkäynti saa lastumaisen, ilmavan ilmeen kaavamääräysten mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi muutoksen kaavaan 27.4.2011. 200 neliön sisäänkäyntirakennus on yksi urakka monista Länsimetron työlistalla.
Toimitusjohtaja Matti Kokkinen laskee, että louhintaurakoista on ostettu 60 % ja tunnelista on louhittu valmiiksi 5,3 %. Vauhti on kuitenkin kiihtymässä, Kokkinen kertoo.
©Esmerk
Lemminkäinen tekee Länsimetron Koivusaaren louhintaurakan
Rakennuslehti.fi, 28 huh 2011, online:-
Lemminkäinen on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron Koivusaaren louhintaurakasta. Urakkaan sisältyy Koivusaaren aseman, Katajaharjun kuilun ja kahden kilometrin pituisen metrotunnelin louhinta. Urakka on arvoltaan noin 22 milj. euroa. Tunneli ja asema sijoittuvat osittain meren alle, joten urakka on teknisesti haastava. Työt aloitetaan kesäkuussa 2011 ja ne valmistuvat vuoden 2013 alussa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen toteaa, ettei turvallisuudesta tingitä vaativissa olosuhteissa. Urakka sisältääkin merkittäviä suojausrakenteita, joilla varmistetaan rakennuksen aikana vedenpitävyys.
©Esmerk
HSL uudistaa viikonloppujen yöbussiliikennettä
TV YLE TV2, 27 huh 2011, online:-
HSL aikoo keskittää viikonlopun yöbussiliikennettä Kampin terminaaliin. Siirtoa perustellaan mm. turvallisuuden lisäämisellä. HSL:n ryhmänjohtaja Sami Aherva sanoo, että terminaalissa on vartijoita ja aktiivinen kameravalvonta, mikä lisää turvallisuutta. Sisätila on muutoinkin viihtyisämpi kuin ulkotila.
Kampin katutason liikenne siirtyy Espoon terminaaliin jo viimeistään vuoden päästä syksyllä. Kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna 2015, vapautuu Kampin terminaalista tilaa Espoon-suunnan bussiliikenteeltä. HSL:n suunnitelmissa on ottaa silloin vapautuva tila etenkin yövuorojen käyttöön.
Ongelmana ovat Elielinaukion kaasubussit, joita ei voi ajaa Espoon terminaaliin ennen kuin sinne tehdään rakenteellisia uudistuksia. Terminaalien omistajat Helsinki ja Espoo tutkivat asiaa jo aiemmin. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri aikoo kutsua osapuolet taas pohtimaan tilannetta.
©Esmerk
Espoon Finnoosta haluutaan tehdä merellinen asuinalue
Länsiväylä, 27 huh 2011, 3:-
Espoon Finnooseen aiotaan kehittää 20 000 asukkaan merellinen ja urbaani kaupunginosa, jonne pääsee metrolla. Finnoo-projektin johtaja Torsti Hokkasen mukaan Finnooseen ei tule ostoskeskusta, vaan palvelut aiotaan toteuttaa pienliikeperiaatteella metroaseman ympäristöön.
Liikenteellisesti parin seuraavan vuosikymmenen aikana nouseva Finnoon asuinalue tukeutuu vahvasti metroon. Espoossa odotetaankin valtion päätöstä osallistua länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen.
Espoo ja valtio jakaisivat metron jatkon rakentamisen kustannukset puoliksi. Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tommi Laakson mukaan Espoo voi tehdä rahoituspäätöksensä hyvinkin nopeasti, jos valtion osallistuminen varmistuu.
©Esmerk
Espoon Niittykumpua suunnitellaan kaupunkimaisemmaksi
Länsiväylä, 27 huh 2011, 7:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta suunnittelee Niittykummun asemakaavan muutoksia. Niittykummun metroasema rakennetaan länsimetron aikataulussa ja metroaseman lähiympäristö muutetaan kaupunkimaisemmaksi. Alueen asukasmäärä lisääntyy 3700 asukkaalla.
©Esmerk
Espoon Keilaniemeen neljä asuintornitaloa
Iltalehti, 23 huh 2011, 23:-
Espoon Keilaniemen metroaseman viereen on määrä rakentaa neljä 32-40-kerroksista asuintornitaloa. Hanke toisi toteutuessaan Espooseen Suomen korkeimmat asuintalot. Alueen kehittäminen muodostaa osan Länsimetron yhteydessä toteutettavasta kaupunkiuudistuksesta.
©Esmerk
Espoon Keilaniemen tornitalojen rakentaminen voi alkaa jo 2013
Helsingin Sanomat, 22 huh 2011, s.A3, A11:-
Espoon Keilaniemen asemakaava uudistuu vuonna 2013. Rakennusliike SRV kaavailee alueelle neljää pyöreää tornitaloa, joista yhteen tulee 40 kerrosta ja matalimpiinkin 32. Ensimmäinen asuintorni pyritään saamaan valmiiksi vuonna 2015, samaan aikaan metron kanssa. Loput SRV aikoo rakentaa vuoteen 2020 mennessä.
Kehä I lasketaan Keilaniemen alueella 450 metrin pituiseen tunneliin, jonka päälle tulee puistokansi. Asuintornit rakennetaan kannen päälle ja niiden väliin tulee uusi metroasema. Projektijohtaja Tuomo Poutiainen SRV:stä kertoo, että alueelle tulee myös päivittäistavarakauppa, kahvila ja ravintola.
Ilmarinen puolestaan aikoo rakennuttaa Keilaniemeen 111 metriä korkean toimistotornin aivan rantaan. Rakennustyöt alkavat heti, kun vuokralaiset on löydetty.
Espoon "Manhattanin" tunneli ja liikenneympyrät maksavat 110 milj. euroa. Tapiolan projektijohtajan Antti Mäkisen mukaan raha otetaan kaupungin kassasta, mutta Espoo saa rakennusliikkeeltä korvausta tonttien myynnistä.
©Esmerk
Länsimetro nostaa asemien lähellä olevien asuntojen hintoja
Helsingin Sanomat, 22 huh 2011, s.A11:-
Länsimetro nostaa asuntojen hintojen asemien läheisyydessä. Kiinteistövälittäjät ennustavat, että eniten hinnat nousevat Tapiolassa ja Matinkylässä, joihin tulee myös uusia palveluja. Kiinteistömaailman Espoon aluejohtaja Marja Pusa arvioi, että pienet asunnot kallistuvat itäisessä Tapiolassa ja Otaniemessä. Huoneistokeskuksen kenttäjohtaja Mika Järvinen arvioi varjoon jääneen Tapiolan nousevan uuteen kukoistukseen. Jo nyt hinnat alueella ovat nousseet.
Itämetron vaikutusta asuntojen hintoihin on tutkittu. Kulosaaressa, Herttoniemessä, Itäkeskuksessa ja Puotilassa hinnat nousivat. Asemien tuntumassa nousu jäi niukemmaksi, koska mielikuvat häiriöistä haittasivat. Liityntäliikenteen varaan jääneillä alueilla hinnat laskivat, koska matka-ajat keskustaan pitenivät. Näin saattaa käydä myös Espoon Olarissa.
©Esmerk
Espoon Niittykumpu saaneekin heti oman metroaseman
Helsingin Sanomat, 22 huh 2011, s.A11:-
Espoon Niittykumpuun rakennetaankin metroasema siten, että se olisi valmis vuonna 2015, kun länsimetron junat alkavat kulkea. Jotta suunnitelma toteutuisi, Espoon tulisi muuttaa asemakaavaa nopeasti. Asia on esillä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 20.4.2011. Aseman ympärille pitäisi saada nykyistä paljon enemmän asukkaita, jotta asemalla olisi tarpeeksi käyttäjiä. Uuden Suurpellon asukkaat pääsevät Niittykummun asemalle liityntäbusseilla.
Espoo aikoo kaavoittaa asuntotontteja siten, että uusia asuntoja voitaisiin rakentaa 3 700 asukkaalle. Niittykumpuun varataan paikka myös kahdelle marketille. Asema maksaa 25-30 milj. euroa. Rahat rakentamiseen saadaan kaavoituksessa syntyvistä tonteista, kertoo Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko.
©Esmerk
Espoon Matinkylään sovitellaan uimahallia metroaseman naapuriksi
Helsingin Sanomat, 22 huh 2011, s.A11:-
Espoon Matinkylän metroasemasta tulee länsimetron vilkkain. Aseman kautta kulkee päivittäin noin 30 000 ihmistä. Metroasema ja bussiterminaali rakennetaan Ison Omenan eteläpuolelle. Liityntäbussiterminaali rakennetaan metroaseman päälle.
Terminaalin yläpuolelle rakennetaan tornitalo, johon kaavaillaan yksityisiä ja julkisia palveluja, mm. uusi terveysasema. Nykyinen terveysasema kaupaa pian peruskorjausta ja laajennusta, joten perusturvajohtaja Juha Metson mukaan olisi luontevaa sijoittaa uusi terveysasema metron naapuriin.Kaupunkisuunnittelulautakunta sovittaa myös uimahallia metroaseman ja vanhan ostokeskuksen väliin Kalapuistoon. Se rakennettaisiin osittain maan alle, jolloin se kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen mukaan veisi vähemmän puistoa ja varjostaisi vähemmän naapureitaan.
©Esmerk
Espoon Niittykumpu saaneekin heti oman metroaseman
Hufvudstadsbladet, 22 huh 2011, 10:-
Espoon Niittykumpuun rakennetaankin metroasema siten, että se olisi valmis vuonna 2015, kun länsimetron junat alkavat kulkea. Jotta suunnitelma toteutuisi, Espoon tulisi muuttaa asemakaavaa nopeasti. Asia on esillä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 27.4.2011.
Espoo aikoo kaavoittaa asuntotontteja siten, että uusia asuntoja voitaisiin rakentaa 3 700 asukkaalle. Niittykumpuun varataan paikka myös kahdelle marketille. Metroaseman alueen rahoitus hoidetaan uuden asemakaavan tuomilla rakennusoikeuksilla.
Koko alue ei ehdi valmistua vuoteen 2015 mennessä. Kehittämisarkkitehti Risto Linkovuori toteaa, että alueen ytimen tulee olla valmis metroliikenteen alkaessa. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoo, että perustyöt on halvinta tehdä samaan aikaan metron rakentamisen kanssa.
©Esmerk
Espoon Keilaniemeen neljä asuintornitaloa
Hufvudstadsbladet, 22 huh 2011, 10:-
Espoon Keilaniemen metroaseman viereen on määrä rakentaa neljä 32-40-kerroksista asuintornitaloa. Samalla Kehä I sijoitetaan alueella 500 metrin pituiseen tunneliin, jonka päälle tulee puistokansi.
Alueen rakennusoikeus sisältää 82 000 neliötä asuinpinta-alaa ja 9 000 neliötä toimistopinta-alaa. Talojen pysäköintihalleista on yhteys metroasemalle.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee suunnitelmia 27.4.2011.
©Esmerk
Automaattimetron laiturien ovet aiheuttavat ongelmia
Helsingin Sanomat, 21 huh 2011, s.A16:-
Automaattimetron laiturien ovien testaus ei ole edennyt Vuosaaren metroasemalla toivotulla tavalla. Ongelmat saattavat viivästyttää Vuosaaren toisen metroraiteen käyttöönottoa ja ehkä koko automaattimetroa. Ongelmana on se, että laiturille asennettavien ovien ja laiturille lipuvan junaan jää liian iso rako. Rako on vain noin viidentoista sentin levyinen, mutta koska sinne mahtuu pieni ihminen pujahtamaan, se on ongelma automaattimetrolle.
HKL pohtii, voidaanko tilanne korjata pienin toimenpitein vai vaatiiko ongelma ovien tai koko ovijärjestelmän vaihtoa. Ongelmaa vaikeuttaa se, että ovet ja laiturille metron kulkusuunnan mukaisesti asennettavat seinät ovat suoria, kun taas metro on pyöreä.
Ovet toimittaa Siemensin ranskalainen alihankkija Faiveley, kun koko automaattimetrohankkeen pääkumppani on Siemens. Pelkkä ovijärjestelmä maksaa noin parikymmentä miljoonaa euroa. Koko automaattimetro maksaa sata miljoonaa Helsingin ja 56 miljoonaa länsimetron osalta.
©Esmerk
Kuntarahoitukselta 100 milj. euron laina Länsimetrolle
Talouselämä, 21 huh 2011, 14:-
Kuntarahoitus on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron ensimmäisen 100 miljoonan euron lainaerästä. Lainan takaajina ovat Espoo ja Helsinki. Laina-aika on 30 vuotta.
©Esmerk
Espoon Keilaniemeen neljä asuintornitaloa
Taloussanomat, 21 huh 2011, online:-
Fortumin ja Koneen tornitalojen lähettyville Espoon Keilaniemeen on suunnitteilla Suomen korkeimmat asuinrakennukset. Keilaniemeen nousisi neljä 3240-kerroksista asuintaloa. Niihin tulisi noin 82 000 kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta ja 9 000 kerrosneliömetriä toimistorakennusoikeutta.
Talojen rakentaminen edellyttää Kehä I -tien kattamista puolen kilometrin matkalta Keilaniemen ja Tapiolan Itärannan välillä. Talot nousisivat metroaseman yhteyteen. Tornitalojen juureen rakennetaan pysäköintilaitos, jonne tulee myös metroliikenteen liityntäpysäköintiä.
Kehä I:n kattaminen laajentaa Espoon kaupungin mukaan nykyisiä virkistysalueita ja kevyen liikenteen yhteyksiä sekä vähentää liikennemelua alueella. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 27.4.2011 asemakaavaehdotuksen asettamista nähtäville.
©Esmerk
Kuntarahoitukselta 100 milj. euron laina Länsimetrolle
Hufvudstadsbladet, 20 huh 2011, 12:-
Kuntarahoitus on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron ensimmäisen 100 miljoonan euron lainaerästä. Lainan takaajina ovat Espoo ja Helsinki. Laina-aika on 30 vuotta. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin 30 %:n osuudella. Länsimetron jokainen lainaerä tullaan kilpailuttamaan erikseen.
©Esmerk
Matinkylän metrokeskuksen suunnittelu etenee
Länsiväylä, 20 huh 2011, 3:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi Matinkylän metrokeskuksen sisäänkäynnit, linja-autoaseman sekä palvelut yhteen Piispanportin asemakaavan muutoksessa. Kalapuistoon rakennettavasta Matinkylän uimahallista lähtee maanalainen yhteys metrokeskukseen ja Isoon Omenaan.
©Esmerk
Kuntarahoitukselta 100 milj. euron laina Länsimetrolle
Uutispäivä Demari, 20 huh 2011, 9:-
Kuntarahoitus on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron ensimmäisen 100 miljoonan euron lainaerästä. Lainan takaajina ovat Espoo ja Helsinki. Laina-aika on 30 vuotta. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin 30 %:n osuudella. Länsimetron jokainen lainaerä tullaan kilpailuttamaan erikseen.
©Esmerk
Uutisanalyysi: Pisara-radan oppositio loistaa poissaolollaan
Helsingin Sanomat, 20 huh 2011, A18:-
Esa Juntunen käsittelee lehden uutisanalyysissa Helsinkiin suunnitteilla olevaa Pisara-rataa ja sen herättämää huomiota. Hän muistuttaa, että länsimetro valmistuu Espoossa valitusvirsien saattelemana. Pisara-rata on puolestaan valtava hanke sekin, mutta sen oppositio loistaa poissaolollaan.
Poliitikot aina liikenneministeriä myöten kannustavat hanketta eikä vastustau löydy oikein mistään. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa hankkeen saaneen hyvän myötätuulen.
HS:n keräämien tietojen mukaan rataoppositiossa on pari pientä liittoa ja parisenkymmentä aktivistia. Heistä valtaosa on liikenteen ammattilaisia, jotka haluavat että ensin tutkittaisiin muita, halvempia vaihtoehtoja.
©Esmerk
Kuntarahoitukselta 100 milj. euron laina Länsimetrolle
Taloussanomat, 19 huh 2011, online:-
Kuntarahoitus on voittanut tarjouskilpailun Länsimetron ensimmäisen 100 miljoonan euron lainaerästä. Lainan takaajina ovat Espoon kaupunki 72 %:n osuudella ja Helsingin kaupunki 28 %:n osuudella. Laina-aika on 30 vuotta. Länsimetron jokainen lainaerä tullaan kilpailuttamaan erikseen.
©Esmerk
Koivusaaren osayleiskaavaluonnosta käsitellään uudelleen
Lauttasaari, 14 huh 2011, 3:-
Helsingin kaupunkisuunnittelulauta käsitteli Koivusaaren osayleiskaavaluonnosta 7.4.2011, mutta jätti sen pöydälle kolmeksi viikoksi.
Koivusaareen halutaan mm. tehokas joukkoliikenne, jonka Länsimetro takaa. Työpaikkoja tulisi mm. Länsiväylän päälle, metroaseman ja keskustan tuntumaan.
©Esmerk
Kokkinen: Länsimetro valmistuu aikataulussaan
Rakennuslehti, 14 huh 2011, 3, 4:-
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen vakuuttaa, ettei Kehäradan rakentaminen vaikuta Länsimetron louhintaurakoiden aikatauluihin. Valmistumisessa tähdätään edelleen vuoden 2015 loppuun. Kehäradan pitäisi valmistua alkuvuodesta 2014, joten urakat eivät ole täysin päällekkäiset. Länsimetron tekijöistä SRV, YIT, Lemminkäinen ja Kalliorakennus ovat mukana myös Kehäradan tunnelilouhinnoissa.
Länsimetron louhintaurakat ovat tähän asti menneet keskeisille suomalaisrakentajlle. Esimerkiksi Tapiolan kahta työtunnelia louhivat Espoon kaupungin urakoina Peab ja YIT. Ruoholahdessa louhii Lemminkäinen ja Otaniemen ja Matinkylän tunneleissa YIT.
Länsimetron v. 2007 tehty kustannusarvio on pysynyt indeksikorotuksia lukuunottamatta muuttumattomana (713,6 milj.) euroa. Rahoitus varmistui kun EIB, NIB ja Espoon ja Helsingin kaupungit allekirjoittivat Länsimetro Oy:n kanssa puitesopimukset 1.4.2011.
Kainalojutussa kerrotaan Länsimetro Oy:n toimivan varsin pienellä organisaatiolla. Tarkoitus on pysyä pienenä tilaajaorganisaationa. Yhtiön johdossa on hallitus, jonka puheenjohtajana on Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko.
©Esmerk
Länsimetron räjäytykset kiusaavat Lauttasaaressa
Vartti, 13 huh 2011, 3:-
Länsimetron räjäytystyöt piinaavat lauttasaarelaisia. Ruukinlahdentiellä sijaitsevan kerrostalon asukkaat ovat valittaneet kovaäänisistä räjäytyksistä metron projektinjohdolle. Talon seiniin on syntynyt myös halkeamia, joiden epäilleen aiheutuneen metrotöistä.
Länsimetro-projektin vuorovaikutusinsinööri Reijo Jokelan mukaan räjäytykset kuuluvat voimakkaammin kallion päälle perustetuissa taloissa. Vaurioepäilyjä on tullut useita, ja kaikki tarkistetaan, Jokela toteaa.
Mikäli vaurioita syntyy, yksittäinen urakoitsija vastaa niiden korvaamisesta. Lopullinen vastuu on Länsimetrolla.
©Esmerk
Koivusaareen suunnitellaan 4 000 asukkaan kaupunginosaa
Vartti, 13 huh 2011, 5:-
Länsimetron varrella sijaitsevaan Koivusaareen suunnitellaan 4 000 asukkaan asuinaluetta. Kaavaluonnoksessa hahmotellaan alueelle myös noin 1 500 uutta työpaikkaa.
©Esmerk
Länsiväylän verkkosivuilla keskustellaan Suurpelto-hankkeesta
Länsiväylä, 13 huh 2011, 19:-
Netissä porisee -palstalla julkaistiin otteita lehden verkkosivuilla käytävästä Suurpelto-aiheisesta keskustelusta.
Nimimerkki "Raiteita olisi kaivattu" mm. sanoo, että Suurpellon joukkoliikenneyhteydet olisivat toista luokkaa jos Espoo olisi valinnut rantametron sijaan pikaratikkalinjaverkon.
Myös Tony Hagerlund kritisoi Suurpellon suunnitelmaa. Hänen mielestään niin rantarata kuin tuleva metro kulkevat usean kilometrin päästä Suurpellosta, joten uusi kaupunginosa tulee taas nojaamaan autoiluun.
©Esmerk
Helsingin automaattimetro on lajissaan maailman ensimmäinen
Tekniikka Talous, 08 huh 2011, 12-13:-
Lehteen on grafiikan avulla selvitetty, miten Helsingin metroon tuleva automaattimetro toimii. Automaattiajoon siirrytään jo ennen länsimetron valmistumista.
Ensimmäistä kertaa maailmassa jo olemassa olevat junat muutetaan automaattiseksi. Projekti maksaa 115 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetroa louhitaan Lauttasaaressa ja Koivusaaressa
Lauttasaari, 07 huh 2011, 3:-
Länsimetron louhintoja jatketaan jälleen Lauttasaaressa. Kalliorakennus-Yhtiöt louhii metrotunnelia Myllykallion työtunnelin kautta kohti Lauttasaaren ostoskeskusta ja Koivusaarta.
Työyhteenliittymä METRO aloittaa työtunnelin louhinnat ostoskeskuksen vieressä huhtikuun 2011 alussa. METROn Koivusaareen louhima työtunneli valmistuu kesäkuussa, jonka jälkeen alkavat metrotunnelin louhinnat.
©Esmerk
Länsimetrolle lainoittajia
Rakennuslehti, 07 huh 2011, 19:-
Ylös vs. alas -palstalla todetaan Länsimetron rahoituksen varmistuneen, kun kaksi investointipankkia lupautui hankkeen lainoittamiseen. Näin saadaan Espookin kytkettyä Helsingin hellään huomaan.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Rakennuslehti, 07 huh 2011, 5:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Kaksi investointipankkia ryhtyy rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Pankit, Länsimetro sekä Espoon ja Helsingin kaupungit allekirjoittivat puitesopimukset asiasta huhtikuun 2011 alussa.
©Esmerk
Kansanedustajaehdokkaat visioivat Lauttasaaren ostoskeskusta
Lauttasaari, 07 huh 2011, 10-11:-
Eduskuntaan pyrkii keväällä 2011 kuusi lauttasaarelaista: kokoomuksesta Sirpa Asko-Seljavaara ja Sakari Oka, keskustasta Sanna Lehtinen ja Juha Sarlund, perussuomalaisista Seppo Kanerva ja kristillisdemokraateista Arto Lahti.
Artikkelissa esitetään kullekin ehdokkaalle samat kymmenen kysymystä, joista yhdessä kysytään, millaisen ostoskeskuksen ehdokas haluaisi Lauttasaaren metroasemalle.
Asko-Seljavaara toivoo monipuolista ostaria, jonka yläkerroksiin tulisi asuntoja. Lahdelle riittäisi pienimuotoinen ostoskeskus.
Kanerva haluaisi metroasemalle huoltoaseman, Lehtinen kohtaamispaikkoja lauttasaarelaisille.
©Esmerk
Länsimetro valmistuu aikataulussa
Länsiväylä, 06 huh 2011, 6:-
Länsimetron aikataulu ei kevään 2011 kuluessa ole muuttunut. Metron on hahmoteltu valmistuvan syksyllä 2015, eivätkä esim. Kehäradan työt näytä vaikuttavan Länsimetron valmistumiseen.
Työn alla on parhaillaan useitakin työtunneleita, jotka valmistuvat nopeasti. Työvaiheet on aikaan kilpailutettu, ja nyt on se aika, kun urakoitsijat vaihtuvat. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että esimerkiksi Otaniemessä YIT:n urakkaa jatkaa SRV Rakennus.
©Esmerk
Siilitien metroasema aiotaan kunnostaan ekotehokkaaksi
Helsingin Sanomat, 06 huh 2011, A3, A17:-
Siilitien metroasema uusitaan ekotehokkaaseen kuntoon vuoteen 2013 mennessä. Asemasta aiotaan tehdä tiettävästi ensimmäinen aurinkovoimaa hyödyntävä julkisen liikenteen odotustila Suomessa.
Noin neljännes aseman energiantarpeesta tuotettaisiin sen kattorakenteisiin kiinnitetyillä aurinkopaneeleilla. Lisäksi materiaalivalinnoissa pyritään huomioimaan kierrätettävyys, ja esim. lippuhallin seiniin havitellaan länsimetron louhostöistä saatavaa kiviainesta.
Ekoilme liittyy aseman laajempaan kunnostusurakkaan, jonka on määrä valmistua vuoden 2013 alussa. Siinä pyritään myös ottamaan opiksi Kulosaaren asemaurakan kömmähdyksistä, joiden takia Kulosaaren metroasema on pysynyt vuoden ajan suljettuna. HKL:n rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi vahvistaa lähtökohtana olevan, että Siilitien asema on jatkuvasti matkustajien käytössä.
HKL:n johtokunta käsittelee Siilitien aseman kunnostusta 7.4.2011. Johtokunnan puheenjohtaja Jessica Karhu (vihr) suhtautuu ekohankkeeseen myönteisesti ja sanoo johtokunnan olevan hyvin avoimia joukkoliikenteen hiilijalanjäljen pienentämiseen, kunhan pysytään järkevissä kustannuksissa.
Siilitien asemaremontti liittyy laajempaan itäisen Helsingin metroasemien kunnostusohjelmaan. Useampi asema on jo kunnostettu, ja Siilitien jälkeen vuorossa ovat Myllypuro vuonna 2013 sekä Herttoniemi 20132014.
©Esmerk
Laajasalon raitiotiesilta ei ole kiireellisimpien hankkeiden joukossa
Helsingin Uutiset, 06 huh 2011, 5:-
HSL:n hallitus on hyväksynyt uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman, johon on osallistunut kaikkiaan 14 lähialueen kuntaa.
Helsingin Laajasalon Kruununvuorenrannan ja kantakaupungin välinen raitiotiesilta on jäänyt suunnitelmassa pahnanpohjimmaiseksi. Esimerkiksi monet kehyskuntien tiehankkeet ovat ajaneet kiireellisyydessä raitiotiesillan ohi. Ennen Laajasalon ratikkasiltaa listalla ovat myös mm. Jokeri 2 -bussilinja, Pisara-rata, Leppävaara-Espoo-kaupunkirata, Länsimetron liityntäliikenne sekä metron jatkaminen Kivenlahteen ja Östersundomiin.
HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen mukaan Laajasalon ratikkasillan sijoitukseen listalla vaikuttaa se, että alueen rakentaminen on vasta lähtökuopissaan. HSL:n hallitus katsoi kiireellisemmiksi jo olemassa olevien yhteyksien parantamisen ja jo aloitettujen kalliiden investointien loppuunsaattamisen.
Rihtniemi muistuttaa, että jos jokin hanke ei saa rahoitusta tai sen toteutus lykkääntyy jostain muusta syystä, voivat muut hankkeet kiilata sen edelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tarkistetaan neljän vuoden välein.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Suomen talous tarvitsee sujuvaa liikennettä
Kauppalehti, 05 huh 2011, 3:-
Pääkirjoituksessa toivotaan, että liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ei jää jumiin rahoitusmallien loputtomaan setvimiseen. Pallottelu elinkaarimallin ja valtion suoran rahoituksen välillä on jatkunut ilman linjapäätöksiä. Korjausvelka on päässyt paisumaan.
Liikenteen sujuvuus on tärkeä asia taloudelle. Eri liikenneratkaisujen sovittaminen yhteen vaatii päätöksenteon keskittymistä. Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035-raportti kertoo, että liikenteeseen suunnatut varat ovat vähenemässä. Lisää rahaa on luvassa rautateille ja joukkoliikenteelle.
Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria on huolissaan liikenneinvestointien vähyydestä. Vuoria rahoittaisi valtion omistusten myynnillä väylähankkeita.
Pääkaupunkiseudun suuret hankkeet, kuten Länsimetro ja Kehärata sekä kansalliset tärkeät hankkeet vaativat rahaa. Elinkaarimallien käyttöä on jatkettava. Investointeja on pakko priorisoida todellisten liikennemäärien mukaan.
©Esmerk
Länsimetron rahoituksen varmistuminen ei vaikuta aikatauluun
Savon Sanomat, 03 huh 2011, 12:-
Kaksi investointipankkia ilmoitti 1.4.2011 lainaavansa yhteensä 570 milj. euroa Länsimetro Oy:lle.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, ettei rahoituksen varmistuminen vaikuta metron rakennusaikatauluihin. Jokainen lainaerän nosto kilpailutetaan erikseen ja voi olla, että muutkin rahoittajat kiinnostuvat vielä länsimetrosta, Kokkinen sanoo. Hänen mukaansa yhtiön intressinä on hakea rahaa sieltä, mistä sitä edullisimmin saa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Turun Sanomat, 02 huh 2011, 19:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla.
Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin.
Länsimetron pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Helsingin Sanomat, 02 huh 2011, A24:-
Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan länsimetron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. EIB lainaa yhtiölle 450 milj. ja NIB 120 milj. euroa 30 vuoden takaisinmaksuajalla. Lainojen takaajina toimivat Helsingin ja Espoon kaupungit.
Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Hufvudstadsbladet, 02 huh 2011, 3, 8:-
Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan länsimetron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. EIB lainaa yhtiölle 450 milj. ja NIB 120 milj. euroa 30 vuoden takaisinmaksuajalla. Osa lainoista maksetaan tuloilla, joita Länsimetro Oy saa vuokraamalla radan HKL:lle. Loppuosan maksavat Espoo ja Helsinki, jotka omistavat metroyhtiön.
Kyseessä on puitesopimus, joka tarkoittaa, että pankit ovat valmiita lainaamaan rahat Länsimetrolle. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen pitää mahdollisena, että yhtiö pyytää tarjouksia myös muualta saadakseen alhaisimman koron.
Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Keskisuomalainen, 02 huh 2011, 15:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron kustannuksiin.
Länsimetron pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa. Se liittää Etelä-Espoon pääkaupunkiseudun raideliikenteeseen.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
TV MTV3, 01 huh 2011, online:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Kaksi investointipankkia ryhtyy rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron kustannuksiin.
Länsimetron pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
TV YLE TV2, 01 huh 2011, :-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Euroopan Investointipankki (EIB) ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ryhtyvät rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron rakentamiseen.
Länsimetron kokonaiskustannukset ovat 800 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
TV MTV3, 01 huh 2011, online:-
Länsimetron rahoitus on varmistunut. Kaksi investointipankkia ryhtyy rahoittamaan metron rakentamista yhteensä 570 milj. euron lainoilla. Valtio on sitoutunut osallistumaan 30 %:lla länsimetron kustannuksiin.
Länsimetron pitäisi valmistua vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Länsimetro Oy sai 570 milj. euron lainat
Taloussanomat, 01 huh 2011, Online:-
Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden Investointipankki, Espoo, Helsinki ja Länsimetro ovat allekirjoittaneet puitesopimukset lähimetron rakentamisen rahoittamisesta. Sopimukset varmistivat länsimetron rahoituksen.
EIB on varautunut lainaamaan Länsimetrolle 450 milj. euroa ja NIB 120 milji. euroa. Lainan takaisinmaksuaika on 30 vuotta.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo, että hankkeen kannalta rahoituksen turvaaminen kansainvälisten institutionaalisten rahoittajien kautta on tärkeää.
Länsimetro on Helsingin ja Espoon yhteishanke. Sen avulla Etelä-Espoo kytketään seudulliseen raideliikennejärjestelmään. Länsimetron arvioidaan kuljettavan yli 100 000 matkustajaa vuorokaudessa.
©Esmerk
Vehviläinen ei halua liikennehankkeita hallitusneuvotteluihin
Helsingin Sanomat, 31 maa 2011, s.A7:-
Liikenneministeri Anu Vehviläisen mielestä hallitusneuvotteluissa ei pidä puuttua suuriin liikennehankkeisiin. Hänestä niistä tulisi päättää vasta tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa, sillä asiaa on pohdittava tarkasti ja hallitusneuvottelut ovat tiiviit ja kiireiset. Uusi liikennepoliittinen selonteko tulisi hänen mielestään tehdä nopeasti vaalien jälkeen.
Valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt, että suurimat liikennehankkeet päätettäisiin jo hallitusohjelmassa.
Helsingin Sanomat kertoi helmikuussa 2011 Uudenmaan saaneen viiden viime vuoden aikana kolmanneksen valtion väylärahoista. Erityisesti länsimetron ja kehäradan investoinnit ovat näkyneet luvuissa.
©Esmerk
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi raidevisioselvityksen
Helsingin Sanomat, 31 maa 2011, A17:-
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 30.30.2011 puheenjohtajansa Markku Markkulan (kok) esittelemän raidevisioselvityksen. Visiossa nykyistä rautatietä jatketaan Leppävaarasta Espoon keskukseen, metroa jatketaan Matinkylästä Kivenlahteen ja Tapiolasta Viikkiin rakennetaan tiederaitiotie. Myös Histaan suunnitellaan rautatietä.
Esitys on tarkoitus ottaa ohjenuoraksi myös maankäytön tulevassa suunnittelussa, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy sen.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Hallintoviranomaisten kieltä vaikea ymmärtää
Lauttasaari, 31 maa 2011, 2:-
Lehti kertoo pääkirjoituksessaan, että Lauttasaari-Seura valitti Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginvaltuuston tekemästä hankepäätöksestä, joka koski Koivusaaren metroasemaa. Hallinto-oikeuden syyskuussa 2009 antama päätös oli vaikeaselkoinen, ja perustelut jäivät epäselviksi.
Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professorin Vesa Majamaan mukaan Lauttasaari-Seuran valitus oli aiheellinen.
Lehti arvostelee hallintoviranomaisia kielestä, jota tavallinen ihminen ei ymmärrä.
©Esmerk
Professori Majamaa Lauttasaari-Seuran puolella metroasiassa
Lauttasaari, 31 maa 2011, 3:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie viittaa artikkelissaan saman päivän lehden pääkirjoitukseen, jossa kerrottiin, että Lauttasaari-Seura valitti Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginvaltuuston tekemästä hankepäätöksestä koskien Koivusaaren metroasemaa. Hallinto-oikeuden syyskuussa 2009 antama päätös oli vaikeaselkoinen, ja perustelut jäivät epäselviksi.
Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professorin Vesa Majamaan mukaan Lauttasaari-Seuran valitus metroaseman päätöksentekoprosessin oikeellisuudesta oli aiheellinen.
©Esmerk
Espooseen suunnitellaan pikaraitioverkostoa
Hufvudstadsbladet, 30 maa 2011, 1, 6:-
Espoossa visioidaan 40 km:n mittaista poikittaista pikaraitioverkostoa täydentämään juna- ja metroverkkoa vuoteen 2050 mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee HSL:n visiota 30.3.2011. Siihen sisältyy Länsimetron jatkaminen Kivenlahteen, kaupunkirata Espoon keskukseen sekä raidejokeri Tapiolaan. Suunnittelupäällikkö Petri Suominen toteaa, että verkkoa laajennetaan niiden ympärille.
Pikaraitiotie olisi vision mukaan kevyempi kuin metro mutta sen vaunut olisivat suurempia kuin Helsingin raitioliikenteessä. Vision toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kehittämällä bussiverkkoa.
Lehden haastattelemat espoolaiset pitävät sisäiseen liikenteeseen satsaamista oikeana, sillä nykyiset sisäiset linjat ovat heidän mielestään liian hitaita ja hankalia.
©Esmerk
Helsinki ja Espoo: Länsimetron viivästyminen ei merkitse juuri mitään
Helsingin Sanomat, 27 maa 2011, A3, A12:-
Helsingin ja Espoon päättäjät eivät huolestu huhuista, joiden mukaan länsimetron valmistuminen myöhästyy kahdella vuodella. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpää-Heikkilä ja Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava yllättyivät tiedosta.
Rautava muistuttaa, että länsimetro on niin suuri rakennushanke, ettei pieni myöhästyminen Helsingin kannalta merkitse paljon. Äikäs-Idänpää-Heikkilä taas vakuuttaa, että rakentaminen etenee kaasu pohjassa. Näin aikataulua saadaan ehkä kurottua umpeen.
Espoo on suunnitellut metron varteen runsaasti työpaikkoja ja asuntoja. Äikäs-Idänpää-Heikkilä sanoo, ettei metro ole Espoolle vain kulkuväline, vaan kaupunkia kehitetään länsimetroon tukeutuen pitkäaikaisesti.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toteaa, että Länsimetro Oy:n hallitus on sitoutunut radan valmistumiseen vuoteen 2015 mennessä. Pajunen odottaa yhtiöltä lisätietoja, mikäli tilanne on muuttunut.
HKL:n toimitusjohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen Matti Lahdenranta vakuuttaa, että työt valmistuvat 2015. Länsimetron tavoitteesta pidetään yhä kiinni.
©Esmerk
Louko vakuuttaa Länsimetron pysyvän aikataulussaan
Helsingin Sanomat, 26 maa 2011, A3, A16:-
Helsingin Sanomat raportoi artikkelissaan länsimetron valmistumisen uhkaavan viivästyä aiemmin ilmoitetusta vuodesta 2015 jopa vuoteen 2017. Länsimetron hallitus pitää kuitenkin kiinni aiemmasta aikataulusta, vaikka puheenjohtaja Olavi Louko myöntää, että keskustelua aiheesta on käyty. Loukon mukaan kyse on kuitenkin tahtoasiasta, ja aikataulussa aiotaan pysyä.
Myös HKR-rakennuttajan infrastruktuurirakennuttamisesta vastaava Erkki Nurmi toteaa, että ainoa virallinen aikataulu on 2015. HS:n tietojen mukaan hanketta Helsingin osalta valvovassa HKR-rakennuttajassa on myös esitetty voimakasta arvostelua hanketta ja sen aikataulutuksen toteutettavuutta kohtaan.
Omalta osaltaan länsimetroa voi viivyttää Kehäradan rakentaminen, sillä sen louhintatyöt kuumentavat louhintamarkkinoita ja nostavat urakkahintoja. HS:n tietojen mukaan louhintakustannukset ovat karkaamassa käsistä ja myös vaikeimpien työkohteiden urakkahinnat ovat kovassa nousussa. Virallisesti urakoitsijoiden kanssa hinnoittelua ei ole vielä tarkistettu.
©Esmerk
Perheillä ryhmärakentamishanke Suurpellossa
Hufvudstadsbladet, 26 maa 2011, 1, 22-23:-
Artikkelissa kerrotaan kolmen perheen ryhmärakentamishankkeesta Espoon Suurpellossa. Rakennuttajina toimivat perheet ovat hankkineet arkkitehdin ja projektipäällikön suunnittelemaan talot, kilpailuttamaan eri rakennusvaiheet, vastaamaan logistiikasta ja valvomaan hanketta alusta loppuun.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa kerrotaan, että Suurpeltoon rakennetaan asuntoja 10 000 asukkaalle. Edustettuina ovat kaikenlaiset asumismuodot omistus- ja asumisoikeusasunnoista vuokra-asuntoihin. Yksi Länsimetron asemista on tulossa melko lähelle aluetta.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Länsirata on tervetullut yhteishanke
Helsingin Sanomat, 21 maa 2011, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa kerrotaan, että Espoo, Vihti ja Lohja perustavat yhteisen valtuuskunnan edistämään ratayhteyttä Espoon keskuksesta Lohjalle. Ratahanke kilpailee pääkaupunkiseudun muiden liikenneväylähankkeiden kanssa. Valtakunnallisestikin tärkeä on Helsingin ratapihan ylikuormittumista vähentävä Pisara-rata. Muita tärkeitä hankkeita ovat itämetron rakentaminen Östersundomiin, raideliikenteen jatkaminen edelleen itään sekä länsimetron jatkaminen Kivenlahteen.
Pääkirjoituksen mukaan kuntien yhteishanke on aiheellinen ja tervetullut, sillä Espoon keskukseen ja sieltä eteenpäin Lohjan suuntaan tarvitaan uusia raideyhteyksiä. Ne mahdollistavat tehokkaan yhdyskuntarakentamisen ja vähentävät yksityisautoilusta aiheutuvaa kuormitusta. Kolmen kunnan yhteistyö on hyvä tapa ajaa asiaa, mutta lisäapu on tarpeen. Hyvä työkalu olisi vaikkapa pk-seudun yhteinen seutukaava, jota Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on esittänyt.
©Esmerk
YIT:lle lisää kaksi Länsimetron urakkaa
Lauttasaari, 17 maa 2011, YIT 2:-
YIT Rakennus Oy ja Länsimetro Oy ovat sopineet kahdesta Länsimetron tunneliurakasta, joiden arvo on yhteensä n. 23 milj. euroa. YIT louhii Lauttasaaren salmen metrotunnelit sekä Keilaniemen aseman ja metrotunnelit.
Urakat ovat vaativia. Lauttasaaressa louhitaan syvällä merenpinnan alla, ja Keilaniemessä on lähellä herkkiä laitteita ja kiinteistöjä.
Lauttasaaren urakan on määrä valmistua huhtikuussa 2012 ja Keilaniemen urakan lokakuussa 2012.
YIT:n niin ikään tekemät Länsimetron louhintaurakat Otaniemessä ja Matinkylässä valmistuvat keväällä 2011 ja Tapiolan itäisen ajotunnelin maanrakennusurakka vuoden 2012 alussa.
©Esmerk
Kolumni: Lauttasaaressa liikaa uudisrakentamista
Lauttasaari, 17 maa 2011, 3:-
Risto Simonen kirjoittaa Paluumuuttajan mietteitä -kolumnipalstalla, että vanhat lauttasaarelaiset ovat saaneet tarpeekseen jatkuvasta uudisrakentamisesta.
Länsimetron myötä vanhan ostoskeskuksen tilalle on tulossa iso ja korkea ostari. Kahdesta asuintalosta tulee viisikerroksisia, Simonen kauhistelee.
©Esmerk
YIT sai lisäurakan Länsimetron rakennustöissä
Rakennuslehti, 17 maa 2011, 8:-
YIT ja Länsimetro ovat sopineet uudesta tunneliurakasta. YIT louhii Lauttasaaren salmen metrotunnelit sekä Keilaniemen aseman ja metrotunnelit. Sopimuksen arvo on n. 23 milj. euroa.
©Esmerk
OMXH: YIT:n kurssi laski uudesta urakkasopimuksesta huolimatta
Kauppalehti, 11 maa 2011, 32:-
Päivän pörssipalstalla mainitaan, että lisäurakan Länsimetron rakennusprojektista saanut YIT laski 2 % Helsingin pörssissä 10.3.2011.
©Esmerk
YIT sai lisäurakan Länsimetron rakennustöissä
Kauppalehti, 11 maa 2011, 10:-
YIT ja Länsimetro ovat sopineet uudesta tunneliurakasta. YIT louhii Lauttasaaren salmen metrotunnelit sekä Keilaniemen aseman ja metrotunnelit. Sopimuksen arvo on n. 23 milj. euroa.
YIT:llä on myös kolme muuta urakkaa Länsimetrossa.
©Esmerk
Ruoholahden metrotunneli valmistui
Lauttasaari, 10 maa 2011, 2:-
Länsimetron Ruoholahden-metrotunnelin louhinnat ovat päättyneet, mitä juhlittiin tervajaisissa 3.3.2011.
Tunnelin louhinta Lauttasaarensalmen alitse käynnistyy kesäkuussa 2011. Urakoitsija on YIT Rakennus Oy.
©Esmerk
Länsimetro vilkastaa Kirkkonummen bussiliikennettä
Länsiväylä, 09 maa 2011, 6:-
HSL aikoo merkittävästi lisätä bussivuoroja Etelä-Kirkkonummelta Helsinkiin jo syksyllä 2014. Vuorot lisääntyvät linjastosuunnitelman mukaan kolmanneksella nykyisestä. Ruuhka-aikoina Kirkkonummelta pääsee Kamppiin puolen tunnin välein.
Bussivuoroja lisätään entisestään, kun metro ulottuu Matinkylään. Vuoden 2016 alusta ruuhka-aikojen vuorot kulkevat vartin välein.
HSL:n liikennesuunnittelija Ville Lepistön mukaan linjasto yksinkertaistuu ja odotusajat puolittuvat uuden suunnitelman myötä.
Länsimetron aloitettua liikennöinnin Veikkolasta kulkee busseja viikonloppuisin puolen tunnin välein, Lepistö kertoo.
HSL:n laskelmien mukaan kustannukset eivät kasva juuri ollenkaan. Syynä Lepistön mukaan ovat koulukuljetusten väheneminen uuden linjaston ansiosta.
©Esmerk
Tapiolan Sokos ja S-market sulkeutuvat vuodenvaihteessa 2011-2012
Länsiväylä, 05 maa 2011, 5:-
Tapiolan Sokos ja S-market sulkeutuvat vuodenvaihteessa 2011-2012, mikä on Tapiolassa otettu hämmentyneenä vastaan. Syynä on Sokoksen tiloissa alkava kiinteistöremontti ja länsimetron keskuspysäköinnin rakentaminen.
Noin 100 hengen vakituinen henkilökunta sijoitetaan HOK-Elannon muihin toimipisteisiin. Määräaikaisista työsopimuksista päätetään tapauskohtaisesti. Yt-neuvottelut päättyvät 8.3.2011. Sopivien tilojen löydyttyä HOK-Elannon on tarkoitus jatkaa liiketoimintaa Tapiolassa.
©Esmerk
Länsimetron tunneli yltää jo Salmisaareen
Helsingin Uutiset, 05 maa 2011, 3:-
Länsimetron tunneli Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan on louhittu. Ruoholahti-Salmisaari-välille louhittiin kaksi 750 metrin pituista metrotunnelia. Tunnelin syvimmän kohdan tervajaisia juhlittiin vanhan tavan mukaan 3.3.2011.
Tunneliurakka oli teknisesti vaativa, sillä töitä jouduttiin tekemään myös toimivan metron vaikutusalueella. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että työt hoidettiin kuitenkin niin huolellisesti, ettei metroliikenne häiriintynyt.
Kesäkuussa 2011 käynnistyy metrotunnelin louhiminen Lauttasaarensalmen ali. Ruoholahdesta Matinkylään louhitaan kaksi 13,9 kilometrin pituista rinnakkaistunnelia, joiden on määrä valmistua vuonna 2013. Asemien rakentaminen alkaa heti louhintojen jälkeen.
©Esmerk
Länsimetron tunneli yltää jo Salmisaareen
Helsingin Sanomat, 04 maa 2011, A14:-
Länsimetron tunneli Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan on louhittu. Ruoholahti-Salmisaari-välille louhittiin kaksi 750 metrin pituista metrotunnelia. Tunnelin syvin kohta on 50 merenpinnan alapuolella.
Urakkaan kuuluu vielä pystykuilun louhinta ja tunnelien vahvistaminen. Louhinta jatkuu Lauttasaarensalmelle kesäkuussa 2011. Koko louhinta valmistuu vuonna 2013. Metrotunnelien kokonaispituus Ruoholahdesta Matinkylään on tuolloin liki 14 kilometriä.
©Esmerk
Länsimetron tunneli yltää jo Salmisaareen
Hufvudstadsbladet, 04 maa 2011, 1, 6:-
Länsimetron tunneli Ruoholahdesta Salmisaaren rantaan on louhittu. Ruoholahti-Salmisaari-välille louhittiin kaksi 750 metrin pituista metrotunnelia. Tunnelin syvimmän kohdan tervajaisia juhlittiin vanhan tavan mukaan 3.3.2011.
Länsimetron louhinnassa joudutaan huomioimaan läheiset työpaikat ja asunnot. Länsimetroyhtiön toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että työtä olisi tehty kolmessa vuorossa, mutta se ei käy, koska yläpuolella asuu ja työskentelee ihmisiä.
Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko iloitsee työn etenemisestä. Hän on vakuuttunut, että hanke saadaan valmiiksi vuoteen 2015 mennessä. Sen jälkeen metron on määrä kasvaa sekä länteen Kivenlahteen että itään Sipooseen. Kaivamista jatketaan ainakin vuoteen 2025, ja siihen mennessä ehditään varmasti suunnitella useampia metrolinjoja, Louko uskoo.
©Esmerk
Kolumni: Suurilla hankkeilla suuret lobbarit
Maaseudun Tulevaisuus, 04 maa 2011, 1, 2:-
Petri P. Pentikäinen pohtii kolumnissaan poliittista päätöksentekoa, jossa hänen mielestään ei kuulu ihmisten ääni. Pentikäinen toteaa, että suuriin hankkeisiin riittää aina rahaa, koska isoilla rahoilla on isommat lobbarit.
Esimerkiksi Espooseen ja Östersundomiin suunnitelluissa metron laajennuksissa ei ole mitään merkitystä sillä, että tutkimuksen mukaan ne ovat tehottomia ja kalliita tapoja parantaa joukkoliikennettä. Kyse on valtapelistä. Kansa maksaa valtavan summan rahaa lehmänkaupoista, joilla Espoon valtuuston autoilusiipi ja koko maan politiikassa keskusta ostettiin metron taakse.
Pentikäinen ehdottaa, että kaikista päätöksistä tiedotettaessa pitäisi kertoa, millä muilla päätöksillä samanaikaisesti pelattiin.
©Esmerk
Koivusaaressa toimiva pursiseura NJK huolissaan tulevaisuudesta
Hufvudstadsbladet, 04 maa 2011, 20-21:-
Pursiseura Nyländska jaktklubben NJK täyttää 150 vuotta 4.3.2011. Koivusaaressa majaansa pitävä seura on huolissaan tulevaisuudesta, sillä Helsingin kaupunki suunnittelee saareen asuinaluetta ja työpaikkoja.
Kivenheiton päässä pursiseuran kerhorakennuksesta tehdään Espoon metron louhintoja. Tässä vaiheessa Koivusaareen ei vielä rakenneta metroasemaa mutta valmistelevia toimenpiteitä suoritetaan, jotta asema voidaan ottaa myöhemmin käyttöön.
©Esmerk
Lauttasaarelaisten tietokoneet suojataan tärinävaurioilta
Hufvudstadsbladet, 03 maa 2011, 7:-
Länsimetron louhintatöiden tärinäsuojauksesta Lauttasaaressa huolehtiva Finnrock jakaa lauttasaarelaiskoteihin eristepaketin, jolla voi suojata tietokoneen keskusyksikön räjäytystöiden aiheuttamalta tärinältä. Paketti jaetaan koteihin, jotka sijaitsevat 100-150 metrin säteellä räjäytysalueesta. Ongelma koskee lähinnä vanhempia keskusyksiköitä, joiden lukupää on herkkä vaurioille.
Metrotunneleiden räjäytykset alkavat Lauttasaaressa muutaman viikon kuluttua.
©Esmerk
Ruoholahden metrotunneli on louhittu valmiiksi
TV YLE TV2, 03 maa 2011, online:-
Ruoholahden metrotunnelin louhintatyöt on saatu päätökseen. Tunnelin tervajaisia vietettiin 3.3.2011.
Länsimetron ensimmäiset metroasemaurakat alkavat vuoden 2012 lopulla. Metron on määrä olla kokonaan valmis vuoden 2015 lopussa.
©Esmerk
Tapiolan Sokos väistyy metron louhintatöiden tieltä
Kauppalehti, 02 maa 2011, 9:-
Osuuskauppa HOK-Elannon Sokos Tapiolassa suljetaan vuoden 2011 lopussa. Sokos suljetaan, koska kiinteistön alle louhitaan Länsimetron pysäköintialue.
HOK-Elannon liikepaikkapäällikkö Juha Eronen sanoo, että rakentamisen aikana tiloissa ei voi jatkaa liiketoimintaa. Uutta paikkaa Sokokselle etsitään.
©Esmerk
Lauttasaarelaisten tietokoneet suojataan tärinävaurioilta
Metro, 02 maa 2011, 1, 2, 6:-
Länsimetron louhintatöiden tärinäsuojauksesta Lauttasaaressa huolehtiva Oy Finnrock Ab on jakanut satoihin lauttasaarelaiskoteihin eristepaketin, jolla voi suojata tietokoneen keskusyksikön räjäytystöiden aiheuttamalta tärinältä. Paketti on jaettu koteihin, jotka sijaitsevat 100-150 metrin säteellä räjäytysalueesta. Ongelma koskee vain vanhempia pöytäkoneiden keskusyksiköitä, joiden lukupää on herkkä vaurioille.
©Esmerk
Länsimetron tulo vauhdittaa Lauttasaaren ostoskeskuksen uudistamista
Helsingin Sanomat, 02 maa 2011, A13:-
Länsimetron tulo antaa vauhtia koko Lauttasaaren ostoskeskuksen tienoon uudistamiselle. Vanha ostari on määrä purkaa uuden alta. Uuteen ostoskeskukseen on suunniteltu lähes kaksi kertaa niin paljon tilaa kuin nykyisessä on. Lauttasaarentien puolella toinen kerros varataan palveluyrittäjille. Metromatkustajat pääsisivät rullaportaita alas asemalle kahta reittiä.
Nykyisen ostoskeskuksen omistaja Lauttasaaren Liikekeskus Oy on valmis purkamaan ostarin. Tavoitteena on saada asemakaava voimaan jo vuonna 2012. Matalan ostoskeskuksen päälle suunnitellaan kahta pitkänomaista asuintaloa, joissa on viisi kerrosta. Taloihin tulee noin 120 asuntoa. Niiden arkkitehtuuri on viritetty sopimaan lähitalojen tyyliin. Pysäköinti järjestyy maanalaisessa parkkiluolassa, jonne autot ajavat Otavantieltä.
©Esmerk
Länsimetro vauhdittaa Lauttasaaren ostoskeskuksen uusimista
Helsingin Uutiset, 02 maa 2011, 4:-
Lauttasaaren ostoskeskuksen asemakaavatyö on aloitettu. Keskuksen uudistushanketta perustellaan mm. metron tulolla Lauttasaareen. Ostoskeskukselle halutaan uutta ilmettä, koska metron myötä paljon nykyistä isompi väkimäärä ohittaa sen päivittäin. Uuden liikekeskuksen yhteyteen suunnitellaan myös asuntoja. Metroaseman itäinen sisäänkäynti on tulossa ostarin tontille Otavantien ja Kauppaneuvoksentien kulmaan.
Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Anja Niera kertoo hankkeella olevan kiire, sillä uuden liikekeskuksen pysäköintiluolan louhintatyöt olisi hyvä tehdä samaan aikaan länsimetron louhintatöiden kanssa. Louhinnasta tulee huomattavasti hankalampaa, jos metro on jo toiminnassa.
©Esmerk
Aalto-yliopiston kampus perustettaneen Otaniemeen
Hufvudstadsbladet, 28 hel 2011, 8:-
Aalto-yliopiston kampus perustettaneen Otaniemeen. Yliopiston hallitus päättää asiasta lopullisesti kesäkuussa 2011. Viestintäjohtaja Tapio Hedman toteaa, että uuden kampuksen rakentaminen vie vuosia. Länsimetro ehtii valmistua ennen sitä.
©Esmerk
Soini pääkaupunkiseudun kehittämisestä
Hufvudstadsbladet, 28 hel 2011, 1, 2-3:-
Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Timo Soini kertoo artikkelissa näkemyksiään pääkaupunkiseudun kehittämisestä. Soini toteaa osallistuneensa kuluvalla vaalikaudella puoleen Espoon valtuuston kokouksista, vaikka hänen varsinainen työnsä on Brysselissä. Budjettityö on hänestä tärkeää, samoin kuin liikennekeskustelut. Soini sanoo vastustaneensa Länsimetroa mutta pysyvänsä hiljaa, koska päätös tehtiin demokraattisesti.
Perussuomalaiset ei Soinin mukaan kannata Espoon, Helsingin ja Vantaan yhdistämistä, vaikka asukkaiden olisi ehkä syytä antaa ilmaista mielipiteensä kunnallisvaalien yhteydessä.
Soini ei pidä seutuvaltuustoa ratkaisuna maankäytön ja asuntopolitiikan tehostamiseen mutta katsoo, että asukkaiden pitäisi saada valita vastuuhenkilöt HUS:n ja HSL:n kaltaisiin isoihin organisaatioihin.
Soinin mukaan keskittämisinto on saattanut mennä liian pitkälle, kun kukaan ei huomioi kustannuksia, joita asukkaille aiheutuu esimerkiksi esikaupunkien terveyspalvelujen siirtämisestä kymmenien kilometrien päähän kauppakeskukseen. Soini sanoo kyseenalaistaneensa tämän mutta jääneensä aina vaille kunnon vastausta.
©Esmerk
Lauttasaareen halutaan uusi ostoskeskus vanhan tilalle
Hufvudstadsbladet, 26 hel 2011, 7:-
Lauttasaaren liikekeskus Oy kaavailee Lauttasaareen uutta ostoskeskusta nykyisen tilalle. Seitsenkerroksiseen rakennukseen tulisi myymälä- ja toimitilaa kahteen kerrokseen, asuntoja viiteen kerrokseen sekä pysäköintilaitos, joka palvelisi mm. Länsimetron liityntäpysäköintiä. Ostoskeskuksesta olisi myös sisäänkäynti metroasemalle.
Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Anja Niera toteaa, että automaattimetron on tarkoitus alkaa kulkea syksyllä 2015. Metron tekniikka on niin herkkä, että poraamiset ja räjäytykset kannattaa tehdä nyt, jos uusi ostoskeskus halutaan rakentaa.
©Esmerk
Lauttasaareen halutaan uusi ostoskeskus vanhan tilalle
Lauttasaari, 24 hel 2011, 3:-
Lauttasaaren liikekeskus Oy kaavailee Lauttasaareen uutta ostoskeskusta nykyisen tilalle.
Enintään seitsenkerroksiseen rakennukseen tulisi myymälä- ja toimitilaa, asuntoja ja pysäköintilaitos, joka palvelisi mm. Länsimetron liityntäpysäköintiä. Ostoskeskuksesta olisi myös sisäänkäynti metroasemalle.
Uuden ostoskeskuksen toteutuminen vaatii asemakaavan muutoksen.
©Esmerk
Otaniemen metrourakka SRV Toimitiloille
Lauttasaari, 24 hel 2011, 2:-
SRV Toimitilat Oy on voittanut Länsimetron metrotunnelien ja -aseman louhintaurakan Otaniemessä. Urakan arvo on liki 30 milj. euroa.
Kahden yhteensä n. 1,6 kilometrin pituisen tunnelin louhinta alkaa toukokuussa 2011 työntunnelin valmistuttua.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo Otaniemen kuuluvan metron haastavimpiin kohteisiin alueella olevan herkän tutkimuskaluston takia. Urakka onkin tähän mennessä päätetyistä urakoista kallein.
Länsi-Metron hallitus on valinnut urakoitsijat yli puolelle louhintaurakoista.
©Esmerk
Länsimetron Otaniemen tunnelin louhinta SRV:lle
Rakennuslehti, 24 hel 2011, 6:-
SRV Toimitilat Oy on voittanut Länsimetron Otaniemen metrotunnelien sekä aseman louhintaurakan. Louhinta käynnistyy toukokuussa 2011. Urakka on arvoltaan liki 30 milj. euroa.
©Esmerk
Alustavia suunnitelmia Östersundomin asuinalueesta esitelty
Helsingin Uutiset, 23 hel 2011, 5/6:-
Helsinki, Vantaa ja Sipoo ovat esitelleet Östersundomin asuinalueen alustavan yleiskaavan. Alueelle aiotaan mahduttaa 72 000 asukasta, ja sen joukkoliikennettä suunnitellaan metron varaan. Östersundomia rakennetaan kuuden metroaseman ympärille, joista kolme tulee Helsinkiin, kaksi Vantaalle ja yksi Sipooseen.
Metroasemien läheisyyteen rakennetaan kerrostaloja ja hieman kauemmas ns. yhden perheen kaupunkitaloja. Asuinalueille pääsee metroasemilta linja-autoilla ja ehkä tulevaisuudessa myös raitiovaunulla.
Teoriassa on mahdollista, että metron korvaisi pikaraitiotie. Helsingin kaupunkisuunnittelun päällikkö Tuomas Rajajärvi toteaa, että Länsimetrosta opittiin, että pikaraitiotien mahdollisuus kannattaa tutkia samalla kertaa. Metroa pidetään kuitenkin tällä hetkellä parempana ratkaisuna.
©Esmerk
Ruoholahden metrolaiturilta tunneliyhteys kauppakeskukseen?
Helsingin Sanomat, 21 hel 2011, s.A10:-
Ruoholahden metrolaiturilta saattaa 2010-luvun lopulla päästä suoraan Ruoholahden kauppakeskukseen, jos maanalaista kävelytunnelia koskevat suunnitelmat toteutuvat. Noin 16 miljoonan euron tunneli kohentaisi merkittävästi kaupunginosan jalankulkuyhteyksiä.
Tarkoituksena on muokata jo valmiina oleva, noin 500 metrin pituinen ja kahdeksan metrin levyinen Alkon entinen huoltotunneli jalankulkukäyttöön. Nykyisin kauppakeskuksen kohdalle loppuvaa tunnelia jatkettaisiin Ruoholahden metroasemalle saakka. Suunnitelma on ajankohtaistunut ympäröivän Salmisaaren valmistumisen myötä. Erityisesti kauppakeskus, Salmisaaren uusi tornitaloalue ja oikeustalo olisivat luontevasti tunnelin varrella.
HSL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski toteaa, että Salmisaaren toimistoalueen käyttäjille joukkoliikenne ei nykyisin ole kantakaupunkitasoa. Esim. metroasemalle on melkein kilometrin kävely. Tunnelia koskeva esihanke käsiteltiin tammikuussa 2011 Helsingin kaupungin, HSL:n sekä kauppakeskuksen yksityisten omistajien kanssa. Tunnelin suurin kustannus syntyisi lentoasematyyppisten liukukuljettimien asentamisesta.
©Esmerk
Länsimetron louhinta Otaniemessä SRV:lle
Kauppalehti, 21 hel 2011, 6:-
SRV on voittanut Länsimetron Otaniemen metrotunnelin ja aseman louhintaurakan. Urakan arvo on lähes 30 milj. euroa. Otaniemen urakkaan kuuluu yhteensä noin 1,6 kilometrin rinnakkainen metrotunneli, raiteenvaihtohalli, asemahalli sekä kahden pystykuilun louhinta.
Metrotunnelin louhinta alkaa toukokuussa 2011. Töiden odotetaan valmistuvan syyskuussa 2013. Kokonaisuudessaan Länsimetron on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla.
SRV:n Juha Pekka Ojala sanoo, että Otaniemi on yksi haastavimmista Länsimetron kohteista.
©Esmerk
Väyläinvestoinneista suuri osa Uudellemaalle v. 2007-11
Helsingin Sanomat, 21 hel 2011, s.A3, A5:-
Viime vuosina kolmasosa valtion uusista väyläinvestoinneista on tehty Uudellamaalla. Etenkin pääkaupunkiseudun kehärataan ja länsimetroon uppoaa verorahaa.
Vuosina 2007-11 Uudenmaan osuus valtion väylärahoista on yli miljardi euroa. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat Kymenlaaksolla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalalla. Sen sijaan Varsinais-Suomi, Satakunta ja Kanta-Häme saivat kaikkiaan alle 1 %:n valtion uusista liikenneinvestoinneista. Pirkanmaa ei saanut rahaa lainkaan. Valtio on toisaalta varautunut lähivuosina rahoittamaan Tampereen rantaväylän rakentamista.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen arvioi, että investoinnit ovat jakautuneet varsin tasapainoisesti. Lounais-Suomessa ei ole ryhdytty rakentamaan uusia väyliä. Seutua hyödyttävä Lohja-Muurla-moottoritie on kuitenkin juuri saatu valmiiksi.
Aluepolitiikkaan erikoistunut professori Sami Moisio Oulun yliopistosta arvioi, että lista on melko neutraali alueellisesti. Liikennepolitiikan muutos näkyy listassa. Valtio rakensi aiemmin reittejä syrjäseuduille. Nyt sen sijaan panostetaan runkoverkkoon.
©Esmerk
Länsimetron louhinta Otaniemessä SRV:lle
Helsingin Sanomat, 19 hel 2011, s.A13:-
SRV on voittanut Länsimetron Otaniemen metrotunnelin ja aseman louhintaurakan. Urakan arvo on lähes 30 milj. euroa. Otaniemen urakkaan kuuluu yhteensä noin 1,6 kilometrin rinnakkainen metrotunneli, raiteenvaihtohalli, asemahalli sekä kahden pystykuilun louhinta.
Metrotunnelin louhinta alkaa toukokuussa 2011. Töiden odotetaan valmistuvan syyskuussa 2013.
Kaikkien Länsimetron louhintatöiden odotetaan valmistuvan vuonna 2013. Kokonaisuudessaan Länsimetron on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Uppotunnelitekniikka ei sovi länsimetron rakentamiseen
Rakennuslehti, 17 hel 2011, 23:-
Suomalaisrakentajat kävivät tutustumassa Istanbulin rautatietunnelihankkeeseen syksyllä 2010. Aasian ja Euroopan yhdistävän rautatietunnelin rakentaminen käynnistyi vuonna 2004. Pitkittyneen ja viivästyksiä kokeneen hankkeen valmistuminen siirtyy ainakin vuoteen 2014.
Hankkeen vaativin osuus on kaksoistunnelin betonielementtien upotus. Samanlaista uppotunnelitekniikkaa on harkittu Helsingin Kruununvuorenselän raitiotie- ja metroyhteyden rakentamisessa. Länsimetron rakentamiseen tekniikka ei sovi meren mataluuden vuoksi.
©Esmerk
Espoolaisabiturientti vangitsi Stadin fiiliksen novellikilpailussa
Helsingin Sanomat, 16 hel 2011, C5:-
Espoolaisabiturientti Aleksi Talsi voitti novellillaan "Tää on mun Stadi" Stadin Slangi -yhdistyksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämän Stadin mestat -kirjoituskilpailun. Kilpailussa oli mukana oppilaita Helsingin normaalilyseosta, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta, Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta, Helsingin yhteislyseosta ja Svenska normallyceumista.
Artikkelissa haastatellaan Talsia, ja sen ohessa häneltä kysytään, että stadilaistuuko Espoo, kun Länsimetro aikanaan valmistuu? Talsi arvelee, että kulttuurit varmaan sekoittuvat entisestään ja yhteinen identiteetti vahvistuu, mutta Espoon stadilaistuminen kuulostaa kuitenkin hieman ylivedetyltä.
©Esmerk
Östersundomiin kaavaillaan kuutta metroasemaa
TV FST5, 14 hel 2011, online:-
Östersundom siirtyi Sipoolta Helsingille vuonna 2009. Alueelle suunnitellaan kuutta metroasemaa ja 60 000 ihmisen asuinaluetta.
Östersundomin projektipäällikön Matti Visantin mukaan metro on pikaraitiovaunua kalliimpi mutta nopeampi. Yksi metroasemista tulisi Gamla Östersundomin keskukseen.
Visanti muistuttaa, että Östersundomissa on lintulahtia ja Natura-alueita. Kaikki maanomistajat eivät ole innostuneita myymään maitaan Helsingin kaupungille.
©Esmerk
Länsimetron tunnelityöt etenevät pätkä kerrallaan
Helsingin Sanomat, 13 hel 2011, A3, A12:-
Artikkelissa tutustutaan länsimetron tunnelin rakennustöihin ja esitellään tunnelitöiden vaiheita. Syvällä tehtävät tunnelityöt vaativat hämmästyttävän vähän väkeä. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertookin työn olevan hyvin konevaltaista, ja varsinaista porakonetta ajaa vain yksi työmies.
Hommansa luolamiehet osaavat, ja joukko on saanut paljon tuoretta kokemusta mm. Vuosaaren rautatietunnelin ja E18-tien tunneleiden tekemisestä. Samat ammattimiehet kiertävät louhintatyömaita ympäri Suomea. Länsimetrossa heille riittää vielä työtä, sillä ensimmäinen metrojuna Ruoholahdesta Matinkylään lähtee suunnitelmien mukaan vuonna 2015.
©Esmerk
Valtion Infra auttamaan suurten väylähankkeiden rahoituksessa?
Talouselämä, 11 hel 2011, 32-36:-
Jutussa pohditaan Suomen suurten tie- ja ratahankkeiden rahoitusta. Poliitikot kannattavat Valtion Infraa, joka rakentaisi isot hankkeet osamaksulla. Vahvimmin Valtion Infraa kannattaa keskusta.
Artikkelin yhteyteen on listattu Suomen suurimpia väylähankkeita. Länsimetron rakentaminen maksaa 710 milj. euroa, josta valtion osuus on 200 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetro Oy: Yöräjäytykset lopetettu Koivusaaressa
Lauttasaari, 10 hel 2011, 3:-
Länsimetro Oy:n vuorovaikutusinsinööri Reijo Jokela vastaa kirjoituksessaan lehdessä 3.2.2011 julkaistuun Jenni Savikon mielipidekirjoitukseen, joka koski Länsimetron räjäytyksiä aamuvarhaisella.
Koivusaaressa on tehty kaksi räjäytystä klo 22.35 ja 5.30. Edellisestä tuli Jokelan mukaan yksi valitus ja jälkimmäisestä kaksi valitusta. Yöräjäytyksiä ei enää jatketa niiden aiheuttamien häiriöiden takia.
Länsimetro Oy katselmoi talot ja rakenteet, jotka ovat korkeintaan 150 metrin päässä metrotunneleista. Tavoitteena on, että louhinnat eivät aiheuta laisinkaan vaurioita, Jokela kirjoittaa.
Hän lisää vielä, että räjäytysääni ei kerro tärinän voimakkuudesta.
©Esmerk
Tapionaukion alle kaivetaan pysäköintilaitos
Länsiväylä, 05 hel 2011, 10:-
Ennen kun länsimetron tunnelien ja aseman louhinta Tapiolassa alkaa, Tapionaukion alle ryhdytään kaivamaan 300 paikan pysäköintilaitosta kesällä 2011. Tapiolan kehittämisprojektin projektinjohtaja Antti Mäkisen mukaan valmista pitäisi olla vuoden 2012 lopussa.
Myös varaparkkipaikkoja tarvitaan, kun Merituulentien alla olevat paikat poistetaan tien uudistamisen ja metron tieltä.
Tapiolan keskustaan rakennetaan metron ohella kymmeniä tuhansia neliöitä lisää asuntoja ja liiketilaa. Asiointi tulee sujumaan jouhevasti, kun metroasemalta, bussiterminaalista ja pysäköintilaitoksesta pääsee suoraan liikkeisiin.
Metro aloittaa liikennöinnin 2015, johon mennessä valmistuu suurin osa Tapiolan keskustan kiinteistöistä.
©Esmerk
Espoon tulos oli tyydyttävä vuonna 2010
Uutispäivä Demari, 04 hel 2011, 6:-
Espoon kaupungin seurantaraportin mukaan kaupungin tulos vuonna 2010 oli tyydyttävä ja yli talousarvion. Investointimenot olivat lähes 319 milj. euroa. Lähivuosien investointikohteita ovat mm. Puolarmetsän sairaala, länsimetro sekä Kehä I:n perusparannus.
Henkilöstömenot vähenivät 1,3 %, ja yhteenlaskettujen henkilöstö- ja vuokratyömenojen kustannukset laskivat 0,3 %.
©Esmerk
Isot tie- ja ratahankkeet työllistävät hyvin
Tekniikka & Talous, 04 hel 2011, s.7:-
Isot tie- ja ratahankkeet pitävät nyt maarakentajia pystyssä. Tutkija Eero Nippala toteaa, isot hankkeet työllistävät hyvin. Esimerkkinä hän mainitsee Länsimetron, Kehäradan, Seinäjoki-Oulu -radan sekä Rovaniemen ja Kemijärven rautatien sähköistystyöt.
©Esmerk
YIT Rakennus louhii Lauttasaaren salmen metrotunnelit
Lauttasaari, 03 hel 2011, 3:-
YIT Rakennus Oy on voittanut kaksi Länsimetron tunnelien louhintaurakkaa, joiden yhteisarvo on liki 23 milj. euroa.
Urakat käsittävät Lauttasaaren salmen metrotunnelit sekä Keilaniemen metrotunnelit ja aseman. Louhinnat alkavat Lauttasaaressa touko-kesäkuussa 2011 ja Keilaniemessä maalis-huhtikuussa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen luonnehtii urakoita haastaviksi. Lauttasaaren salmen merenalaisella tunnelilla on pituutta n. 350 metriä, kun taas Keilaniemen tunnelin lähellä on herkkiä laitteita ja toimintoja.
©Esmerk
YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit
Rakennuslehti, 03 hel 2011, 7:-
YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit ja aseman. Urakoiden arvo on lähes 23 milj. euroa. Työt alkavat Keilaniemessä maalis-huhtikuussa 2011 ja Lauttasaarensalmessa touko-kesäkuussa 2011.
©Esmerk
Espoo rahoittaa Tapiolan pysäköintilaitosta
Länsiväylä, 02 hel 2011, 3:-
Espoon valtuusto on päättänyt taata Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:lle 15 milj. euron lainan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Pysäköintipaikkoja tulee kaikkiaan 451. Tapiolanaukion pysäköintilaitos on tarkoitus saada valmiiksi 2012. Hanketta rahoittavat kaupungin lisäksi Länsimetro Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö Tapiola Garden.
©Esmerk
YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit
Helsingin Sanomat, 27 tam 2011, A12:-
Länsimetron hallitus päätti, että YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit ja aseman. Urakoiden arvo on lähes 23 milj. euroa. Työt alkavat Keilaniemessä maalis-huhtikuussa 2011 ja Lauttasaarensalmessa touko-kesäkuussa 2011.
Metrotunneleita tulee yhteensä 28 kilometriä. Länsimetro valmistunee vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Räty ja Laakso vaativat miljardia pk-seudun liikennehankkeisiin
Rakennuslehti, 27 tam 2011, 5:-
Kokoomuksen Helsingin ja Espoon valtuustoryhmien puheenjohtajat Laura Räty ja Tommi Laakso vaativat valtiolta vähintään miljardin lisäpanostusta pk-seudun pitkään odottaneiden joukko- ja tieliikennehankkeiden tukemiseen tulevalla hallituskaudella. Rädyn ja Laakson hankelistalta löytyvät mm. Kaupunkirata Leppävaara-Kauklahti sekä itä- ja länsimetron jatkeet.
©Esmerk
Länsimetron tunnelielementtien toimittajiksi Rudus ja Parma
Rakennuslehti, 27 tam 2011, 8:-
Länsimetron tunnelielementtien toimittajiksi on valittu Rudus ja Parma. Sopimusten arvo on yhteensä liki 11 milj. euroa. Rudus Betonituotteen osuus on noin 7 milj. ja Parman 4 milj. euroa. Tunnelielementtitoimitukset käynnistyvät samanaikaisesti asemaurakoiden kanssa loppuvuodesta 2012.
©Esmerk
Tampereen ratikkahanke pitäisi saada seuraavaan selontekoon
Aamulehti, 26 tam 2011, A1, A5:-
Tampereen päättäjillä alkaa olla kiire, jos he aikovat saada pikaratikalle valtion rahoitusta seuraavalla vaalikaudella. Suunnitelmien pitäisi olla valmiina jo keväällä 2011, jotta hanke voitaisiin saada mukaan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Tähän saakka on ajateltu, että Tampereen valtuusto päättäisi asiasta vasta syksyllä 2011.
Tamperelaiset ovat vedonneet siihen, että valtio on luvannut maksaa länsimetrosta kolmanneksen. Jos rahoitusta ratikalle aiotaan saada, olisi hyvä ottaa oppia espoolaisten toiminnasta. Vuoden 2008 selonteossa oli mukana Espoon länsimetro, joka myös saa valtion tukea.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen pitää nykyisen hallituksen omaksumaa menettelytapaa hyvänä. Yksittäisiä hankkeita ei pidä listata hallitusohjelmaan, vaan siihen tulee kirjata myönteinen kanta siihen, että liikennehankkeita viedään eteenpäin. Vehviläinen muistuttaa, että liikennerahat ovat seuraavalla vaalikaudella tiukassa, koska etusijalle asetetaan jo meneillään olevat hankkeet.
©Esmerk
YIT Rakennus louhii Keilaniemen ja Lauttasaarensalmen metrotunnelit
Taloussanomat, 26 tam 2011, Online:-
YIT Rakennus on voittanut kaksi länsimetron metrotunnelien louhintaurakkaa. Yhtiö louhii Lauttasaarensalmen metrotunnelit sekä Keilaniemen aseman ja metrotunnelit. Louhinnat meren alla alkavat touko-kesäkuussa 2011, kun Ruoholahden metrotunneliurakka valmistuu.
Metrotunnelia on valmiina noin 1,3 kilometriä. Kaikkiaan tunnelikilometrejä kertyy lähes 28. Länsimetron on tarkoitus valmistua vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Rudus Betonituotteelta tunnelielementit Länsimetroon
Kauppalehti, 24 tam 2011, s.9:-
Rudus Betonituote Oy toimittaa suurimman osan Länsimetron tunnelielementeistä. Sopimus on arvoltaan noin 7 milj. euroa. Toimitukseen sisältyvät tunnelien poistumistien tukimuurielementit, kaapelikourut ja kaapelikaivot. Elementit tehdään pääosin Nurmijärven tehtaalla, jonka työllisyys on turvattu nyt yli kahdeksi vuodeksi.
©Esmerk
Kolumni: Raitiovaunu herättää vastustusta tamperelaisissa
Helsingin Sanomat, 24 tam 2011, A9:-
Tamperelaisilla on mahdollisuus ehdottaa tulevaa reittiä mahdolliselle raitiovaunulle. Jukka Harjun kolumnin mukaan reitin luulisi kiinnostavan, sillä sen kanssa on elettävä suunnilleen 100 vuotta ja raitiovaunulinjan lähellä olevien asuntojen olevan muita kysytympiä. Siitä huolimatta raitiovaunuhanke herättää Tampereella vastustusta, sillä kaupunkia pidetään liian pienenä ja raitiovaunuja kalliina, meluisina ja epävarmoina. Päätös raitiolinjan rakentamisesta tehdään syksyllä 2011, kun sen hinta on tarkentunut. Tampere toivoo saavansa valtiolta tukea raitiovaunulinjaa varten, kuten Espookin saa länsimetroa varten. Kirjoittaja toteaa, että Helsingin sijasta mallia kannattaa ottaa Keski-Euroopasta ja varsinkin Sveitsistä, jonka raitiovaunuja hän kuvaa moderneiksi, nopeiksi ja aikataulussa kulkeviksi.
©Esmerk
Espoolainen kahvilayrittäjä väsyi kaupungin kohteluun
Länsiväylä, 22 tam 2011, 4:-
Tapiolassa torikahvilaa pitävä Hakan Coskun on kyllästynyt Espoon kaupungin huonoon kohtaluun ja siirtyy muualle yrittäjäksi. Sampotorilla sijaitsevan kahvilan väliaikainen rakennuslupa on rauennut. Kaupungin virkamiehet antoivat Coskunin ymmärtää, ettei uutta lupaa kannata hakea.
Yrittäjää on palloteltu virkamieheltä toiselle. Hänelle perusteltiin mm., että kahvila olisi metroon liittyvien suunnitelmien tiellä. Torilla ei kuitenkaan tapahdu mitään vielä vuosiin.
Rakennuslupapäällikkö Solja Mäkelä Espoon kaupunkikuvayksiköstä sanoo, että rakennuksen laatutason tule vastata ympäristöään. Myös Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen muistuttaa, että alueen arvokkaimmassa osassa väliaikaisten rakennelmien kanssa on oltava tarkkana. Hän kuitenkin ymmärtää elävöittävän torikahvilan tarpeen.
©Esmerk
Tampereen ratikan suunnittelusta päätetään syksyllä 2011
Aamulehti, 21 tam 2011, A1, A4:-
Tampereen valtuusto päättää syksyllä 2011, jatkaako kaupunki raitiotien suunnittelua. Päätöksenteossa vaikuttanevat eniten kustannukset suhteessa saatavaan hyötyyn ja se, miten ratikka pärjää vertailussa bussien kanssa. Suunnittelupäällikkö Ari Vandellin mukaan alustava kustannusarvio on n. 180 milj. euroa, ja lisäksi tulee 30 milj. euron varikko. Reittivaihtoehtojen valitsemisen jälkeen kustannuksia voidaan laskea tarkemmin.
Valtion toivotaan maksavan kolmanneksen kustannuksista. Pormestari Timo P. Nieminen sanoo, että valtio vaatii alustavat suunnitelmat, ennen kuin asiasta keskustellaan. Niemisen mielestä Tamperetta on kohdeltava samoin kuin Espoota. Valtio on luvannut maksaa Espoon länsimetrosta kolmasosan.
©Esmerk
Nyberg: Valtion tuki Tampereen ratikkahankkeelle olisi perusteltua
Aamulehti, 21 tam 2011, A5:-
Liikenne- ja viestintäministeriön liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikael Nyberg pitää perusteltuna, että valtio olisi mukana Tampereen raitiovaunuhankkeessa samoin kuin se on mukana Espoon länsimetron rakentamisessa. Valtio on luvannut maksaa länsimetrosta kolmasosan. Nybergin mielestä valtion tuki voisi olla samaa luokkaa myös Tampereen ratikkahankkeessa. Ongelmana on kuitenkin, että valtion liikenteelle myöntämät määrärahat on jo sidottu nykyisiin hankkeisiin. Suunnittelurahan myöntämiseen valmiuksia kuitenkin olisi.
©Esmerk
Espoo ja Helsinki kilpailevat metron jatkamisesta
Helsingin Sanomat, 21 tam 2011, s.A15:-
Helsinki ja Espoo kilpailevat siitä, mihin suuntaan metroa jatketaan länsimetron Matinkylän osuuden valmistuttua vuonna 2015. Pääkaupunkiseudun liikennehankkeita koskevassa lausunnossa Helsinki esittää Majvikiä ja Östersundomin suuntaa ja Espoo Kivenlahtea. Helsingin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen pitää itämetroa edellytyksenä seudun tasapainoiselle kaupunkirakenteelle. Espoon tekninen johtaja Olavi Louko taas näkee perusteltuna metron rakennustöiden jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen, koska kaupungilla olisi täydellinen valmius jatkaa rakennustöitä heti vuonna 2016.
Muuten Helsinki, Espoo ja myös Vantaa pitävät pääkaupunkiseudun kiireellisten liikennehankkeiden toteuttamisjärjestystä pääosin hyvänä. HSL:n 14 jäsenkuntaa Helsinkiä lukuun ottamatta on jättänyt lausuntonsa pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden kiireellisyydestä. Helsingin valtuusto käsitteli asiaa 19.1.2011.
©Esmerk
Länsimetron työtunneli Myllykalliossa valmis
Lauttasaari, 20 tam 2011, 3:-
METROn rakentama Länsimetron työtunneli Myllykallion vieressä on valmistunut.
Kalliorakennus-Yhtiöt aloittaa varsinaisen metrotunnelin louhimisen tammi-helmikuun 2011 vaihteessa.
©Esmerk
Länsimetron räjäytystöiden vauriot huolestuttivat asukasinfossa
Lauttasaari, 20 tam 2011, 3:-
Lauttasaaressa 11.1.2011 pidetyssä asukasinfossa kerrottiin Länsimetron rakennustöiden aikataulusta.
Asukkaita huolestuttivat mm. räjäytystöistä aiheutuneet vauriot, joita on jo taloissa. Melua syntyy myös kuilujen ja aseman avolouhinnasta sekä louheen kuljetuksesta.
©Esmerk
Ruuhkamaksuista lisäresursseja pk-seudun julkiselle liikenteelle
Hufvudstadsbladet, 18 tam 2011, 1, 6:-
HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtajan Ville Lehmuskosken mielestä ruuhkamaksujen aiheuttama neljän prosenttiyksikön lisäys joukkoliikenteen käyttäjämääriin on paljon. Hän muistuttaa, että joukkoliikennettä tulee lisätä ennen kuin ruuhkamaksut otetaan käyttöön, jotta matkustajilla olisi parempia vaihtoehtoja autolla kulkemiseen. Länsimetro ja Kehärata saadaan valmiiksi jo ennen ruuhkamaksujen käyttöönottoa, mutta myös raidejokeriin tulisi panostaa, sillä esimerkiksi Kehä I:llä tehtiin 96 % matkoista henkilöautolla ja vajaat 4 % julkisella liikenteellä vuonna 2009.
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikael Nyberg liikenneministeriöstä on samaa mieltä siinä, että joukkoliikennejärjestelmän tulee olla todellinen vaihtoehto ennen kuin ruuhkamaksut voidaan ottaa käyttöön, mutta toisaalta maksuista saadaan myös rahaa joukkoliikenteelle. Ruuhkamaksuista arvioidaan kertyvän vuosittain 210 milj. euroa.
HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen mielestä kilometritaksaan perustuva ruuhkamaksu on hyvä valinta, mutta hän pelkää, että aikataulu on epärealistinen, sillä satelliittipaikannukseen perustuvan järjestelmän käynnistäminen on iso ponnistus. Samaan aikaan vireillä on myös autoverouudistus. Nybergin mukaan autoveroa ja ruuhkamaksuja tulisi käsitellä kokonaisuutena. Hänen mukaansa ruuhkamaksut pitäisi ottaa mukaan hallitusohjelmaan jo vuonna 2015 ja asiasta tulisi keskustella ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja.
©Esmerk
Rakennusalan työpaikkailmoitukset tuplaantuivat v. 2010
Rakennuslehti, 13 tam 2011, 3, 10:-
Rakennusalan työpaikkailmoittelu kasvoi rahassa mitaten 48,5 % vuonna 2010. Rakentamisen piristymisen myötä yritykset etsivät työvoimaa laajalla rintamalla.
Rakennuslehti on markkinajohtaja alan työpaikkailmoittelussa. Kausivaihtelun vuoksi rekrytointi on ollut keväisin vilkkaampaa kuin syksyllä.
Konsulttitoimistot rekrytoivat etenkin rakenne- ja lvi-suunnittelijoita. Esimerkiksi Sweco PM Oy haki Länsimetro-hankkeeseen kahta suunnittelun ohjauksen projekti-insinööriä. Rakennusalan yritykset hakivat etenkin työnjohtajia ja projektipäälliköitä.
©Esmerk
Jukka Mäkelä: Länsimetro voi lieventää Espoon ongelmia
Helsingin Sanomat, 13 tam 2011, A13:-
Espoon uusi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä aloittaa kuntavierailusarjan vähävaraisten parista leipäjonossa. Uusi virka velvoittaa tutustumaan eri puoliin tutusta kaupungista.
Mäkelän mielestä kaupungin tarve olisi luoda edellytyksiä työlle. Mäkelä myöntää, että ongelmia on suuressa kaupungissa paljon. Hän uskoo, että Länsimetron myötä kaupunkirakennetta voidaan kehittää ratojen varsiin. Tämä vähentäisi alueellista eriarvoisuutta.
©Esmerk
Kalliorakennus-Yhtiöt louhii kaksi Lauttasaaren metrotunnelia
Lauttasaari, 13 tam 2011, 2:-
Länsimetro Oy ja Kalliorakennus-Yhtiöt allekirjoittivat 5.1.2011 sopimuksen metrotunnelilouhinnasta Lauttasaaressa. Urakan arvo on yli 21 milj. euroa.
Kalliorakennus-Yhtiöt louhii kaksi noin kahden kilometrin mittaista tunnelia sekä Lauttasaaren aseman sisäänkäynteineen.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kehuu Kalliorakennus-Yhtiöitä osaavaksi ja huolelliseksi louhijaksi.
©Esmerk
Lauttasaari-Seuran työryhmä seuraa Länsimetron rakennustöitä
Lauttasaari, 13 tam 2011, 3:-
Lauttasaari-Seurassa on n. 700 jäsentä. Toiminta on syyskokouksen valitseman hallituksen vastuulla. Seuran keskeisimpiä työryhmiä ovat kaavoitus- ja liikennetyöryhmä, perhetyöryhmä sekä kulttuurityöryhmä.
Vuonna 2011 kaavoitus- ja liikennetyöryhmä seuraa edelleen Koivusaaren ja Katajaharjun kannen suunnittelua sekä Länsimetron rakentamista. Työryhmä pitää silmällä metrotöiden myötä lisääntyvää raskasta työmaaliikennettä.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
Vartti, 12 tam 2011, 5:-
Lauttasaaren länsimetrotunnelin louhintatyöt alkavat tammi-helmikuun vaihteessa. Louhintaurakan hoitaa Kalliorakennus-Yhtiöt. Työt kestävät Lauttasaaressa v. 2012 loppuun asti.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
TV YLE TV2, 12 tam 2011, online:-
Länsimetron louhintatyöt käynnistyvät pian myös Lauttasaaressa. Myllykallion työtunneli on valmistunut, ja varsinaista metrotunnelia ryhdytään louhimaan tammi-helmikuun 2011 vaihteessa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että työtunnelin louhinta on edennyt noin 5 metrin päivävauhdilla. Varsinaisen metrotunnelin teko sujuu rivakammin, sillä sitä voidaan louhia sekä länsi- että itäsuuntaan kahdessa eri tunnelissa. Lisäksi louhintapaikkoja on neljä, kun työtunnelissa niitä on vain yksi.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
Länsiväylä, 08 tam 2011, 3:-
Lauttasaaren länsimetrotunnelin louhintatyöt alkavat tammi-helmikuun vaihteessa. Työt jatkuvat vuoden 2012 loppuun asti. Länsimetro-yhtiö ja Kalliorakennus-Yhtiöt allekirjoittivat urakkasopimuksen 5.1.2011.
Lauttasaaren alle tulee kaksi rinnakkaista n. 2 kilometrin pituista tunnelia. Hintaa urakalla on 21 milj. euroa.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Lauttasaaresta päästävä keskustaan myös bussilla
Lauttasaari, 07 tam 2011, 2:-
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa listaa lehden pääkirjoituksessa, mitä Lauttasaaressa on odotettavissa vuonna 2011.
Hän mainitsee, että Länsimetron rakentaminen on tuonut mukanaan räjäytykset ja maansiirtokoneet.
Lauttasaari-Seura tekee yhteistyötä liityntäliikenteessä ja muissa metroon liittyvissä palveluissa Länsimetro Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Seuran mielestä Lauttasaaresta on päästävä jatkossakin bussilla suoraan keskustaan.
©Esmerk
Säästökuuri sävyttänyt Espoon kaupunginvaltuuston arkea
Helsingin Sanomat, 07 tam 2011, A11:-
Välitilinpäätös-artikkelisarjassa on edetty kolmanteen osaan. Artikkelissa kerrataan, mitä Espoon kaupunginvaltuustossa on saatu kahdessa vuodessa aikaan. Espoon politiikassa tahdin on sanellut kokoomus. Artikkelissa on haastateltu kokoomuksen Tommi Laaksoa, vihreiden Johanna Karimäkeä ja sdp:n Markku Sistosta. Säästökuuri on sävyttänyt tuoreinta valtuustokautta.
Artikkelissa mainitaan, että Kurt Byman (sit) valitti keväällä 2009 kolmesta länsimetron maanalaisesta kaavasta.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
Helsingin Sanomat, 06 tam 2011, A12:-
Lauttasaaren länsimetrotunnelin louhintatyöt alkavat tammi-helmikuun vaihteessa. Länsimetro-yhtiö ja Kalliorakennus-Yhtiöt allekirjoittivat urakkasopimuksen 5.1.2011. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo tavoitteena olevan pari räjäytystä päivässä.
Lauttasaaren alle tulee kaksi rinnakkaista n. 2 kilometrin pituista tunnelia. Hintaa urakalla on 21 milj. euroa.
©Esmerk
Metrotunnelin louhinta alkamassa Lauttasaaressa
Helsingin Sanomat, 06 tam 2011, A12:-
Lauttasaaren länsimetrotunnelin louhintatyöt alkavat tammi-helmikuun vaihteessa. Länsimetro-yhtiö ja Kalliorakennus-Yhtiöt allekirjoittivat urakkasopimuksen 5.1.2010. Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo tavoitteena olevan pari räjäytystä päivässä.
Lauttasaaren alle tulee kaksi rinnakkaista n. 2 kilometrin pituista tunnelia. Hintaa urakalla on 21 milj. euroa.
©Esmerk
Espoonlahteen uusia kerrostaloja
Länsiväylä, 05 tam 2011, 3:-
Espoonlahden keskuksen ilmettä uusitaan. Entisen kauppakeskus Ulappatorin paikalle rakennetaan kolme kerrostaloa.
Länsimetroa jatkettaneen myöhemmin Matinkylästä Kivenlahteen. Asiasta ei ole vielä lopullista päätöstä, mutta alueen asemakaavoissa on varauduttu metron tuloon. Espoon apulaisasemakaavapäällikkö Marjut Huvisen mukaan on hyvä, että mahdollisen tulevan metroaseman lähellä on asuntoja.
©Esmerk
Kolumni: Kiinassa rakennetaan Eurooppaa nopeammin
Helsingin Sanomat, 03 tam 2011, A2:-
Helsingin Sanomien Pekingin-kirjeenvaihtaja Petteri Tuohinen kirjoittaa pekingiläisistä metrolinjoista. Vuoden 2010 lopulla avattiin 5 uutta linjaa, joiden rakentaminen aloitettiin kolme vuotta aiemmin.
Samaan aikaan Helsingissä on aloitettu länsimetron rakennustyöt. Hanketta on ennätetty suunnitella yli 20 vuotta. Kiinassa rakentaminen on nopeampaa, sillä Eurooppa on jo Kiinaan verrattuna valmis.
©Esmerk
Aloite: Itämetro laajennettava Vantaan Hakunilaan
Helsingin Sanomat, 02 tam 2011, s.A15:-
Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Kimmo Kiljusen aloitteen mukaan itämetro tulee laajentaa Vantaan Hakunilaan. Hän aikoo viedä aloitteensa vuoden 2011 ensimmäiseen valtuustoon.
Koukkaus Hakunilaan Helsingin Mellunmäen pääteasemalta olisi viiden kilometrin mittainen. Laskettuna länsimetron hinnoin sen kustannuksiksi tulisi noin 200 milj. euroa. Vaarala, Nissas ja Itä-Hakkila mukaan laskien alueella on noin 23 000 asukasta.
Metron asemesta Vantaan kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallituksen jäsen Petteri Niskanen tuo esiin idean Vantaan omasta pikaraitiotiestä. Se tulisi rakentaa Länsimäestä Tikkurilan kautta Marja-Vantaalle.
©Esmerk
Uudenmaan uutisvuosi 2010: Länsimetron rakentaminen alkoi
TV YLE TV2, 31 jou 2010, online:-
Uutisvuosi 2010 -katsauksessa kerrotaan muun muassa, että Länsimetron rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään käynnistyi kesällä 2010.
©Esmerk
Länsimetron työt alkoivat Tapiolassa kesäkuussa
Länsiväylä, 29 jou 2010, 4:-
Artikkelissa kerrataan Espoon uutisvuotta 2010. Länsimetron rakentaminen käynnistyi Tapiolassa 1.6.2010. Loppuvuodesta työmaita oli jo kymmenkunta.
Länsimetron rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy, josta Espoon kaupunki omistaa kaksi kolmasosaa ja Helsinki yhden kolmanneksen.
©Esmerk
Kirjailija Outi Pakkanen pitää Länsimetron tuloa hyvänä asiana
Lauttasaari, 23 jou 2010, 8:-
Lauttasaari on näkyvässä roolissa kirjailija Outi Pakkasen uudessa Seuralainen-romaanissa.
Lauttasaaressa asuva Pakkanen uskoo Länsimetron parantavan saaren liikenneyhteyksiä ja nostavan asuntojen hintoja. Hän ajattelee metron positiivisia puolia herätessään aamulla porakoneeseen.
©Esmerk
Helsinki joutuu vähentämään huomattavasti liikenteen typpipäästöjä
Helsingin Sanomat, 20 jou 2010, s.A15:-
Helsinki joutuu vähentämään liikenteen typpipäästöjä kaupungin keskustassa, jotta se saa päästöt alle EU:n typelle asettaman raja-arvon vuoden 2015 alkuun mennessä. Nyt raja-arvo ylittyy monessa paikassa, kertoo ympäristötarkastaja Outi Väkevä Helsingin ympäristökeskuksesta. Muut liikenteen päästöt ovat vähentyneet huomattavasti 1990-luvulta lähtien, mutta typpidioksidi on lisääntynyt dieselautojen yleistymisen takia. Väkevän mukaan joukkoliikenteen osuutta täytyy lisätä ja sen päästöjä vähentää, eikä henkilöautoliikenne saa ainakaan kasvaa nykyisestä.
Väkevä huomauttaa, että länsimetron valmistuminen vuonna 2014 on tärkeä askel joukkoliikenteen lisäämisessä. Muitakin metrolinjoja on suunnitteilla, mutta niiden mahdollinen toteutuminen on hidasta. Metrolinjojen rakentaminen on yksi tapa vähentää liikenteen päästöjä.
Pääkaupunkiseudun dieselbussien todelliset päästöt ylittävät moninkertaisesti viralliset päästöt, ilmenee VTT:n mittauksista. Professori Nils-Olof Nylundin mukaan hajonta eri autotyyppien välillä on melko suuri.
©Esmerk
Länsimetron työtunneli Otaniemessä valmis maaliskuussa 2011
Länsiväylä, 18 jou 2010, 1, 3, 5:-
Länsimetron rakennus etenee jo kymmenellä työmaalla työtunneleiden kaivuulla. Espoossa pisimmällä ollaan Otaniemessä, jossa työtunneli valmistuu maaliskuussa 2011, kertoo projektipäällikkö Visa Myllymäki YIT Rakennukselta.
Tunnelissa lämpötila pidetään plussalla, sillä räjäytysreikien poraamiseen käytetään vettä, joka ei saa jäätyä, toteaa Länsimetron valvoja Ville Poijärvi. Työtunnelien kautta alkaa varsinaisen metrotunnelin teko. Länsimetron viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara kertoo, että asukastilaisuuksissa kysytään aina, kulkeeko metro Espoossa koko matkan maan alla. Vastaus on kyllä.
Kaikki kiinteistöt, jotka sijaitsevat 150 metrin säteellä työmaista, tarkastetaan etukäteen räjäytysten aiheuttamien vaurioiden varalta. Otaniemessä on muita paikkoja kovemmat tärinärajoitukset alueen tutkimuslaitosten ja niiden herkkien mittalaitteiden vuoksi.
©Esmerk
Espoo nostaisi kaupunkiradan liikennehankkeiden kärkeen
Länsiväylä, 18 jou 2010, 6:-
Espoo haluaa kaupunkiradan jatkamisen Leppävaarasta Espoon keskukseen pääkaupunkiseudun lähivuosien ensimmäisenä toteutettavaksi liikennehankkeeksi. Lisäksi Espoo haluaa jatkaa länsimetroa Matinkylästä Kivenlahteen heti metron ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen. Kaupungin mielestä myös Kehä II:sen jatkon rakentaminen pitäisi saada käyntiin viimeistään vuonna 2020 ja Hista-rata nostaa mukaan suunnitelmiin.
Espoon linjaukset ovat osa kaupungin lausuntoa koskien HSL:n laatimaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2011). Pääkaupunkiseudun suunnittelussa varaudutaan 1,8 milj. asukkaaseen vuonna 2050.
©Esmerk
Marketta Kokkonen aikoo keskittyä kulttuuriin ja liikuntaan
Länsiväylä, 18 jou 2010, 1, 3, 4:-
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa 2010-2011. Hän suunnittelee mm. maalausharrastuksen elvyttämistä ja liikuntaan keskittymistä. Espoon kulttuuritarjonta on Kokkosen mielestä erinomaista, ja sitä hän aikoo hyödyntää. Eläkkeellä Kokkosella on enemmän aikaa hoitaa myös tärkeää mummin roolia.
Kokkonen pitää johtajauransa tärkeimpinä saavutuksina mm. metroa ja kaupunkirataa, peruspalvelujen pitämistä hyvällä tasolla ja Weegeen luomista. Myös kaupungin talouden säilyttäminen paljon naapureita paremmassa kunnossa Espoon valtavasta kasvusta ja investoinneista huolimatta on Kokkosen mielestä melkoinen uroteko. Hän ei suunnittele kunnallispolitiikkaan lähtemistä, vaan aikoo seurata Espoon asioita rivikuntalaisena.
©Esmerk
Vuosaaren metroaseman laituriovien suunnitteluvirhe korjataan
Hufvudstadsbladet, 17 jou 2010, 1, 10:-
Vuosaaren metroaseman uusissa laituriovissa on suunnitteluvirhe. HKL:n projektipäällikkö Kimmo Reiman kertoo, että ovet oli tarkoitus ottaa käyttöön marraskuussa 2010 mutta ovien ja metron välinen aukko osoittautui liian suureksi. Oli olemassa vaara, että joku saattaisi puristua metron ovien ja laituriovien väliin.
Reimanin mukaan laituriovet varustetaan paremmilla varoitussensoreilla ja palkeilla. Asennuksen on määrä olla valmis tammikuun 2011 toisella viikolla. Loppiaisen jälkeen ovia testataan ja metronkuljettajia koulutetaan, jotta laituriovet voidaan ottaa käyttöön tammikuun lopussa.
Helsingin muille metroasemille asennetaan laituriovet vasta vuonna 2013. Reimanin mukaan ovia halutaan testata talvioloissa. Automaattimetro otettaneen käyttöön vuonna 2014.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa kerrotaan, että myös Helsingin metro uudistetaan samalla kun metroa laajennetaan länteen.
©Esmerk
Kauppakeskukset Entresse ja Espoontori laajenevat
Länsiväylä, 11 jou 2010, 4:-
Espoossa suunnitellaan kauppakeskus Entressen ja Espoontorin yhdistämistä ja laajentamista. Aloitteen kauppakeskusten välisestä laajennusosasta teki Entressen omistavan Capmanin tytäryhtiö Realprojekti.
Hankkeelle haetaan suunnitteluvarausta. Espoon kaupunginhallitus käsitellee hakemusta vielä joulukuun 2010 aikana. Kaavamuutosten jälkeen rakentamiseen kuluu vähintään vuosi.
Espoon kaupunki ei vastusta lisärakennusta, kunhan lopputulos on laadukas. Espoon keskuksen projektijohtaja Torsti Hokkanen toteaa, että kauppakeskusten yhdistämisestä puhuttiin jo Etresseä suunniteltaessa.
Espoon keskus on uudistunut ripeästi viime vuosina. Uusia kerrostaloja on sekä rakenteilla että suunnitteilla ja asukasmäärä on kasvussa. Espoon kaupunki on nostanut kaupunkiradan jatkamisen Espoon keskukseen länsimetron jälkeen tärkeimmäksi raidehankkeeksi. Lommilaan rakennettavat hypermarketit saattavat joko tukea alueen kehitystä tai viedä siltä ostovoimaa.
©Esmerk
Verkkokeskustelua Helsingin ruuhkista
Helsingin Uutiset, 11 jou 2010, 9/11/13:-
Palstalle on poimittu Mikko Nummelinin kirjoittama kommentti lehden verkkokeskustelusta, jonka aiheena on Helsingin ruuhkat. Nummelinin mielestä suunnitelmien pk-seudun asukasluvun kehittämisestä ja liikenteen järjestämisestä on kuljettava käsi kädessä. Jos seudun asukasluvun kasvu hyväksytään, tarvitaan ilman muuta sekä Länsimetro että keskustatunneli. Ruuhkamaksutkaan eivät olisi pahitteeksi.
©Esmerk
Vattuniemen yhdyskuntarakenne haussa ja bussilinja auki
Lauttasaari, 09 jou 2010, 3:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Yrjö Palotie kaipaa artikkelissaan kokonaissuunnitelmaa Vattuniemen kehittämiseen ja tasapainoista yhdyskuntarakennetta alueelle.
Hän kertoo Lauttasaari-Seuran keskustelleen Lauttasaaren liikenteestä liikennesuunnitteluinsinööri Jouni Korhosen kanssa. Vielä on auki, säilyykö bussilinja Vattuniemen ja kantakaupungin välillä vai tuleeko ostoskeskuksen kohdalla olevalle Länsimetron asemalle asukkaille tarkoitettu "keräilyliikenne".
©Esmerk
Jätkäsaaren rakentamisesta aiheutuva melu huolettaa
Helsingin Uutiset, 08 jou 2010, Pohjoinen 13:-
Ruoholahtelaiset ovat jäämässä kahden jättityömaan väliin, kun Jätkäsaaren rakentaminen käynnistyy kunnolla vuonna 2011. Länsimetroa on rakennettu Ruoholahdessa vuoden ajan, ja vaikka metrotunnelin louhijat sukeltavatkin pian Salmisaaressa meren alle, jatkuu louheenajo Ruoholahden läpi Jätkäsaareen.
Asukkaat ovat huolissaan Jätkäsaaren rakentamisesta aiheutuvasta melusta ja liikenteestä. Hankkeen tiimoilta järjestetyssä asukasillassa pohdittiin mm. metrotyömaan louheenajon reittejä.
Länsimetro Oy:n projekti-insinööri Tero Palmu kertoi, että metrotunneleista syntyvä louhe on noin puolet siitä, minkä verran kiviainesta Jätkäsaaren rakentamiseen kaikkiaan tarvitaan. Tällä hetkellä Jätkäsaareen ajetaan vuorokaudessa n. 300 autokuormaa metrolouhetta. Kuormien määrä kolminkertaistuu vuoden päästä, jolloin työmaan tahti on huipussaan.
©Esmerk
Jätkäsaaren rakentamisesta aiheutuva melu huolettaa
Helsingin Uutiset, 04 jou 2010, Etelä, Länsi 8/25:-
Ruoholahtelaiset ovat jäämässä kahden jättityömaan väliin, kun Jätkäsaaren rakentaminen käynnistyy kunnolla vuonna 2011. Länsimetroa on rakennettu Ruoholahdessa vuoden ajan, ja vaikka metrotunnelin louhijat sukeltavatkin pian Salmisaaressa meren alle, jatkuu louheenajo Ruoholahden läpi Jätkäsaareen.
Asukkaat ovat huolissaan Jätkäsaaren rakentamisesta aiheutuvasta melusta ja liikenteestä. Hankkeen tiimoilta järjestetyssä asukasillassa pohdittiin mm. metrotyömaan louheenajon reittejä.
Länsimetro Oy:n projekti-insinööri Tero Palmu kertoi, että metrotunneleista syntyvä louhe on noin puolet siitä, minkä verran kiviainesta Jätkäsaaren rakentamiseen kaikkiaan tarvitaan. Tällä hetkellä Jätkäsaareen ajetaan vuorokaudessa n. 300 autokuormaa metrolouhetta. Kuormien määrä kolminkertaistuu vuoden päästä, jolloin työmaan tahti on huipussaan.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Otaniemeen voisi rakentaa Aalto-yliopiston kampuksen
Tekniikka Talous, 03 jou 2010, 4:-
Lehden pääkirjoituksessa käsitellään Aalto-yliopiston kampusta. Tällä hetkellä kampuksia on kolme, mutta esimerkiksi Otaniemeen voisi rakentaa kampusalueen koko yliopistolle.
Yksi kampusalueeseen liittyvä asia on liikkuminen. Vuonna 2015 valmistuva Länsimetro kulkee Otaniemen kautta Matinkylään asti. Metroaseman viereen voisi rakentaa maanalaisia pysäköintitiloja ja Otaniemen läpiajo sulkea.
©Esmerk
Lauttasaaren metrotunneliurakka Kalliorakennus-Yhtiöille
Lauttasaari, 02 jou 2010, 2:-
Kalliorakennus-Yhtiöt on voittanut Länsimetron urakan, jossa louhitaan kaksi noin kahden kilometrin mittaista metrotunnelia Lauttasaaressa. Urakka on arvoltaan yli 21 milj. euroa.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo tarjouksia tulleen seitsemältä urakoitsijalta.
Metrotunneliurakka käynnistyy Lauttasaaressa vuoden 2011 alussa. Destian ja Metrostavin muodostama Metro louhii työtunneleita. Louhinnat päättyvät vuoden 2012 lopussa.
Kokkisen mukaan työtunneleissa kestää, sillä niiden louhinnassa pystytään etenemään vain yhteen suuntaan toisin kuin metrotunneleissa.
Kaikki Länsimetron louhinnat loppuvat vuoden 2013 aikana. Asemien rakentaminen alkaa vuoden 2012 puolella. Länsimetro valmistuu loppuvuodesta 2015.
©Esmerk
Länsimetroa valmiina jo yli kilometri
Vartti, 01 jou 2010, 6:-
Länsimetron metrotunnelia on Ruoholahdessa tehty jo yhteensä 1,5 km. Tapiolan ja Karhusaaren urakat ovat täydessä työvauhdissa ja Matinkylässä työt aloitetaan joulukuussa. Metron on tarkoitus valmistua v. 2015.
HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Laura Sundell kertoo, että Matinkylän itäpuolisia seutulinjoja tullaan ajamaan Tapiolan terminaaliin ja länsipuolisia Matinkylään. Suunnitelmia tarkennetaan v. 2012.
Helsingin sisäisiä bussilinjoja muutetaan vastaavasti syöttöliikenteeksi. Joukkoliikennesuunnittelija Arto Siitonen HSL:stä kertoo, että Lauttasaaren entiselle huoltoasemalle tulee bussien tulolaituri sekä 2-3 lähtölaituria.
©Esmerk
Asukasyhdistys ideoi Finnooseen Espoon kaupungintaloa
Länsiväylä, 27 mar 2010, 4:-
Suur-Espoonlahden kehitys ehdottaa Finnooseen mm. Espoon kaupungintaloa, luontokeskusta ja elävän taiteen keskusta. Asukasaktiivi Seppo Salo sanoo, että hallinnon keskittäminen Finnooseen nostaisi Suur-Espoonlahden työpaikkaomavaraisuutta. Suurespoonlahtelaiset katsovat myös, että Länsimetro on rakennettava pian Kivenlahteen asti ja Espoon poikittaisliikennettä parannettava.
Espoon apulaisyleiskaavapäällikkö Vuokko Rouhiainen toteaa, että kaupungintalo kuuluu Espoon keskukseen, mutta Finnoostakin tulee tehokas ja toimistovaltainen työpaikka-alue. Rouhiainen luottaa Finnoon vetovoimaan.
©Esmerk
Länsimetroa on louhittu kilometrin matka
Helsingin Sanomat, 25 mar 2010, A12:-
Länsimetron tunnelia on louhittu kilometrin matka louhintatöiden ensimmäisen vuoden aikana. Louhintatyöt lähtivät liikkeelle Helsingin Ruoholahdesta, metron nykyisestä päätepisteestä.
Länsimetron louhintatyöt saadaan valmiiksi vuonna 2013. Asemia ryhdytään rakentamaan vuoden 2012 puolella. Sitten ovat vuorossa rataurakka sekä automaattimetron asennus ja testaus. Espoon Matinkylään asti ulottuvan länsimetron on määrä olla valmis vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Espoosta kritiikkiä HLJ 2011:lle
Hufvudstadsbladet, 25 mar 2010, 2:-
Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen katsoo, että HLJ 2011 - liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää epärealistisia hankkeita. Hän toteaa sen lausunnossa, jota kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee 25.11.2010.
Seudun liikenneinvestoinnit ovat olleet noin 185 milj. euroa vuodessa, eikä Moilasen mielestä ole erityisen realistista uskoa, että 370 milj. euron investointitaso saavutetaan HLJ:n ensimmäisessä vaiheessa jos koskaan.
Espoo haluaa aikaistaa omia hankkeitaan, joihin kuuluvat raidejokeri, Espoo-Hista-rata, Kehä I:n kunnostus, Kehä II sekä metron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen. Espoo esittää myös Pisara-radan korvaamista Pasilaan sijoitettavalla pääteasemalla.
©Esmerk
Länsimetroa on louhittu kilometrin matka
Hufvudstadsbladet, 25 mar 2010, 5:-
Länsimetron tunnelia on louhittu kilometrin matka louhintatöiden ensimmäisen vuoden aikana. Louhintatyöt lähtivät liikkeelle Helsingin Ruoholahdesta, metron nykyisestä päätepisteestä.
Länsimetron louhintatyöt saadaan valmiiksi vuonna 2013. Asemia ryhdytään rakentamaan vuoden 2012 puolella. Espoon Matinkylään asti ulottuvan länsimetron on määrä olla valmis vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Lauttasaari-Seura on vaikuttamiskanava
Lauttasaari, 25 mar 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Shama Österman kannustaa lehden pääkirjoituksessa lauttasaarelaisia osallistumaan Lauttasaari-Seuran toimintaan ja vaikuttamaan kaupunginosansa asioihin.
Östermanin mukaan Lauttasaari on murrosvaiheessa. Saarelle muuttaa lisää ihmisiä, ja Länsimetron rakennustyöt vaikuttavat ympäristöön, liikenteeseen ja turvallisuuteen.
©Esmerk
Länsimetron rakentaminen aloitettiin vuosi sitten
Helsingin Uutiset, 24 mar 2010, 8/11/14:-
Lehden Juuri tänään -palstalla kerrotaan, että tasan vuosi sitten 24.11.2009 vietettiin Ruoholahdessa virallisia Länsimetron rakentamisen aloitusjuhlia. Länsimetron ensimmäinen vaihe Matinkylään on 13,9 kilometriä pitkä. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 loppupuolella.
©Esmerk
Östersundom-projekti kattaa viisi uutta kaupunginosaa
Hufvudstadsbladet, 21 mar 2010, 6:-
Helsinki suunnittelee Sipoolta hankituille alueille viittä uutta kaupunginosaa. Projektipäällikkö Matti Visanti kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo, että tarkoitus on jatkaa metrolinjaa Mellunmäestä itään kuuden uuden aseman verran. Vaihtoehtona on myös pikaraitiotie, jonka kustannuksia selvitetään tarkemmin.
Sipoon metron hinnaksi on julkisuudessa esitetty 600 milj. euroa. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että länsimetron kustannukset ovat vähintään 800 milj. euroa, mutta länsimetrolla on asemia jonkin verran enemmän.
Visanti arvioi, että koko Östersundom-projekti on valmis noin 50 vuoden kuluttua.
©Esmerk
Tapiolan Merituulentien rakennussuunnitelmat herättävät huolta
Helsingin Sanomat, 21 mar 2010, A17:-
Tapiolan Merituulentien reunassa olevaa massiivista toimistotaloa odottaa purkaminen, jos Espoon päättäjät siunaavat Tapiolan keskustan uudistamissuunnitelmat. Tilalle on suunniteltu kaksi kertaa suurempaa liikekompleksia, jonka katolle sovitettaisiin myös kahdeksan viisikerroksista asuintaloa.
Tapiolan Kilta -asukasyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Pietilä arvostelee kokonaisuutta liian suureksi, ja hänen mukaansa rakennuksen siluetti nousisi liian korkealle, minkä seurauksena rakennukset varjostaisivat Leimuniittyä.
Tapiolan projektijohtaja Antti Mäkinen sen sijaan rauhoittelee, että uusi rakennus ei nouse juuri naapuritaloja korkeammalle eikä kilpaile Tapion tornin kanssa.
Monesta kaavaillusta muutoksesta asukasaktivisti ja projektinjohtaja ovat kuitenkin yhtä mieltä. Parhaana muutoksena he pitävät Merituulentien painamista syvälle maan alle niin, että nykyinen katutaso jää kävelyalueeksi. Merituulentie suljetaan vuonna 2013 pariksi kolmeksi vuodeksi. Muutoksen täytyy olla valmis, kun metroasema avautuu vuonna 2015.
©Esmerk
Espoonlahdessa liikenneilta asukkaille
Länsiväylä, 20 mar 2010, 3:-
Espoon liikenteen ongelmista, Länsimetrosta ja muista liikennehankkeista keskustellaan kaikille avoimessa liikenneillassa 24.11.2010 Mainingin koululla Espoonlahdessa. Tapahtuman järjestävät Suur-Espoonlahden asukasfoorumi ja kehitysyhdistys. Mukana on Espoon kaupungin päättäjiä ja asiantuntijoita.
©Esmerk
Espoo ryhtyy kaavoittamaan Finnoon aluetta
Hufvudstadsbladet, 19 mar 2010, 10:-
Espoo siirtää jätevedenpuhdistamon Suomenojalta Blominmäkeen ja ryhtyy kaavoittamaan Finnoon aluetta. Noin 300 hehtaarin alueelle on tulossa metroasema sekä miljoona asuinneliömetriä 20 000 asukkaalle.
Espoo haluaa alueesta ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueen. Finnoon lintualue liitetään kokonaisuuteen. Tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus.
©Esmerk
Kolumni: Helsingin hyvä kilpailukyky koko maan etu
Lauttasaari, 18 mar 2010, 3:-
Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara kertoo kolumnissaan eduskunnan käsitelleen hallituksen selvitystä metropolipolitiikasta 9.11.2010. Eduskunta oli yksimielinen siitä, että Helsingin seudun kilpailukyvyn parantaminen palvelee koko maata.
Asko-Seljavaaran mukaan Helsingin tavoitteena on rakentaa vuosittain 5 000 uutta asuntoa ja kohentaa joukkoliikennettä. Sipooseen on saatava metro ja Länsimetroa tulee jatkaa Kivenlahteen asti.
©Esmerk
Kolumni: Lauttasaaren liikenteessä ja palveluissa toivomisen varaa
Lauttasaari, 18 mar 2010, 6:-
Aalto-yliopiston professori Arto Lahti kertoo kolumnissaan asuneensa Lauttasaaressa perheineen vuodesta 1975.
Lahden mielestä Helsingin kaupungin päättäjät eivät ole perillä Lauttasaaren liikenteestä tai palveluista. Länsimetro tuskin hillitsee saaren läpi kulkevaa kovaa autoliikennettä. Kauppakeskuksessa ei ole puolestaan tarpeeksi pysäköintipaikkoja. Peruspalveluissakin on parantamisen varaa.
©Esmerk
HLJ 2011 -luonnos lausuntokierroksella
Hufvudstadsbladet, 16 mar 2010, 6:-
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:n luonnos odottaa lausuntoja 40 eri taholta, mm. pääkaupunkiseudun 14 kunnalta. HSL:n hallitus päättää HLJ 2011:n lopullisesta sisällöstä helmikuussa 2011. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa, että HLJ 2011:n on tarkoitus valmistua kevään hallitusneuvotteluihin mennessä ja toimia evästyksenä hallitusohjelman laatimisessa.
HLJ-luonnoksessa esitetään pyöräilylle ja jalankululle etusijaa, kun metropolin liikennettä kehitetään. HSL:n hallituksen jäsen Markku Weckman Vantaalta pitää kehitystä oikeana, vaikkakin asemien pyöräparkkeja täytyy kehittää.
Espoo haluaa HLJ:ssä priorisoida Leppävaaran ja Espoon keskuksen välistä kaupunkirataa. HSL:n espoolainen varapuheenjohtaja Nina Knaapila huomauttaa, että kaupunkiradan kaksi uutta raidetta olivat ainoat, joita ei koskaan rakennettu edellisen suunnitelman PLJ:n mukaisesti.
HSL:n hallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki sanoo, että metron laajentaminen itään on Helsingille iso asia. Hän arvelee Helsingin esittävän itämetron priorisointia HLJ:ssä, johon myös monet muut kunnat halunnevat tehdä muutoksia. Rauhamäen mukaan kompromisseja täytyy kuitenkin tehdä ja päättää asioista koko seutua ajatellen.
HLJ 2011:een sisältyy myös raideliikenteen kehittäminen, joka vaatii runsaan miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Projektipäällikkö Johanna Vilkunen [po. Vilkuna] myöntää haasteiden olevan suuria. Hän on selvittänyt, millaisia vaikutukset ovat, jos investointeja ei tehtäisi lainkaan ja verrattuna ruuhkamaksujen käyttöönottoon. Hänen mukaansa pienten investointien tekeminen merkitsee ruuhkien jatkumista ja seudun kilpailukyvyn heikkenemistä, kun liikkuminen on vaikeaa.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa mainitaan, että raidehankkeisiin sisältyy mm. metron [länsimetron] rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen, raidejokeri sekä junarata Pasilasta lentokentälle.
©Esmerk
Kiviniemi katsoo liikennehankkeiden jakautuvan melko tasapuolisesti
Helsingin Sanomat, 13 mar 2010, A17:-
Artikkelissa on haastateltu pääministeri Mari Kiviniemeä hänen roolissaan Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja kyselty häneltä mielipiteitä pääkaupunkiseudun ja maakuntien tyypillisistä vastakkainasetteluista Helsingin sisäpolitiikassa. Väitteeseen maakuntien suosimisesta liikennehankkeissa kehäratojen ja länsimetrojen kustannuksella Kiviniemi toteaa liikennehankkeiden menneen aika hyvin väestön ja talouden koon mukaan. Hän itse toteaa pitävänsä tärkeänä pisararataa, Kehä III:sta ja pitkällä tähtäimellä metron jatkamista.
©Esmerk
Länsimetro vaatii tuhansia tutkimuskairauksia
Länsiväylä, 13 mar 2010, 4:-
Johtava tutkija Ossi Ikävalko Geologisesta tutkimuskeskuksesta kertoo, että Länsimetro rakennetaan kallioperään, jossa kivilajit vaihtelevat ja jossa on rikkoutuneita kohtia. Espoossa metrolinjaa louhitaan monenlaisissa olosuhteissa.
Metrotunnelia varten on tehtävä tuhansia tutkimuskairauksia. Ikävalkon mukaan hankalat paikat pyritään paikallistamaan, sillä kivilaji vaikuttaa louhintaominaisuuksiin ja kustannuksiin. Espoon kallio on hänen mukaansa kovaa ja sopii metron rakentamiseen hyvin.
©Esmerk
Iso Omena laajenee Matinkylän metroaseman päälle?
Kirkkonummen Sanomat, 11 mar 2010, 5:-
Kauppakeskus Iso Omena saattaa laajentua Matinkylän tulevan metroaseman päälle. Metroaseman tuntumaan kaavaillaan myös asuntoja, julkisia palveluja, linja-autoterminaalia, parkkiluolaa ja uimahallia. Suunnitelmien toteutuminen tietäisi Ison Omenan nykyisen parkkitalon osittaista purkamista.
©Esmerk
Äikäs-Idänpään-Heikkilä: Espoon keskuksen kehittäminen kiihtyy
Länsiväylä, 06 mar 2010, 5:-
Kauppakeskus Espoontorin avajaisissa asiakkaat iloitsivat erityisesti Tarjoustalon paluusta. Kauppakeskuksen 9 000 neliön tiloissa toimii noin 30 liikettä.
Espoontorin avauspuheessaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä lupasi, että jo nyt voimakkaasti kehittyneen Espoon keskuksen kehittämistahti vain kiihtyy tulevaisuudessa. Espoontorin ja aseman väliin tulevan bussiterminaalin ja liityntäpysäköintilaitoksen rakentaminen aloitetaan kahden-kolmen vuoden kuluessa.
Äikäs-Idänpään-Heikkilän mukaan länsimetron rakentamisen käynnistyttyä kaupungin ykkösraidehanke on kaupunkiradan jatkaminen Espoon keskukseen.
©Esmerk
Iso Omena laajenee Matinkylän metroaseman päälle?
Länsiväylä, 06 mar 2010, 3:-
Kauppakeskus Iso Omena saattaa laajentua Matinkylän tulevan metroaseman päälle. Metroaseman tuntumaan kaavaillaan myös asuntoja, julkisia palveluja, linja-autoterminaalia, parkkiluolaa ja uimahallia. Suunnitelmien toteutuminen tietäisi Ison Omenan nykyisen parkkitalon osittaista purkamista. Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsittelee asiaa 8.11.2010.
©Esmerk
Junabongaus kuuluu bongausharrastusten klassikoihin
Metro, 05 mar 2010, Live 2-3:-
Lehti esittelee kolme erikoista bongailuharrastusta: rekisterikilpien bongauksen, junabongauksen ja sähkötolppabongauksen. Junabongaus kuuluu bongausharrastusten klassikoihin. Bongausta harrastava Juhana Hietaranta kertoo olleensa oikorataa avattaessa aivan ensimmäisten junien kyydissä. Harrastajia näkyi sinä päivänä ratojen varsilla ja junissa. Nyt harrastajat odottelevat jo länsimetroa ja kehärataa.
©Esmerk
Iso Omena laajenee Matinkylän metroaseman päälle?
Helsingin Sanomat, 05 mar 2010, s.A13:-
Kauppakeskus Iso Omena saattaa laajentua Matinkylän tulevan metroaseman päälle. Metroaseman tuntumaan kaavaillaan myös asuntoja, julkisia palveluja, linja-autoterminaalia, parkkiluolaa ja uimahallia. Suunnitelmien toteutuminen tietäisi Ison Omenan nykyisen parkkitalon osittaista purkamista.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Länsimetron tiedottamisessa toivomisen varaa
Lauttasaari, 04 mar 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Matti Tanner kertoo lehden pääkirjoituksessa Länsimetron rakentamisen käynnistyneen Lauttasaaressa loppukesästä 2010. Avolouhinta on loppusuoralla Esson entisellä tontilla, ja Myllykallion työtunnelin on määrä valmistua tammikuussa 2011.
Metron rakentamisesta on aiheutunut melun lisäksi hämmennystä. Länsimetro Oy ei onnistunut asuntojen katselmuksista tiedottamisessa. Lisäksi työmaat ovat turhan korkeiden, oranssien vanereiden kätköissä.
Länsimetrolla on melko kattavat nettisivut, ja yhtiö myös kutsui lauttasaarelaisia tutustumaan Myllykallion työmaahan. Paikalle saapui kuitenkin vain vähän ihmisiä.
©Esmerk
Maanalaisiin louhintatöihin ennustetaan kasvua
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 9:-
YIT:n kalliorakennuksen yksikönjohtaja Ari Bergström uskoo, että maanalaisen infrarakentamisen louhintatyöt kääntyvät kasvuun vuoden 2010 notkahduksen jälkeen. Louhintatyöt olivat huipussaan v. 2009, kun Kehäradalla käynnistyi neljä suurta urakkaa. Vuoden 2011 kasvua siivittävät Länsimetron käynnistyvät urakat.
Suomalaisia alan toimijoita ovat YIT:n lisäksi Lemminkäinen, Kalliorakennus, SRV, Skanska, Destia ja SK-Kaivin.
©Esmerk
Länsimetron työmaat haittaavat liikenteen sujumista
Lauttasaari, 04 mar 2010, 2:-
Lauttasaarentie 50:n tietämillä Länsimetron työmaan kohdalla on 30:n nopeusrajoitus ja hidasteet.
Ostoskeskuksen luona louhitaan puolestaan metroaseman työtunnelia, minkä takia liikennevalot ovat punaisella aivan liian pitkään. Autoilijat ovat jo alkaneet ajaa päin punaisia.
©Esmerk
Länsimetron yhdyshenkilö on vuorovaikutusinsinööri Reijo Jokela
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 1, 7:-
Länsimetro Oy:n vuorovaikutusinsinööri Reijo Jokela toimii metrohankkeen yhdyshenkilönä asukkaisiin, rakentajiin, suunnittelijoihin sekä viranomaisiin päin. Hän informoi, vastaa kysymyksiin ja selvittelee asioita. Jokelan on paikallistettava etukäteen tilanteet, joista saattaa koitua ongelmia. Esimerkkinä mainitaan metrotöiden mahdollisesti ruuhkauttama työmatkaliikenne. Jokela uskoo, että ilman toimivaa vuorovaikutusta länsimetron kokoinen hanke ei onnistuisi.
Jokelan tehtäviin kuuluu myös ympäristöseurantojen valvonta. Hän vierailee kertomassa työmaasta herkiksi katsotuissa kohteissa, kuten päiväkodeissa ja kirkoissa.
©Esmerk
Kulkuväylien leveys Espoon metrotunnelissa kapeni 1,2 metriin
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 19:-
Palotarkastajat vaativat alun perin Espoon metrolinjoille 1,6 metrin levyisiä betonisia kulkuväyliä. Leveys perusteltiin sillä, että näin kaksi rullatuolia pääsisi onnettomuustilanteissa toistensa ohitse. Vaatimukset muuttuivat kohtuullisemmiksi sen jälkeen, kun palotarkastajat kiersivät tutustumassa Euroopan metrolinjoihin.
Vanhoissa Euroopan metroissa ei ole kulkurakoa metron ja tunnelin välissä. Joissain uusimmissa se on 70 senttiä, mutta niissäkin pohja on yleensä soraa ja sepeliä.
Matkailusta viisastuneina tarkastajat ovat suostuneet tinkimään Suomen vaatimukset 1,2 metriin. Louhintakustannuksiin tällä on huomattava vaikutus.
©Esmerk
Louhintarajoitukset jaksottavat metrourakan työrytmiä
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 9:-
Länsimetron aloituksen viivästymisellä on ollut myös positiiviset vaikutuksensa. Nyt Kehäradan aikataulu kulkee sopivasti metron rakentamisen edellä.
Lemminkäinen Infra on louhinut noin 700 metriä kilometrin mittaisesta pätkästä. Vastaava mestari Jarkko Hyytiäinen kertoo, että kääntöraideliikenteestä johtuen louhinta on sallittua vain ruuhkahuippujen ulkopuolella.
Louhintarajoitukset jaksottavat työrytmiä ja urakan aikataulua hankkeen muissakin kalliorakennusrakoissa. Pääasiallisin syy rajoituksiin on asutuksen tai työpaikkojen läheisyys.
Länsimetron kalliorakenteiden pääsuunnittelijana toimiva Rockplanin hankejohtaja Juha Salmelainen kertoo teknisen vaativuuden kasvavan länteen päin mennessä. Tunnusteluporauksia tehdään jatkuvasti, jotta tiivistämistarve osattaisiin mitoittaa oikein.
©Esmerk
Infrarakentamiseen 5D-mallinnusta
Rakennuslehti, 04 mar 2010, 10:-
Länsimetro Oy kehittää Tekesin avustuksella Vianova Systems Oy:n kanssa sähköistä moniulotteista tietomallia, jonka ideana on sovittaa yhteen nykyiset ja tulevat rakennushankkeet länsimetron rakentamisen kanssa. Tavoitteena on malli, joka olisi sovellettavissa myös muissa rakennushankkeissa.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että mallintaminen on tavallisesti keskittynyt suunnitteluprosessin alkuun, vaikka mallilla olisi käyttöä myöhemminkin. Hankkeessa pyritään 5D-malliin, mikä merkitsee aika- ja kunnossapitovektorin lisäämistä 3D-malliin. Kokkinen painottaa kunnossapidon pitkää elinkaarta mallissa.
Länsimetromallissa tähdätään talojen ja infran suunnittelun yhdistämiseen. Parhaassa tapauksessa tuloksena on vientituotteeksi päätyvää uutta erityisosaamista.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Espoo satsaa liikenneyhteyksiin
Länsiväylä, 03 mar 2010, 4:-
Päivi Hahko toteaa pääkirjoituksessaan Espoon satsaavaan liikenteeseen merkittävästi vuonna 2011. Liikenneyhteyksiin panostus näkyy espoolaisten arjessa, kun nämä puikkelehtivat Kehä I:llä tai seuraavat länsimetron louhintatöitä.
Metro lisää tarvetta myös muiden liikenneväylien parantamiseen. Lisäksi jo olemassaolevia kulkuväyliä on pidettävä yllä.
©Esmerk
Suunniteltu korkea rakentaminen huolettaa tapiolalaisia
Hufvudstadsbladet, 03 mar 2010, 5:-
Keskustelutilaisuus Espoon Tapiolan rakennussuunnitelmista houkutteli paikalle 200 henkeä 2.11.2010. Kaupunkisuunnittelijat kuvailivat aluksi parkkihallien vapauttavan maanpintaa asukaspuistoille, kävelykaduille, terasseille ja pyöräteille. Suunnitelmiin sisältyy myös teatteri ja useita vesielementtejä.
Asukkaiden kysymysten ja kommenttien perusteella useimmat kannattavat Tapiolan keskustan laajentamista ja kohentamista, mutta korkeat talot, lukuisat parkkipaikat ja viheralueiden puute aiheuttavat huolta.
Tapiolan Kilta -asukasyhdistyksen puheenjohtajan Marja-Liisa Pietilän mukaan rakennuskorkeutta täytyy alentaa, sillä metron yläpuolelle ei voi rakentaa sekä asuntoja että liiketiloja vaan täytyy valita jompikumpi. Myös Peter Berglund kritisoi talojen korkeutta ja tiivistä rakentamista. Hänen mielestään hanke toteutetaan yrittäjien eikä asukkaiden ehdoilla. Rakentamisella rahoitetaan länsimetro, minkä huomaa, Berglund sanoo.
Satu Nurmiharju pitää hanketta liian massiivisena ja parkkihallien määrää liian suurena. Kun länsimetro kerran rakennetaan, kaikkia Tapiolassa asuvia tai työskenteleviä pitäisi hänen mielestään kehottaa käyttämään sitä.
Tilaisuudessa kyseltiin myös uusien asuntojen hintatasosta ja alueelle suunnitelluista palveluista. Asukkaat arvelevat kuitenkin, että mikä tahansa on parempi kuin Tapiolan nykyinen keskusta.
©Esmerk
Tapiolan suunnitelmista asukasilta 2.11.2010
Hufvudstadsbladet, 02 mar 2010, 2:-
Länsimetron rakentaminen aiheuttaa suuria muutoksia Tapiolan keskustaan. Uusien asuntojen, toimistojen ja liikerakennusten myötä Tapiolan puutarhakaupungin julkisivu muuttuu radikaalisti.
Tulevina vuosina asukkaat joutuvat sietämään koko joukon tie- ja rakennustöitä. Lehden toimitukseen on tullut yhteydenottoja huolestuneilta tapiolalaisilta, jotka pelkäävät muutosten olevan liian suuria. Myös asukasyhdistykset seuraavat tilannetta tarkkaan.
Espoon kaupunki järjestää Tapiolan tulevaisuudensuunnitelmista asukasillan 2.11.2010. Myös Hbl on mukana tilaisuudessa.
©Esmerk
Nokia-johtajat ovat tuoneet huomattavasti verotuloja Espoolle
Helsingin Sanomat, 31 lok 2010, A3, E2:-
Vuoden 2009 tulotietojen mukaan Suomen suurin kunnallisveron maksaja on Jorma Ollila. Espoossa asuvan Ollilan lisäksi Espoossa asuu myös muita varakkaita Nokia-johtajia, ja esim. vuosina 19992008 Suomen kaikki kymmenen parasta kunnallisveron maksajaa työskentelivät Nokiassa. Heistä moni asui Ollilan tavoin Espoossa.
Espoo onkin Suomen kunnista verotulojen saajana kolmen kärjessä heti Kauniaisten ja ydinvoimala-Eurajoen jälkeen.
Pääkaupunkiseudulla asuneet 17 Nokia-johtajaa ovat maksaneet 10 vuoden aikana niin paljon kunnallisveroja, että summa kattaisi 13 % länsimetron rakennuskustannuksista.
©Esmerk
Pk-seudun asuntorakentaminen elpynyt
Hufvudstadsbladet, 30 lok 2010, 1, 2-3:-
Asuntorakentaminen on pääkaupunkiseudulla elpynyt taantuman jälkeen. Pisimmälle on päästy Espoon Suurpellossa, missä ensimmäiset asukkaat ovat jo alkaneet muuttaa uusiin koteihinsa. Suurpellon projektinjohtaja Pekka Vikkula kertoo, että 150 asuntoa on määrä saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, 700 asuntoa on parhaillaan rakenteilla ja vuonna 2011 aloitetaan 300 uuden asunnon rakentaminen.
Pk-seudun kaikki kaupungit näyttävät yltävän valtion asuntotuotantotavoitteisiin. Espoon vuotuinen tavoite on 2 500 asuntoa, jotka keskitetään kaupunkiradan ja metron vaikutusalueille. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että haasteena on kyetä asemakaavoittamaan uusia tontteja riittävän ripeässä tahdissa, jotta tonttipulasta ei muodostu rakentamista jarruttavaa pullonkaulaa.
©Esmerk
Espoo investoi runsaasti vuonna 2011
Länsiväylä, 30 lok 2010, 1, 3, 4:-
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen esitteli viimeisen budjettiehdotuksensa tyytyväisin mielin. Eläkkeelle siirtyvä Kokkonen totesi luovuttavansa Espoon hyvässä kunnossa seuraajalleen.
Verotulojen odottamaton kohentuminen pelasti Espoon paljon pelätyiltä sosiaalimenojen leikkauksilta. Lapsiperheiden Espoo-lisää ja päivähoitopalveluita ei karsita.
Espoo investoi historiallisen paljon vuonna 2011. Kaupunki käyttää mm. metron ja uusien asuinalueiden rakentamiseen 190 milj. euroa. Investointitahdista huolimatta kaupungin lainamäärä pysyy kohtuullisena.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Naapurikunnilla on oppimista Espoon taloudenpidosta
Helsingin Sanomat, 29 lok 2010, A3, A2:-
Lehden pääkirjoituksessa todetaan Espoon selvinneen kuntatalouden yleisestä kriisistä huomattavan vähin vaurioin, josta on pitkälti kiittäminen vuonna 2009 aloitettua tiukkaa tuottavuusohjelmaa. Nyt on jo varaa korjata ennusteita parempaan suuntaan.
Espoo on edessään lähivuosina mittavat investoinnit, joiden kärjessä on länsimetro. Tärkeää on myös hajanaisen kaupunkirakenteen tiivistäminen ja palvelujen keskittäminen liikenteen solmukohtiin.
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen budjettiehdotus tuo helpotukseen moniin huolenaiheisiin. Alkusyksystä pelkoa aiheuttaneet leikkaukset Espoo-lisässä ja koululaisten iltapäivähoidossa eivät ole ehdotuksessa mukana. Espoo joutuu ottamaan lisävelkaa, mutta maltillisesti.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunenkin ehdotti menojen jäädyttämiseen perustuvaa budjettia, mutta kaupunginhallitus pyyhki sillä pöytää. Espoon valtuustoryhmillä ei pitäisi olla paineita sotkea Kokkosen budjettiehdotusta.
Espoo on onnistuntu rakentamaan talouttaan vähintäänkin kohtalaisen vankan kivijalan varaan, toisin kuin sen naapurikunnat Helsinki ja Vantaa. Naapureilla olisikin opittavaa Espoon taloudenpidosta.
Naapurikuntien taloustilanteiden eriytymisessä on se haitta, että Espoota on yhä vaikeampi houkutella tiiviisti metropolialueeseen. Alueellista segregaatiota vauraaseen länteen ja köyhään itään olisi kuitenkin kyettävä jarruttamaan.
©Esmerk
Espoo rahoittaa metrohankkeen myymällä rakennusoikeutta
Hufvudstadsbladet, 29 lok 2010, 1, 8-9:-
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kuvailee Espoon vuoden 2011 ja lähivuosien investointeja historiallisen mittaviksi. Länsimetropäätös on ollut kehityksen kannalta ratkaiseva, sillä se käynnisti investointiaallon tulevia metroasemia ympäröivillä alueilla.
Länsimetro maksaa Espoolle kaikkiaan 300-350 milj. euroa. Vaikka metrohanke rahoitetaan lainalla, kaupunki laskee saavansa koko summan takaisin ja tekevänsä vielä voittoa myymällä rakennusoikeutta uusien metroasemien viereisille tonteille.
Lähivuosien suurin muutos näkyy Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueilla. Metro ja yrityskiinteistöt ovat riippuvaisia toisistaan, koska asemien yläpuolelle rakennetaan taloja sekä parkkihalleja niiden yhteyteen. Kehitys noudattaa HSL:n taannoisen tutkimuksen johtopäätöksiä. Tutkimuksen mukaan kallis raideliikenne hyödyttää kuntia ajan mittaan, koska se houkuttaa investoijia pysyvyydellään. HSL:n mukaan taloudellinen hyöty on suurin, jos joukkoliikenne ja kiinteistöt rakennetaan samanaikaisesti.
Maanmyyntitulot voisivat myös nopeuttaa Länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että Suomenojalle on mahdollisuudet rakentaa varsin iso asema vedenpuhdistamon poistumisen ansiosta. Hänen mukaansa Espoossa on vahva halu jatkaa metron rakentamista niin, että yhteys Kivenlahteen valmistuisi jo vuonna 2020. Loukon mukaan suunnitelma on Espoon osalta realistinen, mutta eduskuntavaalien jälkeen nähdään, millä tavalla liikennehankkeita priorisoidaan valtiontuen jakamisessa. Espoo pyrkii saamaan 30 %:n tuen myös metron jatkeelle.
Voidaan kuitenkin kysyä, olisiko kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen tärkeysjärjestyksessä edellä. Kokkosen mukaan se merkitsisi Espoon keskukselle yhtä suurta kehitystä kuin kaupunkirata on jo tuonut Leppävaaralle.
©Esmerk
Espoossa on käynnissä sen historian suurin investointiohjelma
Helsingin Sanomat, 29 lok 2010, A15:-
Espoon kaupunginjohtajan Marketta Kokkosen budjettiesitystä käsittelevän artikkelin kainalojutussa kerrotaan Espoossa olevan käynnissä sen historian suurin investointiohjelma. Vuonna 2011 keskeisimpiä rakennuskohteita ovat länsimetro, Tapiola ja Suurpelto.
©Esmerk
Espoossa on käynnissä sen historian suurin investointiohjelma
Metro, 29 lok 2010, 4:-
Espoossa on käynnissä kaupungin historian suurin investointiohjelma, jonka keskeisimpiä rakennuskohteita ovat länsimetro, Espoon sairaala ja Suurpelto. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen lupaa myös, että koululaisten iltapäivähoito jatkuu entisellään eikä Espoo-lisää leikata, vaikka palveluita uudistetaan.
Kokkosen vuoden 2011 talousarvioehdotuksen mukaan investointeihin kuluu rahaa 190 milj. euroa. Lisärahaa on luvassa erikoissairaanhoidolle ja toimeentulotuelle. Lainan määrää lisätään 43 milj. eurolla.
©Esmerk
Espoo investoi runsaasti rakentamiseen vuonna 2011
TV YLE TV2, 28 lok 2010, online:-
Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen esitteli viimeisen budjettiehdotuksensa 28.10.2010 tyytyväisin mielin. Eläkkeelle siirtyvä Kokkonen totesi luovuttavansa Espoon hyvässä kunnossa seuraajalleen Jukka Mäkelälle.
Verotulojen odottamaton kohentuminen pelasti Espoon paljon pelätyiltä sosiaalimenojen leikkauksilta. Erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen löytyi jopa lisärahoitusta.
Espoo investoi rakentamiseen historiallisen paljon vuonna 2011. Kaupunki käyttää mm. uuden sairaalan, Suurpellon ja Länsimetron rakentamiseen 190 milj. euroa. Kaupungin yhtiöiden investoinnit tuplaavat summan. Kokkosen mukaan metropäätöksen tekemisen jälkeen investointitarpeita on syntynyt valtavasti esim. metroasemien läheisyyteen.
©Esmerk
Lauttasaarelaiset vierailivat Länsimetron työmaalla Myllykalliolla
Lauttasaari, 28 lok 2010, 4:-
N. 50 lauttasaarelaista tutustui Länsimetron työmaahan Myllykalliolla 23.10.2010. Heidät oli kutsunut paikalle työtunnelin urakoitsija Metro, jonka Destia ja tshekkiläinen Metrostav muodostavat.
Työmaan projektipäällikkö Vaclav Pavlovsky sanoi, että töiden edetessä nopeasti niiden aiheuttama haitta jää lyhytaikaisemmaksi.
Myllykallion työtunnelin louhinta päättyy tammikuussa 2011. Loputkin Länsimetron louhinnat ovat ohi vuonna 2013.
©Esmerk
Onko metron rakentaminen uskon asia?
Aamulehti, 24 lok 2010, A4:-
Mistä kysymys -palstalla kerrotaan Helsingin Lauttasaareen tulevan Länsimetron saaneen oman pyhimyksen, kun metron tunnelilouhintojen alkamisen kunniaksi siunattiin tunnelipyhimys Barbara. Tilaisuuden siunasi Helsingin roomalaiskatolisen seurakunnan pappi Fransisco Garcia.
Länsimetro-yhtiön viestintäpäällikön Hanna Malmivaaran mukaan tsekkiläinen Metrostav ja suomalainen Destia tekevät Lauttasaaren metron urakat yhdessä. Tunnelitöistä vastaavat tsekkiläiset työmiehet, joilla on tällainen katolinen perinne. Juhla järjestettiin erityisesti urakoitsijoille. Barbara-pyhimys suojelee tunneleissa työskenteleviä ja liikkuvia. Pyhimyksen patsas sijoitettiin tunnelin suulle avolouhokseen.
Malmivaara kiistää, että metron rakentaminen olisi uskon asia. Metroa tehdään tosissaan. Kyse on työmiesten perinteen kunnioittamisesta.
©Esmerk
Länsimetro suorittaa kiinteistöjen kuntokatselmuksia
Länsiväylä, 23 lok 2010, 1, 5:-
Länsimetro on suorittanut toukokuusta 2010 lähtien kiinteistöjen kuntoatselmuksia metrotunnelin lähistöllä Tapiolassa, Otaniemessä, Keilaniemessä ja Karhusaaressa. Viimeksi 20.10.2010 tarkastettiin Keilanimessä mm. Taina Lehtisen ja Marko Nenosen asunto. Pariskunta oli tyytyväinen, että heidänkin kodistaan huolehdittiin ennen louhintatöiden aloittamista.
Yksi katselmuksia suorittavista yrityksistä on Oy Finnrock Ab. Yrityksen projektipäällikkö Kari Saukkonen kertoo, että ennen töiden aloittamista rakennusten kunto kartoitetaan, ja töiden päätyttyä tarkastetaan, onko tapahtunut rakenteellisia muutoksia.
Tapiolassa on hiljattain liikkunut myös valekatselmuksia suorittava mies. Saukkonen muistuttaa, että tarkastajan mukana tulee aina myös taloyhtiön edustaja.
©Esmerk
Matinkylän työtunnelin louhintaurakka YIT:lle
Länsiväylä, 23 lok 2010, 3:-
YIT Rakennus Oy toteuttaa Länsimetron Matinkylän työtunnelin louhintaurakan, joka on arvoltaan vajaa 2 milj. euroa. Työt käynnistyvät marras-joulukuussa 2010.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen on tyytyväinen siihen, että kehäradan louhinnoista alkaa vapautua kapasiteettia Länsimetrolle nyt, kun isommat urakat alkavat. Kun nämä valmistuvat, työt jatkuvat heti ratatunneliurakoilla.
©Esmerk
Tunnelipyhimys varjelee Länsimetroa
TV MTV3, 23 lok 2010, online:-
Yleisö pääsi lauantaina 23.10.2010 tutustumaan Länsimetron työmaahan. Länsimetro kuljettaa valmistuttuaan yli 100 000 matkustajaa päivässä. Länsimetro on Suomen suurimpia rakennushankkeita.
Työmaalla siunattiin lauantaina myös tunnelipyhimys Pyhän Barbaran patsas.
©Esmerk
Metroväylän louhinnat edistyvät
Helsingin Uutiset, 23 lok 2010, Etelä, Länsi 5:-
Metroväylä saavuttaa pian merenrannan. Ruoholahdessa [Länsimetron] ratatunnelia on louhittu jo reilusti yli 700 metriä, ja Salmisaaren ranta saavutetaan vuodenvaihteessa 2010-2011.
Lauttasaaressa ratatunnelilouhinnat alkavat vuoden 2011 alkupuolella. Ostoskeskuksen viereen sijoittuvan työtunnelin avolouhinta on jo liki valmis.
©Esmerk
Tunnelipyhimys varjelee Länsimetroa
TV MTV3, 23 lok 2010, online:-
Yleisö pääsi lauantaina 23.10.2010 tutustumaan Länsimetron työmaahan. Länsimetro kuljettaa valmistuttuaan yli 100 000 matkustajaa päivässä. Länsimetro on Suomen suurimpia rakennushankkeita.
Työmaalla siunattiin lauantaina myös tunnelipyhimys Pyhän Barbaran patsas.
©Esmerk
Matinkylän laboratorio halutaan takaisin
Hufvudstadsbladet, 16 lok 2010, 1, 8:-
Matinkylän laboratorion sulkeminen ja laboratoriopalvelujen siirtäminen Puolarmetsän sairaalaan syyskuussa 2010 kismittää sekä asukkaita että päättäjiä Espoossa. Richard Järnefelt ja Kari Kosonen ovat ryhtyneet keräämään nimilistaa Matinkylän laboratorion avaamiseksi uudelleen. Järnefeltin mukaan Matinkylän palveluja pitäisi kehittää eikä karsia, sillä alueen väestömäärä kasvaa jatkuvasti ja metron tuloon on vain muutama vuosi. Lisäksi Espoon lähipalvelustrategiassa todetaan, että palvelujen tulee olla lähellä ihmisiä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä on yhdessä 26 muun valtuutetun kanssa pyytänyt asian ottamista uuteen käsittelyyn.
©Esmerk
Suomenojan metroaseman viereen halutaan kulttuurikeskus
Länsiväylä, 16 lok 2010, 3:-
Iivisniemi-Kaitaa-seura ehdottaa elävän taiteen keskuksen rakentamista Suomenojan tulevan metroaseman läheisyyteen. Jo kaavoitusvaiheessa voitaisiin tehdä suunnitelma kulttuuritalosta ja varata samalla pysäköintialueet, jotka palvelisivat mm. metron ja kulttuurikeskuksen käyttäjiä.
©Esmerk
Espoon valtuusto piirtää palveluverkon kehittämislinjat
Länsiväylä, 16 lok 2010, 3:-
Espoon kaupunginvaltuusto päättää 18.10.2010 palveluverkon kehityslinjoista vuoteen 2020. Tavoitteena on keskittää toimintoja suurempiin yksiköihin liikenneyhteyksien kuten junaradan ja tulevan metron läheisyyteen. Asukkaiden itsepalvelua ja sähköistä asiointia lisätään, ja tilasuunnittelussa aiotaan parantaa energiatehokkuutta.
©Esmerk
Espoo julkisti oman metropoliselvityksensä
Helsingin Sanomat, 13 lok 2010, A16:-
Espoo julkisti 12.10.2010 oman metropoliselvityksensä, Metropolin hyvinvointi -tutkimuksen. Puolitoista vuotta sitten kaupunki päätti teettää oman "yliopistotasoisen tieteellisen tutkimuksensa" Helsingin seudun kilpailukyvystä vastapainoksi erilaisille Helsinki-vetoisille selvityksille, joiden tarkoituksena oli Espoon näkökulmasta vain pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen.
Tutkimuksen tilanneessa Espoossa johtopäätökset ovat selvät, eli kuntia ei pidä yhdistää. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen mukaan pääkaupunkiseudun kilpailukykyä ei ratkaista mammuttikunnilla vaan verkostoituneella toiminnalla.
Kokkosen mukaan tutkimus on vaikuttanut valmisteilla olevaan palvelu-uudistukseen, minkä lisäksi metron myötä aiotaan soveltaa ajatusta kymmenen minuutin kaupungista eli siitä, että asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden tulisi olla enintään kymmenen minuutin matkan päässä toisistaan.
©Esmerk
Länsimetro aikoo välttää lakituvat
Talouselämä, 08 lok 2010, Yritysjuridiikka 30-31:-
Artikkelissa Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, miten yhtiö välttää lakituvat ja edeltäjänsä metrojupakat. Kokkisen mukaan yhtiö pyrkii avoimuuteen, mikä estää riitoja. Hankkeen valmisteluvaiheessa apuna olivat Espoon ja Helsingin kaupunkien juristit.
Hankinnat pidetään selkeinä. Sopimuskumppanien soveltuvuus ja laatutekijät arvioidaan karsintavaiheessa, eli hinta ei ratkaise. Myös aliurakointi kestää taatusti päivänvalon.
Yhtiö nojaa suunnittelu- ja urakkasopimuksissa yleissopimuksiin. Maanalainen kaava on kunnossa.
Yllättäviä juridisia kiemuroita ei ole sattunut Länsimetron tielle.
©Esmerk
Länsiväylän liikenteessä katkoksia 10/2010
Kirkkonummen Sanomat, 07 lok 2010, 20:-
Länsiväylän liikenteessä on katkoksia Espoossa lokakuun 2010 aikana länsimetron avolouhinnan vuoksi. Liikenne pysäytetään 6.10.2010 alkaen Karhusaaren kohdalla arkisin tarpeen mukaan klo 11-13 ja 20-22. Pysäytykset jatkuvat lokakuun 2010 loppuun.
©Esmerk
Länsimetron avolouhinnat pysäyttävät liikenteen Länsiväylällä
Lauttasaari, 07 lok 2010, 3:-
Liikenne pysäytetään Länsiväylällä Länsimetron avolouhintojen takia. Karhusaaressa tehtävät työt pysäyttävät liikenteen kerrallaan viideksi minuutiksi arkisin klo 11-13 ja 20-22.
Pysäytykset päättyvät lokakuun 2010 lopussa.
Lauttasaaren ostoskeskuksen vieressä louhitaan työtunnelia. Ratatunnelilouhinnat käynnistyvät alkuvuonna 2011.
Länsimetro on valmis vuoden 2015 lopulla.
©Esmerk
Vastauksia Länsimetron rakentamiseen liittyvistä katselmuksista
Lauttasaari, 07 lok 2010, 3:-
Artikkelissa vastataan kysymyksiin kiinteistöjen katselmuksista, jotka liittyvät Länsimetron rakentamiseen Lauttasaaressa.
Katselmukset suorittaa Länsimetron valitsema asiantuntijayritys Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy. Asunnon asukkaille ilmoitetaan katselmuksesta kirjeellä n. 1-2 viikkoa etukäteen. Taloyhtiön edustaja on paikalla katselmuksen aikana. Sen sijaan asunnon omistajan ei tarvitse olla kotosalla.
Työtunnelien louhinta-aluetta lähellä olevat asunnot on katselmoitu Lauttasaaressa. Seuraavana ovat vuorossa kiinteistöt, jotka ovat ratatunnelilouhintojen läheisyydessä.
©Esmerk
Espoo haluaa aloittaa liikennehankkeita ilman valtion rahoitusta
Hufvudstadsbladet, 07 lok 2010, 1, 2-3:-
Espoo haluaa saada useita liikennehankkeita käyntiin mahdollisimman nopeasti. Niitä ovat Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen, kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen tai Kauklahteen sekä Kehä II:n pidentäminen Vanhalta Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä toteaa, että Espoo on valmis hoitamaan myös valtion rahoitusosuuden hankkeiden käynnistämiseksi, koska valtiota on vaikea saada mukaan rahoitukseen kaupungin toivomassa tahdissa. Espoo haluaa kuitenkin etukäteen tietää, milloin valtio voi maksaa osuutensa kustannuksista.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Laakso kertoo, että hankkeiden rahoitus hoidetaan myymällä tonttimaata ja laatimalla maankäyttösopimuksia, jotka kattavat koko investoinnit.
Kaupunkiradan ja Länsimetron jatkeen vaikutusalueella asuu yli 200 000 ihmistä. Laakson mukaan raidehankkeissa on kaikin tavoin mitattuna kyse maan tehokkaimmista ja parhaista liikennesatsauksista. Hän toteaa, että metron jatkaminen länteen halutaan saada käyntiin heti vuonna 2015, kun yhteys Matinkylään valmistuu.
HSL valmistelee parhaillaan yhteistä prioriteettilistaa seudun tärkeimmistä liikennehankkeista. Sen on määrä valmistua kevääksi 2011, jolloin uusi hallitus laatii uuden metropoliohjelman. Äikäs-Idänpään-Heikkilän mukaan Espoo haluaa toki vaikuttaa priorisointeihin mutta myös osoittaa, että kaupunki on tosissaan sille tärkeiden projektien suhteen.
©Esmerk
Länsimetro tuo uusia liityntäpysäköintipaikkoja
Vartti, 06 lok 2010, 6:-
Helsingin työssäkäyntialueelle tulee uusia liityntäpysäköintipaikkoja noin 5 000. Autoilijoiden toivotaan käyttävän julkista liikennettä ainakin osan työmatkastaan.
Länsimetron asemien yhteyteen suunnitellaan liityntäparkkipaikkoja mm. Lauttasaareen, Tapiolaan ja Matinkylään.
Tähän saakka liityntäpysäköinti on ollut lähes aina maksutonta. Keskeisimmille paikoille saattaa tulla joitain käyttöä ohjaavia maksuja, kertoo joukkoliikenneasiantuntija Matti Holopainen Liikennevirastosta.
©Esmerk
Länsiväylän liikenteessä katkoksia 10/2010
Länsiväylä, 06 lok 2010, 3:-
Länsiväylän liikenteessä on katkoksia Espoossa lokakuun 2010 aikana länsimetron avolouhinnan vuoksi. Liikenne pysäytetään 6.10.2010 alkaen Karhusaaren kohdalla arkisin tarpeen mukaan klo 11-13 ja 20-22. Pysäytykset jatkuvat lokakuun 2010 loppuun.
©Esmerk
Länsiväylän liikenteessä katkoksia 10/2010
Metro, 05 lok 2010, 6:-
Länsiväylän liikenteessä on katkoksia Espoossa lokakuun 2010 aikana länsimetron avolouhinnan vuoksi. Liikenne pysäytetään 6.10.2010 alkaen Karhusaaren kohdalla arkisin tarpeen mukaan klo 11-13 ja 20-22. Pysäytykset jatkuvat lokakuun 2010 loppuun.
©Esmerk
Länsiväylällä liikennekatkoksia metrotöiden takia
Hufvudstadsbladet, 05 lok 2010, 9:-
Liikennettä Länsiväylällä ryhdytään pysäyttämään ajoittain 6.10.2010 alkaen Länsimetron rakentamisen takia. Liikenne pysäytetään Karhusaaren kohdalla tarvittaessa arkisin klo 11-13 ja 20-22. Katkokset kestävät koko lokakuun 2010 ajan.
©Esmerk
Länsiväylällä liikennekatkoksia metrotöiden takia
Helsingin Sanomat, 05 lok 2010, A14:-
Liikennettä Länsiväylällä ryhdytään pysäyttämään ajoittain 6.10.2010 alkaen Länsimetron rakentamisen takia. Liikenne pysäytetään Karhusaaren kohdalla tarvittaessa arkisin klo 11-13 ja 20-22. Katkokset kestävät lokakuun 2010 ajan.
©Esmerk
Martti Tieaho: Etelän tiehankkeille vaikea saada valtiontukea
Hufvudstadsbladet, 04 lok 2010, 1, 2-3:-
Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho katsoo, että Etelä-Suomen liikennehankkeille on entistä vaikeampaa saada valtiontukea. Konkreettinen esimerkki on Kehä I:n kunnostus Keilaniemessä ja Otaniemessä. Hankkeen kustannukset ovat 275 milj. euroa. Kaupunginhallitus toivoi valtion osallistuvan projektin kustannuksiin 30 %:lla mutta jäi nuolemaan näppejään.
Kehä I on lähivuosien mittavin tiehanke Espoossa. Ensimmäisen vaiheen eli Keilaniemen kannen on määrä olla valmis vuonna 2015, kun metro aloittaa liikennöintinsä. Tarkoitus on rakentaa Kehä I:n yläpuolelle puisto ja asuntoja metroaseman läheisyyteen.
Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen on hieman varovaisempi kritiikissään. Hän ei halua mennä mukaan keskusteluun julkisuudessa, sillä se ei vie asioita eteenpäin.
Lehti ei saanut liikenneministeri Anu Vehviläiseen yhteyttä kommentteja varten.
Artikkeliin sisältyvässä faktalaatikossa todetaan, että Helsingin seudun infrahankkeet ovat saaneet valtiolta 1,2 mrd. euroa vuodesta 2005 lähtien. Länsimetro saa 200 milj. euroa.
©Esmerk
Helsingin talousarvioesitys vuodelle 2011
Helsingin Sanomat, 02 lok 2010, A3, A16:-
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on esitellyt Helsingin talousarvion vuodelle 2011. Ennusteen mukaan Helsingin menot kasvavat 4,5 % vuonna 2010. Vuonna 2009 nousua oli 6,5 %.
Pajusen mukaan menojen pitäisi olla 4,1 mrd. euroa vuona 2011. Menojen vähentämiseksi Pajunen esittää mm. henkilöstön vähentämistä eläkkeelle lähtöjen myötä, tehokkaampaa tilojen käyttöä ja sähköisen asioinnin lisäämistä.
Pajusen mukaan kaupungin pitäisi tulla vuodet 2011-2013 toimeen samalla vuosittaisella rahasummalla. Menot saisivat kasvaa ainoastaan kustannustason nousun verran eli runsaan prosentin vuodessa. Pajunen laskee, että näilläkin toimenpiteillä kaupungin velka kolminkertaistuu vuosina 2009-2013 yhteensä 2 mrd. euroon.
Pajunen on ollut jo pidempään huolissaan siitä, että Helsingin tulot eivät kata menoja. Vain rahaa takova Helsingin Energia pitää kaupungin talouden pinnalla.
Esityksen mukaan Helsinki maksaa Helsingin seudun liikenteelle (HSL) 158,2 milj. euroa vuonna 2011. Keväällä 2010 luultiin, että Helsingin osuudeksi riittäisi 151 milj. euroa. HSL:n mukaan Helsingin sisäinen liikenne on kuitenkin ollut huomattavasti ennakoitua kalliimpaa.
Vuonna 2011 Helsinki käyttää remontteihin, rakentamiseen ja liikennevälineiden ostoon 680 milj. euroa eli 105 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Rahaa kuluu mm. länsimetroon sekä uusiin metro- ja raitiovaunuihin. Kruununvuorenselän sillan, Linnanrakentajantien ja Sörnäisten tunnelin sekä joidenkin puistojen rakentamista lykätään.
Esityksen mukaan Helsingin kunnallisveroa nostetaan vuonna 2011 yhdellä prosenttiyksiköllä 18,5 %:iin, mikä lisää verotuloja 117 milj. euroa. Kaikkiaan verotulot kasvavat 240 milj. euroa, koska myös yhteisö- ja kiinteistöverojen odotetaan tuottavan vuotta 2010 enemmän.
©Esmerk
Martti Tieaho on seurannut Espoon kehitystä tapahtumien keskeltä
Länsiväylä, 02 lok 2010, 7:-
Espoon eläkkeelle jäävä kaupungininsinööri Martti Tieaho on nähnyt kaupungin kasvun ja kehityksen sekä vaikuttanut siihen itse, ensin kunnallispoliitikkona ja sittemmin virkamiehenä. Tieaho nimeää uransa merkittävimmäksi päätökseksi Länsimetron rakentamispäätöksen. Tämä oli koko seudun kannalta merkittävä ratkaisu.
Espoossa Tieaho haluaisi kehittää edelleen lapsiperheiden asumista, mutta ei suostu kommentoimaan mahdollista paluutaan kunnallispolitiikkaan.
©Esmerk
Tapiolan keskustan uudistaminen jatkuu
Länsiväylä, 02 lok 2010, 4:-
Tapiolan keskustan uusia suunnitelmia julkistetaan pian. Vuonna 2015 valmistuvassa ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy mm. kalliopysäköintilaitos ja metroasema. Kaupunginhallituksen määräyksestä Tapiolan asemakaavaan sijoitettiin myös teatterihotellirakennus, vaikka sen sijainnista väännetään edelleen kättä.
Tapiolan uudistaminen jatkuu metron valmistumisen jälkeen vielä useita vuosia.
©Esmerk
HSL: Raideliikenteen myönteisiä vaikutuksia ei huomioida tarpeeksi
Hufvudstadsbladet, 01 lok 2010, 7:-
HSL:n selvityksen mukaan kaupunkien investointisuunnittelussa ei riittävästi huomioida raideliikenteen myönteisiä vaikutuksia. Uusien raideyhteyksien rakentaminen nostaa nimittäin kaupunkialueiden kilpailukykyä ja kiinteistöjen arvoa. Raideliikenne mahdollistaa myös tiiviimmän ja taloudellisemman rakentamisen.
Raideliikenne tarvitsee bussiverkkoa suurempia investointeja, mutta HSL:n mukaan myös edut ovat pitkällä aikavälillä suuremmat. Länsimetro on tutkimuksen mukaan nostanut kiinteistöjen hintoja Länsiväylän varrella 1,5 mrd. eurolla, kun metroinvestointi on 1,2 mrd. euroa.
Raideliikenne vaatii lisäksi vähemmän tilaa kuin henkilöautoilu. Ilman länsimetroa autoliikenteelle tarvittaisiin yksi tai kaksi ajokaistaa lisää, mutta maa-ala voidaan nyt käyttää muuhun.
©Esmerk
"Länsimetro" osallistui teekkarien Otatarhan ajoihin
Helsingin Sanomat, 01 lok 2010, A15:-
Otatarhan ajoihin 30.9.2010 osallistunut Vapaateekkareiden "Länsimetro" juuttui mäenpäällä puunoksaan, mutta saatiin liikkeelle ulkopuolsiten työntöavulla. Voitto jäi viivästyksen takia haaveeksi, mutta kunniamaininta sentään irtosi.
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarijaosto järjesti omat ajot lakinlaskijaispäivän kunniaksi.
©Esmerk
Tapiolan Vesiputoustalo remonttiin
Länsiväylä, 29 syy 2010, 4:-
Tapiolan Vesiputoustalo remontoidaan lähivuosina. Metron tulo on vauhdittanut talon saneeraussuunnitelmia. Nyt mietitään, miten rakennus parhaiten integroitaisiin metroon ja Tapiolan keskustaan, kertoo talon kehityshanketta vetävän Hartelan johtaja Janne Sipilä.
©Esmerk
Martti Tieaho on seurannut Espoon kehitystä tapahtumien keskeltä
Helsingin Sanomat, 29 syy 2010, A12:-
Espoon kaupungininsinööri Martti Tieaho on kerännyt yli 40 vuoden kokemuksen espoolaisuudesta ja hän onkin nähnyt kaupungin valtavan muutoksen sekä vaikuttanut siihen itse, ensin kunnallispoliitikkona ja sittemmin virkamiehenä.
Muutaman päivän päästä 65 vuotta täyttävän Tieahon espoolaisuus alkoi, kun hän tuli Otaniemeen opiskelemaan. Opiskelijapoliitikkona hän vaati jo vuonna 1972 liikennelaitoksen perustamista ja metron rakentamista Espooseen. Metron taakse ei tosin syntynyt enemmistöä ennen kuin 2000-luvulla, mutta nyt Tieaho uskoo, että metron jatkosta Kivenlahteen päätetään jo ennen kuin ensimmäinen osuus Matinkylään on valmistunut.
©Esmerk
Virkamiestyöryhmältä luonnos Hgin seudun liikenteen kehittämisestä
Helsingin Sanomat, 23 syy 2010, A15:-
Virkamiestyöryhmä on luonnostellut Helsingin seudun liikenteen kehittämistä ohjaavaa suunnitelmaa (HLJ). Luonnoksessa on laitettu vuoteen 2020 mennessä toteutettavat hankkeet kiireellisyysjärjestykseen.
Listan kärjessä ovat Jokeri 2 -linjan järjestelyt, jotka maksavat 50 milj. euroa. Seuraavina tulevat Kehä I:n pullonkaulojen poistamisen ykkösvaihe (150 milj. euroa), Länsimetron ja kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt (80 milj. euroa), Kehä III:n perusparannuksen jatko (215 milj. euroa), pääradan välityskyvyn kohentaminen (240 milj. euroa), Espoon kaupunkirata (190 milj. euroa), Klaukkalan ohikulkutie (35 milj. euroa), Hyrylän itäinen ohikulkutie (40 milj. euroa), Pisara-rata (500 milj. euroa), Länsimetron jatko (400 milj. euroa), Sipoon metro (640 milj. euroa), Ruskeasannan asema (60 milj. euroa) ja Raide-Jokeri (210 milj. euroa).
Kehä II:n jatko on siirretty vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Raidehankkeista kiireellisin on pääradan välityskyvyn nostaminen Pasilan ja Riihimäen välillä. Työryhmän puheenjohtaja, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo Pisara-radan olevan suunnilleen samalla tasolla metrohankkeiden kanssa. Sitä on kuitenkin korostettava, sillä se on Helsingin päärautatieaseman kannalta välttämätön. Pasila-Riihimäki-välin kohentaminen on ensiapu siihen. Jotta siitä saataisiin irti kaikki hyöty, myös Pisara-rata pitää rakentaa.
Ehdotuksen mukaan Pisara, Pasila-Riihimäki-väli ja Kehä III:n perusparannus ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Niiden rahoitus ei saa pienentää esimerkiksi metrohankkeiden valtionosuuksia.
Koska kysymyksessä on luonnos, siihen on odotettavissa suuriakin muutoksia.
©Esmerk
Honka ei haekaan stadionlainaa Espoolta
Hufvudstadsbladet, 23 syy 2010, 1, 32:-
Espoon Tapiolan jalkapallostadion rakennetaankin yksityisvaroin ja mahdollisesti opetusministeriön tuella. Stadionille ei haeta enää rahoitusta Espoon kaupungilta. Tapiolan Jalkapallostadion Oy:n puheenjohtaja Antti Peltoniemi kertoo, että asiasta ei haluta poliittista kysymystä. Yksityinen rahoitus nopeuttaa rakentamisen aloittamista.
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen pitää asiaa loppuunkäsiteltynä Espoon kaupungin osalta. Hän ei halua spekuloida, olisiko kaupunki myöntänyt FC Hongalle 10 milj. euron lainan, kuten alunperin suunniteltiin.
Pallohonka ry:n toimitusjohtaja Jouko Pakarinen toteaa, että mukana on kahdeksan rahoittajaa, jotka eivät halua esiintyä julkisuudessa. Hän kertoo, että rakennusluvan saaminen vaatii pysäköintikysymyksen ratkaisemista. Siihen liittyen on olemassa suunnitelma, joka esitellään kaupungille ja metroyhtiölle.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Lauttasaaressa kelpaa asua
Lauttasaari, 23 syy 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen ja kaavaryhmän jäsen Esko Ojanperä pitää lehden pääkirjoituksessa Lauttasaarta loistavana paikkana asua.
Palvelut ovat melko monipuolisia, bussit kulkevat ja autolla pääsee niin itään kuin länteenkin. Länsimetroakin rakennetaan.
©Esmerk
Espoon Matinkylän metrokeskuksen yhteyteen myös uimahalli?
Länsiväylä, 22 syy 2010, 1, 3:-
Espoon Matinkylän tulevan metrokeskuksen yhteyteen saatetaan rakentaa myös uimahalli. Metrokeskushanketta vetävän Cityconin mukaan uimahallin rakentaminen ei kuulu heille, mutta sijainti olisi hyvä päättää nyt, kun aluetta suunnitellaan. Uimahallin ja metrokeskuksen välillä voisi olla tiettyjä synergioita, kuten vaikkapa yhteiset pysäköintitilat.
Metrokeskuksen pitäisi valmistua vuoden 2015 lopulla hieman ennen kuin länsimetro alkaa liikennöidä.
Ennen aloittamista tarvitaan rakennuslupa. Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Marko Juhokas sanoo, että Espoossa valitetaan kaavoista melko usein. Hankkeella ei ole hänen mukaansa täysvastustusta, pikemminkin kovia odotuksia.
Suunnitteluvarauksen jatkamisesta päätetään kaupunginhallituksessa elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyn jälkeen.
©Esmerk
Helsingin seutu panostaa raideliikenteeseen
Helsingin Sanomat, 22 syy 2010, s.A15:-
Helsingin seudun kuluvan vuosikymmenen keskeisten liikennehankkeiden yhteinen nimittäjä on raideliikenne. Lehden tietojen mukaan seudullisia kärkihankkeita ovat ainakin Espoon kaupunkirata, Länsimetron jatkaminen Kivenlahteen, Sipoon metro, Pisararata ja Kruunuvuoren raitioyhteys. On kuitenkin eri asia, miten moni hanke pystytään toteuttamaan kuluvalla vuosikymmenellä. Raidehankkeiden kokonaiskustannukset nousisivat noin 2 mrd. euroon.
Myös Kehä III:n ja Kehä I:n parannustyöt on liitetty ennen vuotta 2020 tehtäviin hankkeisiin. HSL:n toimitusjohtajan Suvi Rihtniemen johtama virkamiestyöryhmä pohtii seudullista liikennejärjestelmää 22.9.2010.
Vuoden 2020 jälkeen toteutettavien hankkeiden listalla ovat esimerkiksi lentokenttämetro sekä kaukojunayhteys Helsingin keskustasta lentokentälle.
©Esmerk
Kolumni: Suur-Helsinkiin saatava kaikki neljä kuntaa
Kauppalehti, 21 syy 2010, 3:-
Janne Pöysti kirjoittaa kolumnissaan, että Suur-Helsinkiin tarvitaan kaikki neljä pk-seudun kuntaa. Tuoreen kyselyn mukaan 83 % Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksistä haluaisi liittää kunnat yhteen.
Aluksi yhdistyminen näyttää jäävän vain Helsingin ja Vantaan asiaksi. Mikäli Espoo ja Kauniainen jäävät myös jatkossa sivuun Suur-Helsingistä, on lopputulos Pöystin mukaan pahasti epäonnistunut. Kaikkien neljän yhdistyminen on hänen mielestään välttämätöntä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, vaikkei se helppoa olekaan.
Nykyinen kuntajako on tullut tiensä päähän, katsotaan asiaa sitten hallinnon, maankäytön tai liikennejärjestelyjen kannalta. Liikkeelle ollaan tosin lähdetty liian myöhään. Ilman Espoota länsimetro ulottuisi jo Matinkylään, ja ilman Vantaata lentokentälle pääsisi jo nyt junalla.
Kuntapäättäjät tutustuvat lokakuussa 2010 selvitykseen muiden maiden metropolimalleista. Papereihin on syytä suhtautua ennakkoluulottomasti. Etenkin Espoossa on aika katsoa peiliin. Pöystin mielestä ei ole uskottavaa vaatia Suomeen ensin sataa kuntaa ja sitten itsepäisesti vastustaa oman kunnan liittämistä metropolialueeseen.
©Esmerk
Kaupungeilla eri painotuksia Helsingin seudun liikennehankkeissa
Helsingin Sanomat, 19 syy 2010, A3, A14:-
Helsingin seudun kunnat valmistelevat parhaillaan ensimmäistä seudullista liikennesuunnitelmaa, jonka luonnos valmistuu pian. Helsingin Sanomien tekemien haastattelujen perusteella espoolaiset johtajat ja poliitikot pitävät tärkeänä länsimetron jatkamista Kivenlahteen saakka. Helsingissä painotetaan metron tai pikaraitiotien jatkamista Östersundomiin ja Vantaalla korostetaan tiehankkeita.
Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän mukaan itämetro tulee saada vuosina 2012-2018 toteutettavien hankkeiden joukkoon, mutta Vantaan apulaiskaupunginjohtajan Jukka Peltomäen mukaan tämä ei ole realistista. Espoon apulaiskaupunginjohtaja Olavi Louko arvioi, että Sipoon metron aika voisi olla vuodesta 2019 alkaen. Hän jatkaisi länsimetroa 2016-2019. Peltomäelle tärkeintä on Kehä III:n perusparannuksen jatko.
Pahiten jalkoihin on jäämässä Kehä II:n jatko Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle, jota puolustaa vain Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen.
Raide-Jokerin on suunniteltu kulkevan jo 2016, mutta espoolaiset lykkäisivät sen 2020-luvulle.
Kyselyyn vastanneista lähes kaikki haluaisivat esimerkiksi Espoon kaupunkiradan nopeasti alulle. Lisäksi valtion olisi huolehdittava omista hankkeistaan kuten Pisara-radasta.
©Esmerk
HTC Keilaniemi tarjoaa näkymiä ja palveluja
Helsingin Sanomat, 19 syy 2010, E3:-
Artikkelissa käydään tutustumassa HTC Keilaniemen tarjoamiin toimistotiloihin toimitilapäällikkö Santeri Kinnusen johdolla. Tarjolla on upea näköala, minkä lisäksi paikalle pääsee metrolla vuonna 2015.
Kinnusen esittelemässä, pari vuotta vanhassa HTC Keilaniemen D-talossa ovat myös palvelut valmiina: sen aulassa toimii parturi-kampaamo, autovuokraamo, hieroja, suutari ja pesula, minkä lisäksi alakerrassa on myös vuokrattavia neuvotteluhuoneita ja viereisessä talossa lounasravintola.
Keilalahtea pidetään Espoon kultahammasrannikkona, mutta vuokrat ovat parin vuoden aikana laskeneet. Nyt lasku on tosin pysähtynyt.
©Esmerk
Toimitiloja on tyhjillään ennätysmäärät, mutta uusiakin rakennetaan
Helsingin Sanomat, 19 syy 2010, A3, E1:-
Toimitiloja on tyhjillään enemmän kuin koskaan. Konsulttiyritys Catellan toimitusjohtaja Michael Schönach kertoo, että tyhjien toimistojen osuus myös kasvaa edelleen uudisrakentamisen myötä.
Vuonna 2009 pysähtynyt toimistorakentaminen on taas käynnistynyt. Esimerkiksi kesällä 2010 Kuntien eläkevakuutus alkoi rakennuttaa Espoon Keilaniemen tulevan metroaseman äärelle 10 000 neliön toimistotaloa. Hanke toteutetaan ilman valmiita vuokrasuhteita, mutta Eläkevakuutus luottaa tulevan länsimetron imuun ja pienkonttoreiden kysynnälle Keilaniemessä.
©Esmerk
Lauttasaarelainen Kim Englund odottaa metroa
Hufvudstadsbladet, 18 syy 2010, 1, 16-18:-
Artikkeli käsittelee Helsingin Lauttasaarta asuinalueena. Alueella viihtyvä Kim Englund mainitsee odottavansa metroa mutta toteaa, että jotkut pelkäävät sen tuovan mukanaan epätoivottua ainesta. Ihmiset pelkäävät myös, että bussilinjoja lakkautetaan tarpeettomina, kun metro alkaa liikennöidä.
©Esmerk
Tölli: Länsimetro ei ole vain paikallinen hanke
Helsingin Uutiset, 18 syy 2010, 2/7/8:-
Kuntaministeri Tapani Tölli ja oikeusministeri Tuija Brax ottivat kantaa metropolipolitiikkaan Kuntamarkkinoilla. He kertoivat, että hallituksen metropolipolitiikkaan saadaan selkoa marraskuussa 2010. Tölli kuitenkin muistutti, ettei valtio päätä metropolin asioista, vaan kuntien on tehtävä itse omat ratkaisunsa.
Sen sijaan Kehärata ja Länsimetro eivät Töllin mukaan ole vain paikallisia hankkeita, sillä niillä on myös valtakunnallista merkitystä. Braxin mielestä juuri kehärata- ja länsimetropäätökset ovat olleet tämän vaalikauden suurimpia saavutuksia. Seuraavia hankkeita ovat Pisararata ja itämetro.
©Esmerk
Herttoniemeen rakennetaan metrovalvomoa
Rakennuslehti, 16 syy 2010, 3, 11:-
Helsingin Herttoniemeen rakennetaan uutta metroliikenteen valvomoa. Valvomon rakentaminen etenee jopa hieman etuajassa länsimetroon ja sen valmistumisen myötä käyttöön otettavaan automaattimetroon nähden. Valvomorakennuksen on määrä tulla käyttöön v. 2012 loppuun mennessä.
Uudessa valvomossa tekniikan toimivuus on varmistettu jopa nelinkertaisin varajärjestelmin. HKL:n sähköjärjestelmäpäällikkö Juha Jussilan mukaan automaattimetro lisää jatkuvan tarkkailun merkitystä valvomossa.
©Esmerk
Helsingissä pohditaan taas keskustatunnelin rakentamista
Hufvudstadsbladet, 15 syy 2010, 1, 4-5:-
Keskustatunneli on jälleen noussut esille Helsingissä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) kertoo, että rahoitukselle etsitään toimivaa mallia. Yksi mahdollisuus on rahoittaa tunneli yksityisin varoin ja periä autoilijoilta käyttömaksua.
Tunnelin rakentamista pidetään kävelykeskustan laajentamisen edellytyksenä. Arvostelijoiden mielestä ei ole liikennepoliittisesti puolusteltavissa, että keskustaan houkutellaan vieläkin enemmän autoja. Vihreiden valtuutettu, kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara epäilee, että kustannukset voivat nousta pilviin. Hän kysyy, miten käy, jos tunneli jää valmistuttuaan ilman käyttäjiä.
Keskustatunneli kilpailee pk-seudulla monien muiden isojen ja kalliiden liikennehankkeiden kanssa. Niitä ovat mm. itämetro, länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen, Pisara-rata, Espoon kaupunkirata, Kehä II:n laajennus ja joukko pikaraitiolinjoja.
©Esmerk
Espoon vetovoima kärsii asumisen kalleudesta
Helsingin Sanomat, 15 syy 2010, A3, A16:-
Tilastokeskuksen syyskuun 2010 alussa julkaiseman tilaston mukaan Espoo on menettänyt 2000-luvulla johtoasemansa vetovoimaisimpana kaupunkina maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Tilastoissa se on liukunut sijalle 11, ja sen muuttovoitto vuosina 2005-2010 oli vain 413 asukasta. Viime vuosina muuttoliike on kääntynyt sille peräti tappiolliseksi, mutta runsas syntyvyys ja muutto ulkomailta ovat kuitenkin pitäneet kaupungin väkiluvun nousussa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (kok) toteaa asumisen kalleuden olevan Espoon keskeinen ongelma. Tilannetta on koetettu parantaa, minkä seurauksena Suurpellon rakentaminen on alkamassa, Histan aluetta kaavoitetaan ja tulevien metroasemien ympäristöjä tiivistetään.
Äikäs-Idänpään-Heikkilän mukaan nykytilanne ei ole toivottu, vaan jatkuva kasvu on Espoolle parempi kuin pysähtyminen. Hän uskoo kuitenkin uusien alueiden vaikutuksen alkavan näkyä lähivuosina myös muuttovoitossa.
Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr) jakaa pääpiirteittäin Äikäs-Idänpään-Heikkilän näkemykset asiastsa, mutta hän painottaa palvelujen ja toimivan joukkoliikenteen merkitystä.
©Esmerk
Kysely: Moni lauttasaarelainen aikoo käyttää metroa päivittäin
Lauttasaari, 09 syy 2010, 2:-
Pääministeri Mari Kiviniemi kävi Lauttasaari-Päivillä 4.9.2010.
Lauttasaari-Päivillä tehtiin kysely metron käytöstä. Länsimetroa uskoi käyttävänsä päivittäin 11 vastaajaa 30:stä.
Vastaajien mielestä syöttöliikenteen järjestäminen metrolle ei riitä. Lauttasaari olisi yhdistettävä kantakaupungin maanpäälliseen joukkoliikenteeseen busseilla tai raitiovaunulla.
©Esmerk
Rakennusliiton Harjuniemi hoputtaa itämetron rakentamista
Rakennuslehti, 09 syy 2010, 5:-
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan ns. itämetro Helsingistä Sipooseen kannattaisi rakentaa mahdollisimman pian länsimetron perään. Itämetron tulo laittaisi varmasti vauhtia myös Siponm suunnan asuinrakentamiseen.
©Esmerk
Espoo linjasi toiveitaan raideliikenteen rakentamisesta
Länsiväylä, 08 syy 2010, 3:-
Espoo on linjannut Uudenmaan liitolle toiveitaan alueen vuoden 2035 rakennemallia varten. Ensimmäisenä Espoo haluaa tulevaan maakuntakaavaan merkinnän länsimetron jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen. Jo ennen tätä pitäisi kuitenkin rakentaa rantarataan lisäraiteet Leppävaaran ja Kauklahden välille. Metron kakkosvaiheen jälkeen tulisi rakentaa raidejokerilinja ja jatkaa kaupunkirataa Lohjalle.
©Esmerk
Länsimetron Kokkinen: Metrohankkeessa ei ole rahoitusaukkoa
Kauppalehti, 07 syy 2010, s.1, 12:-
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen toteaa, että Länsimetron rahoitus on kunnossa eikä 40 milj. euron rahoitusaukkoa ole. Länsimetro valmistuu arviolta vuoden 2015 lopulla.
Kohu rahoitusvajeesta syntyi, kun valtiovarainministeriön elokuun 2010 budjettiesityksessä esitettiin, että valtion osuus Länsimetron rahoituksesta olisi 200 milj. euroa eli 30 %. Näin sovittiin vuonna 2007 tehdyssä 713 milj. euron hankesuunnitelmassa. Nyt Länsimetron arvellaan maksavan noin 755 milj. euroa.
Kokkinen tyrmää myös väitteet, joiden mukaan Länsimetrosta olisi kustannusten kasvun vuoksi suunniteltu jo vain Tapiolaan asti yltävää tynkävaihtoehtoa.
Metrohankkeen vetäjiä työllistää nyt automatisointihanke. Vuoteen 2013 mennessä metrojunakalusto siirretään automaattiohjaukseen. Länsimetro toimii automaattiohjauksella heti valmistuttuaan.
©Esmerk
Ensimmäiset asukkaat muuttavat pian Suurpeltoon
Hufvudstadsbladet, 06 syy 2010, 8:-
Lokakuussa 2010 muuttavat ensimmäiset asukkaat Espoon Suurpeltoon. Alueen läpi kulkee jo bussi, ja lisää vuoroja luvataan vuoden 2011 alussa. Sähköautot ja raitiovaunut vievät asukkaat kaupungin kaavailuissa kotiovelta metroasemalle Jousenpuistoon. Länsimetron suunniteltiin aluksi menevän Suurpellon kautta, mutta Niittykummun katsottiin lopulta tarvitsevan sitä enemmän.
Tuleva kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä arvioi, että infrastruktuuria pitäisi Espoossa tarkastella uudestaan. Realistiseen malliin kuuluvat hänen mukaansa niin joukkoliikenne kuin yksityisautoilukin. Liikenne Helsinkiin päin helpottuu, kun Kehä II saadaan laajennettua.
©Esmerk
Tapiola saa kunnianpalautuksen
Ilta-Sanomat, 02 syy 2010, 20:-
Espoon Tapiolaa on moitittu siitä, että liikerakennusten määrä pilasi unelmien puutarhakaupungin. Nyt Tapiola on saamassa kunnianpalautuksen. Ilta-Sanomien ja Taloussanomien julkaiseman selvityksen mukaan Tapiola on nousemassa yhdeksi halutuimmista asuinalueista.
Tapiolan suosio ei ole ihme. Se on Espoon kulttuurinen keskus, josta löytyvät kaikki palvelut. Lisäksi jo ennestään hyviä liikenneyhteyksiä parantaa valmistuva länsimetro.
©Esmerk
Pajunen: Helsinki tarvitsee uutta toimintatapaa
Kauppalehti, 02 syy 2010, 1, 8-9:-
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on huolissaan Helsingin velkaantumisesta. Verotulojen pitäisi Pajusen mielestä kattaa perustoiminnan menot.
Aiemmin Helsinki on saanut vetoapua energiatoiminnastaan. Helsingin Energiasta tuleva kassavirta vähenee tulevina vuosina. Samaan aikaan kaupungilla on suuria investointitarpeita, kuten länsi- ja itämetro, Pisararata sekä kehätiehankkeita.
Pääomiin ei kosketa ja tulopuoli töksähtelee, joten kaupungin toiminta on saatava tehokkaaseen muottiin. Pajusen mukaan kaupungin pitää keksiä uudelleen hyvinvoinnin toteuttamismalli.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Vaihtoehtoja myös autottomille ihmisille
Helsingin Sanomat, 02 syy 2010, s.A2:-
Lehden pääkirjoituksen mukaan Suomessa on eletty kauan siinä käsityksessä, että kaikki tahtovat omistaa henkilöauton. Kaupungit kaavoittavat kaikkiin uusiin kerros- ja rivitaloihin parhaimmillaan yhden autopaikan asuntoa kohden ja joskus jopa kaksi. Autopaikan rakentaminen maksaa kuitenkin paljon.
Näin toimitaan vuodesta toiseen, vaikka autottomien kotitalouksien määrä on noussut. Osa luopuu autosta ilmastonmuutoksen tai rahapulan takia tai siksi, ettei tarvitse sitä. Heille ei ole ollut tarjolla tähän mennessä yhtään autopaikatonta omistus- tai vuokrataloa.
Helsinki, Vantaa ja Kerava ovat viimein innostuneet kokeilemaan taloja, joihin tehdään autopaikkojen sijaan kunnon säilytyspaikat polkupyörille. Joihinkin taloihin tulee paikka yhteiskäyttöautolle. Tontit sijaitsevat metroaseman, rautatieaseman, raitiotien tai bussilinjojen läheisyydessä. Koska autopaikkojen rakentamisesta ei tule kuluja, kaupungit ovat vaatineet rakennuttajilta halvempia vuokria ja asuntojen hintoja. Tuleville asukkaille pitää tehdä selväksi, ettei autolle ole paikkaa, jotta kokeilu onnistuu.
Vantaa rakentaa kehärataa, Espoo länsimetroa ja Helsinki itämetron jatketta, joten olisi luonnollista, että asemien tuntumaan kaavoitettaisiin kortteleita, joissa ei ole autopaikkoja. Autottomillakin ihmisillä on oikeus vaihtoehtoihin.
©Esmerk
Helsingin itämetrointoa jarrutellaan naapurikunnissa
Helsingin Sanomat, 01 syy 2010, A13:-
Vantaan ja Sipoon keskeiset poliitikot eivät usko, että itämetroa aletaan rakentaa 2010-luvulla. Itämetron rakentamista vastaan useimmilla sipoolaisilla ja vantaalaisilla ei sinänsä tunnu olevaan mitään, vaikka aikataulua epäilläänkin.
Helsingin poliitikkojen keskuudesta tukea löytyy enemmän. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Arto Bryggare (sd) pitää kuitenkin "optimistisena" ja vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari "vaikeana" tavoitetta, että rakennustyöt alkaisivat ennen vuotta 2018. Sen sijaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) on luottavaisempi, ja hänen mukaansa itämetro olisi hyvä saada liikkeelle heti länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Näin hänestä puhutaan realistisesti vuodesta 2015.
Espoon poliitikot sen sijaan haluavat jatkaa kaupunkirataa ja länsimetroa ennen kuin itämetron ryhdytään rakentamaan.
©Esmerk
Metron laajeneminen tekee Lauttasaaresta houkuttelevan
Taloussanomat, 31 elo 2010, online:-
Lehti selvitti, mitkä ovat uudet suositut asuinalueet. Metron laajeneminen lisää kiinnostusta Lauttasaarelle. Vaikka Lauttasaaren hinnat ovat jo korkeita, ei metron vaikutus vielä näy alueen neliöhinnoissa.
©Esmerk
Metron laajeneminen tekee Lauttasaaresta houkuttelevan
Ilta-Sanomat, 31 elo 2010, 18-19:-
Lehti selvitti, mitkä ovat uudet suositut asuinalueet. Metron laajeneminen lisää kiinnostusta Lauttasaarelle. Vaikka Lauttasaaren hinnat ovat jo korkeita, ei metron vaikutus vielä näy alueen neliöhinnoissa.
©Esmerk
Helsingin seudun tuotanto nousi 2 % alkuvuonna 2010
Kauppalehti, 31 elo 2010, s.5:-
Helsingin seudun kauppakamarin mukaan tuotanto kääntyi Helsingin seudulla kahden prosentin nousuun alkuvuonna 2010. Työllisten ja työpaikkojen määrä kasvoi Helsingin seudulla 0,5 %. Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä sanoo, että suhdannekehityksen taustalla vaikuttaa seudun palveluvaltainen toimialarakenne. Viimeisen 10 vuoden aikana Vantaan työpaikat ovat kasvaneet viidenneksen ja Espoon 13 %.
Helsingin seudulla oli 41 500 työpaikkaa enemmän kuin työllisiä. Helsingissä työpaikkojen määrä on 100 000 suurempi kuin työllisten määrä. Nyrhisen mielestä nämä luvut kertovat, miksi Kehäradan ja Länsimetron valmistumista pitää jouduttaa.
©Esmerk
Espooseen Suomen ensimmäinen Marriott-hotelli
Kauppalehti, 27 elo 2010, s.9:-
Espoon Westendiin Länsiväylän viereen rakennetaan Marriott-hotelli. Hotelliin tulee 300 huonetta, 1 000 neliötä konferenssitiloja sekä 300-paikkainen ravintola. Yhdysvaltalaista Marriott-ketjua Pohjoismaissa edustava Rune Firing kertoo, että kohteita etsitään Euroopassa intensiivisesti. Kyseessä on Suomen ensimmäinen Marriot-hotelli.
Marriott-ketjun sijoittumispäätökseen vaikutti Länsimetron rakentaminen hotellin läheisyyteen. Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko arvioi, että Länsimetro on tuonut jo päätettyjä sekä suunnitteilla olevia investointeja kolmen miljardin euron arvosta pelkästään Otaniemen, Tapiolan ja Keilalahden alueelle.
©Esmerk
Pohjanmaan ratahankkeen arvo noin 800 milj. euroa
Tekniikka Talous, 27 elo 2010, 8:-
Pohjanmaan ratatyöt käynnistyivät vuonna 2008. Ratahallintokeskuksen suunnitelmien mukaan Seinäjoen ja Oulun välisen radan parantamiseen aiotaan käyttää 800 milj. euroa vuoteen 2015 mennessä. Näillä näkymin matka-aika Helsingistä Ouluun ei ole putoamassa neljään ja puoleen tuntiin, sillä tätä varten tarvittaisiin lähes miljardin euron satsaukset.
Pohjanmaan ratahanke ja länsimetro kilpailevat maan suurimman käynnissä olevan infrahankkeen tittelistä. Nykyarvioiden mukaan länsimetrolle tulee myös hintaa noin 800 milj. euroa.
©Esmerk
Kiinalaiset kehittävät huippunopeaa magneettilevitaatiojunaa
Tekniikka Talous, 27 elo 2010, 28:-
Kiinalaisen Southwest Jiaotong Universityn tutkijat kehittelevät magneettilevitaatiojunan prototyyppiä, jonka keskinopeus on 500-600 km/h. Maailman ensimmäinen kaupalliseen käyttöön vihitty maglev-rata sijaitsee Shangaissa. Maglev-junat eivät fyysisesti kosketa kiskoja, vaan leijuvat niiden yllä magneettisesti.
Kiinalaiset seuraavat hankkeellaan sveitsiläisten jalanjälkiä. Sveitsissä suunniteltiin maan alla kulkevaa magneettilevitaatiojunaa vielä vuonna 2009, mutta hanke kaatui rahoituksen puutteeseen.
Sveitsin läpi kulkevan junan kustannusarvio vähän yli 10 vuotta sitten oli 25 mrd. Sveitsin frangia eli nykykurssilla vähän alle 19 mrd. euroa. Vertailun vuoksi noin 14 km pitkän länsimetron kustannusten arvioidaan olevan noin 800 milj. euroa.
©Esmerk
Länsimetron työmaalla Ruoholahdessa pidettiin pelastusharjoitus
Lauttasaari, 26 elo 2010, 2:-
Länsimetron tunnelityömaalla Ruoholahdessa pidettiin pelastusharjoitus 19.8.2010. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset harjoittelivat mm. savusukeltamista liittyen työkoneen paloon.
Harjoitus kesti n. kaksi tuntia. Salmisaarenkadun toinen ajokaista oli suljettu.
©Esmerk
Lippujen kallistuminen ja Länsimetron rahoitus HKL:n huolena
Lauttasaari, 26 elo 2010, 6:-
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Osku Pajamäki sanoi HKL:n kesäkodissa 19.8.2010 järjestetyssä kaikille avoimessa kesätapahtumassa, että vuoden 2011 budjettiin tulee varata tarpeeksi varoja työllisyydenhoitoon.
HKL:n johtokunta lisäsi HSL:n vuosien 2011-13 alustavaan taloussuunnitelmaan toteamuksen, että HKL ei suhtaudu myönteisesti lippujen hintojen korotuksiin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämisen kannalta.
HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen sanoi, että Länsimetron rahoituksesta uhkaa uupua 40 milj. euroa. Hän viittasi valtion lupaamaan 30 %:n osuuteen. Lehtinen toivoi hallituksen antavan enemmän tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle.
©Esmerk
Länsimetron räjäytystyöt alkoivat Espoossa
Länsiväylä, 25 elo 2010, 4:-
Länsimetron louhintatyömaan ensimmäiset räjäytykset Espoon puolella tehtiin 23.8.2010 Otaniemessä. Lähipäivinä louhinta aloitetaan Keilaniemessä, jossa kalliopinnan alta paljastui noin kuuden metrin syvyydestä sorakerros. Tämän takia räjäytystöitä tehdään tavallista varovaisemmin, kertoo Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara.
Tulevina viikkoina räjäytystyöt vaikuttavat jonkin verran liikenteeseen. Louhintatärinöitä mitataan koko ajan useilla tärinämittareilla, mikä on tärkeää erityisesti Otaniemen korkeakoulun laitteiden toiminnan turvaamisen takia. Metrolouhinnat jatkuvat kaikkiaan vuoteen 2013 asti.
Länsimetron on tarkoitus aueta liikenteelle loppuvuodesta 2015. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi metron rakentamisen vuonna 2009.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt käynnistyivät Espoossa
Metro, 24 elo 2010, 1, 7:-
Länsimetron louhintaräjäytykset käynnistyivät 23.8.2010 Espoon Otaniemessä. Avolouhintavaihe aiheuttaa räjäytysten aikana Tekniikantien liikenteeseen muutaman minuutin katkoksia. Otaniemen ajotunnelin louhintaurakoitsijan YIT Rakennus Oy:n mukaan syyskuussa edessä on tunnelilouhinta, jolloin häiriöitä liikenteeseen ei pitäisi enää tulla. Otaniemen louhintatyöt valmistuvat alustavan aikataulun mukaan ajotunnelin osalta helmikuussa 2011.
Espoossa seuraava louhintakohde on Keilaniemi, jossa työt alkavat jo lähipäivinä. Avolouhinnat aiheuttavat katkoksia Karhusaarentien ja Miestentien liikenteeseen.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Valtiovallan tuettava itämetron rakentamista
Helsingin Sanomat, 23 elo 2010, s.A2:-
Lehden pääkirjoituksen mukaan Östersundomin asuttaminen on yritys oikaista Helsingin seudun vääristynyttä kaupunkirakennetta. Alueelle on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä tehokas, raideliikenteeseen perustuva pientalokaupunki. Metro on paljon nopeampi liikenneratkaisu kuin sen vaihtoehdoksi ehdotettu pikaraitiotie. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista rakentaa pääkaupunkiseudulle uusia raideliikennejärjestelmiä.
Metron heikkous on sen kallis hinta. Myös osa luonnossuojelijoista vastustaa metroa, sillä he haluaisivat Sipoonkorvesta laajan kansallispuiston. Toisessa ääripäässä on Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, jonka uhkakuvissa vihervyöhykkeet estävät itämetron rakentamisen. Näiden ääripäiden välille on käytännössä löydettävä kompromissi.
Valtiovallan on tehtävä Östersundomin asuttaminen mahdolliseksi. Valtiolta tarvitaan myös rahaa. Länsimetrosta valtio maksaa 30 %. Vastaavaa sopimusta tarvitaan itämetron rakentamiseen.
©Esmerk
Joukkoliikenne tarvitsee lisää tukea
Uutispäivä Demari, 23 elo 2010, 9:-
Demareiden Helsingin kaupunginhallitusryhmän puheenjohtajalta, valtuutettu Osku Pajamäeltä kysyttiin HKL:n majalla, riittävätkö rahat yhteisiin palveluihin. Pajamäen mukaan kaupunginhallitukselle on esitelty menokehitys ja investointitaso. Seuraavaksi on tärkeää saada ajantasaista tietoa kaikista tunnusluvuista, jotta voidaan päättää, pitääkö joitain menoja lisätä.
HKL:n johtokunnan varapuheenjohtaja Ari Lehtinen pelkää joukkoliikennelippujen hintojen nousevan, jos pääkaupunkiseudun kunnat eivät korota omaa avustustaan. Johtokunta antoi lausunnon HSL:n alustavasta taloussuunnitelmasta viikolla 33/2010. Se totesi, ettei lippujen hinnannousu ole joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen kannalta toivottavaa.
Lehtisen mukaan myös Länsimetron rahoituksesta uhkaa puuttua 40 milj. euroa valtion 30 % osuudesta. Vuoden metro- ja ratikkahankinnat ovat uhattuina, jos hankinnoista joudutaan karsimaan 100 milj. euroa. Lehtinen vetoaa hallitukseen joukkoliikennetuen nostamiseksi, kun johtavat ministerit ovat asettumassa eduskuntavaaliehdokkaiksi pääkaupunkiseudulle.
©Esmerk
Esport Centerin vuokrasopimus voi käydä kalliiksi Espoolle
Helsingin Sanomat, 21 elo 2010, A3, A14:-
Esport Centerin tennishalli saattaa lähitulevaisuudessa maksaa espoolaisille kymmeniä miljoonia euroja, jos kaupunki päätyy ostamaan sen vuokrasopimuksen tulevan metroaseman tieltä. Tapiolan urheilupuiston tulevan metroaseman vieressä sijaitsevan hallitontin vuokrasopimuksen oli aluksi voimassa vuoteen 2012 asti, mutta vuonna 2001 kiinteistölautakunta pidensi sitä vuoteen 2038 asti.
Espoo aikoo tiivistää kaupunkirakennettaan länsimetron tulevien asemien ympäristössä, joten se joutuu ostamaan Esport Centerin pois metroaseman kupeen paraatipaikalta, jos se haluaa siihen esim. asuntoja tai liiketilaa.
Espoon teknisen toimen johtajan Olavi Loukon mukaan Tapiolan urheilupuiston alueen kaavoitus on alkamassa. Jos joku sen valmistuttua kiinnostuu tontista, tennishallin vuokrasopimus saatetaan ostaa ulos. Loukon mukaan tontista saadaan joka tapauksessa enemmän kuin sen lunastus maksaa. Kaavoitukseen menee 5-10 vuotta, minkä aikaa halli saanee olla rauhassa.
©Esmerk
Länsimetrosta tulee yksi maailman turvallisimmista metroista
Länsiväylä, 21 elo 2010, 1, 4:-
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että länsimetrosta tulee yksi maailman turvallisimmista metroista, ellei jopa turvallisin. Turvallisuus otetaan huomioon monella tavalla, mm. asemille kiskojen viereen sijoitettavien liukuovien avulla. Näin varmistetaan, ettei kukaan putoa raiteille.
Asemaovijärjestelmä maksaa hieman yli 10 milj. euroa. Lisäksi metroasemista tehdään esteettömiä ja avoimia tiloja, joita valvovat videokamerat. Turvallisuudesta huolehtimaan palkataan myös henkilökuntaa.
Metrojen yhteentörmäykset maan alla estetään kahden rinnakkaisen putken avulla. Poistumisreitteihin kiinnitetään erityishuomiota. Kokkinen kertoo, että suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Torstaina 19.8.2010 Helsingin ja Länsi-Uudenmaa pelastuslaitokset järjestivät länsimetron työmaalla Ruoholahdessa pelastusharjoituksen.
©Esmerk
Nettikeskusteluissa puhutaan Espoon vuoden 2011 budjetista
Länsiväylä, 21 elo 2010, 16:-
Länsiväylän nettisivujen keskusteluissa kommentteja on herättänyt Espoon kaupungin vuoden 2011 budjetti. Yksi kirjoittaja toivoo, että johtajiston juomabudjettia leikataan, ja toinen vaatii metron ja jalkapallostadionin laittamista jäihin, jos rahaa peruspalveluihin ei löydy.
Kommenteissa myös katsotaan, että kuntalaiset laitetaan maksamaan leikkaukset ja lainanotot sekä metron odotetusti ylittymään alkanut budjetti.
©Esmerk
Länsimetrosta tulee yksi maailman turvallisimmista metroista
Helsingin Uutiset, 21 elo 2010, 4:-
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen arvioi, että länsimetrosta tulee yksi maailman turvallisimmista metroista, ellei jopa turvallisin. Turvallisuus otetaan huomioon monella tavalla, mm. asemille kiskojen viereen sijoitettavien liukuovien avulla. Näin varmistetaan, ettei kukaan putoa raiteille.
Asemaovijärjestelmä maksaa hieman yli 10 milj. euroa. Lisäksi metroasemista tehdään esteettömiä ja avoimia tiloja, joita valvovat videokamerat. Turvallisuudesta huolehtimaan palkataan myös henkilökuntaa.
Metrojen yhteentörmäykset maan alla estetään kahden rinnakkaisen putken avulla. Poistumisreitteihin kiinnitetään erityishuomiota. Kokkinen kertoo, että suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Torstaina 19.8.2010 Helsingin ja Länsi-Uudenmaa pelastuslaitokset järjestivät länsimetron työmaalla Ruoholahdessa pelastusharjoituksen.
©Esmerk
Valtiolta 13 milj. euroa Länsimetrolle vuonna 2011
Helsingin Sanomat, 20 elo 2010, A5:-
Kiviniemen hallituksen budjettia vuodeksi 2011 käsittelevässä artikkelissa mainitaan, että valtio aikoo rahoittaa Länsimetroa 13 milj. eurolla vuonna 2010.
©Esmerk
Länsimetro liikennöi aluksi vain Tapiolaan saakka?
Tekniikka Talous, 20 elo 2010, 3:-
Länsimetro rakennetaan mahdollisesti aluksi vain Ruoholahdesta Tapiolaan. Metron jatko Matinkylään toteutettaisiin vasta myöhemmin. Ratkaisua harkitaan, jos kustannukset näyttävät karkaavan yli 800 miljoonan euron nykyarvion. Tapiola-ratkaisua puoltaa myös se, että koko linjan rakentamisaikataulu uhkaa venyä.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen myöntää, että metron avaamista aluksi lyhyemmällä pätkällä on tosiaan harkittu. Ratkaisu olisi kuitenkin ongelmallinen mm. siksi, ettei Tapiolasta löydy riittävästi tilaa liityntäbusseille.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaaressa
Lauttasaari, 19 elo 2010, 2:-
Länsimetron avolouhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaarentiellä parin viikon ajan arkisin klo 8-15 välillä. Liikennekatkokset kestävät pari minuuttia kerrallaan.
Liikennehäiriöt loppuvat syyskuussa louhintatöiden siirtyessä maan alle.
©Esmerk
Helsingin Hannu Penttilä ei kannata Kehä II:n jatkoa vaan itämetroa
Helsingin Sanomat, 19 elo 2010, s.A11:-
Helsingin seudun kunnat ja valtio neuvottelevat parhaillaan tulevista liikennehankkeista. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ei kannata Kehä II:n jatkamista Turunväylän ja Hämeenlinnantien väliin. Se tulisi maksamaan arviolta 565 milj. euroa.
Helsinki haluaa itämetron ns. ykköskoriin eli hankkeisiin, jotka toteutetaan vuosina 2012-2018. Penttilän mukaan itämetro on yhtä tärkeä kuin länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko ei pelkää itämetron ohittavan rahanjaossa länsimetron jatketta. Hänestä kahden metron rakentaminen samaan aikaan ei olisi ongelma.
Porvoossa pelätään, että itämetron rakentaminen lykkää Helsingin ja Porvoon välisen suoran junayhteyden toteuttamista.
©Esmerk
Valtiolta 13 milj. euroa Länsimetrolle vuonna 2011
TV YLE TV2, 19 elo 2010, online:-
Valtio osallistuu Länsimetron rakentamiseen 13 milj. eurolla vuonna 2011. Hallitus päätti asiasta budjettiriihessään 19.8.2010. Kaiken kaikkiaan valtio osallistuu Länsimetron kustannuksiin enintään 30 %:n osuudella.
©Esmerk
Länsimetron louhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaaressa
Helsingin Sanomat, 18 elo 2010, A13:-
Länsimetron avolouhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaarentiellä parin viikon ajan arkisin klo 8-15 välillä. Liikennekatkokset kestävät pari minuuttia kerrallaan.
Liikennehäiriöt loppuvat syyskuussa louhintatöiden siirtyessä maan alle.
©Esmerk
Länsimetron louhinta aiheuttaa katkoksia liikenteessä
Helsingin Uutiset, 18 elo 2010, Etelä 5:-
Länsimetron avolouhintatyöt aiheuttavat liikennekatkoksia Lauttasaarentiellä parin viikon ajan arkisin klo 8-15 välillä. Liikennekatkokset kestävät pari minuuttia kerrallaan.
Liikennehäiriöt loppuvat syyskuussa louhintatöiden siirtyessä maan alle.
©Esmerk
Länsimetron avolouhinnat alkavat
Vartti, 18 elo 2010, 5:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Myllykalliossa ja Koivusaaressa, joissa avolouhinta kestää noin kolme viikkoa. Lauttasaaressa louhinnat vievät hieman kauemmin.
Tämän jälkeen aloitetaan tunnelilouhinnat. Länsimetron ensimmäinen pelastusharjoitus järjestetään 19.8.2010 klo 13 Ruoholahdessa.
©Esmerk
Kunnanvaltuutetut: Itämetron rakentaminen 2015 alkaen ei realistista
Hufvudstadsbladet, 18 elo 2010, 1, 8:-
Sipoon ja Vantaan valtuutetut eivät usko, että itämetron rakentamista voidaan aloittaa vielä vuonna 2015. Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christer Liljeström toteaa kaavoituksen kestävän niin kauan, ettei vuodesta 2015 voi edes unelmoida. Liljeström painottaa, että Sipoo on toistaiseksi osallistunut vain Östersundomin alueen kaavoituspalavereihin. Vasta kun koko alueen maankäytöstä on päätetty, voidaan miettiä joukkoliikenneratkaisuja, ovat ne sitten raide- bussi- tai liityntäliikenneratkaisuja.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman pitää vuotta 2015 optimistisena. Veromiehen hahmotelmassa keskitytään vain metroon, mitä Lindtman tukee. Myös Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otto Lehtipuu pitää metroa parhaana ratkaisuna. Sen kautta saadaan keskeyttämätön jatkoyhteys länsimetrosta.
Valtion toivotaan rahoittavan itämetrosta 30 %. Loppu jää Helsingin, Sipoon ja Vantaan maksettavaksi. Rahoituksesta ei valtuustoissa olla toistaiseksi huolissaan. Valtion rahoitus ei kuitenkaan ole taattua, minkä Espoo koki hiljattain valtiovarainministeriön ehdottaessa vähäisempää määrärahaa länsimetrolle. Espoon poliitikkojen mielestä länsimetron laajentaminen Kivenlahteen on etusijalla mahdolliseen itämetroon nähden.
©Esmerk
Itämetroa suunnitellaan Sipoon Majvikiin asti
Helsingin Sanomat, 17 elo 2010, A3, A9:-
Helsingin, Vantaan ja Sipoon virkamiehet ovat tehneet alustavan suunnitelman itämetron rakentamisesta. Suunnitelman mukaan Helsingin nykyistä metrolinjaa jatketaan Mellunmäestä itään Sipoon Majvikiin asti.
Uusia metroasemia on suunnitelmassa kuusi. Helsingin metrolinjalla on nyt 17 asemaa, johon vuonna 2015 valmistuva länsimetro tuo seitsemän asemaa lisää.
Kaupungit ovat päättäneet suunnitella yhdessä niin sanotun Östersundomin alueen ympäristöineen. Alueen ytimessä on Helsingin Sipoosta saama Östersundom, ja lisäksi mukaan otetaan Vantaan Länsimäen ja Länsisalmen kaupunginosat sekä Sipoosta Granö ja Majvik. Alueen kaavoittamisesta on jo piirretty alustava luonnos. Alustavien laskelmien mukaan alueen pientalovaltaisiin kaupunginosiin asutettaisiin 50 000-80 000 asukasta.
Alueen suunnittelu perustuu itämetroon. Pikaraitiotie olisi metroa edullisempi, mutta hitaampi vaihtoehto. Itämetron hinnaksi on arvioitu 400 milj. euroa.
Östersundomin yleiskaavan arvioidaan valmistuvan vuonna 2012. Helsinki lähettää vielä Vantaalle ja Sipoolle muodollisen yhteistyökutsun, johon valtuustojen on vastattava myönteisesti, jotta yhteinen suunnitelma voidaan tehdä.
©Esmerk
Länsimetron louhinta aiheuttaa katkoksia liikenteessä
Metro, 17 elo 2010, 4:-
Länsimetron louhinta aiheuttaa katkoksia liikenteessä Lauttasaaressa. Liikenne pysäytetään 17.8.2010 pariksi minuutiksi Lauttasaarentie 50:n kohdalla. Pysäytyksiä tehdään jatkossa maanantaista perjantaihin klo 8-15.
©Esmerk
Vehviläinen: Liikennehankkeiden rahoitusta korjataan
Uutispäivä Demari, 16 elo 2010, 11:-
Liikenneministeri Anu Vehviläinen uskoo, että valtiovarainministeriön ehdotusta Seinäjoki-Oulu-rataosuuden rahoituksen osalta korjataan budjettiriihessä. Vehviläinen luottaa eduskunnan käyttävän liikennehankkeiden rahoittamisessa budjettivaltaansa.
Vehviläinen lupaa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan hankkeiden rahoitus turvataan. Länsimetron rakentamisessa ongelma on kustannusten nouseminen. Ministeriö pysyy alkuperäisessä esityksessään, jonka mukaan valtio osallistuu 30 %:lla 80 milj. eurosta sekä indeksin mukaisilla korotuksilla. Kustannusarvio on kuitenkin noussut välillä reilusti yli miljardin euron.
©Esmerk
Länsimetron avolouhinnat alkavat
Helsingin Uutiset, 14 elo 2010, 3:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Myllykalliossa ja Koivusaaressa. Avolouhinta kestää noin kolme viikkoa. Sen jälkeen aloitetaan tunnelilouhinnat.
©Esmerk
Vehviläinen tukee Länsimetrohanketta
Hufvudstadsbladet, 12 elo 2010, 6:-
Liikenneministeri Anu Vehviläinen ilmaisee tukensa Länsimetrohankkeelle. Projekti on saavuttanut hallituksen yksimielisen tuen, Vehviläinen muistuttaa. Valtio tulee tukemaan hanketta 30 %:lla kokonaiskustannuksista, eli yhteensä 240 milj. eurolla, liikenneministeri vakuuttaa.
©Esmerk
Länsimetron tunnelien louhinta alkaa Lauttasaaressa ja Koivusaaressa
Lauttasaari, 12 elo 2010, 3:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Helsingin Lauttasaaressa ja Koivusaaressa elokuussa 2010. Avolouhinta kestää Lauttasaaren Myllykalliossa ja Koivusaaressa noin kolme viikkoa, ja hieman pidempään muualla Lauttasaaressa. Avolouhinnan jälkeen aloitettava tunnelilouhinta häiritsee liikennettä vähemmän. Lauttasaaren ja Koivusaaren louhinnat jatkuvat vuoteen 2012 asti.
Lauttasaaren louhintojen etenemistä voi seurata Länsimetron nettisivuilla. Urakoitsija merkitsee louhitun matkan seurantapalveluun päivittäin.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Kuorma-autoralli Lauttasaaressa käynnistyy
Lauttasaari, 12 elo 2010, 2:-
Lauttasaari-Seuran hallituksen ja perhetyöryhmän jäsen Tuula Sundholm muistuttaa pääkirjoituksessa autoilijoita siitä, että koululaiset ovat palaamassa liikenteeseen. Hän viittaa myös metrolouhinnan kuorma-autoralliin, joka tulee jyrisemään Lauttasaaressa päivittäin. Louhintavaiheen arvioidaan kestävän vuoteen 2012. Koululaisille on syytä tähdentää varovaisuutta. Kuorma-auton kuljettaja ei näe joka suuntaan yhtä aikaa.
©Esmerk
Lehtomäki vaatii hallitusta turvaamaan ratahankkeiden rahoituksen
Savon Sanomat, 11 elo 2010, 8:-
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) vaatii hallitusta huolehtimaan, että ratahankkeiden rahoitus pysyy riittävänä, sillä radat ovat tärkeitä myös päästövähennystavoitteiden kannalta. Hänen mukaansa hallituksen on turvattava käynnissä olevien ratahankkeiden, länsimetron, kehäradan ja Pohjanmaan radan rahoitus.
©Esmerk
Lehtomäki vaatii hallitusta turvaamaan ratahankkeiden rahoituksen
Helsingin Sanomat, 11 elo 2010, A6:-
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) vaatii hallitusta huolehtimaan, että ratahankkeiden rahoitus pysyy riittävänä, sillä radat ovat tärkeitä myös päästövähennystavoitteiden kannalta. Hänen mukaansa hallituksen on turvattava käynnissä olevien ratahankkeiden, länsimetron, kehäradan ja Pohjanmaan radan rahoitus.
Lehtomäki muistuttaa hallituspuolueiden sitoutuneen hankkeiden toteuttamiseen.
©Esmerk
Länsimetron tunnelien louhinta alkaa Lauttasaaressa ja Koivusaaressa
Metro, 11 elo 2010, 4:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Lauttasaarentiellä, Myllykalliossa ja Koivusaaressa elokuussa 2010. Avolouhinta kestää Myllykalliossa ja Koivusaaressa noin kolme viikkoa, ja hieman pidempään Lauttasaaressa.
©Esmerk
Apulaiskaupunginjohtaja tyrmää ajatuksen Helsingin kävelykeskustasta
Helsingin Sanomat, 11 elo 2010, A12:-
Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän (sd) mukaan kävelykeskusta ei ole etusijalla Helsingin kehityssuunnitelmissa. Siihen ei ole yksinkertaisesti varaa.
Ajatuksella on kuitenkin vahva kannatuksensa, ja esim. kokoomus kannattaa Helsingin kävelykeskustan kehittämistä. Kokoomukselle sujuva autoliikenne tarkoittaisi Helsingin niemen alittavan keskustatunnelin rakentamista.
Penttilä sekä muiden valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät keskustatunnelille lämpene, vaan he näkevät sen liian kalliina ja turhana hankkeena. Penttilän mukaan sen kustannukset olisivat verrattavissa länsimetroon.
©Esmerk
Länsimetron tunnelien louhinta alkaa Lauttasaaressa ja Koivusaaressa
Helsingin Sanomat, 11 elo 2010, A12:-
Länsimetron tunneleita ryhdytään louhimaan Helsingin Lauttasaaressa ja Koivusaaressa elokuussa 2010. Avolouhinta kestää Lauttasaaren Myllykalliossa ja Koivusaaressa noin kolme viikkoa, ja hieman pidempään muualla Lauttasaaressa. Avolouhinnan jälkeen aloitettava tunnelilouhinta häiritsee liikennettä vähemmän. Lauttasaaren ja Koivusaaren louhinnat jatkuvat vuoteen 2012 asti.
©Esmerk
Vehviläinen: Uudenmaan liikennehankkeiden rahoitus turvattu
TV YLE TV2, 11 elo 2010, online:-
Liikenneministeri Anu Vehviläinen vakuuttaa, että Uudenmaan liikennehankkeiden rahoitus on turvattu. Hänen mukaansa esim. Seinäjoki-Oulu-ratahankkeeseen laitettavat rahat eivät ole pois Uudenmaan rahoista.
LVM:n esityksen mukaan valtion osuus Länsimetron rakennuskustannuksista on 30 % eli 240 milj. euroa. Vehviläinen toivoo, että Länsimetron nykyinen kustannusarvio olisi oikea. Budjettiehdotuksen mukaan vuonna 2011 valtion osuus Länsimetrosta on 13 milj. euroa.
©Esmerk
Puolueet eripuraisia useammankin aiheen suhteen
Iltalehti, 10 elo 2010, 16-17:-
Iltalehti käsittelee 10.8.2010 artikkelissaan eri aiheita, joita eduskunta tulee syksyn 2010 aikana käsittelemään. Riitaisimpia puolueet ovat mm. uusiutuvan energian risupaketin sekä liikennerahojen suhteen. Myös Länsimetro on eräs käsiteltävistä aiheista.
Valtio on sitoutunut kustantamaan 30 % hankkeesta, vaikka nykyhallituksessa asiasta vaikuttaakin olevan epäselvyyttä.
©Esmerk
Kommentti: Epäonni murjoo länsimetroa
Helsingin Sanomat, 07 elo 2010, A13:-
Petri Manssila toteaa kommentissaan Länsimetron olevan todellinen epäonnen hanke. Ensin espoolainen kaupunginvaltuutettu saa lykättyä hanketta valituksillaan vuoden verran, ja nyt valtio pohtii rahoitustaan. Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja saattaa vaihtua virkarikosepäilyjen vuoksi, ja hankkeen ovat lytänneet Mari Kiviniemi, Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen. Lisäksi heidän puoluetoverinsa Anu Vehviläinen kaipaa lisärahaa Oulun ja Seinäjoen väliselle rataosuudelle, sattumalta saman verran kuin Länsimetrolta puuttuva 40 milj. euroa.
Manssila toivoo, ettei kyse ole eduskuntavaaleja edeltävästä politikoinnista, sillä länsimetro edistää pääkaupunkiseudun yrityselämää ja tuo myös rahaa kriisikunnille pääkaupunkiseudun yhteisöverotuottojen kautta.
©Esmerk
Länsimetron rahoituksessa 40 milj. euron aukko
Helsingin Sanomat, 07 elo 2010, A3, A13:-
Länsimetron rahoitukseen on jäämässä 40 milj. euron aukko. Valtiovarainministeriö esittää tuoreessa budjettiesityksessään, että valtion osuus metrohankkeen kustannuksista olisi korkeintaan 200 milj. euroa. Espoon mukaan valtio on aiemmin luvannut maksaa maanrakennusindeksiin sidotuista kustannuksista 30 % eli 240 milj. euroa.
Espoolaispäättäjät eivät budjettiesitystä hyväksy. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä sanoo, että valtio ei voi tässä vaiheessa luistella aiesopimuksesta. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell pohtii, onko liikenneministeri Anu Vehviläinen viemässä metrorahoja maakuntien liikennehankkeisiin.
Vehviläisen mukaan valtiovarainministeriön esitys ei ole liikenne- ja viestintäministeriön toiveiden mukainen. Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski sanoo, että rahoitus järjestyy ja 240 milj. euroa kirjataan talousarvioesitykseen.
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen muistuttaa, että kyseessä on merkittävä summa. Summa vastaa yhtä metroasemaa.
©Esmerk
Länsimetroa louhitaan vinhaa vauhtia
Tekniikka Talous, 06 elo 2010, 17:-
Länsimetron louhintatyöt etenevät hyvää vauhtia. Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoo, että louhintakiveä kertyy kaikkiaan yli 3 milj. kuutiometriä. Ruoholahdessa urakkaa tekevän Lemminkäinen Infran vastaava johtaja Risto Kupila toteaa, että työt etenevät tyypillisesti 30 metrin viikkovauhtia.
Tunnelityö vie länsimetron 750 milj. euron kustannuksista noin 20 %. Ratatunnelin louhimista varten rakennetaan yhdeksän työtunnelia. Eniten rahaa kuuluu asemien rakentamiseen. Asemat ovat myös rakentamisen haasteellisin osuus niiden ahtaudesta johtuen.
©Esmerk
Kolumni: Lentoyhteyksien tukeminen halpaa liikennepolitiikkaa
Tekniikka Talous, 06 elo 2010, 4:-
Toimittaja Harri Repo kehottaa kolumnissaan liikenneministeri Anu Vehviläistä aloittamaan maakuntien lentoyhteyksien tukemisen. Asia on noussut esille Finncommin ilmoitettua aikeistaan lopettaa lennot Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään.
Revon mukaan junat voivat korvata lentoyhteydet vasta, kun Helsinki-Vantaalle saadaan suora junayhteys. Lentoyhteyksien tukeminen on valtiolle halpaa liikennepolitiikkaa, sillä esimerkiksi länsimetron rakentamisen hinnalla maakuntalentoja tukisi 250 vuotta. Tie- ja ratayhteyksien kehittämistä ei silti saa myöskään unohtaa.
©Esmerk
Lauttasaaressa urakoidaan Länsimetron ajotunneleita
Lauttasaari, 05 elo 2010, 3:-
Kolmen Länsimetron ajotunnelin urakat ovat käynnissä Lauttasaaressa ja Koivusaaressa. Lauttasaaren tunnelit ovat Myllykallion koulun vieressä ja ostoskeskusta vastapäätä.
Urakat päättyvät vuoden 2011 loppupuolella, minkä jälkeen louhitaan ratatunneli ja asemat. Tunnelin louhinta kilpailutetaan syksyllä 2010.
©Esmerk
Länsimetro ja kehittämisprojekti toivat rakennustyömaat Tapiolaan
Metro, 03 elo 2010, 2, 4:-
Espoon Tapiolaan on alkanut ilmestyä lukuisia Länsimetroon ja alueen kehittämisprojektiin liittyviä rakennustyömaita. Etenkin Merituulentien eteläpuolelle ilmestynyt työmaa-alue on hämmästyttänyt. Alue ei kuitenkaan liity Espoon kaupunginteatteriin, kuten jotkut asukkaat ovat luulleet. Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen kertoo alueen olevan osa Tapiolan keskustan uudistamista. Linja-autot siirtyvät 5 vuodeksi väliaikaiseen paikkaan, kunnes Merituulentien alle rakennettava bussiterminaali valmistuu.
Bussiparkin on määrä olla valmis 16.8.2010. Parkin lisäksi Tapiolassa on meneillään Länsimetron ja tulevan keskuspysäköintilaitoksen ajotunneleiden rakennustyöt. Mäkisen mukaan asiasta on tiedotettu mm. kesäkuussa 2010, mutta se on saattanut mennä monilta ohi. Merituulentien tienoon rakennustöiden pitäisi valmistua Länsimetron tavoin vuoden 2015 loppuun mennessä.
©Esmerk
Länsimetron metrotunnelia louhittu Ruoholahdessa 200 metriä
Metro, 03 elo 2010, 2, 4:-
Länsimetron rakennustyöt näkyvät vahvasti myös muualla kuin Espoon Tapiolassa. Heinäkuussa 2010 on aloitettu mm. Lauttasaaren ja Koivusaaren metrotunneleiden rakentaminen. Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara kertoo, että huoltotunneleiden lisäksi varsinaista metrotunneliakin on louhittu jo reilusti. Ruoholahdessa ratatunnelia on tehty n. 200 metrin pituinen pätkä.
Espoon puolella huoltotunneleita on ryhdytty valmistelemaan Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä. Malmivaara kertoo töiden edenneen suurimmaksi osaksi aikataulussa. Kesälomat ovat aiheuttaneet pientä viivästymistä, joka saadaan kirittyä umpeen.
©Esmerk
Länsimetron metrotunnelia louhittu Ruoholahdessa 200 metriä
Metro, 03 elo 2010, 4:-
Länsimetron rakennustyöt näkyvät vahvasti myös muualla kuin Espoon Tapiolassa. Heinäkuussa 2010 on aloitettu mm. Lauttasaaren ja Koivusaaren metrotunneleiden rakentaminen. Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Hanna Malmivaara kertoo, että huoltotunneleiden lisäksi varsinaista metrotunneliakin on louhittu jo reilusti. Ruoholahdessa ratatunnelia on tehty n. 200 metrin pituinen pätkä.
Espoon puolella huoltotunneleita on ryhdytty valmistelemaan Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä. Malmivaara kertoo töiden edenneen suurimmaksi osaksi aikataulussa. Kesälomat ovat aiheuttaneet pientä viivästymistä, joka saadaan kirittyä umpeen.
©Esmerk
Valtiolta rahaa kuuteen väylähankkeeseen ja Länsimetroon
Helsingin Sanomat, 31 hei 2010, A5:-
Vuoden 2011 budjettiehdotuksessa esitetään rahaa kuuden uuden väylähankkeen aloittamiseen. Mukana on kolme uutta tiehanketta, kaksi ratahanketta ja yksi vesiväylä. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.
©Esmerk
Länsimetro mukana valtion budjettiesityksessä
Länsiväylä, 31 hei 2010, 3:-
Länsimetro on mukana valtion vuoden 2011 budjettiesityksessä. Valtio maksaa 30 % Länsimetron kokonaiskustannuksista, jotka nousevat arviolta n. 800 milj. euroon. Espoon kaupunki rahoittaa osuutensa takaamalla Länsimetro Oy:n lainan.
©Esmerk
Valtiovarainministeriön budjettiesityksen hankkeita
Helsingin Sanomat, 29 hei 2010, A5:-
Valtiovarainministeriön tulevaa budjettiesitystä käsittelevän artikkelin kainalojutussa on listattu eri sektoreiden hankkeita, joihin VM olisi valmis käyttämään rahaa. Liikennehankkeiden kohdalla mainitaan, että valtio osallistuu mm. Länsimetron kustannusten kattamiseen.
©Esmerk
Liikennehankkeisiin budjetoitu yhteensä 423 milj. euroa
Kaleva, 29 hei 2010, 3:-
Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2011 budjetiksi sisältää 90 milj. euron määrärahan Oulu-Seinäjoki-radan perusparannukseen. Kemijärven radan sähköistämiseen esitetään 24 milj. euroa.
Budjettiesityksessä esitetään rahoitusta myös Haminan ja Sepänkylän ohikulkuteille, Seinäjoen itäiselle ohikulkutielle ja Uudenkaupungin meriväylälle.
VM on budjetoinut liikennehankkeisiin kaikkiaan 423 milj. euroa. Valtio osallistuu myös Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.
©Esmerk
Tapiolan metro ja kaavoitus puhuttavat nettikeskusteluissa
Länsiväylä, 28 hei 2010, 12:-
Länsiväylän nettisivujen keskusteluissa on pohdittu Tapiolan kaavamuutoksia, tennispuiston kohtaloa ja metron tuloa. Kommenteissa todetaan, että koska metro ja palvelut on haluttu, on paikkaa pakko tiivistää. Tennispuistolle ei välttämättä jää tilaa.
Nimimerkki "Kurre" kuitenkin puolustaa tennishallin säilyttämistä paikassa, johon pääsee autolla. Kirjoittaja pitää päättäjien kannanottoja purkamisen syistä pöyristyttävinä.
©Esmerk
Länsimetro mukana valtion budjettiesityksessä
TV YLE TV2, 28 hei 2010, online:-
Länsimetro on mukana valtion vuoden 2011 budjettiesityksessä. Valtio maksaa 30 % Länsimetron kokonaiskustannuksista, jotka nousevat arviolta n. 800 milj. euroon.
©Esmerk
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä uusia liikennehankkeita
TV YLE TV1, 28 hei 2010, :-
Valtiovarainministeriön budjettiesitystä käsittelevässä jutussa kerrotaan hallituksen käynnistävän kuusi uutta liikennehanketta. Myös valtion osuus Länsimetron rakentamisesta sisältyy vuoden 2011 budjettiesitykseen.
©Esmerk
Tennispuistoa puolustavassa adressissa 700 nimeä
Länsiväylä, 21 hei 2010, 4:-
Espoon Tapiolassa on herätty vastustamaan kaupungin suunnitelmaa lopettaa Tapiolan tennispuiston toiminta. Tennispuiston säilyttämistä puoltavaan adressiin on kirjoitettu jo 700 nimeä.
Hallin vuokrasopimus umpeutuu vuonna 2016, eikä kaupunki aio uusia sitä. Pyrkimyksenä on rakentaa asuntoja ja hyötyä arvokkaista rakennusoikeuksista tulevan länsimetron aseman lähellä.
©Esmerk
Pääkirjoitus: Vastakkainasetteluun liikennehankkeissa ei ole varaa
Länsiväylä, 14 hei 2010, 3, 4:-
Toimittaja Risto Hietanen ottaa lehden pääkirjoituksessa kantaa Pellervon taloustutkimuksen (PTT) esittämään arvioon, jonka mukaan Matti Vanhasen toisen hallituksen liikennehankepäätökset suosivat Uudenmaan kustannuksella hienoisesti muuta Suomea.
Hietasen mukaan vanhat puoluepoliittiset asenteet nousivat keskustan puheenjohtajakisan yhteydessä esiin, kun ministerit Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen syyttivät valtiota pääkaupunkiseudun hankkeiden suosimisesta. Väyrynen muun muassa nimitti kehärataa ja länsimetroa puhtaasti paikallisliikennehankkeiksi. Hietanen huomauttaa, ettei valtio edes maksa länsimetroa, eikä vastakkainasetteluun Uudenmaan ja muun Suomen välillä ole varaa.
©Esmerk
Lauttasaaren ostoskeskus uusiutuu?
Helsingin Sanomat, 11 hei 2010, s.A11:-
Lauttasaaren ostoskeskuksen yhtiökokous on päättänyt hakea asemakaavan muutosta, jossa nykyisen rakennuksen tilalle tulisi suurin piirtein 7 000 kerrosneliötä liiketilaa. Päälle rakennettaisiin lisäksi yksi toimistorakennus sekä 10 000 kerrosneliötä asuntoja.
Ostoskeskuksen uudistus on kiinteästi kytköksissä länsimetron rakentamiseen. Jos keskus uusitaan, sen sisään tulisi metroon vievät liukuportaat.
Liikekeskuksen hallituksen puheenjohtaja Timo Mäntylä kertoo, että uudistuksen toteutuminen riippuu taloudellisesta tilanteesta sekä siitä, hyväksyykö kaupunki kaavan.
©Esmerk
Kolumni: Elävä kaupunki kasvaa ja muuttuu jatkuvasti
Helsingin Sanomat, 09 hei 2010, A3, A12:-
Toimittaja Antti Manninen käsittelee lehden Kaupungin laita -palstalla Helsingin jatkuvia rakennus-, korjaus- ja laajennustöitä. Vaikka päärautatieaseman ympäristössä on nyt hiljaista, Musiikkitalon rakennustyöt ja Eduskuntatalon peruskorjaus kestävät vielä vuosia. Yhden jos toisenkin kulman takaa löytyy keskeneräinen tietyömaa.
Helsinki on sen verran vanha kaupunki, että töitä riittää jatkuvasti. Suuret työmaat ovat kuitenkin siirtyneet loitommaksi - Jätkänsaaressa on alkanut vähintään 15 vuotta kestävä mullistus, ja rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa myös Länsimetron, Kehäradan, Kehä I:n ja Kehä IIÌ:n rakennustyömailla.
©Esmerk
Kolumni: Onneksi metroa laajennetaan vihdoin
Hufvudstadsbladet, 06 hei 2010, 20:-
Nimimerkki Hedda kirjoittaa pakinassaan länsimetron rakentamisesta. Kirjoittaja asuu Lauttasaaressa, missä asukkaille on jaettu kaksikielinen tiedotuslehti hankkeesta. Ruotsinkielisestä tiedottamisesta kiitollisena pakinoitsija kaihtaa kritisoimasta käännöstä, joka ei ole virheetön.
Kirjoittajan mielestä on korkea aika, että Helsingin seutu saa kunnon suurkaupunkimetron, vaikkakin Lauttasaaressa projektia vastustetaan ankarasti. Lauttasaarelaiset suhtautuvat kielteisimmin ajatukseen siitä, että Koivusaaren metroaseman viereen nousee noin 4 000 asukkaan asuinalue.
Ilmeisesti länsimetrosta tulee arvioitua kalliimpi ja sen valmistuminen viivästyy. Isoissa rakennushankkeissa niin tuppaa käymään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirjoittajaa kiehtoo myös ajatus Laajasalon liittämisestä metroverkkoon, vaikka se nykyisessä taloustilanteessa ei liene realistista.
©Esmerk
PTT arvioi etelän liikennerahojen vähenevän
Helsingin Sanomat, 04 hei 2010, A3, A5:-
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) arvion mukaan läntisen ja itäisen Uudenmaan liikennehankkeisiin käytetyn rahan määrä pienenee seuraavan hallituskauden kuluessa. PTT:n laskelmista ilmenee, että Matti Vanhasen toisen hallituksen liikennehankepäätökset suosivat Uudenmaan kustannuksella hienoisesti muuta Suomea.
Laskelmien mukaan vuosina 20122015 Uudellemaalle suunnattuihin suuriin tie- ja liikennehankkeisiin käytetään enää 30 % valtion hankkeisiin suuntaamista 1 459 milj. eurosta. Vastaava osuus on 35 % 1 290 milj. eurosta vuosina 20082011. Näin ollen liikennehankkeisiin käytetyt rahamäärät kehittyvät päinvastaisesti kuin elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen väittivät keskustan puheenjohtajakiertueella. Ministerit syyttivät valtiota pääkaupunkiseudun hankkeiden suosimisesta ja Väyrynen muun muassa nimitti kehärataa ja länsimetroa puhtaasti paikallisliikennehankkeiksi.
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen näkee, että Uudellemaalle tulisi suunnata nykyistä enemmän rahaa, koska hänen mukaansa alue tuottaa reilun kolmasosan koko maan bruttokansantuotteesta. Kuntaliiton liikenneinsinööri Silja Siltala on osittain samaa mieltä. Hänen mielestään liikennemäärien perusteella Uuteenmaahan voisi panostaa nykyistä enemmän. Hän ei tosin näe liikenteeseen suunnattujen varojen käytössä suurta ristiriitaa.
Uudenmaan vaalipiiriä edustavat kansanedustajat Leena Harkimo ja Jyrki Kasvi vaativat nykyistä enemmän rahaa alueen liikennehankkeisiin. Edustajat näkevät liikennehankkeiden ohjautuvan aluepoliittisin perustein. Liikenneministeri Anu Vehviläinen toteaa kansanedustajien yrittävän vetää varoja omien vaalipiiriensä hankkeisiin. Päätöksiä ei kuitenkaan tehdä puhtaasti aluepoliittisin perustein. Käytössä on hyötykustannussuhde, jonka perusteella päätökset pääosin tehdään, ministeri sanoo.
©Esmerk
Tapiolan tennispuiston paikalle asuntoja Espoossa?
Helsingin Sanomat, 02 hei 2010, A3, A13:-
Espoon kaupunki haluaa Tapiolan tennispuiston paikalle asuntoja. Tennisväki on suunnitelmista näreissään, sillä kentät ja halli ovat hyvässä kunnossa. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa, että paikalle olisi saatavissa jopa 20 miljoonan euron edestä asuntorakennusoikeutta. Tapiolan tulevalla metroasemalle on paikalta parinsadan metrin matka, joten sijainti on Loukon mukaan liian hyvä tennishallille. Tontit omistaa kaupunki. Vuokrasopimus päättyy vuonna 2016, eikä kaupunki ole suostunut jatkamaan sitä. Espoon on luvannut osoittaa tenniskeskukselle uuden paikan, mutta rahaa kaupungilta tuskin heruu.
©Esmerk
Biodiversiteettiä uhkaavia hankkeita Suomessa
Hufvudstadsbladet, 01 hei 2010, 14-15:-
Luonnon monimuotoisuutta käsittelevän artikkelin ohessa olevaan karttaan on koottu esimerkkejä biodiversiteettiä uhkaavista hankkeista ja erilaisista suojelutoimista. Länsimetroon liittyvä tienrakennus uhkaa Suomenojan lintuallasta. Jos päättäjät noudattavat Espoon ympäristölautakunnan raporttia, tiehanke täytyy siirtää kauemmas pohjoiseen.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt alkavat Otaniemessä ja Keilaniemessä
Länsiväylä, 30 kes 2010, 4:-
Länsimetron rakennustyöt alkavat Otaniemessä, Keilaniemessä ja Karhusaaressa kesä-heinäkuun 2010 taitteessa. Työmaa-alueet rakennetaan kesällä, ja louhintaurakat valmistuvat vuoden lopussa.
Kaiken kaikkiaan metrolouhinnat jatkuvat Keilaniemessä sekä Karhusaaressa syksyyn 2012 ja Otaniemessä alkuvuoteen 2013.
©Esmerk
Länsimetron rakennustyöt alkavat Otaniemessä ja Keilaniemessä
Helsingin Sanomat, 25 kes 2010, A14:-
Länsimetron rakennustyöt alkavat Otaniemessä, Keilaniemessä ja Karhuniemessä kesä-heinäkuun 2010 taitteessa. Työmaa-alueet rakennetaan kesällä, ja louhintaurakat valmistuvat vuoden lopussa. Tämän jälkeen louhitaan ratatunnelia ja asemia. Kaiken kaikkiaan metrolouhinnat jatkuvat Keilaniemessä sekä Karhusaaressa syksyyn 2012 ja Otaniemessä alkuvuoteen 2013.
©Esmerk
Keilaniemeen saatetaan rakentaa kelluva kahvila
Helsingin Sanomat, 25 kes 2010, A15:-
Espoon Keilaniemen rantaan saattaa ilmestyy vuonna 2012 kelluva kahvila ja tilausravintola. Marina Housingilla on Espoon kaupungin myöntämä suunnitteluvaraus kesäkuun 2011 loppuun. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko toteaa kaavan sallivan melko hyvin ravintolan rakentamisen, mutta hänen mukaansa rakentamisesta pitäisi päättää ajoissa.
Marina Housingin toimitusjohtaja Kimmo Anttalainen kertoo yhtiön neuvottelevan asiasta mahdollisen toimijan kanssa, ja hän uskoo kahvilan olevan auki asiakkaille vuonna 2012. Kelluvaa ravintolaa on suunniteltu jo pidempään, mutta taantuma on jarruttanut toteutusta. Anttalainen uskoo kuitenkin Keilaniemen metroaseman myötä paikan muuttuvan entistä houkuttelevammaksi.
Espoo torppasi aiemmin suunnitelmat kelluvien asuntojen rakentamisesta alueelle. Loukon mukaan kelluville asunnoille olisi kuitenkin paikkoja esim. nykyisissä venesatamissa.
©Esmerk